, Tietojenkäsittelytieteet, Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 1 MOODLE OPETUSALUSTANA... 2 1.1 Kirjautuminen Moodleen 2 1.2 Kirjautuminen kurssille 3 1.3 Omien tietojen muokkaaminen 3 1.4 Lohkojen telakointi 4 1.5 Keskustelufoorumit 4 Foorumin viestien tilaaminen sähköpostiin... 4 Viestin kirjoittaminen keskustelualueelle... 5 Hae keskusteluista... 6 2 YLIOPISTON VERKKOSÄHKÖPOSTI... 6 2.1 Kirjautuminen yliopiston sähköpostiin 7 2.2 Viestien lukeminen Viestinäkymä 8 2.3 Viestin kirjoitus 10 2.4 Asetuksien muokkaus 11 2.5 Uusien kansioiden luonti ja suodattimien käyttö 11 2.6 Osoitekirjan käyttäminen 12 3 THUNDERBIRD... 13 3.1 Mitä syitä sinulla olisi asentaa Thunderbird käyttöösi? 13 3.2 Thunderbirdin käyttöönotto 14 3.4 Viestien säilyminen palvelimella 18 3.5 Viestien tallentaminen omalle koneelle 19 1
1 Moodle opetusalustana Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Verkon kautta voidaan välittää oppimateriaalia lähiopetuksen tueksi tai toisessa ääripäässä järjestää oppilaan aktiivisena pitävä opintojakso kokonaan verkon välityksellä. Tämän avustamiseksi on kehitetty monipuolisia tukiohjelmistoja, ns. opetusalustoja. Tälläisten opetusalustojen tarkoitus on tuoda useampien opettajien ulottuville mahdollisuus verkon tehokkaampaan ja monipuolisempaan hyödyntämisen opetuksessa. Tampereen yliopistossa on yleisessä käytössä Moodle-oppimisalusta (Kuva 1). Moodlen käyttötavat yliopiston kursseilla vaihtelevat huomattavasti. Usein opettajat käyttävät sitä kurssilla jaetun materiaalin julkaisemiseen. Joillakin kursseilla harjoitusten tehtävänannot julkaistaan ja niiden ratkaisut palautetaan Moodleen. Yliopiston sähköinen tenttijärjestelmä on toteutettu Moodlen avulla, Moodleen on mahdollista rakentaa keskustelufoorumeita kurssilaisten tarpeisiin, jne. T3-kurssin kurssimateriaalia ei ole tarpeen viedä rajatusti saataville, siksi se on yleisesti jaossa www-sivuilla. Harjoitusten palautukseen T3:lla käytetään WETO-järjestelmää koska Moodlessa ei ole saatavilla riittävää tukea vertaisarvioinnin toteuttamiseksi. Koska kuitenkin on tärkeätä, että myös Moodle tulee tutuksi kurssilaisille, käytetään sitä T3-kurssin keskustelujärjestelmänä; foorumina, jossa opiskelijat voivat keskustella kurssiin liittyvistä asioista ja kysellä toisiltaan apua harjoitusten tekemiseen. Se, miltä kurssi Moodlessa näyttää, vaihtelee suuresti sen mukaan miten opettaja muokkaa järjestelmän omalle kurssilleen sopivaksi. Periaatteessa Moodle-kurssisivunäkymä voi olla esim. Kuvan 2 kaltainen. 1.1 Kirjautuminen Moodleen Kuva 1. Linkki Moodleen yliopiston etusivun linkkilistan kautta (vasemmalla). Tämän kurssin keskustelualueelle Moodlessa pääset kurssisivujen oikopolkujen kautta (oikealla). Yliopistolla on juuri (elo-syyskuu 2012) otettu käyttöön järjestelmän uusi versio Moodle2 (learning2.uta.fi). Mikäli jotkut linkit vievät sinut vielä vanhaan Moodle-versioon (learning.uta.fi), pääset uuteen, nyt käytössä olevaan Moodleen osoitteella https://learning2.uta.fi tai yliopiston etusivun linkkilistan kautta. Kirjautuminen tapahtuu peruspalvelutunnuksella, mutta myös muiden korkeakoulujen tunnuksella kirjautuminen on mahdollista, mikäli ne kuluvat ns. Hakaluottamusverkkoon. Kirjautumisen jälkeen palaudut takaisin Moodlen etusivulle. Muista aina lopuksi kirjautua ulos Moodlesta napsauttamalla oikean yläkulman "Kirjaudu ulos -painiketta (Kuva 2, kohta 1) ja sulkea selain. Painikkeen oikealla puolella on pudotuslista, josta voit valita käyttöliittymän kielen. 2
1.2 Kirjautuminen kurssille Mikäli et ole vielä kirjautunut yhdellekään kurssille, näet etusivulla kurssit järjestettynä yksiköittäin mukaan kurssikategorioihin. Napsauttamalla kurssin järjestävän yksikön nimeä pääset valitsemaan yksittäisen kurssin listasta. T3 löytyy Informaatiotieteiden yksikön (SIS) listasta, nimellä TIEY4 Tietotekniikkataidot (T3). Vaihtoehtoisesti kurssia voi etsiä hakukentän avulla (Etsi kursseja). Kurssiavain? Napsautettuasi kurssin nimeä ensimmäisen kerran, sinulta todennäköisesti kysytään kurssiavainta, jonka olet saanut kurssin opettajalta luennolla (tai Wetosta). Joillekin kursseille opettaja saattaa viedä kurssilaiset etukäteen, jolloin kurssiavainta ei tarvita. Mikäli olet jo aiemmin kirjautunut jollekin kurssille, näet Moodleen kirjautumisen jälkeen heti omat kurssisi eli ne kurssit, joille olet jo kirjautunut. 1.3 Omien tietojen muokkaaminen Osallistujat-lohkon (Kuva 2, kohta 2) kautta voit tarkastella kurssin osallistujalistaa. Sen kautta pääset käsiksi omiinkin tietoihisi. Voit valita osallistujalistasta joko tiivistetyn tai yksityiskohtaisen linkki Moodlen pääsivulle 2 navigointipolku ( murupolku ) 1 2 Omat tietosi (niiden muokkaus Asetuksien kautta) 3 KESKELLÄ: kurssin sisältö jaotellaan keskiosassa näytettäviin osioihin, joita kurssin rakentaja voi ottaa käyttöön kurssin tarpeiden mukaisesti Osioiden puolin lohkoja, jotka opettaja on mukaan otettaviksi määritellyt kurssille, nämä lohkot voi telakoida oikealla oikean yläkulman kuvakkeen avulla näytön reunaan (Kuva 3) Kuva 2. Kurssin yleisnäkymä Moodlessa. 3
näkymän (aukaisen ensin Osallistujat, pudostulistasta Käyttäjälista: Tiivistetty/Käyttäjälista). Omia tietojasi voit muuttaa Asetukset-lohkossa (Kuva 2, kohta 3) valitsemalla Omat profiiliasetukseni / Muokkaa tietoja. Muista tallentaa muokkaamasi tiedot Tallenna tiedot -painikkeesta. 1.4 Lohkojen telakointi Kurssisisällön molemmilla puolilla olevat lohkot voi telakoida sivun vasempaan laitaan, jolloin keskellä olevalle varsinaiselle kurssisisältöalueelle jää paremmin tilaa (Kuva 3). Telakoituja lohkoja voi käyttää silti normaalisti. Niiden sisältöön pääsee käsiksi kontekstisensitiivisen ponnahdusvalikon kautta (kohta 1). Lohkot voi palauttaa napsauttamalla telakoidussa pylväässä olevan pienen kuvakkeen oikeata reunaa (kohta 2). 2 1 1.5 Keskustelufoorumit Moodles tukee erityyppisiä keskustelufoorumeita. Foorumit voivat olla yleisfoorumeita, jossa on mahdollista lähettää uusia keskustelunavauksia ja vastata toisten viesteihin (T3- keskustelualueet ovat yleisfoorumeita). foorumeita, joissa voit lähettää vain yhden oman keskustelunavauksen, mutta vastata rajattomasti muiden viesteihin. Kuva 3 Lohkojen telakointi. yksittäisten keskustelujen foorumeita, joissa kaikki viestit ovat vastauksia aloitusviestiin ja tulevat näkyviin yhdelle sivulle. blogikeskustelu on kuten yleisfoorumi, mutta keskustelu esitetään yhdellä sivulla, johon on lisätty "keskustele tästä aiheesta" -painikkeet. Foorumin viestien tilaaminen sähköpostiin Keskustelualueelle tulevat viestit voi saada automaattisesti sähköpostiinsa. Opettaja voi asettaa opiskelijat foorumin tilaajiksi, jolloin viestit tulevat sähköpostiisi omista asetuksistasi riippumatta. T3-keskustelufoorumilla opiskelijoita ei ole pakotettu tilaajiksi, joten voit itse käydä muokkaamassa sähköpostiin lähettämiseen liittyvät asetukset haluamiksesi. Kunkin keskustelualueen viestien saamisen sähköpostiin voi joko kieltää kokonaan tai määritellä, että viestit lähetetään vain tietyin väliajoin esimerkiksi kerran päivässä, kerättynä yhdeksi koontisähköpostiksi. Näihin asetuksiin osallistujat pääsevät itse käsiksi Asetukset -lohkon kautta (Kuva 4, kohta 1). Leikkikenttäviestien sähköpostitus on kuitenkin estetty kurssiasetuksista, johon osallistuja ei itse voi vaikuttaa. Samasta kohdasta voit kontrolloida keskustelualueittain, seurataanko lukemattomia viestejä, ts. merkitäänkö näkyviin mitkä postit ovat vielä avaamatta. 4
Liikkuminen eri keskustelualueiden välillä joko yläreunan murupolkua käyttäen tai oikean reuna navigointialueen avulla 2 3 Viestin otsikko Viestin sisältö 1 4 Mahdollinen liitetiedosto Kuva 4 Viestin kirjoittaminen keskustelufoorumille Viestin kirjoittaminen keskustelualueelle Keskustelualueen yläreunan Lisää uusi keskustelu painikkeen painaminen (Kuva 5, kohta 1) avaa Kuvassa 4 näkyvän lomakkeen, jossa voit aloittaa uuden keskustelusäikeen. Lomakkeen ensimmäisestä kentästä tulee keskustelusäikeen aihetta kuvaava otsikko, joten sen sisältö kannattaa miettiä aina huolellisesti. Viesti-kentän yläreunassa on muokkaustyökaluja (mikäli kurssin räätälöijä on määritellyt että työkalut ovat käytettävissä), joiden avulla on mahdollista muokata viestin tekstiä, käyttää esimerkiksi lihavointeja tai värillistä kirjasinta. Kannattaa kuitenkin käyttää tekstin korostuksia harkiten, tämän tyyppisellä keskustelupalstalla radikaalisti muokatut viestit ärsyttävät helposti. Leikkikenttä keskustelualueella voi toki niitäkin kokeilla surutta. Huom! Viestiä kirjoitettaessa tulee huomioida seuraavaa: tekstin kopioiminen esim. Word-ohjelmasta leikepöydän kautta (kopioi/liitä) tuo mukana myös Wordissä piilossa olevat muotoilukomennot ja merkit. Ongelman voi kiertää kopioimalla kirjoittamansa tekstin jokonkin yksinkertaiseen tekstieditoriin, esimerkiksi Notepad-muistioon (jolloin Wordin muotoilut katoavat) ja kopioimalla sitten puhtaan tekstin uudestaan muistiosta Moodleen. Huomaa myös, että jos viestisi kirjoittaminen kestää pitkään saattaa järjestelmän aikakatkaisu toimia ja viestisi voi kadota. Poikkeuksellisen pitkää viestiä kirjoitettaessa kannattaakin joko kirjoittaa teksti muualla (esimerkiksi muistiossa) ja kopioida se sieltä varsinaiseen viestin- 5
kirjoitusikkunaan. Tässä on sekin hyvä puoli, että näin syntyy samalla varmuuskopio viestistä omalle koneellesi. 1 Kuva 5 Kaksi viestiketjujen aloitusviestiä keskustelualueella. Napsauttamalla keskustelun otsikkoa (KESKUSTELUsarake), pääsee lukemaan viestiketjuun lähetettyjä viestejä ja kirjoittamaan sinne oman kommenttinsa Viestiin voi liittää halutessaan (Kuva 4, kohta 4) liitteeksi jonkun tiedoston, esimerkiksi näytönkaappauskuvan liittäminen mukaan saattaa usein selventää viestissä esitettyä asiaa. Voit muokata viestiäsi 30 minuutin ajan lähettämisen jälkeen. Hae keskusteluista Keskustelualueen ollessa auki, murupolun jäljessä, ikkunan yläreunassa on Etsi viesteistä - hakukoneen avulla, jonka avulla voit etsiä foorumeista haluamiasi viestejä etusivulta. Esiin tulevat kaikki viestit, joissa haettu sana mainitaan. 2 Yliopiston verkkosähköposti Yliopiston verkkosähköpostiohjelman, on yksi Horde 1 -sovelluksista, yliopistolla siitä käytetään nimitystä Webmail. Kaikkien yliopiston opiskelijoiden edellytetään lukevan yliopistosähköpostiaan! Siihen on useita syitä. 1. Yliopiston sähköpostiosoite on eräänlainen sähköinen henkilökortti. Yliopiston sähköpostiosoite on vain niillä, joilla on peruspalvelutunnus. Kaikki peruspalvelutunnuksen (ja siten myös sähköpostiosoitteen) saaneet tietävät että jokaisen velvoite yliopistoyhteisön jäsenenä on säilyttää peruspalvetunnuksensa salasana vain omassa tiedossaan. Muita sähköpostiosoitteita on verrattain helppoa tehdä kenen tahansa nimellä. Esimerkiksi opintoihin liittyvät yhteydenotot yliopiston henkilökuntaan tuleekin hoitaa yliopiston sähköpostiosoitteella, jotta voidaan vakuuttua siitä kenen kanssa sähköpostitse ollaan tekemisissä. 2. Yliopiston roskapostisuodatu. Jos vaan itse pidät huolta siitä, ettet levitä uutta osoitettasi verkkosivuilla tai erilaisissa sähköpostiosoitettasi urkkivissa palveluissa, viralliset viestisi eivät hautaudu roskapostin sekaan. 3. Yliopiston sähköposti on helppo pitää virallisempana osoitteena, ja siten erottaa vapaa-ajan sähköpostit virallisemmista posteista. Lisäksi, esimerkiksi työpaikkahakemuksessa yliopiston 1 Nimi Horde tulee projektista (http://www.horde.org/), jossa on kehitetty koodikirjasto verkko ohjelmistojen kehittämiseksi. IMP on yksi Horden sovelluksista. 6
sähköpostiosoite on todennäköisesti ilmaisosoitetta vakuuttavampi. Mikäli sinulla kuitenkin on vakiintunut sähköpostipalvelu jota vakituisemmin käytät, voi olla että epäilet, ettet tule käyneeksi lukemassa yliopiston sähköpostia säännöllisesti. Jos haluat säästyä siltä vaivalta, että kävisit erikseen lukemassa kahta postilaatikkoa, helpoin tapa on ohjata yliopiston sähköposti vanhaan osoitteeseesi. Voit tehdä uudelleenohjaukseen suodattimen, tehdä uudelleenohjauksen Nettikatissa (osoitteessa https://www10.uta.fi/nettikatti/). Voithan silti käydä lähettämässä virallisemmat postit yliopiston sähköpostista. Nettikatissa voit myös asettaa automaattisen vastausviestin ja sallia tai kieltää sähköpostiosoitteensa näkymisen yliopiston julkisessa osoitehaussa. Toinen, vähän edistyneempi tapa on ottaa käyttöön jonkun ns. sähköpostiasiakasohjelman (mail client), joka osaa lukea postejasi useista laatikoista. Kolmosluvussa esiteltävä Thunderbird on esimerkki sellaisesta ohjelmasta. 2.1 Kirjautuminen yliopiston sähköpostiin Yksinkertaisimmin pääset Webmailin kirjautumissivulle yliopiston verkkosivujen pääsivujen kautta (linkki sivun alareunassa, Kuva 6), voit tehdä selaimeesi myös kirjanmerkin suoraan sivulle http://www.uta.fi/webmail. Kuva 6. Webmail linkki yliopiston verkkosähköpostiin yliopiston etusivun linkkilistan kautta Sisäänkirjautumissivulla (Kuva 7) opiskelijoiden käyttämä postipalvelin, imap.uta.fi, on annettu oletuksena. Vaadittu käyttäjätunnus on peruspalvelutunnuksesi (es12345t). Käyttöliittymään voit valita haluamasi kielen. Dynaaminen käyttötila on nykyisin hyvin toimiva, ja ehdottomasti suositeltavampi ja kätevämpi. Siksi tässä käydään webmailin ominaisuudet läpi dynaamista käyttötilaa käyttäen. Oletuksena olevan automaattisen käyttötila on Perinteinen. Valitse nyt ensimmäisellä kerralla itse kirjautumisruudussa Käyttötila: Dynaaminen. Kirjauduttuasi pääset vaihtamaan automaattisen käyttötilan oletukseksi dynaamisen käyttötilan, niin että jatkossa tulet automaattisesti dynaamiseen käyttötilaan. Webmailin kirjautumissivulla on useita hyödyllisiä linkkejä. Tätä kautta pääset mm. vaihtamaan peruspalvelutunnuksesi salasanan, ohjaamaan sähköpostisi toiseen osoitteeseen, 7
webmailin FAQ palstalle (usein kysyttyihin kysymyksiin), tarkistamaan sähköpostilaatikkosi täyttymisen ja katsomaan vastauksia sähköpostin käyttöön liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin (FAQ). Kirjautumisesi jälkeen (täytit kentät oheisen mallin mukaan ja napsautit Kirjaudu-painiketta) olet itse asiassa Horde-sovelluksessa. Hordessa sinulla on käytössäsi sähköpostin lisäksi töiden ja ajankäytön organisointiin liittyviä muita sovelluksia: Kalenteri, Osoitekirja, Tehtävälista, ja yhteys omaan kotihakemistoon yliopiston palvelimella. Kuva 7. Kirjautuminen yliopiston sähköpostiin, dynaaminen käyttötila Käy saman tien muuttamassa asetuksista dynaaminen käyttötila oletukseksesi: Asetukset (Kuva 8, kohta 12) / Muu / Dynaaminen näkymä ja ruksaa siellä valintaruutu Käytetäänkö oletuksena dynaamista näkymää, jos selaimesi tukee sitä? 2.2 Viestien lukeminen Viestinäkymä Kirjauduttuasi päädyt todennäköisesti sähköpostisi Viestinäkymään (Kuva 8), jossa Inbox-kansio on auki. Tämänkin oletuksen voit halutessasi muuttaa: saatat ehkä esimerkiksi haluta, että Horde aukeaa sinulla aina Kalenteri-näkymään. Ollessasi Hordessa, voit Portaali -painikkeen (Kuva 8, kohta 1) kautta navigoida näiden sovellusten ja niiden hallintaan liittyvien työkalujen välillä. Tässä tutustutaan lähinnä sähköpostiohjelman käyttöön: kalenteriin ja tehtävälistaan voit tutustua itse, jos ajattelet niiden käytöstä hyötyväsi. Osoitekirjaa käytetään sähköpostiohjelman rinnalla, joten siihen meidän kannattaa tutustua. Postit lajitellaan sähköpostiohjelmassa kansioihin. Osan kansioista järjestelmä luo automaattisesti, mutta voit luoda itse lisää. Kuvassa näkyvistä kansioista Inbox, Luonnokset, Lähetetyt, Roskaposti (kohta 2), ovat automaattisesti luotuja kansioita ja T3 ja ViestejaVanhemmilta (kohta 3) ovat itse luotuja kansioita. Kuvassa Inbox kansio on aukaistuna, sen sisältämät viestit näkyvät ikkunassa oikealla. Kun viesti aktivoidaan, sen sisältö aukaistaan ikkunan alareunan esikatselukehykseen (kohta 4). Kehyksen yläreunassa olevista kuvakkeista voit tulostaa viestin tai tallentaa sen tekstitiedostona omalle koneellesi. Jos viestissä on liitteitä, vastaavanlaiset, niiden käsittelyn mahdollistavat kuvakkeet löytyvät viestin lopusta. 8
10 1 11 5 8 6 12 2 14 13 3 4 Asetuksien muokkaus 7 9 Omien kansioiden hallinta Itse luodut kansiot Kalenterimuistiinpanot Osoitekirja Postien suodatus Kuva 8. Webmailin Viestinäkymä Aktivoidulle viestille voi kohdistaa suoraan komentoja viesti-ikkunan yläreunassa olevien painikkeiden Vastaa (Reply), Välitä (Forward), Poista (Delete) ja Muu (kohta 5) avulla. Kolme ensimmäistä lienevät selviä, Muu-painikkeesta aukeavasta ponnahdusvalikosta voit muokata viestiikkunan näkymää (kohta 6). Voit esimerkiksi jakaa viestinäkymän vertikaalisti viestilistakehyksen ja esikatselukehyksen välillä tai poistaa koko esikatselukehyksen käytöstä, jolloin viesti aukaistaan uuteen ikkunaan. Pudotuslistasta voit myös merkitä viestin luetuksi tai liputtaa sen itsellesi muistutukseksi, että viesti vaatii lisäkäsittelyä. Asetuksien kautta voit tehdä omia värikorostuksia joiden avulla voit merkitä viestejä niin että löydät ne myöhemmin paremmin. Jos haluat antaa joitain komentoja useammalle viestille yhtäaikaisesti (haluat esimerkiksi valita useampia viestejä poistettaviksi), voit valita viestit ensin viestinäkymän vasemmassa reunan valintaruuduista (kohta 7), sen jälkeen yläreunasta antamasi komento kohdistuu kaikkiin valitsemiisi viesteihin. Viestinäkymän sarakeotsikoista näkee mitä informaatiota kukin sarake viestistä sisältää (kohta 8), ja sarakeotsikoita napsauttamalla saat lajiteltua viestit ko. sarakkeen mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen. Oletuksena viestit on lajiteltu päiväyssarakkeen mukaan laskevaan järjestykseen. Valintaruudun vieressä oikealla olevat kuvakkeet (kohta 9) kertovat viestin tilasta; onko viesti luettu, onko siihen vastattu, onko se tullut ryhmäviestinä, onko se liputettu jatkokäsittelyyn jne. Myös viestin taustaväri kertoo viestin tilasta, keltainen on aktiivinen, vihreä on luettu, harmaa on 9
lukematta. Esimerkiksi kuvassa viides ja seitsemäs viesti (Kirsi Tuominen-Hautalalta ja Frans Mäyrältä) saadut viesti ovat vielä lukematta ja siksi harmaalla taustavärillä. Viestinäkymän vasemmassa yläreunasta (kohta 10) näet aina miten paljon sähköpostilaatikossasi on vielä tilaa. Sinun tulee itse huolehtia siitä että, tyhjennät postilaatikkoasi jos se alkaa täyttyä. Postilaatikon täyttyminen ei kuitenkaan kovin nopeasti tule normaali käytössä vastaan, postilaatikon 1 GB:n tila riittää useamman vuoden, elleivät viestit sisällä kuvia, ääntä tai videoita. Kun viestit poistetaan viesti-ikkunan yläreunan Poista-painikkeen (kohta 5) avulla, viestiä ei vielä hävitetä, se vain merkitään poistettavaksi. Lopullinen poistaminen tapahtuu vasta kun poistetut viestit tyhjennetään (Tyhjennä poistetut, kohta 6). Valinnalla Näytä poistetut / Piilota poistetut (kohta 6) määrätään se, näkyvätkö poistettavaksi merkityt viestit yliviivattuna vai piilotetaanko ne näkyvistä. Viestejä voi myös poistaa raahaamalla niitä roskakoriin. Viestejä voi muutenkin raahata kansiosta toiseen, mutta on hyvä tietää, että silloin postilaatikossa on oltava tarpeeksi tyhjää tilaa. Raahaus vie hetkellisesti kaksi kertaa niin paljon tilaa kuin on viestin koko, koska viesti ensin kopioidaan uuteen kansioon, jonka jälkeen se poistetaan ja tuhotaan alkuperäisestä kansiosta. 2.3 Viestin kirjoitus Viestin kirjoitus tapahtuu Viestinkirjoitusikkunassa (joko Vastaa-painikkeesta tai alkaessasi kirjoittaa täysin uutta viestiä valitse Uusi viesti (kohdat 5 ja 11). Voit Asetuksista (Postiasetukset / Yleiset / Omat tiedot) luoda itsellesi useampia profiileja, joissa on esimerkiksi erilaiset allekirjoitukset (virallisempi ja tuttavallisempi), ja kirjoittaessasi viestiä voit valita mitä profiilia käyttäen viesti lähetetään. Kopio- ja Piilokopio-kenttiin (cc = carbon copy, ja bcc = blind carbon copy) kirjoitetaan niiden vastaanottajien osoitteet joille haluat lähettää viestin tiedoksi. Kopiokentän osoite näkyy vastaanottajille, mutta piilokopiokentän osoite ei. Käytäntö on, että to: kenttään kirjoitetaan se henkilö, jolta odotetaan reagointia asiaan, kun taas yleensä cc: ja bcc: kenttien saajat eivät ole reagointivelvollisia. Kentän bcc: vastaanottaja ei tule viestin saajille näkyviin. Liitteiden (ne voivat olla mitä tahansa tiedostoja) lisääminen viestiin tapahtuu Viestinkirjoitusikkunan alareunassa. Saatat joutua vierittämään ikkunaa alaspäin saadaksesi ikkunan Liitteet-osan näkyviin. Nouda liitettävä tiedosto Selaa-painikkeen avulla; liitettyjen tiedostojen nimet kirjoitetaan listaksi hakukentän alle, ja liitteen voi vielä poistaa ennen lähetystä jos se jostain syystä on tarpeen(poista-painike). Viestin lähetys tapahtuu Lähetä viesti -painikkeesta. Ikkunan oikeassa yläkulmassa valinta Tallenna Kansionimi takaa sen, että lähettämäsi viesti tallentuu talteen valitsemaasi postilaatikkoon (oletuslaatikko on Lähetetyt, Sent). Jos et halua lähettää viestiä vielä ja haluat jatkaa sen kirjoittamista seuraavalla kerralla, valitse Tallenna luonnokseksi -painike viestinkirjoitusikkunan yläreunasta. Keskeneräinen viesti tallentuu Luonnokset-kansioon, 2 josta voit avata sen seuraavalla kerralla ja jatkaa sen kirjoittamista. Tarkista oikeikirjoitus -painike ei toistaiseksi toimi suomen- eikä ruotsinkielelle. 2 Jos Luonnokset kansiota ei ole sinulla olemassa vielä, se tulee luoduksi automaattisesti. 10
2.4 Asetuksien muokkaus Huomaa, että Asetukset (kohta 12) ja muutkin valikoissa ja työkalupalkissa olevat vaihtoehdot vaihtuvat riippuen siitä, oletko ylemmällä Horden päätasolla, sähköpostissa, tai ehkä jossain muussa Horden sovelluksessa. Sähköpostin asetuksissa saatavissa olevat asetukset on ryhmitelty neljään ryhmään Yleiset, Luo, Viesti ja Muu. Yleiset -asetuksissa voit edellä mainittujen profiilien luonnin lisäksi jakaa joitakin kansioitasi muiden yliopiston sähköpostia käyttävien kanssa. Toiseen ryhmään kuuluvilla asetuksilla (Luo) pääset määrittelemään viestin kirjoitukseen liittyviä ominaisuuksia. Jos esimerkiksi joudut lähettämään samantapaisia viestejä toistuvasti, voit nopeuttaa niiden kirjoittamista täällä määritellyn mallipohjan (Kirjepohja) avulla. Viesti -asetuksien avulla voit määritellä erilaisia liittyviä Viestinäkymään asetuksia. Voit esimerkiksi määritellä kuinka usein saapuneet postit käydään tarkistamassa ja uuden postin saapumisesta jonkinlainen ilmoitus käyttäjälle. Täällä voit luoda itse omia korostuskeinoja viestien luokittelemiseksi (Liput) Asetusten kohdassa Muu, pääset määrittelemään mm. alussa mainitun asetuksen siitä, mikä sovellus Hordessa oletuksena avataan kun kirjaudut sisään. 2.5 Uusien kansioiden luonti ja suodattimien käyttö Saapuvat postit viedään aina aluksi Inbox-kansioon; muita automaattisesti luotuja kansioita ovat mm. kansiot lähetetyille posteille (Lähetetyt), keskeneräisten viestien talletukseen (Luonnokset) ja roskakoriin siirrettäville posteille (Roskakori). Voit kuitenkin luoda myös itse uusia kansioita jotta saat lajiteltua saapuneet postit helpommin hallittaviin luokkiin. Jos esimerkiksi seuraat jotain sähköpostilistaa, on kätevä luoda listalle lähetetyille viesteille oma kansionsa, ja luoda suodatin, joka vie listalle lähetetyt viestit automaattisesti ko. kansioon. Voit myös viedä viestejä kansioihin raahaten: Viestinäkymässä tartut viestiin ja raahaat sen kansion päälle. Kansiot luodaan komennon Toiminnot kansioille (kohta 13) kautta, valitsemalla pudotuslistasta toiminto Uusi kansio. Suodattimien periaate on, että voit määritellä sääntöjä joiden perusteella tulevat postit suodatetaan automaattisesti haluttuihin kansioihin. Suodattimien luontiin pääset komennolla Suodatus (kohta 14). Esimerkiksi suodatin, joka vie automaattisesti kaikki listalle loop@uta.fi saapuvat viesti omaan (itse luotuun) kansioonsa Luuppi määriteltäisiin Kuvan 9 mukaisesti. Jos käyttäjä merkitsee jonkun viestin Mustalle listalle (Kuva 8, kohta 6) luodaan automaattisesti suodatin nimeltä Musta Lista jossa määritellään että ko. viestin lähetysosoitteesta tulleet viestit käsitellään erityisellä tavalla. Ne joko suodatetaan johonkin tiettyyn kansioon, merkitään poistetuiksi tai poistetaan välittömästi. Oletusarvona on, että ne poistetaan välittömästi, eikä niitä koskaan toimiteta käyttäjän postilaatikkoon, mutta sen voi suodattimia muokkauksissa (Kuva 8, kohta 14) halutessaan vaihtaa jompaankumpaan vähemmän dramaattiseen vaihtoehtoon. 11
Kuva 10 Suodattimen luonti. Suodattaa ne postit, joiden Vastaanottaja on loop@uta.fi kansioon Luuppi. Jos tämä suodatin sopi viestiin, muiden suodattimien sopivuutta ei enää tarkasteta (Lopeta tarkistus jos tämä sääntö sopii). Mustan listan vastakohta on valkoinen lista (sallittujen lista). Valkoiselle listalle lisätyt osoitteet toimitetaan aina perille huolimatta muista säännöistä. Koska suodatinsääntöjä tulkitaan siinä järjestyksessä kun ne suodatinsääntöjen Olemassa olevat säännöt -listassa ovat, on tärkeätä, että valkoinen lista on suodattimissa ennen mustaa listaa (oletusjärjestys). Mustat ja valkoiset listat ovat aina käyttäjäkohtaisia. Niitä tulee kuitenkin käyttää varoen. Kannattaa viedä todennäköinen roskaposti ensin kansioon ja katsoa sinne kertyneet postit läpi aina ennen kuin tyhjentää roskapostilaatikon, koska asiallisia viestejäkin saattaa joskus tulla leimatuksi roskapostiksi. Käytännössä mustien listojen tekeminen ei nykyisin ole niin tehokasta, koska roskapostin lähettäjät käyttävät usein joko väärennettyjä tai kaapattuja osoitteita. 2.6 Osoitekirjan käyttäminen Osoitekirjan hyödyntäminen kannattaa opetella, sen käyttö on yksinkertaista. Osoitekirjan saa auki komennolla Osoitteet (Kuva 8, kohta 14). Sinne voi lisätä uusia osoitteita kirjoittamalla henkilöiden yhteystiedot Uusi yhteystieto painikkeesta (osoitekirjan yläreuna) aukeavalle lomakkeelle. Helpointa on kerätä sähköpostiosoitteet Viestinäkymässä lukiessaan viestiä sellaiselta ihmiseltä jonka osoitteen haluaa talteen. Tällöin painetaan yksinkertaisesti henkilön osoitetta, jolloin pääsee valitsemaan Lisää osoitekirjaan -vaihtoehdon ja ko. osoite tallentuu saman tien osoitekirjaan. Kun osoitekirjassasi on osoitteita, voit hakea sieltä osoitteen Vastaanottaja-, Kopio- tai Piilokopiokenttiin (to:, cc: ja bcc: ). Voit hakea osoitteen osoitekirjasta kahdella tavalla. (1) Painamalla Viestinkirjoitusikkunassa sanaa Vastaanottaja, Kopio tai Piilokopio, josta aukeavassa ikkunassa pääset valitsemaan osoitekirjassasi olevista sähköpostiosoitteista kenttien to:, cc: ja bcc: sisällöt. (2) Voit myös kirjoittaa osan muistamasi sähköpostiosoitteesta, jolloin ponnahdusvalikosta pääset valitsemaan halutun osoitteen (valikossa näytetään kirjoitettuun osaan sopivat osoitteet). Osoitekirjan sisällön katseluun liittyy sekaannusta herättävä käyttöliittymän kömpelyydestä johtuva ominaisuus. Mennessäsi osoitekirjaan, sen sisältö tulee näkyviin vasta kun painat yläreunan työkalupalkin Selaa-painiketta (osoitekirja siis näyttää aina tyhjältä aluksi kun sen aukaiset!). 12
Sähköpostilistalla tarkoitetaan laajemmin sellaista listaa, jolle lähetetty viesti välittyy kaikille listalle liittyneille. Tällaisen viestin voi lähettää kuka tahansa listalle liittynyt. Näitä sähköpostilistoja ylläpidetään postipalvelimilla erityisten postituslista-palvelinohjelmien (esim. Majordomo tai ListServ-ohjelmistot) avulla. Useimmissa sähköpostiohjelmissa on kuitenkin mahdollisuus tehdä itselleen köyhän miehen sähköpostilista, ts. postituslista (yhteystietolista), jonka avulla voit nimetä joukon osoitekirjasi henkilöistä ryhmäksi. Tällöin viestin lähettäminen tuolle ryhmälle säästää sinut keräilemästä joka kerralla yhteystietoja yksitellen viestin to:-kenttään. Webmailissa postituslistana toimiva ryhmän luonti ei ikävä kyllä ole kovin intuitiivinen: (3) Valitse ensin ryhmä ruksaamalla listalle halutut nimet osoitekirjassa (Selaa-painikkeella saat yhteystiedot näkyviin, valitse aakkosista ylhäällä Kaikki, näet silloin valintaruudut vasemmalla) (4) Valitse Lisää-painikkeen oikealla puolella olevasta kentästä yhteystietolistaan pudotusvalikosta Osoitekirja es12345. (5) Sen jälkeen painetaan Lisää-painiketta. Jos sinulla on ongelmia Webmailin käytön kanssa voit kysyä apua sen käytössä ohjelmistoa ylläpitäviltä yliopiston tietohallinnossa. Mene järjestelmän päätasolle (Portaali tai Horde), sieltä löydät yläreunan työkaluista painikkeen Ongelma josta aukeaa lomake jossa voit pyytää apua ongelmaasi. 3 Thunderbird Thunderbird on yksi Mozilla-perheen sovelluksista, se on vastaavanlainen sähköpostiasiakasohjelma (mail client) kuin esimerkiksi MS Outlook, se ei siis tarjoa varsinaista sähköpostinvälityspalvelua. Thunderbirdin asentaminen ja käyttöönotto edellyttävät että sinulla on käytettävissäsi oma kone, jolle ohjelman asennat. Se edellyttää myös ennakkoluulotonta ja omatoimista asennetta uusien sovelluksen käyttämiseen ja ylläpitämiseen. Jos sinusta tuntuu, että yliopiston webmail on sinulle riittävä, voit lopettaa taustamateriaalin lukemisen tähän. Huom! Alla olevat asennuskuvat eivät ole viimeisestä Thunderbirdin versiosta, joten ne saattavat olla nykyisin hiukan erilaisia. Periaatteet kuitenkin pitävät paikkansa. 3.1 Mitä syitä sinulla olisi asentaa Thunderbird käyttöösi? Eräs Thunderbirdin vahvuuksista on, että voit yhdistää sen useampaan sähköpostiisi. Jos sinulla on yliopiston sähköpostiosoitteen lisäksi käytössäsi esimerkiksi Gmail ja jonkun operaattorin tarjoama sähköpostiosoite, voit lukea kaikkiin tulevat sähköpostisi yhdestä paikasta. Toinen etu webmail-sähköposteihin verrattuna on, että Thunderbirdin avulla voit halutessasi tallentaa sähköpostisi paikallisesti, omalle koneellesi. Silloin pääset niihin käsiksi silloinkin kun koneessasi ei ole verkkoyhteys päällä. Kannettavaa tietokonetta käyttäessäsi tämä on selvä etu. Pöytäkoneellakin on ehkä miellyttävää pitää tallennetut viesti omassa hallinnassa, niin etteivät ne katoa kun esimerkiksi sähköpostintarjoajan levytila täyttyy tai kun sähköposti lakkaa olemasta voimassa. Thunderbird on laadukas, monipuolinen, ilmainen ja turvallinen sähköpostiohjelma 13
Lisää syitä voit lukea esim. David Wogelphlin artikkelista 10 Reasons You Should be Using Thunderbird http://www.marketingpilgrim.com/2007/09/10-reasons-you-should-be-usingthunderbird.html. Sähköpostipalvelusi tulee siis olla tilattuna joltakulta sähköpostipalvelun tarjoajalta, ja Thunderbirdin avulla voit lukea postejasi omalta koneeltasi. Thunderbirdiin liitettävä sähköpostipalvelusi tarjoaja voi olla jokin sähköpostipalvelinta ylläpitävä yhteisö (esim. yliopisto, työnantaja, teleoperaattori), tai jokin sellainen webmail, joka tukee ns. POP3-protokollaa, sellaisia ovat esimerkiksi (Gmail, Hotmail, Yahoo, Lycos Europe, Mail.Com, Libero, ja AOL). Jokaisella kurssin opiskelijalla on vähintäänkin yliopiston sähköpostiosoite, joten seuraavassa Thunderbird asennetaan harjoituksena yliopiston postilaatikkoosi. Ohjeita eri webmailien liittämiseksi Thunderbirdiin löytyy verkosta. Esimerkiksi Gmailin liittämisohjeet löytyvät osoitteesta http://mail.google.com/support/bin/answer.py?hl=fi&answer=38343. Kaikilla ilmaisen webmailin-tarjoajilla ei välttämättä ole tarjota POP3-liittymää. 3.2 Thunderbirdin käyttöönotto Aloita noutamalla Thunderbirdin asennuspaketti koneellesi http://www.mozillamessaging.com/fi/ ja käynnistämällä noutamasi paketti (Thunderbid Setup 11.exe) kaksoisnapsautuksella. Asenna ohjelma oletusarvoilla. Joudut hyväksymään lisenssisopimuksen, muissa kohdin voit valita aina Suorita (Run), Seuraava (Continue) tai Asenna (Install). Kun tulet viimeiseen dialogiin jätä ruksi kohtaan Käynnistä Mozilla Thunderbird ja paina Valmis painiketta. Ensimmäisellä kerralla ohjelma kysyy sinulta, haluatko että Thunderbird luo sinulle uuden sähköposti tilin jollekulle sähköpostintarjoajalle, jonka kanssa tekee yhteistyötä. Ainakaan tällä kertaa sitä et halua, sillä haluat käyttää Thunderbirdiä olemassa olevan, yliopiston tarjoaman sähköpostilaatikon lukemiseen (Kuva 11, kohta 1). 1 2 3 4 5 Kuva 11. Asennus olemassa olevaan sähköpostitiliin 14
Jos sinulle kuitenkin on Kuvan 11 ikkunan sijasta Kuvan 12 ikkuna, pääset sähköpostitilin asennusdialogiin napsauttamalla Luo uusi tili. Asennusviestiruudussa annat (Kuva 11, kohta 2) oman nimesi siinä muodossa kun haluat viestiesi saajan sen näkevän (kohta 3) yliopiston sähköpostiosoitteesi ja (kohta 4) salasanasi. Jos asennat sähköpostiohjelmaa sellaiselle koneelle, jota kukaan muu ei käytä, voit ehkä (kohta 5) haluta jättää salasanan muistiin jotta et joudu antamaan sitä joka kerta sähköpostin avatessasi. Huomaa kuitenkin, että se jättää sähköpostisi avoimeksi muillekin konetta samalla tunnuksella käyttäville. Kuva 12. Thunderbirdin perusikkuna Thunderbirdin asennusohjelma etsii sähköpositiosoitettasi vastaavat asetukset tilillesi, Kuvassa 13 näet asetukset, jotka Thunderbirdin pitäisi löytää yliopiston sähköpostiosoitteille. Jos automaattisesti löydetyt asetukset eivät jostain syystä vastaa Kuvan 13 asetuksia, pääset muokkaamaan tiliä vasemman alareunan Manuaaliasetukset painikkeesta. Myöhemmikin pääset käsiksi tilin asetuksiin Thunderbirdin perusikkunasta (Kuva 12) aktivoimalla vasemmalta haluamasi tilin, ja Kuva 13. Sähköpostitilin automaattinen asennus valitsemalla oikealta Muokkaa tämän tilin asetuksia. Jotta sähköpostisi toimisi, tulee yliopiston palvelimien (saapuvan sähköpostin ja lähtevän postin, Kuva 14) asetukset olla kuten kuvissa 15 ja 16. Yliopiston sähköpostipalvelimen protokolla on IMAP, webmailatarjoajilla vastaava olisi useimmiten POP (Kuva 15). 15
Saapuvan postin palvelimen nimi on imap.uta.fi (hyvä arvaus ei-webmaileissa yleisemminkin on imap.sähköpostipalvelin) ja lähtevän postin palvelin on smtp.uta.fi (samaten hyvä nimiarvaus mille tahansa eiwebmail lähtevän postin palvelimelle on stmp.sähköpostipalvelin). Vaikka lukisit Thunderbirdiin useampia sähköpostilaatikoita, on varmempaa käyttää lähtevän postin palvelimena vain yhtä, luotettavaa palvelinta (Kuva 16). Jos haluat, että näyttää siltä kuin postisi olisi lähetetty esim. Gmailistä, määrität vain Gmail-tilin vastausosoitteeksesi Gmail-sähköpostiosoitteesi. Pidä huolta, että yhteyden suojaukset ovat kuten kuvissa (SSL/TSL, lähtevän postin asetuksia pääset tarvittaessa muuttamaan Muokkaa-painikkeen kautta). Palveli- Kuva 14. Tilin asetuksien muokkaaminen mien asetukset tulee olla yllä kuvatut, mutta muita asetuksia (Kopiot ja kansiot, Kirjoittaminen ja osoitteet, jne.) voit muokata haluamallasi tavalla. Tilin nimeksi Kuvan 14 dialogissa voit antaa minkä tahansa kuvaavan nimen, esimerkiksi Yliopiston tili. Kuva 15. Saapuvan postin palvelimen asetukset Kuva 16. Lähtevän postin 16
Luomasi tili on nyt yhdistetty yliopiston sähköpostipalvelimeen. Jos olet määritellyt yliopiston palvelimelle webmailin (Horden IMP-sovelluksen) kautta kansioita, näet määrittelemäsi kansiot myös Thunderbirdissä. Kuvassa 17 yliopiston tiliin on määritelty webmailissa kolme kansiota, IntrodutionToComputing, Spam ja ViestejäVanhemmille. Toinen tili (jolle annettu nimi SIS) on yhdistetty johonkin muuhun sähköpostilaatikkoon. Molempien sähköposteissa on palvelimella saapuneita viestejä, toisessa 46 ja toisessa 12. Kun Thunderbird ottaa yhteyden säköpostipalvelimiin, se tuo niiden saapuneet-kansioissa (inboxeissa) olevien viestien lukumäärän näkyviin Saapuneet (Inbox) -kansioon (vasemmalla ylhäällä). Kuvassa 17 kansionäkymäksi on valittu Yhdistetyt kansiot, jolloin kaikkien tilien saapuneiden viestien Inbox-laatikot on nostettu kansionäkymän yläreunaan. Kokeile näkymänvalintanuolten (kansionäkymän yläreunassa) avulla Kuva 17 Sähköpostit eri sähköpostipalvelimilla, ja paikallisiin kansioihin tuodut tallennetaan omalle koneellesi. muitakin näkymiä, esim. Kaikki kansiot saattaa olla joissakin tilanteissa selkeämpi näkymä. 17
3.4 Viestien säilyminen palvelimella Yliopiston sähköpostien lukeminen Thunderbirdin avulla ei mitenkään estä sinua lukemasta sähköposteja tarpeen tullen myös webbiselaimen kautta. Sinun on kuitenkin hyvä ymmärtää milloin viestit poistuvat yliopiston palvelimelta ja miten saat viestejä tallennetuksi omalle koneellesi. Esimerkiksi Saapuneet-kansion viestejä ei kopioida koneellesi, ne luetaan aina palvelimelta kun avaat kansion. Jos käyt webmailin kautta poistamassa viestejä Inboxistasi, ne katoavat myös Thunderbirdissä ko. tilin Saapuneet-kansiosta. Pitäessäsi Thunderbirdiä pidempään taustalla auki, se noutaa uudet postit 10 minuutin välein. 10 minuutin oletusarvon voit muuttaa valitsemalla vasemmalta ensin Yliopiston tili aktiiviseksi ja napsauttamalla oikealta Muokkaa tämän tilin asetuksia ja edelleen Palvelimen asetukset (Kuvat 12 ja Kuva 15). Kun poistat viestejä Saapuneet kansiosta, ne eivät häviä kokonaan. Ne löytyvät silloin vielä sekä tilin roskakorista Thunderbirdissä, että roskakori-kansiosta palvelimelta. Jos ruksaat palvelimen asetuksissa (Kuva 18) kohdan Tyhjennä roskakori kun ohjelma lopetetaan valituksi, roskakoriin viedyt postit häviävät Thunderbirdissä tilin roskakorista ja myös palvelimelta. Jos käytät yliopiston sähköpostia Thunderbirdin tai jonkun muun sähköpostiagentin kautta, muista pitää huolta siitä että sähköpostilaatikkosi yliopistolla ei pääse täyttymään. Yliopiston sähköpostin täyttyminen huomaamattasi on harmillinen tilanne, koska et saa siitä muuta informaatiota kuin että uudet postit eivät tule perille. Kuva 18. Viestien säilyminen palvelimella / omalla tietokoneella. 18
3.5 Viestien tallentaminen omalle koneelle Oletusarvoisesti Thunderbirdiin luodut tilit käsittelevät siis suoraan sähköpostipalvelimilla olevia sähköpostilaatikoita. Näiden viestien otsikot tallentuvat Thunderbirdiin, mutta viestien lukeminen vaatii verkkoyhteyden. Jos haluat tallentaa postisi, tai osan posteistasi, myös omalle koneellesi pysyvästi niin, että ne ovat käytettävissäsi myös off-line tilassa, voit siirtää ne paikallisiin kansioihin. Kuvan 19 esimerkissä Thunderbirdiin on luotu tilit neljään eri sähköpostipalveluun. Tehdään edellä luodulle Yliopiston tilille suodatin joka tuo yliopistopostiin tulleet mailit talteen myös paikalliseen kansioon. Vie hiiri ikkunan vasempaan osaan Paikalliset kansiot päälle ja aukaise kakkospainikkeen valikosta Uusi kansio, ja anna kansiolle nimeksi Yliopiston postit (Kuva 20). Paikallisissa kansioissa on nyt kansio Yliopiston postit (Kuva 21). Voit siirtää Saapuneiden viestien kansioista viestejä omalle koneellesi yksinkertaisesti käsin raahaamalla, jolloin paikalliseen kansioon siirretty viesti merkitään palvelimella poistettavaksi. Kuva 19 Sähköpostit eri sähköpostipalvelimilla, ja paikallisiin kansioihin tuodut tallennetaan omalle koneellesi. Kuva 20. Kansion Yliopiston postit luonti paikalliseksi kansioksi Voit kuitenkin tehdä myös suodattimen, joka tuo automaattisesti kopiot kaikista palvelimella olevista viesteistä äsken luomaamme paikalliseen kansioon. Luodaan suodatin Yliopiston tilille. Valitse ensin Yliopiston tili vasemmalta aktiiviseksi ja sen jälkeen Työkalut / Viestinsuodattimet / Uusi ja luo kuvan 22 mallin mukainen suodatin kohteelle Yliopiston tili. Huomaa, että esimerkkisuodatin tuo kaikista viesteistä kopiot paikalliseen kansioon. Mikäli haluaisimme tuoda vain esimerkiksi sellaiset viestit, joissa lähettäjän osoitteessa on tietty nimi, esim. Kalle Kaveri, tekisimme suodattimen, jossa suodattimessa olisimme määritelleet, että Osumat täyttävät kaikki ehdot: Lähettäjä sisältää Kalle Kaveri. Kuva 21. Uusi paikallinen kansio Yliopiston postit 19
Jos epäilet, ettet muista aina välillä käydä tarkkailemassa postilaatikkosi kokoa, ja erikseen hävittämässä poistettavaksi merkittyjä posteja, tee silloin kopioinnin sijasta siirto. Muista silloin, että paikallisiin kansioihin siirtämäsi viestit eivät enää jää palvelimelle talteen vaan ovat vain omalla koneellasi, joten varmuuskopioinnista huolehtiminen jää sinulle. jos valitset kopioinnin, viestit eivät häviä palvelimelta kun ne tuodaan paikalliseen kansioon jos haluat että ne poistuvat palvelimelta, valitse tähän Siirrä kansioon Kuva 22. Suodatin Tuo kopiot kaikista valitun kohteen viesteistä paikalliseen kansioon Kun suodatin on luotu ja painamme OK painiketta, saamme Kuvan 23 viestiruudun, jossa voimme pyytää suodattimen suorittamista heti, jolloin sähköpostit kopioituvat yliopiston palvelimelta paikalliseen kansioon heti. Normaalisti suodatinsäännöt tarkistetaan aina uuden viestin saapuessa, joten myöhemmin uudet postit suodattuvat annettujen sääntöjen mukaisesti paikallisiin kansioihin aina kun Thunderbird avataan. Kuva 23. Yliopiston tilille luotu suodatin, se voidaan pyytää suoritettavaksi heti luonnin jälkeen Suorita nyt painikkeella 20