Väestön vanheneminen Omaishoito ja sen tuki Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto TEEMAT Väestön vanheneminen ja pitkäikäisyyden yleistyminen Millaisia seurauksia väestön vanhenemisella on palvelujärjestelmälle? Mitkä tekijät vaikuttavat vanhojen ihmisten terveysja sosiaalipalveluiden käyttöön ja menoihin 2 Väestöpyramidi osoittaa, että elinikä on pidentynyt (Tilastokeskus) 3 1
Yli satavuotiaiden määrä tulee kasvamaan 4 Mitä tutkimukset kertovat palvelujen käytöstä Terveyspalvelujen käyttö lisääntyy erityisesti viimeisinä elinvuosina (Lubitz ja Prihoda 1984; Zweifel ym. 1999; Forma 2011) Pitkäaikaishoidon käyttö on selvemmin yhteydessä ikään ja toimintakyvyn laskuun ja sen tarve jakautuu pidemmälle ajalle (Aromaa ja Koskinen 2002; Vaarama ja Kaitsaari 2002; Vaarama ym. 2002; Werblow ym. 2007; Finne-Soveri 2012; Peruspalvelujen tila -raportti 2012) 5 6 2
Mieti Miksi eliniän piteneminen voi lisätä palvelujen käyttöä? Miksi eliniän piteneminen ei välttämättä lisää palvelujen käyttöä? 7 Palveluja tarvitsevien määrään vaikuttavat tekijät Kun ihminen elää pidempään, lisääntyvätkö terveet elinvuodet, jolloin toimintakyky on hyvä Vai Lisääntyvätkö raihnaiset elinvuodet, jolloin toimintakyky on heikentynyt ja avun tarve kasvanut 8 Sairauksien pakkautumisen hypoteesi (compression of morbidity hypoteesi (Fries 1980) Sairauksien alkaminen siirtyy myöhempään ikään jolloin - terveenä eletään pidempään - elämän loppuvuosina eletään lyhyempi jakso sairaana - Tällöin palvelujen tarve ei nouse vaikka elinikä pitenee 9 3
Mitä tutkimukset kertovat Tutkimustulokset vanhusten toimintakyvyn muutoksista ovat ristiriitaisia Pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyydessä on havaittu vanhoilla kasvua Eli todennäköisesti sairauksien kanssa eletään pidempään ja sairauksien kanssa pärjätään paremmin kuin aikaisemmin (Crimmins EM, BeltranSanches H. Mortality and morbidity trends: is there compression of morbidity?) 10 Vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeen siirtyminen myöhäisempään ikään Suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän elämän. Ei ole täysin selvää merkitseekö pidempi elämä toimintakykyisten elinvuosien kasvua vai lisääntyvätkö myös ne elinvuodet, jolloin tarvitaan palveluja Todennäköistä on, että molemmat lisääntyvät, jolloin palvelutarve jakautuu aikaisempaa pidemmälle ajanjaksolle -> pitkäaikaishoidon tarve kasvaa 11 PITKÄAIKAISHOIDON TARVE KASVAA Mitä palvelujen järjestäminen tällä hetkellä maksaa? Mitä tapahtuu menoille tulevaisuudessa? 12 4
Paljonko menot ovat tällä hetkellä Suomen sosiaalimenot olivat 62,9 miljardia euroa vuonna 2013 (arvio). Kaikki verotulot yhteensä olivat 88,6 miljardia 2013 Sosiaalimenoihin käytetään n. 70 % verotuloista Vuonna 2013 sosiaalimenot ovat noin 32,5 prosenttia bruttokansantuotteesta 13 Palvelujen menot ja rahoitus Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 19,6 miljardia euroa (pl. päivähoito). Suurimmat menoerät olivat erikoissairaanhoito 6,3 miljardia vanhusten ja vammaisten palvelut 5,2 miljardia perusterveydenhuolto 4,3 miljardia lastensuojelu ja muut lasten ja perheiden palvelut 1,2 miljardia 14 Miten menot nousevat? Esimerkkinä eläkettä saavan hoitotuen menoennuste Milj. 35 30 25 20 15 10 2040 2020 2009 5 0 0 6 12 18 24 30 36 42 48 54 60 66 72 78 84 90 96 Ikä 15 5
YHTEENVETONA Elinikä pitenee Todennäköisesti sekä toimintakykyisenä eletyt elinvuodet lisääntyvät että sairaana eletyt elinvuodet lisääntyvät Ikääntymisestä johtuvaa palvelumenojen nousua on vaikea ennustaa, koska arviot vaihtelevat sen suhteen paljonko hoidon tarve tulee lisääntymään Todennäköisesti pitkäaikaishoidon palvelujen tarve nousee 16 Puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, miten se liittyy vanhusten palveluihin? Julkisen talouden näkökulmasta joudutaan ratkaisemaan, missä määrin verotuloilla pystytään kattamaan kasvavat hoitomenot. Julkisen talouden rahoitusvajeen suuruus riippuu pitkälti tulevien hoito- ja hoivapalvelumenojen kehityksestä. On arvioitu, että näiden menojen kehitykseen vaikuttavat eniten palvelujen tuottavuus ja vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeen siirtyminen myöhäisempään ikään sekä laitoshoidon purkaminen. (Klavus ja Pääkkönen 2014.) 17 Mieti Miten palvelun tuottavuuteen liittyy hoitajamitoitus? Miten se, että vanhuksia siirrettään asumispalveluyksikköjen välillä liittyy tuottavuuteen? Voiko asiakaslähtöinen palvelu olla tehokas ja tuottava? 18 6
Eräiden palvelujen kustannukset kunnalle /vuosi/asiakas Omaishoidon tuki (palkkio ja palvelut) 13 300 Kotihoito (2 käyntiä/vrk, 38 /käynti) 27 700 Vanhusten tehostettu palveluasuminen (141 / vrk) 51 500 Vanhainkotihoito (180 /vrk) 65 700 Lähteet: Kuntien talous- ja toimintatilasto 2012, Laakoli 2012, Vartiainen 2013a ja 2013b 19 Laitoshoidon purkaminen (lyhyesti) Laitoshoitoa on purettu ja sen tilalle on tullut tehostettu palveluasuminen. Muutoksella tavoitellaan kevyempää palvelurakennetta, mutta toteutunut ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on muutoksesta huolimatta säilynyt muuttumattomana. Samaan aikaan kotihoidon peittävyys on vähentynyt. (Finne-Soveri 2012.) Omaishoidon tukea saavien osuus kaksinkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2010. 20 Läheiset avun antajina 21 7
1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Korvaako omaisten apu kunnan palveluja? 10.2.2015 22 Kuinka yleistä omaishoito on? Oletus 1. Omaisten apu ei Suomessa ole yhtä yleistä kuin esim. Etelä-Euroopan maissa, koska meillä on kattavampi palvelujärjestelmä 10.2.2015 23 Omaista auttavien osuus 15+ väestöstä EU15 maat (1999) 10.2.2015 24 8
Mitä omaisten apu pitää sisällään? Oletus 2. Suurin osa avusta on kuitenkin palveluja täydentävää, joten sillä ei ole suurta merkitystä palvelujärjestelmän kannalta. Vaikutuksia menoihin syntyy vain, jos apu korvaa palveluja? 10.2.2015 25 Tutkitut 732 Kelan hoitotuen kriteerit täyttävää henkilöä yli 40 kunnasta (IKÄ-hanke 2002-2007) Naisten keski-ikä oli 79 ja miesten 75 vuotta Tutkittavien fyysinen suorituskyky oli heikko 17 %:lla oli masentuneisuutta 30 %:lla henkinen suorituskyky oli alentunut 10.2.2015 26 Saatu apu Luokiteltiin ryhmiin: 1. Vain omaisten apu, yksinasuja 2. Vain omaisten apu, yhteistalous 3. Sekä virallisia palveluja että omaisten apua 4. Vain virallisia palveluja 10.2.2015 27 9
Toimintakyvyltään ja terveydeltään samankuntoisen henkilön hoidon keskimääräiset kokonaiskustannukset eri vaihtoehdoissa (2010 omaishoidontuki minimi 4164 euroa/vuosi) keskimääräiset kustannukset vuodessa (2010 rahana) Säästö verrattuna vain virallisia palveluja saaviin Vain omaishoitoa, yksinasuja 6 000 19 300 Vain omaishoitoa, yhteistalous 4 900 20 400 Sekä virallisia palveluja että omaishoitoa saava 22 300 3 000 Vain virallisia palveluja saava 25 300 28 10.2.2015 Omaisten avulla saavutettu säästö 140 000 ikääntynyttä henkilöä Keskimääräinen säästö/henkilö/vuosi 20 000 euroa -> 2,8 Miljardia euroa vuodessa Vertailuna vanhuuden palvelumenot yhteensä sosiaalimenolaskelmassa 2,1 miljardia euroa (2010) 10.2.2015 29 Missä määrin on taloudellisesti perusteltua tukea omaishoitoa? Oletus 3. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä omaishoidon tukijärjestelmä 10.2.2015 30 10
Vertailu siitä, kuinka avokätinen tukijärjestelmä on 10.2.2015 31 Tuetun omaishoidon tavoite: 75 vuotta täyttäneistä 6-7% tuetussa omaishoidossa vuoteen 2017 mennessä Silti suurin osa omaishoidosta tapahtuu tuen ulkopuolella 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 raskasta ja sitovaa hoitoa antavia. Omaishoidon tukea saa alle 30 000 vanhusta hoitavaa. 10.2.2015 32 Mieti Tulosten perusteella voidaan päätellä, että omaishoidon tukeminen on kustannusvaikuttavaa. Miksi tuen kattavuus on niin pieni? Kunnanhan olisi taloudellista tukea omaishoitoa. Mitä ongelmia voi olla, jos hoitaja ei saa omaishoidon tukea? 33 11
Voidaanko palvelutarvetta myöhentää? IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUS 34 Kuntoutuksen tavoitteet Oppiminen elämään terveysongelman kanssa Toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen Omaisten jaksamisen tukeminen Pidentävät kotona asumisen aikaa, nostavat elämänlaatua ja laskevat sosiaalipalvelujen menoja 35 Järjestämisvastuut: Ikääntyneiden kuntoutus on kuntien vastuulla Kela järjestää tällä hetkellä ikääntyneiden kuntoutusta kehittämistoimintana Kohdentaminen vaikuttaa lopputulokseen Sairausryhmäkohtaisesta kuntoutuksesta on vaikuttavuusnäyttöä Esim. Kuntoutuksen avulla voitiin estää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista (Huusko ym 2001) 36 12
Laitoshoidon tarpeen myöhentäminen vaikeaa kuntoutuksen keinoin Ei ole näyttöä siitä, että liikunnallisella harjoituksella saavutettu tulos pidentäisi ADL-toimintojen vajauksista karsivien kotona asumisen aikaa. Tällaisten heikkokuntoisten vanhojen ihmisten laitoshoidon ja sairaalahoidon tarvetta vähensi ainoastaan avopalveluna toteutettu moniammatillinen geriatrinen interventio (Melis ym. 2008). 37 Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen vaikuttavuudesta on näyttöä Mikäli kuntoutus kohdennetaan ennalta ehkäisevästi henkilöille, jotka lähtötilanteessa ovat itsenäisiä ADL-toiminnoissa, vähenivät pitkäaikaishoitoon kirjautumiset ja hoiva- ja hoitopalvelujen menot (Yamada ym. 2012). 38 Mieti Miksi liikuntapainotteinen kuntoutus ei vaikuttanut palvelujen käyttöön? Miksi laitoshoidon tarpeeseen on niin vaikeaa vaikuttaa kuntoutuksella? Kannattaisiko omaishoitajien kuntoutus? 39 13
Millaista tukea omaiset tarvitsevat jaksaakseen? Omaishoitajan kuormittuminen lisää hoidettavan riskiä joutua laitoshoitoon. Tutkimusten mukaan erityisesti hoidettavan käytösoireet lisäävät omaishoitajan halukkuutta siirtää hoidettava henkilö laitoshoitoon 40 Sopeutumisvalmennus auttaa jaksamaan Muistisairauden sopeutumisvalmennuksesta on saatu hyviä tuloksia suomalaisessa ALSOVAtutkimuksessa (Hallikainen ym. 2013) Alzheimerin taudin alkuvaiheessa sopeutumisvalmennusta saaneilla kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen. 41 Miksi muistisairaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen kannattaa? Omainen jaksaa paremmin hoidettavan kanssa kotona Hoidettavan toimintakyvyn lasku, erityisesti toiminnanvajaukset arkipäivän toiminnoissa, lisäävät hänen riskiään joutua laitoshoitoon. (Jette ym. 1995; Hébert ym. 2001; Wimoym. 2011) 42 14
Lopuksi Pitkäaikaishoidon menot tulevat nousemaan Omaishoito laskee merkittävästi tulevina vuosina realisoituvia hoitomenoja Kuntoutuksen vaikuttavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa 43 15