TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2013 Väliraportti nro 153-13-1616 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (4. 7.3.2013). Tarkkailu jatkuu avovesikauden tutkimuksilla toukokuussa. Tässä väliraportissa esitellään lyhyesti talvikauden tilannetta, ja tuloksia käsitellään myös vuosiraportissa. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun seudun yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen luvat ja velvoitteet siirtyivät vuoden 2011 lopulla TSME:lle, mutta velvoitetarkkailu hoituu yhä Fortum Power and Heat Oy:n välityksellä. Talvitutkimuksessa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymään tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös (2.4.2007 Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y-1272-103, 10.8.2007, LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille 2010 2011 tehtyä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä (17.6.2011, Dno VARELY/976/07.00/2010), mutta vuodesta 2012 Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuonna 2012, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Veden laadun havaintopaikkoja on talvitarkkailussa merellä yhteensä 35 (kuva 1), sillä Rajakarin (220) ja Airismaan (225) näytteet ottaa kesän tutkimuksista poiketen Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja tulokset liitetään velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otetaan laajojen tutkimusten yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K) ja ravinnevirtaaman laskentaa varten ylempää Ravattulasta (AU54). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 2. SÄÄ- JA JÄÄOLOT Talvi 2012/2013 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuun alussa hyvin kylmänä. Lämpötila oli pakkasen puolella joulukuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Sää kylmeni uudelleen, ja tammikuun aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti. Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen; helmikuussa lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi kuitenkin useana päivänä. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja loppupuolelle saakka kuukausi oli keskimääräistä kylmempi, sillä etenkin yöt olivat kylmiä. Aurinkoisina, tuulisina päivinä lumipeite hupeni, mutta lumisateiden johdosta lumipeite säilyi kuun loppupuolelle asti. Merialueiden jäätyminen alkoi pakkasten myötä joulukuun alussa. Lumisateiden ja ajoittaisen lauhtumisen johdosta teräsjäätä ei muodostunut lainkaan. Maaliskuun alun näytteenoton aikaan sisäsaariston jäällä pääsi kuitenkin liikkumaan kohtalaisen hyvin, ja vielä maaliskuun loppupuolella merialueella oli paksu jääpeite. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan Turussa alkuvuonna 2013 meriveden korkeus vaihteli välillä noin -35 +15 cm, ja sekä tammi- että helmikuussa vedenkorkeus muuttui paljon. Tammikuun kuluessa vesi laski lukemasta +15 cm tasolle -25 cm. Kuun lopulla vesi kääntyi nousuun ja kohosi helmikuun alkupäiviin mennessä lukemaan +10 cm. Helmikuun aikana vedenkorkeus vaihteli välillä noin -40 +20 cm, ja kuun lopussa vedenkorkeus oli usean päivän ajan noin -20 cm. Helmi-maaliskuun vaihteessa veden korkeus putosi lukemaan noin -60 cm, mutta nousi jälleen nopeasti hieman 0-linjan alapuolelle ja kääntyi uudelleen laskuun. Maaliskuun alun näytteenoton aikaan vedenkorkeuden vaihtelut olivat siten varsin suuria. Kuun puolivälin jälkeen vesi laski nopeasti, ja kuun loppupuolella korkeus oli poikkeuksellisen alhainen eli noin -60 cm. Suomen ympäristökeskuksen kuukausittaisten vesitilannekatsausten mukaan vuodenvaihteessa sään lauhtuminen ja lumen sulaminen nosti jokien virtaamia Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vaikka helmikuu oli lauha, jokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti pieniä. Maaliskuussa virtaamat pysyivät pieninä. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu 21.3.2013) Aurajoen Halisissa oli tammikuun alkupäivinä virtaamahuippu, jolloin virtaama oli 91 m 3 /s, mutta virtaama laski nopeasti ja tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle virtaama oli alle 5 m 3 /s.

4 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Maaliskuun alussa Aurajoella Halisissa virtaama oli pieni, ja näytteet otettiin kalaportaasta. Merialueella jääpeite oli pääosin varsin vahva, ja merialueen talvitutkimuksen näytteet haettiin 4. 7.3.2013 jäitse moottorikelkalla, mönkijällä tai jalan mutta väyläalueilta hinaajalla. Merialueen talvitutkimukseen kuuluvilta havaintopaikoilta saatiin näytteet lukuun ottamatta Vapparilla pohjoisosaa (asema 135) ja Lapilan edustaa (asema 308). Väylien ulkopuolella jään paksuus oli noin 25 40 cm, ja jään päällä oli lunta 10 20 cm (liite 1). Virtapaikat olivat osin sulia. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa ja vuosiyhteenvedoissa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä. Talvitutkimuksessa otettiin näytteet myös jääkannen alta (0,5 m) paitsi murretuilta väyliltä, joissa liikuttiin hinaajalla. Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kuvat 2 6 on tehty siten, että kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Turun seudun puhdistamo Oy:n purkupaikan lähialueen tulokset näkyvät kuvien sisään upotetuissa pienemmissä kuvissa. Kokonaisfosforia ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. TAULUKKO 1. Turun merialueen maaliskuun 2013 näytteenottoon jääolojen aiheuttamat muutokset ja muut poikkeamat. Havaintopaikka Huomautus 135 Vapparin pohj. osa Kelirikko: ei näytteitä. 308 Lapila Kulkuneuvoa ei saatavilla. 3.2. Veden lämpötila Meriveden lämpötila oli -0,1 2,8 ºC (liite 1), ja useimmissa paikoissa lämpötila oli 0 0,9 ºC. Alijäähtynyttä vettä todettiin vain paikoin pinnassa, mutta Pukinsalmessa laivaväylällä vesi oli alijäähtynyttä noin viiden metrin syvyyteen saakka. Lämpimintä vesi oli syvänteiden pohjalla Bläsnäsinlahdella sekä Kirkkoherransaaren, Kuparivuoren, Väskin ja Papinluodon edustalla.

5 3.3. Suolaisuus ja sameus Sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli 1,8 6,1, ja vähäsuolaisinta vesi oli jääkannen alla (0,5 m) Pohjoissalmen sisäosassa. Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli 4,0 5,8 (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) alle metrin syvyisessä Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen sisäosassa, Aurajokisuulla, Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Haarlansalmessa. Suolaisuus oli pinnassa alentunut selvästi (suolaisuus 5,0 5,4 ) Askaistenlahden sisäosassa, Pukinsalmessa, Raisionlahden keskiosassa sekä Vapparin länsiosassa. Pohjoisempana Airiston tuntumassa sekä Kotkanaukolla suolaisuuden alentuminen oli lievää (5,5 5,9 ). Talvisten olojen johdosta valumavesien vaikutukset veden suolaisuuteen olivat vähäisiä. Sameus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 44 FNU. Merialueella sameusarvoja mitattiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka, ja tulokset olivat 1,5 38 FNU. Sameusarvot olivat korkeimpia jääkannen alla Pohjoissalmen sisäosassa sekä Uittamolla, ja myös Askaistenlahden sisäosassa sameusarvo oli selvästi kohonnut jään alla. Pinnassa sameus oli 1,5 15 FNU (kuva 2). Pinnassa ei ollut erittäin sameaa (>20 FNU) vettä, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) arvoja oli vain Raisionlahden pohjukassa, Aurajokisuulla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Pinnassa sameusarvot eivät olleet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan missään erinomaisia (<1,5 FNU), mutta Paraisten Kirkkoselällä sameus oli raja-arvon suuruinen. Intensiivihavaintopaikkojen (175, 180, 210, 240, 260, 275, 297 ja 300; talvella ei asemat 220 sekä 225 eikä v. 2013 asema 135) perusteella sameusarvot pinnassa olivat lähellä vuosien 2003 2012 saman ajankohdan keskiarvoja. 3.4. Happitilanne Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %, kuva 3) mutta kylläkin jääkannen alla Väskinsaaressa. Myös Askaistenlahden sisäosassa hapenvajaus oli muuttumassa voimakkaaksi. Muualla happitilanne oli pinnassa hyvä tai paikoin kohtalainen. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) happikyllästys oli 17 88 % (kuva 3). Vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua, mikäli jääpeitteinen kausi jatkuu pitkään. Myös Askaistenlahden sisäosassa ja Väskin edustalla hapenvajaus oli kääntymässä voimakkaaksi, mutta niissä ei vielä ollut vaaraa hapen loppumisesta. Näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen.

6 5,3 Merimasku 5,5 5,2 Luonnonmaa Rymättylä 5,5 5,8 Naantali 5,8 5,8 5,6 Raisio 5,8 4,8 5,4 Satava 5,1 5,4 5,8 5,8 4,7 5,6 Kakskerta 4,9 5,0 4,5 4,0 4,5 Kaarina Kuusisto 4,5 4,5 4,7 5,6 5,4 5,1 4,9 Suolaisuus ( ), 1 m Maaliskuu 2013 5,1 5,0 5,0 4,9 4,5 4,0 Airismaa 5,2 4,6 Parainen 4,7 4,5 5,3 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 3,7 Merimasku 2,2 3,6 Luonnonmaa Rymättylä 3,9 3,4 Naantali 2,7 2,1 4,3 Raisio 3,6 12 6,4 Satava 10 8,2 2,8 3,3 4,0 9,3 Kakskerta 11 7,7 13 15 7,8 Kaarina Kuusisto 7,4 5,8 5,1 9,3 8,2 10 11 Sameus (FNU), 1 m Maaliskuu 2013 8,7 11 7,7 9,4 13 15 Airismaa 3,9 4,2 Parainen 4,4 3,6 1,5 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Raisionlahden pohjukassa näytesyvyys 0,5 m.

7 46 Merimasku 80 55 Luonnonmaa Rymättylä 64 82 Naantali 85 86 72 84 84 63 86 83 86 Raisio 85 86 84 76 87 Kaarina 87 71 Kuusisto Satava Kakskerta 79 69 79 86 84 86 85 87 Happikyllästys (%), 1 m Maaliskuu 2013 84 Airismaa 82 78 Parainen 78 75 75 0 1 2 4 km 42 Merimasku 86 44 Luonnonmaa Rymättylä 54 85 Naantali 87 82 82 84 64 83 86 85 Raisio 86 85 86 82 87 Kaarina 88 76 Kuusisto Satava Kakskerta 67 67 60 83 84 85 86 87 86 Happikyllästys (%), pohja -1 m Maaliskuu 2013 Airismaa 84 73 Parainen 85 17 77 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pinnassa (1 m) ja pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

8 3.5. Ravinnepitoisuudet Kokonaistyppipitoisuudet olivat Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 1 600 µg/l. Merialueella kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa 590 2 400 µg/l (kuva 4). Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Pitkässäsalmessa sekä myös Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin asti. Vapparilla ja Askaistenlahdella kokonaistyppeä oli noin 700 900 µg/l. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 600 µg/l) olivat Airiston tuntumassa. Jääkannen tuntumassa (0,5 m) kokonaistyppimäärä oli yleensä korkeampi kuin 1 metrin syvyydessä. Suurimmat erot olivat Paraisten jäteveden purkupaikalla (noin 600 µg/l) sekä Vapparilla ja osin Pitkässäsalmessa sekä Pohjoissalmen sisäosassa 300 400 µg/l); väyläalueilta ei otettu näytteitä rikotun jään alta. Kotkanaukolla, missä joki- ja jätevesien vaikutus ei suoranaisesti tunnu, ero oli <50 µg/l. Koko vesipatsaassa pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla, Aurajokisuulla, Uittamolla ja Katariinanlaakson edustalla sekä Pohjoissalmen itäosassa. Ammoniumtyppeä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 170 µg/l, joten sen osuus kokonaistypestä oli noin 11 %. Merialueella ammoniumtyppeä oli pinnassa 4 370 µg/l (kuva 4), joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään toisin kuin talvella 2012. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen itäpäässä sekä Uittamolla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kotkanaukolla ja Saaronniemen edustalla. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja paikoin alle määritysrajan (<3 µg/l). Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 980 µg/l, ja sen osuus kokonaistypestä oli noin 61 %. Merialueella nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää ei tutkittu kaikilla paikoilla, mutta saatujen tulosten perusteella määrä oli alueella pinnassa 270 1 500 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet olivat Turussa jätevedenpurkupaikalla. Purkupaikan tuntumassa Linnanaukolla ja Aurajokisuulla sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen itäpäässä määrä oli noin 700 800 µg/l. Vapparilla määrä oli noin 600 µg/l ja muualla 300 400 µg/l. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosien 2003 2012 saman ajankohdan keskiarvoa selvästi pienempiä Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Pitoisuudet olivat hieman tavanomaista pienempiä Kotkanaukolla ja Väskin edustalla.

9 710 Merimasku 650 720 Luonnonmaa Rymättylä 830 580 Naantali 580 580 800 Raisio 680 920 760 Satava 1100 1000 620 670 810 730 Kakskerta 1200 2400 1200 1300 1200 Kaarina Kuusisto 1100 820 900 730 1000 1100 1200 Kokonaistyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2013 1100 1200 2400 1100 1200 1300 Airismaa 590 930 Parainen 930 990 650 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km 14 Merimasku 14 32 10 Naantali Luonnonmaa 7 4 Rymättylä 46 Raisio 22 140 65 Satava 90 87 19 25 40 31 Kakskerta 120 370 96 110 94 Kaarina Kuusisto 87 34 21 31 87 90 120 Ammoniumtyppi (µg/l), 1 m Maaliskuu 2013 90 100 370 46 96 110 Airismaa 32 Parainen 31 43 18 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä.

10 Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 110 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 34 60 µg/l (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Uittamolla, Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin 40 50 µg/l ja Airiston tuntumassa 30 40 µg/l. Vesikerrosten välillä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä. Bläsnäsissä fosforipitoisuus kohosi jonkin verran pohjan tuntumassa, mutta sielläkin pitoisuus oli alle 100 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 78 µg/l, ja sen osuus kokonaisfosforista oli noin 71 %. Merialueella pitoisuudet olivat pinnassa 26 45 µg/l. Uittamolla ja Aurajokisuulla pitoisuus oli hieman korkeampi kuin lähisalmissa ja Vapparilla, missä pitoisuus oli noin 30 35 µg/l. Myös syvyyssuunnassa erot olivat varsin pieniä Bläsnäsin syvännettä lukuun ottamatta. Pääosa kokonaisfosforista oli fosfaattifosforina. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä vuosien 2003 2012 ajankohdan keskiarvoja paitsi Hahdenniemessä, missä pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. 38 Merimasku 35 36 Luonnonmaa Rymättylä 38 37 Naantali 35 34 37 Raisio 38 56 40 Satava 44 44 34 38 40 46 Kakskerta 47 49 54 60 44 Kaarina Kuusisto 42 42 41 46 44 44 47 Kokonaisfosfori (µg/l), 1 m Maaliskuu 2013 46 47 49 46 54 60 Airismaa 40 43 Parainen 42 43 37 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa (1 m) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Raisionlahden pohjukasta näytesyvyys vain 0,5 metriä. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

11 3.6. Veden hygieeninen tila Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli Aurajoessa Halisista virtaavassa vedessä 50 kpl/100 ml. Merialueella lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 190 kpl/100 ml (kuva 6). Hygieeninen tila vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella erinomaisesta välttävään, eikä missään tila ollut huono. Välttäviksi luokiteltiin Aurajokisuu ja Uittamon edusta sekä Raisionlahden pohjukka. Tyydyttävää luokkaa olivat Raisionlahden muut osat sekä Turussa jäteveden purkupaikka. Suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa hygieeninen tila oli vuosien 2003 2012 ajankohdan keskiarvoja parempi etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä mutta myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Uittamolla hygieeninen tila oli hieman heikompi kuin viime vuosina, mutta muissa paikoissa tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen. Merimasku 2 2 14 6 Naantali 2 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 60 Raisio 2 170 86 Satava 20 40 <2 22 1 10 Kakskerta 20 80 110 190 40 Kaarina Kuusisto <10 1 4 10 40 20 20 Hygieeninen tila pinnassa (1 m) Maaliskuu 2013 20 20 80 10 110 190 Airismaa 1 2 Parainen 2 2 1 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella maaliskuussa 2013. Luokittelu: veden yleinen käyttökelpoisuus.

12 4. TIIVISTELMÄ JA ARVIO KUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy otti lopputalven laajan tarkkailukerran näytteet (4. 7.3.2013). Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy ja ExxonMobil Oil Oy Ab sekä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen luvat ja velvoitteet siirtyivät vuoden 2011 lopulla TSME:lle, mutta velvoitetarkkailu hoituu yhä Fortum Power and Heat Oy:n välityksellä. Talvi 2012/2013 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuun alussa hyvin kylmänä. Lämpötila oli pakkasen puolella joulukuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Sää kylmeni uudelleen, ja tammikuun aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti. Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen; helmikuussa lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi kuitenkin useana päivänä. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja näytteenoton aikaan sisäsaariston jäällä pääsi liikkumaan kohtalaisen hyvin. Aurajoen Halisissa oli tammikuun alkupäivinä sään lauhtuessa Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan virtaamahuippu (91 m 3 /s), mutta virtaama laski nopeasti ja tammikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle virtaama oli alle 5 m 3 /s. Veden laatu Aurajoesta Halistenkoskelta mereen virtaavasta vedestä otettiin talvitutkimuksen yhteydessä vesinäyte kalaportaista. Jokiveden sameus oli 44 FNU. Kokonaistyppimäärä oli 1 600 µg/l, josta noin 11 % oli ammoniumtyppenä ja 61 % nitraatti- tai nitriittityppenä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l, ja fosfaattifosforin osuus oli 71 %. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli noin 50 kpl/100 ml, joten hygieeninen tila oli varsin hyvä. Sameusarvo oli hieman pienempi kuin Aurajoen talvitutkimuksen Halisten havaintopaikan vuosien 2003 2012 helmikuun alun tulosten keskiarvo. Kokonaistypen ja -fosforin määrät olivat lähellä keskimääräistä, mutta ammoniumtyppeä oli keskimääräistä enemmän. Meriveden lämpötila oli -0,1 2,8 ºC, ja useimmissa paikoissa lämpötila oli 0 0,9 ºC. Alijäähtynyttä vettä todettiin vain paikoin pinnassa, mutta Pukinsalmessa laivaväylällä vesi oli alijäähtynyttä noin viiden metrin syvyyteen saakka. Meriveden suolaisuus oli sähkönjohtavuudesta laskettuna noin 1,8 6,1, ja vähäsuolaisinta vesi oli jääkannen alla (0,5 m). Pinnassa (1 metri) veden suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (<5 ) alle metrin syvyisessä Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen sisäosassa, Aurajokisuulla, Pitkässäsalmessa ja Vapparilla sekä Haarlansalmessa.

13 Sameusarvot olivat pinnassa 1,5 15 FNU. Pinnassa ei ollut erittäin sameaa (>20 FNU) vettä, ja voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) arvoja oli vain Raisionlahden pohjukassa, Aurajokisuulla sekä Pohjois-, Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Intensiivihavaintopaikkojen perusteella sameusarvot pinnassa olivat lähellä vuosien 2003 2013 saman ajankohdan keskiarvoja. Happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Pinnassa hapenvajaus ei ollut missään voimakasta (happikyllästys<40 %), mutta jääkannen alla Väskinsaaressa ja myös Askaistenlahden sisäosassa happea oli kulunut vedestä. Pohjan lähellä (1 m pohjan yläpuolella) vain Bläsnäsinlahden syvänteessä hapenvajaus oli voimakasta, ja happi saattaa loppua, mikäli jääpeitteinen kausi jatkuu pitkään. Myös Askaistenlahden sisäosassa ja Väskin edustalla hapenvajaus oli kääntymässä voimakkaaksi, mutta niissä ei vielä ollut vaaraa hapen loppumisesta. Näissä paikoissa pohjalla happimäärä oli alle 7 mg/l eikä enää riittävä lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Kokonaistyppipitoisuudet veden pinnassa olivat selvästi korkeimmat (>2 000 µg/l) Turussa jäteveden purkupaikalla. Pitoisuudet olivat korkeita (>1 000 µg/l) Pitkässäsalmessa sekä myös Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin asti. Vapparilla ja Askaistenlahdella kokonaistyppeä oli noin 700 900 µg/l. Pienimmät kokonaistyppimäärät (noin 600 µg/l) olivat Airiston tuntumassa. Koko vesipatsaassa pitoisuudet olivat korkeita Turussa jäteveden purkupaikalla, Aurajokisuulla, Uittamolla ja Katariinanlaakson edustalla sekä Pohjoissalmen itäosassa. Ammoniumtyppeä oli pinnassa 4 370 µg/l, joten erittäin korkeita pitoisuuksia (>1 000 µg/l) ei siis tavattu missään toisin kuin talvella 2012. Korkein pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, ja myös Raisionlahden pohjukassa, Pohjoissalmen itäpäässä sekä Uittamolla pitoisuudet olivat korkeita (>100 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Kotkanaukolla ja Saaronniemen edustalla. Pohjan lähellä ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja paikoin alle määritysrajan (<3 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet pinnassa olivat 34 60 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Uittamolla, Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Salmi- ja lahtialueilla pitoisuudet olivat noin 40 50 µg/l ja Airiston tuntumassa 30 40 µg/l. Vesikerrosten välillä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat pieniä, eikä edes Bläsnäsin syvänteessä pitoisuus ollut korkea (>100 µg/l) Tutkituilla intensiivipaikoilla pinnassa vuosien 2003 2012 saman ajankohdan keskiarvoon verrattuna maaliskuun alussa 2013 typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat keskiarvoa selvästi pienempiä Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Viheriäistenaukolla. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja paitsi Hahdenniemessä, missä pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteereiden pesäkkeitä oli pinnassa 0 190 kpl/100 ml. Hygieeninen tila vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella erinomaisesta välttävään, eikä missään tila ollut huono. Välttäviksi luokiteltiin Aurajokisuu ja Uittamon edusta sekä Raisionlahden pohjukka. Tyydyttävää luokkaa olivat Raisionlahden muut osat sekä Turussa jäte-

14 veden purkupaikka. Suurimmassa osassa merialuetta hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Tilanne oli talvikaudelle hyvin tyypillinen, mutta etenkin Raisionlahden Hahdenniemessä sekä myös Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla tilanne oli vuosien 2003 2012 ajankohdan keskiarvoja parempi. Arvio kuormituksen vaikutuksista Turun merialueen talvinäytteenoton aikaan Aurajoessa Halisista virtaava vesi oli selvästi kuormittamatonta merivettä ravinnepitoisempaa ja sameampaa. Hygieeninen laatu oli varsin hyvä. Joki- ja sulamisvesiä tuli virtaamatietojen perusteella merialueelle tammikuun alun virtaamahuipun jälkeen vähän, joten valumavesien vaikutukset meriveden suolaisuuteen sekä sameus- ja ravinnetuloksiin olivat varsin pieniä myös alueen sisimmissä osissa. Turun Kaarinan salmialueilla jäte- ja jokiveden sekoittuminen ja laimeneminen oli heikkoa jääpeitteisille talville tyypilliseen tapaan. Turussa jätevedenpurkupaikalla veden laatua on tutkittu vuodesta 2005 lähtien, ja talvella pinnassa typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman keskimääräistä korkeampia. Sen sijaan kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä, ja myös hygieeninen tila oli selvästi keskimääräistä parempi. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevesien vaikutukset laimenivat nopeasti satama-altaan ulkopuolella. Myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä kuormituslähteiden vaikutusta voinut erottaa toisistaan satamaaltaan ulkopuolella. Paraisten jätevedenpurkupaikalla Vapparilla typpiyhdisteiden määrässä ei näkynyt jätevesien vaikutusta kuin ehkä lievänä jääkannen alla. Jätevedet eivät myöskään heikentäneet veden hygieenistä laatua pinnassa. Naantalinsalmessa jätevesikuormitus ei nostanut veden ravinnepitoisuuksia tai heikentänyt veden hygieenistä laatua. Lämpökuorma ei havaittavasti vaikuttanut veden lämpötilaan. Samoin kuin vuosien 2010 2012 talvitutkimuksissa todettiin, jätevesikuormituksen päättyminen oli kohentanut Raisionlahdessa ja Pitkässäsalmessa vesialueen tilaa. Turussa 27. maaliskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Åsa Korsman Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Laaksonen Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo, Maarit Arpalo TSME, c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/Gunilla.Hagman@danisco.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 6.3.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Näytt.ottaja JS; Ei näytteitä! 6.3.2013 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 15 cm; Jää 33 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,0 11,2 79 3,8 780 4,4 1000 42 1 0,1 11,0 78 4,2 820 4,6 7,5 930 530 32 43 32 2 2 0,2 4,9 880 5,0 5 0,6 3,0 960 5,5 10 0,9 11,5 84 2,1 1000 5,8 520 210 <3 35 30 20 0,3 10,2 73 1030 5,9 470 190 9 43 36 6.3.2013 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 20 cm; Jää 34 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5-0,1 11,2 79 4,0 750 4,2 7,6 1300 46 1 0,1 11,2 79 5,1 830 4,7 900 21 41 4 2 0,2 3,7 890 5,1 5 0,6 2,5 960 5,5 10 0,7 11,6 84 2,1 980 5,7 540 4 35 19 1,8 8,0 60 1030 6,0 560 27 63 6.3.2013 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 38 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,1 11,2 79 4,0 730 4,1 1400 48 1 0,2 10,6 75 3,6 800 4,5 7,6 990 590 43 43 34 2 2 0,2 3,1 860 4,9 5 0,6 2,0 950 5,5 10 1,0 10,9 80 1,5 980 5,7 610 270 46 35 29 20 2,4 8,9 68 1050 6,1 25 2,4 4,0 31 1050 6,0 61 28 2,4 2,3 17 1040 6,0 810 410 52 74 75 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 1/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 5.3.2013 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 13 cm; Jää 17 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,0 11,5 82 3,9 900 5,2 7,6 600 38 1 0,1 11,6 82 3,9 900 5,2 590 40 1 2 0,2 4,0 920 5,3 5 0,6 2,4 970 5,6 10 0,4 11,8 85 1,6 1000 5,8 470 34 20 0,2 12,3 88 1020 5,9 400 32 28 0,6 11,6 84 1040 6,0 420 36 5.3.2013 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 13 cm; Jää 40 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,1 10,5 74 1,9 900 5,1 740 38 1 0,0 10,7 75 1,5 920 5,3 7,5 650 310 18 37 30 1 5 0,4 10,7 77 2,5 960 5,5 540 230 <3 34 30 6.3.2013 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5-0,1 9,4 66 5,8 760 4,3 840 44 1 0,1 9,8 69 5,8 790 4,5 7,6 820 440 34 42 33 1 2 0,2 5,1 880 5,0 5 0,5 3,1 960 5,5 10 1,3 10,1 74 2,6 990 5,7 570 270 4 33 29 20 1,1 10,4 77 1020 5,9 30 1,2 9,3 69 1020 5,9 500 33 32 1,3 9,0 67 1010 5,8 510 200 8 38 30 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 2/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 6.3.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 10 cm; Jää 40 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5 0,1 10,5 74 7,2 670 3,7 1400 44 1 0,1 11,2 79 7,4 800 4,5 7,6 1100 680 87 42 31 <10 2 0,3 6,7 850 4,8 5 0,9 3,6 950 5,5 6,0 1,5 9,1 67 6,3 980 5,6 650 320 14 41 34 6.3.2013 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Lumi 10 cm; Jää 41 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5-0,1 9,9 69 6,5 720 4,1 1400 41 1-0,1 10,8 76 7,8 800 4,5 7,5 1200 700 94 44 31 40 2 0,2 11,5 82 8,5 890 5,1 1100 620 78 41 31 6.3.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 10 cm; Jää 31 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5 0,1 12,0 84 21 570 3,2 1300 69 1 0,1 11,9 84 15 710 4,0 7,6 1300 720 110 60 45 190 2 0,1 12,0 86 7,8 910 5,2 1000 610 84 44 34 4.3.2013 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 15:24; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,2 12,2 85 13 800 4,5 7,5 1200 700 96 54 39 110 2-0,2 7,4 900 5,2 5-0,1 8,9 930 5,3 7-0,3 12,3 86 7,5 940 5,4 1000 600 72 44 32 4.3.2013 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 10 900 5,1 1100 680 90 44 32 20 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 3/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 5.3.2013 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja RM, AL-J; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,1 10,0 71 4,3 830 4,7 7,4 810 40 1 0,1 9,9 70 4,0 830 4,7 810 460 40 40 30 1 2 0,6 3,1 930 5,3 5 0,9 2,9 970 5,6 10 0,8 10,5 76 3,5 1000 5,8 570 270 <3 35 30 4.3.2013 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 12,3 87 8,2 940 5,4 7,6 1000 630 87 44 30 40 2-0,1 6,4 950 5,5 5-0,1 5,0 970 5,6 10 0,1 12,2 87 3,9 990 5,7 620 320 17 38 28 4.3.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,1 12,2 87 2,8 1000 5,8 7,7 620 310 19 34 27 <2 2 0,0 2,5 980 5,7 5 0,0 2,2 990 5,7 10 0,1 12,3 88 1,8 1000 5,8 520 230 4 33 27 20 0,2 12,5 89 1030 5,9 450 36 21 0,2 12,3 88 1030 6,0 430 150 5 38 30 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 4/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 4.3.2013 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 12,2 86 2,1 1000 5,8 7,7 580 280 7 34 27 0 2-0,1 2,0 990 5,7 5-0,1 2,0 990 5,7 10 0,1 12,3 88 1,9 1000 5,8 580 270 13 33 29 20 0,2 12,2 87 1030 5,9 33 30 0,5 12,0 87 1040 6,0 35 40 0,7 11,6 84 1050 6,0 420 39 52 0,9 11,3 82 1050 6,1 420 140 <3 43 36 4.3.2013 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 10 cm; Jää 37 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, RR; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,1 11,9 83 38 350 1,8 1500 89 1 0,1 12,1 86 11 870 4,9 7,5 1200 810 120 47 35 20 2 0,3 11,7 83 9,0 920 5,3 1100 700 94 44 34 4.3.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,4 11,7 84 9,3 980 5,6 7,6 730 380 31 46 32 10 2 0,4 7,1 970 5,6 5 0,4 8,4 980 5,6 10 0,5 11,6 84 6,4 990 5,7 660 320 23 44 32 4.3.2013 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,4 11,7 84 3,3 1000 5,8 7,6 670 25 38 22 2 0,3 3,6 990 5,7 5 0,3 4,1 990 5,7 10 0,2 12,0 86 2,3 1000 5,8 600 11 34 13 0,6 11,3 82 1000 5,8 600 17 37 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 5/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 4.3.2013 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,5 0,5 10,0 72 12 840 4,8 7,3 920 140 56 170 4.3.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 15 cm; Jää 30 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,4 7,5 54 9,7 870 4,9 910 47 1 0,5 8,7 63 6,4 930 5,4 7,5 760 360 65 40 32 86 3 0,7 8,9 64 5,4 980 5,6 660 330 33 37 32 4.3.2013 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 11,6 83 4,3 970 5,6 7,6 800 46 37 60 2 0,3 3,8 970 5,6 5 0,5 2,8 990 5,7 9,5 0,4 12,0 86 1000 5,8 580 11 35 4.3.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 12,0 86 3,6 1000 5,8 7,7 680 340 22 38 28 2 2 0,1 2,9 990 5,7 5 0,2 2,5 1000 5,8 9 0,3 11,8 85 1010 5,8 570 270 13 36 29 4.3.2013 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 12,0 85 2,7 1010 5,8 7,7 580 35 2 2 0,0 2,3 990 5,7 5 0,2 2,6 1000 5,8 10 0,3 12,0 86 2,9 1000 5,8 560 34 20 0,5 12,0 86 1000 5,8 540 35 32 0,4 12,1 87 1030 6,0 480 36 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 6/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 4.3.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,7 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,6 11,3 82 3,4 1000 5,8 7,6 580 270 10 37 28 6 2 0,6 3,0 990 5,7 5 0,5 3,1 990 5,7 10 0,6 11,5 83 3,2 1000 5,8 570 260 17 36 29 20 0,5 12,0 86 1000 5,8 560 37 25 0,7 11,8 85 1000 5,7 570 260 17 36 28 5.3.2013 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Jää 25 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,7 8,0 58 4,8 870 5,0 1100 41 1 0,7 8,8 64 3,9 960 5,5 7,5 830 440 32 38 28 14 2 0,8 2,9 880 5,0 5 0,9 2,9 1000 5,8 10 1,2 8,8 64 2,0 1000 5,8 550 230 6 35 27 20 1,8 7,3 55 2,6 1020 5,9 530 38 24 1,9 7,2 54 2,5 1030 5,9 540 220 10 44 36 7.3.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NW; 0,5 0,1 10,8 77 3,0 930 5,4 700 36 1 0,1 11,2 80 2,2 960 5,5 7,7 650 320 4 35 29 0 2 0,1 1,6 990 5,7 5 0,1 1,7 1000 5,7 10 0,2 12,0 86 2,1 1000 5,8 560 260 6 32 28 20 0,6 11,8 86 1020 5,9 500 32 27,5 0,8 11,9 86 1040 6,0 460 170 <3 36 31 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 7/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 5.3.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 15 cm; Jää 30 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0,5 0,7 5,4 39 8,7 740 4,2 1000 41 1 1,1 7,5 55 3,6 910 5,2 7,3 720 360 14 36 26 2 2 1,4 2,2 960 5,5 5 1,1 2,4 990 5,7 10 1,3 11,1 82 1,8 1000 5,8 520 220 6 35 28 15 2,5 8,4 64 1010 5,8 17 2,7 5,8 44 1020 5,9 600 240 55 40 32 5.3.2013 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 15 cm; Jää 38 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0.5 0,7 6,3 45 15 610 3,4 1200 65 1 1,6 6,2 46 3,7 920 5,3 7,3 710 14 38 2 2 1,9 2,7 950 5,5 5 1,7 2,2 990 5,7 10 1,8 9,5 71 1,6 1000 5,8 510 3 34 15 2,6 6,7 51 1010 5,8 19 2,8 5,4 42 1020 5,9 590 9 42 7.3.2013 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Näytt.ottaja RM; Ei näytteitä! 4.3.2013 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1-0,1 8,7 900 5,1 1100 690 90 46 33 20 4.3.2013 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,0 9,4 860 4,9 1100 660 82 46 33 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 8/9

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml 4.3.2013 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 5 cm; Jää 22 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,1 11 870 5,0 1200 770 100 47 35 20 4.3.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja RM/LK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 0,2 12,1 86 7,7 870 5,0 7,3 2400 1500 370 49 33 80 2 0,1 9,4 900 5,1 5 0,1 8,1 920 5,3 9 0,1 12,0 85 9,5 930 5,3 1100 640 100 48 37 6.3.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 20 cm; Jää 34 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 0,5 0,1 11,5 81 3,7 740 4,2 1500 51 1 0,2 10,9 78 4,4 820 4,7 7,7 930 520 31 42 33 2 2 0,3 3,5 870 4,9 5 0,6 2,3 950 5,5 10 1,1 11,1 82 1,7 980 5,7 580 240 26 37 29 15 1,0 11,6 85 1030 5,9 470 170 <3 35 29 5.3.2013 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,2 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; x 0,7 44 1600 980 170 110 78 50 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 1, sivu 9/9