Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta.

Samankaltaiset tiedostot
Akateeminen terveyskeskus -tutkimusta terveyskeskushammaslääkärityön

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

10 vuoden aikana tehtyä. Outi Elonheimo Dos. LKT Koordinaattori, kehittämisasiantuntija 10-vuotisjuhlaseminaari 15.6.

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Tervetuloa Innokylään

kehittämistyön käsikirja

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Yhteistä kehittämistä

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) -hanke. Lappeenrannan vammaisneuvosto 11.4.

Strategia prosessista käytäntöön!

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

VESOTE-SEMINAARI

Mitä tutkijat ehdottavat

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

LARK alkutilannekartoitus

Pedagogisen johtamisen katselmus

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Toteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

LASTEN KUULEMINEN VAHVISTUU LASTENSUOJELUSSA

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Kestävä hyvinvointi kaupungeissa

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Opin ovista ELO-toiminnan hyödyksi

Transkriptio:

Akateeminen terveyskeskus kehittävien terveyskeskusten verkosto Raportti tavoitteista ja niiden toteutumisesta Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän 5.3.2007 päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta. Tavoite 1: Perusterveydenhuollon kehittämistoiminnan kytkeminen tutkimukseen 13 tutkimushankkeen tähän asti saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta on terveyskeskusten yhteistyössä suunniteltu 5 yhteistä kehittämishanketta Kehittämishankkeen puitteissa on järjestetty 3 kehittämisseminaaria, jossa tutkijat ovat esitelleen omien tutkimustensa asetelmia, tuloksia sekä niiden pohjalta nousseita kysymyksiä ja käytännön kehittämisehdotuksia. Kehittämisseminaarien aihepiirit: 1) Ehkäisevä terveydenhuolto 11/2006 2) Vastaanottotoiminta 5/2007 3) Potilaat 6/2007 4) Seurantaseminaari 10/2007 Kehittämisseminaareissa on ideoitu kehittämishankkeita 5 aihepiirin ympärille: 1. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö nuorten tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseksi. 2. Suun terveydenhuollon tarkastuksen käyttö nuorten tupakoinnin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 3. Lasten puhe- ja kielihäiriöiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kartoitus 4. Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen 5. Potilaiden / asiakkaiden elämäntilanteen hallintaa ja vastuunottamista tukevien valmiuksien kehittäminen Mainittuja viittä aihepiiriä työstämään on muodostettu kolme kehittämisryhmää, jotka kaikki ovat aloittaneet toimintansa. Hankkeiden nimet ja tavoitteet: 1. Vältä koukkua - Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen a. Tupakoinnin ennaltaehkäisy (ja vähentäminen) hyödyntäen alle 13v. tehtävää suun terveydenhuollon tarkastusta b. Nuorten (alle 18v.) alkoholin käytön kokeilujen myöhentäminen ja alkoholin käytön vähentäminen c. Muodostetaan yhteistyön malli koulun ja kodin välille tupakan ja alkoholin käytön osalta 2. KIELo Lasten kielihäiriöiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kartoitus sekä hoitosuunnitelman kirjaamisen kehittäminen a. Asiakasryhmien luokitusten selvittäminen b. Asiakasryhmien erilaisten hoitopolkujen kuvaus

c. Palvelukirjon kuvaus d. Verrataan esimerkkitapausten kautta kuvattua todellisuutta virallisten rakenteiden käytäntöihin e. Määritellään kehittämistarpeet f. Puheterapiasopimuksen luominen ja testaaminen 3. NUOTTA Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen ja motivointi a. Tunnistetaan iskeemistä sydänsairautta ja diabetesta sairastavat heikosti hoitoon kiinnittyneet potilaat b. Kehitetään puuttumisen toimintamalli ja tarkoituksenmukainen työnjako (käytettävissä monenlaisille potilasryhmille, esim. diabeetikot, ikääntyvät päihdeongelmaiset, jne.) c. Potilaiden / asiakkaiden elämäntilanteen hallintaa ja vastuunottamista tukevien valmiuksien kehittäminen d. Henkilökunnan osaamisen ja sovittuihin käytäntöihin sitoutumisen kehittäminen koulutuksen avulla e. Alueen toimijoiden verkottaminen potilaiden tukemiseksi f. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen Tavoite 1 on toteutunut kokonaan. Tavoite 2: Uusien toiminta- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen terveyskeskusten verkostoyhteistyössä 5 yhteisestä kehittämishankkeesta syntyy ehdotuksia uusiksi toiminta- ja hoitokäytännöiksi Hankkeessa luodaan järjestelmällisen kehittämistoiminnan malli terveyskeskusten hyödynnettäväksi. Malli luodaan ja sitä sovelletaan yhtä aikaa useassa eri terveyskeskuksessa järjestämällä edellytykset verkostomaiseen vertaisoppimiseen (esim. läpimurtotyöskentely). Yllä esitellyissä käynnistyneissä kehittämishankkeissa on sovittu toteutettavaksi tavoitteiden mukaisia tehtäväkokonaisuuksia, joissa kehittämisideoita toteutetaan valituissa kohteissa. Jokaisessa kehittämishankkeessa otettiin käyttöön uudet käytännöt ja niitä testattiin käytännössä omassa toimintaympäristössään. Uusien käytäntöjen käyttökelpoisuutta arvioitiin kehittämishankkeiden arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin pohjalta suunniteltiin uusien toimintakäytäntöjen toimeenpano mukana olevissa terveyskeskuksissa. Samalla tehtiin ehdotukset yleisemmin muissakin terveyskeskuksissa toteutettavista uusista toiminta- ja hoitokäytännöistä. Kehittämishankkeet läpivietiin heti toiminnan aluksi kehitetyn terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin mallin ja sen strukturoitujen kehittämistyön kuvaus -lomakkeiden avulla yhtä aikaa viidessä eri terveyskeskuksessa.

Verkostokehittäminen toteutettiin läpimurtotyöskentelymallin mukaisesti. Kehittämisseminaarien asettamat kehittämisryhmät vastasivat yhteisten toimintakokonaisuuksien ja niitä kuvaavien mittarien suunnittelusta ja seurannasta. Varsinainen toimintakäytäntöjen muuttaminen tai uusien luominen toteutettiin paikallisesti terveyskeskusyksiköissä. Hankkeen puolivälissä Kehittämisryhmät kokoontuivat seuraamaan prosessin kulkua ja oppimaan toisten kokemuksista. Lopuksi kehittämisryhmät koostivat terveyskeskusyksiköiden itsearviot kehittämisprosessista ja sen tuloksista. Yllämainitun lisäksi kehittämishankkeiden ollessa menossa kutsuttiin läpimurtotyöskentelyn tyylisesti kehittämistyössä mukana olevat eri terveyskeskusten työntekijät seminaariin, jossa käytiin läpi terveyskeskusten kokemuksia ja otettiin oppia toisten onnistuneista toimintatavoista. Helmikuussa 2008 järjestettiin kaksi terveyskeskusten henkilökunnalle suunnattua seminaaria: 8.2.2008 Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen 21.2.2008 NUOTTA Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen ja motivointi Tavoite 2 on toteutunut kokonaan, tämän lisäksi pidettiin kaksi yllämainittua ylimääräistä seminaaria. Tavoite 3: Terveyskeskusten henkilökunnan T&K-osaamisen vahvistaminen 12 tutkijakehittäjää saa tieteellisen koulutuksen terveyskeskuksen kehittämistyötä edistävään tutkimustyöhön (tutkijakehittäjien verkostokoulutusmalli) Kehittäjät ja muut terveyskeskustoimijat (kunkin terveyskeskuksen toimintayksiköiden esimiehet) saavat käytännön kokemusta ja työkaluja sekä koulutusta kehittämishankkeiden läpiviemisestä terveyskeskustyön ohella Luodaan kehittämistyön käsikirja Akateemisen terveyskeskuksen toiminnassa mukana olleet tutkijakehittäjät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kehittämisseminaareja sekä toimivat vetäjinä ja toimijoina kehittämisryhmissä. Akateemisen terveyskeskuksen tutkijakehittäjien lisäksi kehittämisryhmien työskentelyyn osallistui myös muita yhteistyöterveyskeskusten edustajia. Kolmeen kehittämishankkeeseen on osallistunut yhteensä 602 työntekijää viidestä eri terveyskeskuksesta. Lisäksi hankkeissa on ollut mukana myös muiden kuntien toimialojen edustajia (mm. opetustoimi). Kehittämistyön käsikirjan luominen: katso tavoitteen 5 toteutuminen. Kehittämiskäsikirjan ohjeistuksen avulla terveyskeskuksissa pystytään jatkossa toteuttamaan erilaisia kehittämishankkeita osana normaalia työtä. Tavoite 3 on toteutunut kokonaan.

Tavoite 4: Uusien toiminta- ja hoitokäytäntöjen sekä tutkimus- ja kehittämistyön mallin välittäminen muille Suomen terveyskeskuksille Kehittämishankkeiden arvioidut tulokset julkaistaan ammattilehdissä ja päätösseminaareissa Luodaan valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu hankerekisteri, jossa kuvataan prosessien kulku, arviointi ja ehdotukset muille terveyskeskuksille. Päätösseminaari: Akateemisten terveyskeskusten kehittämishankkeen loppuseminaari mukana olleiden terveyskeskusten edustajille pidettiin 25.9.2008. Seminaarin esitykset: http://www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus/seminaarit.html. Valtakunnallinen terveyskeskusten kehittämistyön katselmus järjestettiin 26.9.2006 yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Tilaisuutta markkinoitiin ammattilehdissä kaikille terveyskeskustoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, joita oli paikalla 65. Katselmuksessa järjestettiin Vuoden kehittäjäterveyskeskus -kilpailu muiden terveyskeskusten toteuttamien kehittämishankkeiden esittelemiseksi. Kilpailu herätti suurta mielenkiintoa, osanottajia jouduttiin jopa karsimaan. Katselmuksen yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuus, johon osallistui 10 toimittajaa. Katselmuksen esitykset ja lehdistötilaisuuden materiaalit: http://www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus/seminaarit.html ja http://www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus/media.html. Lääkärilehden kanssa on sovittu, että verkostokehittämishankkeesta ja sen osahankkeista julkaistaan neljän artikkelin sarja vuoden 2009 alkupuolella. Valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetun terveyskeskusten kehittämishankkeiden hankerekisterin sisältö suunniteltiin. Se toteutettiin yhdessä Kustannus Oy Duodecimin kanssa. Terveysportissa sijaitseva Hankkeet ja hyvät ratkaisut -rekisteri on kaikkien avoimessa käytössä (www.terveysportti.fi/tk-hankerekisteri ). Koska tällainen kansallinen rekisteri on tuotettu hankerahoituksella, tarvittaisiin sen kehittämiseen ja ylläpitoon myös kansallista rahoitusta. Jotta verkostokehittämishankkeen tulokset ja ehdotukset olisivat kaikkien Suomen terveyskeskusten käytössä, kaikki hankkeen aikana tehdyt dokumentit on sijoitettu Akateemisen terveyskeskuksen nettisivuille www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus/hankedokumentit.html. Sieltä dokumentit ovat kaikkien ladattavissa ja jatkokehitettävissä kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Tavoite 4 toteutui kokonaan, syntyneiden apudokumenttien saatavuudessa tavoitteet ylittyivät.

Tavoite 5: Terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelu-, toteutus- ja arviointimallin luominen kansalliseen käyttöön Luodaan terveyskeskusten erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malli sekä siihen liittyvät työkalut (kehittämistyön käsikirja ja hankkeen kuvauksen lomakkeet). Mallia testataan erityyppisissä hankkeissa ja sitä voidaan kehittää jatkuvasti. Tilanne hankkeen lopussa 30.11.2008 Alkuvuodesta 2007 laadittiin terveyskeskusten kehittämistyön käsikirja, jota käytettiin kehittämisryhmien toiminnan apuvälineenä. Käsikirjassa esitellyn terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin mallin ideana on kevyt toimintatapa, jonka toteuttaminen on mahdollista kiireisen terveyskeskustyöskentelyn ohessa ilman projektien hallintaan tarvittavaa lisäresursointia. Käsikirjan sisältämät kehittämistyön kuvaus -lomakkeet mahdollistavat kehittämishankkeiden järjestelmällisen läpiviennin ja arvioinnin yhtä aikaa useammassa terveyskeskusyksikössä. Kehittämistyön mallia testattiin kolmessa läpiviedyssä kehittämishankkeessa. Käsikirjaa muokattiin ja täydennettiin hankkeissa kerättyjen kokemusten mukaan. Luotu terveyskeskustoiminnan kehittämisen käsikirja, sen sisältämä kehittämistyönmalli ja kehittämistyön lomakkeet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja kehitettävissä, kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Kehittämisen tuloksena syntyneiden tuotteiden tulee myös olla vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä. Kehittämistyökalut löytyvät hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus. Tavoite 5 toteutui kokonaan.