YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 10.12.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 453 111 No YS 1628 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Hyvinkään Lämpövoima Oy:n Sahanmäen lämpökeskuksen nykyistä toimintaa ja toiminnan olennaista muuttamista. LUVAN HAKIJA Hyvinkään Lämpövoima Oy PL 240 05801 Hyvinkää LAITOS JA SEN SIJAINTI Sahanmäen lämpökeskus Kerkkolankatu 35 05801 Hyvinkää Kiinteistörekisteritunnus: 106 9 839 2 Toimialatunnus: 40310 Liike ja yhteisötunnus: 0125645 4 Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola 48 01170 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a sekä 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a MAKSU 5 610 A14 111 AT2068 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (25) ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 43 mukaisesti ympäristölupaa on pitänyt hakea viimeistään 31.12.2004. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt luvan hakuajan siirtämisen kirjeillä No YS 1530/17.12.2004 ja No YS 302/11.3.2005. Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 29.8.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Hyvinkään kaupungin terveyslautakunta on 24.9.1980 antanut päätöksen lämpökeskuksen sijoituspaikan hyväksymisestä ja 25.4.1985 päätöksen lämpökeskuksen laajennuksen sijoituspaikan hyväksymisestä. Uudenmaan lääninhallitus on antanut lämpökeskukselle ilmansuojeluilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 1022/15.8.1991. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lämpökeskukselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan No YS 3/7.1.1997. Lupapäätös sisältää jätelain mukaisen jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Lämpökeskukselle ei ole tehty erillistä teollisuusjätevesisopimusta, eikä sopimusta ole Hyvinkään Veden 9.11.2007 antaman lausunnon mukaan tarpeen tehdä. Lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Osayleiskaavassa lämpökeskus sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET). Osayleiskaavan tarkistus on vireillä. Suunnitelmien mukaan yleiskaavaehdotus laaditaan viimeistään vuonna 2008 Asemakaavassa lämpökeskus sijaitsee teollisuus ja varastorakennusten korttelialueella (T). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lämpökeskus sijaitsee Hyvinkään kaupungin pohjoisosassa Sahanmäen teollisuusalueella. Hausjärven kunnan raja on pohjoisessa noin 700 metrin päässä. Kiinteistön omistaa Hyvinkään kaupunki.
3 (25) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Sahanmäen lämpökeskus sijaitsee kolmelta ilmansuunnalta Hyvinkään keskustaajaman pohjavesialueen läheisyydessä, joka on tärkeä I luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen etäisyys lämpökeskukseen on lähimmillään idässä noin 300 m, etelässä noin 600 m ja lännessä noin 400 m. Lämpökeskusta lähimmät vedenottamot sijaitsevat Hyvinkään Sveitsin alueella noin 2 km:n päässä lounaassa ja Hausjärven Erkylässä noin 5 km:n päässä koillisessa. Lämpökeskuksen alueella pohjaveden päävirtaussuunnan arvioidaan olevan luoteeseen. Keskustaajamaan sijoittunut asutus, liikenne ja monet muut ihmisen toiminnot näkyvät lähinnä kohonneina pohjaveden kloridi, nitraatti ja sähkönjohtavuusarvoina useissa havaintopisteissä. Sveitsin ja Hyvinkäänkylän alueella on todettu myös merkkejä liuottimista. Erityisesti Sahanmäen teollisuusalueelta virtaava pohjavesi on laadultaan huonoa. Erkylässä ja Hyvinkäänkylän eteläpuolisella osalla vesi on hyvälaatuista. Lisäksi on todettu yksittäisiä pilaantumiskohteita, jotka ovat syntyneet muun muassa eräiden huoltoasemien toiminnan seurauksena. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan vuoteen 2000 verrattuna Hyvinkään jäkälälajisto oli hieman köyhtynyt ja vauriot lisääntyneet. Pahat ja selvät vauriot keskittyivät kaupungin keskusta alueelle, mutta selviä vaurioita havaittiin myös keskustaajaman ulkopuolella Helsinki Hämeenlinna moottoritien varrella. Neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2001 ja pitoisuudet olivat hieman koko tutkimusalueen keskiarvoja alhaisemmat. Neulasten typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopiva yhdellä keskustan näytealalla. Muilla näytealoilla pitoisuudet olivat välttäviä. Rikkipitoisuudet olivat lievästi kohonneita kahdella näytealalla. Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta alueella vuonna 2006 mukaan Hyvinkäällä autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Hiukkaspäästöistä suurin osa on peräisin lasivillatehtaasta ja rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa kotitalouksien öljyn poltosta. Hyvinkäällä mitatut typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat selvästi vuosiraja arvon alapuolella ja samalla tasolla kuin vuosina 2004 ja 2005. Todennäköisesti myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Hyvinkäällä raja arvojen alapuolella. Voimakkaat hiukkasten kaukokulkeumat heikensivät ilmanlaatua tavanomaista enemmän vuonna 2006. Kevään 2006 kaukokulkeuma toi mukanaan myös otsonia, jota oli muodostunut maastopalojen päästöistä. Keskimääräiset otsonipitoisuudet olivat selvästi edellisvuotta korkeammat.
4 (25) Maaperän tila Sahanmäen teollisuusalueen ympärillä maaperä on moreenia, hietaa, hiekkaa ja saraturvetta. Lämpökeskus on rakennettu luonnontilaiselle alueelle. Kemikaalivuotoja maaperään ei ole tiedossa eikä maaperää ole tutkittu. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä lämpökeskuksesta lounaaseen. Noin 1,5 2,0 kilometrin etäisyydellä on neljä koulua, kuusi päiväkotia, terveyskeskus ja vanhainkoti. Hyvinkäällä ja lähialueilla on useita luontoarvoltaan merkittäviä alueita. Noin 1,5 kilometrin päässä lämpökeskuksesta sijaitsee valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen kuuluva Sveitsinharju. Lähimmät Natura 2000 alueet, Kytäjä Usmin metsäalue, Petkelsuo ja Järvisuo Ridasjärvi, sijaitsevat noin 4 6 kilometrin päässä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Sahanmäen teollisuusalueella sijaitsevat Hyvinkään Lämpövoima Oy:n lämpökeskuksen lisäksi kaasuturbiinivoimalaitos, lasivillatehdas ja muuta teollisuutta. Lämpökeskustontin itäpuolella kulkee alueen teollisuuden käyttämä junarata. Noin 2 kilometrin päässä idässä on lentokenttä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hyvinkään kaupungin omistama Hyvinkään Lämpövoima Oy on perustettu vuonna 1974. Yhtiö ostaa suurimman osan jakelemastaan kaukolämmöstä muilta yhtiöiltä. Omasta kaukolämmön tuotannosta valtaosa tapahtuu Sahanmäen lämpökeskuksessa. Laitoksella on useita kattiloita ja polttoaineina käytetään maakaasua, raskasta polttoöljyä sekä läheiseltä kaatopaikalta peräisin olevaa biokaasua. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Laitoksen vanha kiinteän polttoaineen kattila K1 on purettu ja tilalle rakennetaan uusi maakaasua ja raskasta polttoöljyä polttava kattila K1. Uusi peruskuormakattilana toimiva K1 on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuodenvaihteessa 2007 2008. Vuonna 1986 käyttöön otettua maakaasua ja raskasta polttoöljyä polttavaa kattilaa K2 sekä vuonna 1987 käyttöön otettuja maakaasukattiloita K3, K4 ja K5 käytetään lähinnä kaukolämmön huippukuormien aikana. Vuonna 1994 käyttöön otettu biokaasukattila K6 on jatkuvassa käytössä. Lämpökeskukseen suunnitellaan asennettavaksi myös toinen vastaava biokaasukattila K7 vuoden 2008 aikana.
5 (25) Seuraavassa taulukossa on arvioitu lämpökeskuksen tuotantotiedot kattilan K1 uusimisen sekä uuden kattilan K7 asentamisen jälkeen. Käytännössä lämpökeskuksen ja sen kattiloiden tuotantomäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Kattila K1 (uusi) käyttöön 2007 K2 K3, K4, K5 K6 K7 (uusi) käyttöön 2008 Polttoaineteho ja polttoaineet 27 MW maakaasu raskas polttoöljy 43 MW maakaasu raskas polttoöljy 3 * 13 MW maakaasu 2,5 MW biokaasu 2,5 MW biokaasu Käyttöaika vuodessa Polttoaineen kulutus vuodessa 96 % 4 700 5 000 h 12 13,6 milj. m 3 (maakaasu) 1 000 2 000 t (POR) 94 % 500 2 500 h 3,2 5,3 milj. m 3 (maakaasu) (maakaasu) 92 % 1 000 2 000 t Hyötysuhde Kaukolämmön tuotanto vuodessa 115 130 GWh 30 50 GWh (POR) (POR) 94 % 1 000 3 000 h 3,2 5,3 milj. m 3 30 50 GWh (yhteensä) (yhteensä) (yhteensä) 92 % 8 200 8 760 h 2,5 3,7 milj. m 3 10 14 GWh 92 % 3 800 4 000 h 1,0 1,1 milj. m 3 4 GWh yhteensä 114 MW 12 kk 150 170 GWh Sahanmäen lämpökeskuksen keskimääräiset tuotantotiedot vuosina 2002 2006 ovat olleet: maakaasun kulutus 3,1 milj.m 3 /a, biokaasun kulutus 2,7 milj.m 3 /a, raskaan polttoöljyn kulutus 180 t/a ja kaukolämmön tuotanto 42 GWh/a. Polttoaineet ja kemikaalit Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja käytetyistä polttoaineista. Maakaasu ja läheiseltä kaatopaikalta saatava biokaasu tulevat laitokselle putkia pitkin. Polttoöljy tuodaan säiliöautoilla. Polttoaine Tehollinen lämpöarvo Rikkipitoisuus Tuhkapitoisuus Maakaasu 36 MJ/m 3 (n) Biokaasu 15 MJ/m 3 (n) sisältää pieniä määriä rikkiä Raskas polttoöljy 41 MJ/kg korkeintaan 1 % 0,1 % Raskasta polttoöljyä varastoidaan kahdessa 2 500 m 3 :n säiliössä. Tällä hetkellä toinen säiliöistä on kuitenkin vuokrattu viereiselle kaasuturbiinivoimalaitokselle ja siinä varastoidaan kevyttä polttoöljyä. Öljysäiliöissä on mekaaninen pinnankorkeuden mittaus. Säiliöt sijaitsevat yhteisessä teräsbetonisessa suoja altaassa, johon mahtuu yhden säiliön koko tilavuus. Säiliöautojen purkupaikka on asfaltoitu. Säiliöiden ja lämpökeskuksen välinen maanalainen raskasöljyputkisto on asennettu betonielementtikanavaan. Betonielementtikanavan pää on näkyvissä raskasöljysäiliön pumppauskopilla, jonne tehdään huoltokäynti kerran viikossa. Kanavasta mahdollisesti ulos vuotava öljy valuu öljynerotuskaivoon, josta on hälytys valvomoon. Raskaan polttoöljyn siirtoputki pyritään koeponnistamaan neljän vuoden välein. Säiliöiden ja viereisen kaasuturbiinivoimalaitoksen välinen maanalainen kevytöljyputkisto on kiinnivaahdotettua muovisuojakuorellista teräsputkea. Kyseinen siirtoputkisto on varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä ja putkisto koeponnistetaan vuosittain.
6 (25) Liikenne Laitoksella käytetään pieniä määriä (litroista muutamiin satoihin litroihin) erilaisia pesu ja liuotinaineita, voiteluaineita, koneöljyjä, lipeää, kaasuja ja vedenkäsittelykemikaaleja. Kemikaalit varastoidaan myyntipakkauksissaan tai niille tarkoitetuissa astioissa. Polttoaineiden ja jätteiden kuljetuksista aiheutuva kokonaiskuljetusmäärä on talviaikaan keskimäärin 2 3 kuorma autoa viikossa. Muina aikoina kuljetuksia on vähemmän. Kuljetukset ajoittuvat normaalisti arkipäiville ja kello 8 16 väliselle ajalle. Liikenne laitokselle kulkee Kerkkolankadun kautta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen sisätiloissa syntyvät jätevedet (muun muassa sosiaalijätevedet ja lattiavedet) sekä autojen pesuhallin lattiavedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Sosiaalijätevesiä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut jätevedet johdetaan öljynerottimien kautta. Öljykattiloiden nuohousvesi johdetaan jätevesiviemäriin selkeytyksen ja lipeäneutraloinnin jälkeen. Laitoksen piha alue on asfaltoitu. Pihan hulevedet johdetaan osittain kaupungin sadevesiviemäriin ja osittain avo ojaan, joka kulkee läheisen pohjavesialueen läpi. Öljysäiliöiden suoja altaan ja sen vieressä sijaitsevan öljynpurkupaikan hulevedet johdetaan avo ojaan öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilillä varustetun tarkastuskaivon kautta. Säiliöiden suojaaltaassa on lisäksi oma sulkuventtiilinsä, joka on normaalisti kiinni. Öljynerotuskaivojen ja valuma altaiden öljynvuotohälytykset testataan kuukausittain. Öljynerotuskaivojen kunto tarkistetaan kolmen vuoden välein (tyhjennys ja sisäpuolinen tarkastus). Tarkastuskaivot tarkastetaan vuosittain. Kattiloiden savukaasut johdetaan yhteiseen maanpinnasta 72 metriä korkeaan piippuun, jossa kattiloilla K1 ja K2 on omat erilliset horminsa ja lopuilla kattiloilla K3 K7 yksi yhteinen hormi. Uuteen kattilaan K1 asennetaan typen oksidien päästöjä vähentävä low NO X tulipesä. Muissa kattiloissa ei ole käytössä low NO X tekniikkaa tai muita savukaasujen puhdistinlaitteita. Seuraavassa taulukossa on tietoja kattiloiden ominaispäästöistä yksikössä mg/mj. Näiden perusteella on laskettu likimääräiset päästöpitoisuudet yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen. Lisäksi on esitetty laitoksen kokonaispäästöt ilmaan.
7 (25) Kattila ja polttoaine K1 ja K2 maakaasu raskas polttoöljy SO 2 NO X Hiukkaset CO 2FOSS 100 mg/mj 360 mg/m 3 (n) 500 mg/mj 200 mg/mj 1 700 mg/m 3 (n) 700 mg/m 3 (n) K3, K4 ja K5 maakaasu 100 mg/mj 360 mg/m 3 (n) 55 g/mj 40 mg/mj 140 mg/m 3 (n) 78,8 g/mj 55 g/mj K6 ja K7 biokaasu 100 mg/mj Koko laitoksen arvioitu päästö 20 40 t/a 60 80 t/a 2 3 t/a 30 000 38 000 t/a Keskimääräinen toteutunut päästö 2002 2006 4 t/a 16 t/a 0,1 t/a 6 700 t/a Rikkidioksidin ja hiilidioksidin ominaispäästöt on arvioitu polttoainetietojen perusteella. Kattilan K2 typen oksidien ominaispäästöt on mitattu takuumittauksissa. Muut ominaispäästötiedot ovat arvioita. Melu Lämpökeskuksen käyntiääni on luonteeltaan tasaista huminaa. Sahanmäen teollisuusalueella on tehty melumittaus 2000 luvun alussa. Mitattu alueen energiantuotantolaitosten ja lasivillatehtaan melu oli 48 db(a). Mittausten perusteella arvioitiin, että teollisuusmelu ei normaaliolosuhteissa aiheuta häiriötä Hyvinkään asukkaille. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tiedot merkittävimmistä Sahanmäen lämpökeskuksessa vuosittain syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätemäärät on arvioitu edellisten vuosien perusteella. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Pahvi ja paperijäte 10 m 3 Hyötykäyttö 20 01 01 Metalliromu 6 t Hyötykäyttö 20 01 49 Sekajäte 7 t Kaatopaikka 20 03 01 Öljykattiloiden nuohousveden sakka* 10 01 22 viimeksi 5 m 3 viisi vuotta sitten Ongelmajätteen käsittely Biokaasukattiloiden nuohousjäte* 10 01 22 vähäinen Ongelmajätteen käsittely Erilaiset öljyiset jätteet* 13 02 08 13 08 99 1 2 t Ongelmajätteen käsittely Öljy vesiseos öljynerotuskaivojen puhdistuksista* 13 05 02 Polttoöljysäiliöiden puhdistusjäte* 16 07 08 8 tonnia 3 5 vuoden välein 30 tonnia 10 15 vuoden välein Ongelmajätteen käsittely Ongelmajätteen käsittely
8 (25) Lämpökeskuksessa syntyvien jätteiden lisäksi laitostontilla välivarastoidaan myös Hyvinkään Lämpövoima Oy:n muussa toiminnassa syntyviä jätteitä. Ongelmajätteet varastoidaan katetussa tilassa tai muuten vesitiiviisti ja asianmukaisissa astioissa. Nestemäiset ongelmajätteet varastoidaan tiiviillä alustalla. Jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään kirjaa. Ongelmajätteistä laaditaan siirtoasiakirja, josta annetaan kopio jätteen kuljettajalle edelleen luovutettavaksi jätteen käsittelijälle. Ongelmajätteet toimitetaan käsittelijöille, joilla on niiden vastaanottoon lupa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BATpäästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita Sahanmäen lämpökeskuksen kokoluokan kattiloille. Päästökomponentti Kattila BAT päästötaso BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja maksimi erotusaste SO 2 K1 ja K2 < 1 700 mg/m 3 (n) vähärikkinen polttoaine NO X K1 (maakaasu) 170 250 mg/m 3 (n) low NO X poltto ja yläilman K1 (POR) 500 600 mg/m 3 (n) käyttö (30 70 %) K2 (maakaasu) K2 (POR) 200 300 mg/m 3 (n) 500 670 mg/m 3 (n) K3 K5 < 400 mg/m 3 (n) hiukkaset K1 ja K2 50 140 mg/m 3 (n) sykloni tai multisykloni (60 70 %) Kattilaan K1 asennetaan low NO X tulipesä. Muut maakaasu ja öljykattilat on hankittu 1980 luvulla, jolloin kyseistä tekniikkaa ei Suomessa vielä ollut taloudellisesti saatavilla. Typen oksidien päästöjä lisää se, että raskaan polttoöljyn typpipitoisuudet ovat kohonneet. Typen oksidien päästöihin voidaan jonkin verran vaikuttaa valvomalla palamisen laatua. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hyvinkään Lämpövoima Oy:llä on käytössä standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Energiatehokkuus Hyvinkään Lämpövoima Oy on liittynyt kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen. Kauppa ja teollisuusministeriö palkitsi yhtiön vuonna 2004 energian säästön edistämisestä. Laitoksella on muun muassa parannettu kattiloiden automatiikkaa, hankittu uusia mittalaitteita ja kiinnitetty huomiota kiinteistöjen energiankulutukseen.
9 (25) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnalla ei ole erityisiä haitallisia vaikutuksia ympäristöön, terveyteen tai viihtyvyyteen. Vuosina 2002 2006 Sahanmäen lämpökeskuksen osuus kaikkien Hyvinkään alueen ympäristölupavelvollisten laitosten päästöistä ilmaan on ollut keskimäärin: rikkidioksidi 28 %, typen oksidit typpidioksidina 7 %, hiukkaset 0,1 % sekä fossiilinen hiilidioksidi 5 %. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laadunvarmennus Kattiloita ohjataan lämpökeskustontilla sijaitsevasta valvomosta. Valvomossa on miehitys joka päivä, mutta ei ympäri vuorokauden. Kotona ollessaan valvoja hoitaa kattiloiden käyttötoimenpiteet kannettavalla laitteistolla. Häiriötilanteessa valvoja tulee laitokselle. Häiriöt ja tehdyt toimenpiteet sekä tarpeelliset prosessitiedot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Hälytykset testataan määräajoin. Kattiloiden päästöihin liittyvä jatkuvatoiminen käyttötarkkailu suoritetaan alla esitetyllä tavalla. K1 maakaasu POR K2 maakaasu POR K3 maakaasu K4 maakaasu K5 maakaasu K6 biokaasu K7 biokaasu Savukaasun jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva lämpötila Jäännöshappi jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Tummuus jatkuva Lisäksi lämpökeskuksella on kannettava savukaasuanalysaattori, jolla mitataan CO 2, CO, O 2 ja lämpötila jokaiselta käynnissä olevalta kattilalta kerran viikossa. Kattilaan K1 ei ole arvioitu tarpeelliseksi asentaa jatkuvatoimista tummuusmittausta, sillä kattilan oletettu raskaan polttoöljyn käyttö on vähäistä. Kattiloita K1 ja K2 nuohotaan öljyä poltettaessa 500 käyttötunnin välein. Biokaasukattilat nuohotaan 1 2 kertaa vuodessa kuivanuohouksena. Maakaasukattiloita ei nuohota. Laitetoimittaja huoltaa ja kalibroi kannettavan savukaasuanalysaattorin kerran vuodessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Hyvinkään kaupungin alueella seurataan ilmanlaadun muutoksia viiden vuoden välein toteutettavan Uudenmaan ja Itä Uudenmaan bioindikaattoriseurannan avulla. Hyvinkään Lämpövoima Oy on osallistunut tähän seurantaan.
10 (25) Raportointi Lämpökeskuksen käyttö, päästö ja jätetiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Ympäristön kannalta vaaraa voivat aiheuttaa lähinnä tulipalot ja polttoainevuodot. Riski kemikaalien pääsemisestä haitallisessa määrin ympäristöön on hakemuksen mukaan erittäin pieni. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Tulipaloihin on varauduttu automaattisen hälytysjärjestelmän, sammutusjärjestelmien sekä toimintaohjeiden avulla. Palavia aineita ei säilytetä rakennusten läheisyydessä ja säännöllisellä vartioinnilla ehkäistään ilkivallan mahdollisuuksia. Laitos on varustettu kaasuilmaisimilla mahdollisten kaasuvuotojen havaitsemiseksi. Öljyn ja kemikaalien vastaanotto on ohjeistettu. Öljyn tuojat on perehdytetty laitteiden toimintaan ja öljyntorjunnan vaatimiin toimenpiteisiin alueella. Öljyn purusta on aina ilmoitettava valvomoon. Purkutilanteessa varaudutaan aina viemärikaivojen tukkimiseen. Kemikaalien vastaanotosta vastaa käyttöturvallisuuskoulutuksen saanut henkilö. Kemikaalit säilytetään myyntipakkauksissaan ja kemikaalijätteet käsitellään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Henkilökunnan koulutuksessa on kiinnitetty huomiota kemikaalien aiheuttamien työturvallisuus ja ympäristöriskien minimointiin. Öljynerotuskaivot tarkastetaan ja tyhjennetään säännöllisesti. Hulevesien puhtautta tarkkaillaan kahden tarkastuskaivon kautta huolto ohjelman mukaisesti ja näin varmistetaan, ettei vaarallisia aineita pääse kulkeutumaan tontin ulkopuolella olevalle pohjavesialueelle. Öljysäiliöiden suoja altaan sadevesiventtiili pidetään normaalisti suljettuna. Lämpökeskuksen sisällä öljyn esilämmittimet ja öljyn pumppauskeskus on varustettu vuotohälyttimillä ja näissä tiloissa on öljyputken sulkuventtiilit. Hälyttimien toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Hätätilanteissa toimimista varten on tehty pelastussuunnitelma. Henkilökuntaa on koulutettu tulipalotilanteita ja öljyvahinkoja varten. Pelastuslaitoksen kanssa järjestetään paloharjoituksia. Öljyntorjuntakalustoa on varastoituna lukitussa varastorakennuksessa. Lisäksi öljynpurkupaikalla on varastoituna imeytysainetta lukitun oven takana. Annettujen ohjeiden mukaan öljynpurkua on valvomassa lämpökeskuksen työntekijä. Kattila pyritään häiriötilanteessa pysäyttämään mahdollisimman nopeasti.
11 (25) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 6.6.2007 ja 23.11.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla 20.8.2007 28.9.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Aamuposti ja Kaupunkilehti Vartti nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 25.9.2007. Tarkastusmuistio No YS 1333/12.10.2007 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalta, Hyvinkään kaupunginhallitukselta ja Hausjärven kunnan ympäristölautakunnalta. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta esittää 20.9.2007 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että Hyvinkään alueella ilmanlaatua seurataan kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välisenä yhteistarkkailuna. Sahanmäen lämpökeskuksella ei ole ollut velvollisuutta osallistua ilmanlaadun tarkkailuun. Sahanmäen lämpökeskuksen vaikutuksia tulee jatkossa tarkkailla ottamalla osaa alueen ilmanlaadun seurantaan sekä muuhun mahdollisesti toteutettavaan Hyvinkään teollisuuden ja Hyvinkään kaupungin yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Hausjärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 10.10.2007 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Fazer Leipomot Oy toteaa 24.9.2007 päivätyssä muistutuksessaan, että yhtiön leipomo on noin 75 metrin päässä lämpökeskuksesta. Mahdolliset päästöt ilmaan tulisi minimoida. Riippumatta piipun korkeudesta on aina olemassa vaara, että päästöt ja varsinkin hiukkaset kaikesta huolimatta ajautuvat leipomoon esimerkiksi venttiilien kautta. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, etteivät rakennustöistä johtuvat päästöt aiheuta vahinkoa leipomon toiminnalle. Rakennustöiden aikana on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jätteitä käsitellään siten, ettei jyrsijöitä ja lintuja houkutella alueelle. Lämpökeskus sijaitsee tärkeän pohjavesialueen läheisyydessä. Tämä velvoittaa lämpökeskusta toimimaan mahdollisimman vastuullisesti sekä päivittäisessä toiminnassaan, rakennustöiden aikana että uusien rakenteiden suojaamisen osalta, niin ettei minkäänlaista vahinkoa aiheudu leipomon toiminnalle eikä ympäröivälle luonnolle.
12 (25) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 12.10.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 1334 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hyvinkään Lämpövoima Oy on 13.11.2007 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista annettuihin lausuntoihin. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Hyvinkään Lämpövoima Oy:n Sahanmäen lämpökeskuksen (kokonaispolttoaineteho 114 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksessa syntyvät jätevedet (kuten sosiaalijätevedet, prosessijätevedet ja lattiavedet) sekä autojen pesuhallin lattiavedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. 2. Lämpökeskuksen lattiavedet, autojen pesuhallin lattiavedet sekä öljysäiliöiden vallitilan ja säiliöautojen purkupaikan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään puolen vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006) 3. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 72 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen.
13 (25) Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. 5. Lämpökeskuksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 8. Tilavuudeltaan 2 500 m 3 :n polttoöljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. Polttoöljysäiliöiden vallitilaan on mahduttava vähintään 1,1 kertaisesti yksittäisessä säiliössä varastoitavan polttoöljyn määrä. Yksittäisessä säiliössä varastoitavan öljyn määrää on tarvittaessa rajoitettava tämän määräyksen noudattamiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Kevyen polttoöljyn maanalainen siirtoputki säiliöiltä läheiselle kaasuturbiinivoimalaitokselle on varustettava vuotohälytysjärjestelmällä. Kevyen polttoöljyn siirtoputken kunto ja hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein.
14 (25) Kevyen polttoöljyn purkupaikan kunnostaminen (YSL 43 ) 9. Kevyen polttoöljyn purkupaikka on päällystettävä tiiviillä betonilaatalla, jonka alle on asennettava vähintään 1 mm:n paksuinen HDPEmuovikalvo. Kevyen polttoöljyn purkupaikan pohjarakenteen on kestettävä säiliöauton painosta johtuva rasitus. Purkupaikka on varustettava keräilykaivolla, jonka tilavuus vastaa suurimman kuljetussäiliön tilavuutta. Pintarakenteen kallistusten avulla on huolehdittava siitä, että kaikki purkupaikalle valunut kevyt polttoöljy kertyy keräilykaivoon ja että ulkopuolisen alueen sadevedet eivät pääse keräilykaivoon. Muovikalvon päällä oleva rakennekerros on viemäröitävä keräilykaivoon. 10. Kevyen polttoöljyn purkupaikan maastoon johdettavat hulevedet on johdettava I luokan öljynerottimen kautta. Hulevesijärjestelmä on mitoitettava niin, ettei öljyä pääse maastoon esimerkiksi rankkasateiden aikana. Hulevesijärjestelmään on liitettävä sulkuventtiili, jonka avulla vesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa kokonaan estää. 11. Kevyen polttoöljyn purku ja varastointialueen välittömään läheisyyteen on asennettava vähintään kaksi pohjavesiputkea pohjaveden todennäköisiin virtaussuuntiin. Pohjavesiputkien sijaintitiedot ja putkikortit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen putkien asentamisvuoden vuosiraportin yhteydessä. Putkikorteissa on esitettävä maaperätiedot, putken korkeustiedot sekä tiedot putken halkaisijasta ja materiaalista. Pohjavesiputkista on otettava pohjavesinäytteet kerran vuodessa. Otetuista näytteistä on määritettävä vähintään haju, ph, sähkönjohtavuus, kaliumpermanganaattiluku, kloridi, mineraaliöljyt sekä öljyt ja rasvat. 12. Kevyen polttoöljyn purkupaikka ja siihen liittyvä hulevesijärjestelmä on saatettava lupamääräysten mukaiseksi ja pohjavesiputki asennettava viimeistään 31.12.2009. Hyvinkään Lämpövoima Oy:n on laadittava suunnitelma suoritettavista toimista. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen kyseisen toimenpiteen aloittamista. Mikäli kevyen polttoöljyn varastoinnista 2 500 m 3 :n polttoöljysäiliöissä luovutaan viimeistään 31.12.2009, ei määräyksissä 9. 11. mainittuja kunnostustoimenpiteitä ole tarpeen toteuttaa. Kevyen polttoöljyn varastoinnin loppumisesta on välittömästi ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Kevyen polttoöljyn mahdollinen pääsy maaperään on selvitettävä polttoöljyn purkupaikan asfaltin alta ja purkupaikan hulevesien avo ojan alkupäästä. Maaperätutkimukset on suoritettava 31.12.2009 mennessä. Tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mittauspaikat ja syvyydet on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan
15 (25) ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen tutkimusten aloittamista. Mikäli alueella havaitaan kunnostustöiden tai tutkimusten yhteydessä merkkejä maaperän pilaantumisesta, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava viipymättä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 2 :n mukaisesti. Arvioinnissa on erityisesti huomioitava mineraaliöljyn kulkeutuminen pohjaveteen. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 14. Sahanmäen lämpökeskuksella voidaan välivarastoida Hyvinkään Lämpövoima Oy:n muussa toiminnassa syntyneitä jätteitä. Toiminnassa on noudatettava kaikkia Sahanmäen lämpökeskukselle asetettuja jätteitä ja niiden käsittelyä koskevia määräyksiä. 15. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 16. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.
16 (25) Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30 ) 17. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 20. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ottamalla osaa alueen bioindikaattoriseurantaan sekä muuhun mahdollisesti toteutettavaan Hyvinkään teollisuuden ja Hyvinkään kaupungin yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 9 esitetyllä tavalla.
17 (25) 21. Kattiloiden savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet ja päästöt eri polttoaineilla on mitattava kattilakohtaisesti seuraavan taulukon mukaisesti. Kattilat Polttoaine Mittaukset Seuraava mittaus K1 ja K2 Maakaasu Typen oksidit typpidioksidina Viimeistään (NO 2 ) 2009 POR Hiukkaset ja typen oksidit Viimeistään typpidioksidina (NO 2 ) 2009 K3, K4 ja K5 Maakaasu Typen oksidit typpidioksidina (NO 2 ) K6 Biokaasu Typen oksidit typpidioksidina (NO 2 ) K7 Biokaasu Typen oksidit typpidioksidina (NO 2 ) Viimeistään 2009 Viimeistään 2009 Vuoden kuluessa käyttöönotosta Sen jälkeen Viiden vuoden välein 5 000 raskaan polttoöljyn käyttötunnin välein Viiden vuoden välein Polttoteknisten muutosten jälkeen Polttoteknisten muutosten jälkeen Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 22. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 23. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) kattiloiden kaukolämmön tuotanto (GWh/kk)
18 (25) kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkas ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj öljyn polton mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta mahdollisen pohjavesitarkkailun tulokset ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja, öljyputkistojen kuntotarkastuksia sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
19 (25) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on erityisesti otettu huomioon kevyen polttoöljyn varastointi ja lämpökeskuksen sijainti tärkeän pohjavesialueen läheisyydessä. Lisäksi on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002). Asetuksen 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen. Sahanmäen lämpökeskuksen kattiloilla K1 (27 MW) ja K2 (43 MW) on omat sisäpiippunsa. Kattiloiden K3 K7 savukaasut johdetaan yhteiseen sisäpiippuun. Kattiloiden K3 K7 yhteispolttoaineteho on 44 MW. Uudenmaan ympäristökeskus ei katso Sahanmäen lämpökeskuksen muodostavan valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Sahanmäen lämpökeskuksen pääpolttoaineita ovat maakaasu ja läheiseltä kaatopaikalta saatava biokaasu. Raskasta polttoöljyä on laitoksella käytetty vain vähäisiä määriä. Mikäli laitosalueella jatketaan kevyen polttoöljyn varastointia vuoden 2009 jälkeen, on päätöksessä edellytetty kunnostamaan polttoöljyn tankkauspaikka viemäröinteineen ja asentamaan pohjaveden tarkkailuputkia. Jo mahdollisesti tapahtunut kevyen polttoöljyn pääsy maaperään on edellytetty selvittämään maaperänäytteillä. Laitoksen päästöjä ilmaan mitataan säännöllisesti ja laitos osallistuu alueen ilmanlaadun seurantaan. Hyvinkään Lämpövoima Oy:llä on käytössä standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestel
20 (25) mä ja yhtiö on liittynyt kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Määräys piipun korkeudesta on annettu savukaasujen riittävän laimenemisen varmistamiseksi. (Määräys 3.) Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Suomen ympäristökeskuksen 5 50 MW:n polttolaitosten BAT julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspitoisuustaso kyseisen kokoluokan raskasöljykattiloille on 50 140 mg/m 3 (n). Hiukkaspäästön raja arvoa määrättäessä on erityisesti otettu huomioon se, että laitoksella käytetään raskasta polttoöljyä lähinnä varapolttoaineena ja se, että toteutuneet raskaan polttoöljyn vuotuiset käyttömäärät ovat olleet vähäisiä. (Määräys 4.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen melua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä
21 (25) melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tai laitoksen ympäristössä tapahtuu melua lisääviä muutoksia, taikka laitoksen melusta valitetaan. (Määräys 6.) Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Standardin SFS 3350 (Palavien nesteiden varastopaikat ja siellä olevat palavien nesteiden käsittelypaikat) mukaan säiliön vallitilan tilavuuden on oltava niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti vallitilassa olevasta säiliöstä vuotanut palava neste. Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi. (Määräykset 2., 7. ja 8.) Kevyen polttoöljyn laajamittainen varastointi Sahanmäen lämpökeskuksen alueella muodostaa ilmeisen vaaran läheiselle tärkeälle pohjavesialueelle. Lämpökeskus ei itse käytä kevyttä polttoöljyä, vaan kevytpolttoöljysäiliö on vuokrattu viereiselle kaasuturbiinivoimalaitokselle. Mikäli kevyen polttoöljyn varastointia lämpökeskuksen alueella aiotaan jatkaa vuoden 2009 jälkeen, on kevyen polttoöljyn purkupaikka ja purkupaikan hulevesijärjestelmä tarpeen kunnostaa. Lisäksi on syytä tarkkailla säännöllisesti kevyen polttoöljyn varastoinnin ja käsittelyn vaikutusta pohjaveden laatuun. Määräykset on annettu maaperän sekä pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. (Määräykset 9. 12.) Mikäli kevyen polttoöljyn varastointi lämpökeskuksen alueella loppuu viimeistään vuonna 2009, ei määrättyjä purkupaikan kunnostamistoimenpiteitä ole tarpeen toteuttaa. Alueella jo tapahtuneen kevyen polttoöljyn käsittelyn mahdolliset vaikutukset maaperään on syytä selvittää. Maaperän tila öljynpurkupaikan asfaltin alla on tarpeen tutkia, sillä asfaltti ei estä kevyen polttoöljyn mahdollista imeytymistä maaperään. Avo ojan, johon öljynpurkupaikan hulevedet johdetaan, alkupään maaperän tila on tarpeen tutkia, sillä nykyisen öljynerottimen riittävää öljynerotuskykyä ei voida muuten todentaa. (Määräys 13.) Kustannustehokkaan keskitetyn jätehuollon varmistamiseksi voidaan Sahanmäen lämpökeskuksen varastoalueella tarvittaessa välivarastoida Hyvinkään Lämpövoima Oy:n muussa toiminnassa muodostuneita jätteitä. (Määräys 14.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu koh
22 (25) tuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 15. ja 16.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 17. ja 18.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 19.) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Sahanmäen lämpökeskus merkittävä yksittäinen päästölähde Hyvinkään kaupungin alu