TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Valintakoe 2011 Sukunimi... Etunimet. Henkilötunnus... Pisteet yht. Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Mallivastaukset
Sivu 2 / 11 Kirjoita nimesi jokaisen vastauspaperin yläosaan. Täytä vastauksesi vastauspaperille. Tarvittaessa voit vastata myös vastauspaperin kääntöpuolelle. Maksimipistemäärä tästä valintakokeen oppiaineosuudesta on 40 pistettä. Valintakoe sisältää neljä osaa: 1) Määrittelykysymykset, maksimipistemäärä 10 p 2) Monivalintakysymykset, maksimipistemäärä 5 p 3) Esseekysymykset, maksimipistemäärä 15 p 4) Aineistokoe, maksimipistemäärä 10 p
1. Määrittelykysymykset Sivu 3 / 11 Määrittele seuraavat käsitteet ja kuvaa kunkin käsitteen sisältöä antamalla tarvittaessa esimerkkejä. Kunkin kohdan (1. 5.) täysin oikeasta määritelmästä saa kaksi (2) pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä. 1. Finalistinen tutkimus Valintakoekirjassa finalistista tutkimusta määritellään sivuilla 81 ja 86 90. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että finalistinen tutkimus kiinnittää huomion toimijoiden motiiveihin eli vaikuttimiin tai vaihtoehtoisesti toiminnan tasapainoehtoihin. Finalistisessa tutkimuksessa voidaan muodostaa ajatuksellinen tai laskennallinen malli jostakin toiminnasta, prosessista tai järjestelystä. Perimmäisenä tarkoituksena on joko laatia tieteellinen selitys päätöksentekijän tai muun käyttäytyjän toiminnalle tai organisoidun toiminnan tasapainolle. Hyvässä vastauksessa mainitaan, että finalistinen tutkimus voi olla selittävää tai soveltavaa ja tutkimuksessa tarkastellaan, mihin päämäärähakuinen toimija tähtää uskomustensa tai aikomustensa nojalla. 2. Tuloksellisuuden laskentatoimi Valintakoekirjassa tuloksellisuuden laskentatoimi määritellään sivulla 117. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että tuloksellisuuden laskentatoimi on käytössä Suomen valtiolla, ja se puuttuu yrityksistä. Tuloksellisuuden laskentatoimi tuottaa tietoa niin ulkoista ohjausta kuin tilinpäätösraportointia varten ja se liittyy tulosohjauksen tietotarpeiden tyydyttämiseen (s. 120). Myös tulosprisma luonnehti osaltaan tuloksellisuuden laskentatoimen huomion kohteita. Hyvässä vastauksessa kerrotaan tuloksellisuuden laskentatoimen eriytymisestä neljään suuntaan: 1. valtion talousarviokirjanpito, 2. valtion määrätarkoituksissa ja soveltuvissa kohteissa ja yksiköissä harjoittama liikekirjanpito, 3. tuotosten rekisteröintiä ja analysointia sekä laadunhallintaa varten toimivat päätöksenteon tukijärjestelmät ja noissa tarkoituksissa ylläpidettävät tietovarannot sekä 4. henkilöstöhallinnon ja yleisemmin henkisten voimavarojen hallinnan järjestelmät ja tietovarannot.
3. Hyvä hallinta (good governance) Sivu 4 / 11 Valintakoekirjassa hyvää hallintaa ja sen mittaristoa kuvataan sivulla 94. Hyvässä vastauksessa kerrotaan Maailmanpankin muodostamasta hyvän hallinnan, good governancen, mittaristosta, jonka arvot pankki raportoi vuosittain. Monet mittareista koskevat osittain talouden kysymyksiä. Mittariston osiot ovat nimeltään voice and accountability, government effectiveness, regulatory quality, rule of law ja control of corruption, joista kutakin kuvataan valintakoekirjassa. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, mistä seikoista mittareissa on kysymys (vallankäyttäjien valinta ja heidän tilivelvollisuutensa, poliittinen vakaus, hallinnon vaikuttavuus, sääntelyn (regulaation) laatu, lainvoimaisuus ja korruption kontrolli). 4. Rajattu rationaalisuus (bounded rationality) Rajatusta rationaalisuudesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta kerrotaan valintakoekirjan sivuilla 88 89. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että rajattu rationaalisuus -teoria tähtää käsitykseen siitä, miten päätökset tosiasiallisesti tapahtuvat epätäydellisessä maailmassamme. Hyvässä vastauksessa on mainittu syitä siihen, miksi päätökset eivät toteudukaan taloustieteellisten ihannemallien olettamusten mukaisesti eivätkä määrätietoisesti tekemällä. 5. Transaktiokustannusteoria Valintakoekirjassa selostetaan transaktiokustannuksista ja transaktiokustannusteoriasta etenkin sivuilla 84 86. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että transaktiokustannusteoria on taloustieteellisen hallinnan eli governancen teoria, joka sijoittuu hallinnon- ja organisaatiotutkimuksen, talousteorian ja juridisen tutkimuksen leikkausalueelle. Valintakoekirjassa transaktiokustannusteorian valossa on tarkasteltu neljää FILAn aihepiiriä: markkinoita, rajoitetun kilpailun markkinoita, yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Hyvässä vastauksessa kerrotaan, mitä transaktiokustannukset ovat, mikä transaktiokustannusteoriassa on keskeistä ja mitkä ovat teorian tarkastelun ydintä.
2. Monivalintakysymykset Sivu 5 / 11 Seuraavissa kysymyksissä on esitetty väittämiä, joissa on vain yksi oikea vastaus. Vastaa kysymyksiin 2.1 2.5 ympyröimällä kunkin kysymyksen neljästä vastausvaihtoehdosta oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saat yhden (1) pisteen. Väärä vastaus vähentää puoli (-1/2) pistettä. Vastaamatta jättämisestä annetaan nolla (0) pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on viisi (5) pistettä ja minimipistemäärä miinus kaksi ja puoli (-2,5) pistettä. 2.1 Taloustieteen agenttiteoriassa tarkastellaan A. valtioiden salaisen palvelun toimintaa B. päämiehen, esimerkiksi hallituksen, suhdetta päämiehen puolesta toimiviin, kuten hallintoon (s. 83) C. markkinoinnin agentuuriliikkeiden taloutta D. mikään edellä olevista kohdista a c ei ole oikein. 2.2 Agentin tiedollinen ylivoima omista kyvyistään päämieheen nähden johtaa kahteen riskiin, jotka ovat A. moraalinen ylivalta ja agenttien paikallinen valikoituminen (moral hazard and local selection) B. moraalikato ja haitallinen valikoituminen (moral hazard and adverse selection) (s. 83) C. noraalikato ja satunnainen valikoituminen (noral hazard and accidental selection) D. krooninen huiputus ja päämiehen tilivelvollisuus (cronic hazard and principle accountability). 2.3 Valtion finanssi- ja talousjohtoon ydinvaltion ja valtion hallintakeskuksen osina ei(vät) kuulu A. budjettipäällikkö B. valtiovarainministerit C. valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja (s. 102) D. valtiosihteeri. 2.4 Kontingenssi- eli soviteteoriaan sopiva tarkastelu on seuraavista se, A. miten johdon toiminta organisaatiossa sovitetaan sisäisiin resurssirajoitteisiin B. miten organisaation sisäiset elementit sopeutetaan ulkoiseen ympäristöön (s. 90) C. miten organisaation ulkoisen ympäristön elementit sovitetaan organisaation sisäisiin elementteihin D. mikään edellä olevista kohdista a c ei ole oikein.
Sivu 6 / 11 2.5 Marchin ja Olsenin mukaan laskelmoinnin asemesta organisaatioissa ovat vuorovaikutuksessa kaksi logiikkaa, jotka ovat A. seurausten ja suistumisen logiikka (logic of consequences and logic of appropriateness) B. seurausten ja soveliaisuuden logiikka (logic of consequences and logic of appropriability) (s. 89) C. kuuliaisuuden ja apriorisuuden logiikka (logic of subordination and logic of appropriation) D. siveellisyyden ja saivartelun logiikka (logic of chastity and logic of cavil opportunity).
Sivu 7 / 11 3. Essee: BSC:n ja tulosprisman vertailu Määrittele, mitä Balanced Scorecard (BSC) ja tulosprisma ovat, miten ja missä niitä käytetään ja vertaa sen jälkeen näitä malleja toisiinsa. Mitä yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia havaitset? Maksimipistemäärä tehtävästä on seitsemän ja puoli (7,5) pistettä. Kysymys jakautuu kolmeen osa-alueeseen 1) BSC:n ja tulosprisman määrittelyyn, 2) niiden käyttöalaan ja 3) keskinäiseen vertailuun. Valintakoekirjassa BSC:stä kerrotaan sivulla 90 ja tulosprismasta sivuilla 109 110, 117 ja 121. Hyvässä vastauksessa BSC ja tulosprisma on määritelty selkeästi eritellen niiden huomion kohteita ja käyttötarkoituksia. Hyvässä vastauksessa on eritelty ja analysoitu BSC:n ja tulosprisman yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia mainiten esimerkiksi seuraavia seikkoja: Sekä BSC että tulosprisma sopivat organisaation toiminnan jäsentämiseen ja talousjohtamisen välineiksi. Tulosprismassa tulee esiin tavoitteiden merkitys sinällään, kun taas BSC:ssä tavoitteet tulevat epäsuorasti visioista ja strategioista käsin. Tulosprismassa tilivelvollisuuden ulottuvuus liittää ajatuksen myös osaksi hierarkkisia suhteita ja vaikuttavuuden osa-alue laajentaa mallin tarkastelutapaa laajemmalle yhteiskuntaan kuin BSC-mallin asiakas- tai rahoitusnäkökulma. Toisin kuin BSC tulosprisma ei perustu tasapainottamisen ajatukselle.
Sivu 8 / 11 4. Essee: Julkisyhteisöjen laskentatoimen muutokset Erittele ja kuvaa, miten ja miksi julkisyhteisöjen laskentatointa on Suomessa muutettu parin viime vuosikymmenen aikana. Maksimipistemäärä tehtävästä on seitsemän ja puoli (7,5) pistettä. Valintakoekirjassa asiaa selostetaan lähinnä sivuilla 115 121. Hyvässä vastauksessa kuvataan, miten valtion kirjanpito ja muu laskentatoimi on muuttunut ja omaksunut vaikutteita liikejohtamisesta ja toisaalta laajentunut nk. tuloksellisuuden laskentatoimeksi, joka pyrkii palvelemaan erityisesti tulosohjausta ja sen vaatimia tietosisältöjä. Hyvässä vastauksessa on mainittu tärkeimmät uudistukset ja niiden ajankohdat (valtion kirjanpitouudistus 1998, liikekirjanpidon käyttöönotto, tilivelvollisuusuudistus 2004 2005, tilinpäätösinformaation monipuolistuminen, tulosprisman käyttöönotto, henkilöstövoimavarojen laskentatoimen kehittyminen jne.). Hyvässä vastauksessa on myös eritelty syitä mainittuihin uudistuksiin.
Sivu 9 / 11 5. Aineistokoe: Valtiovarainministeriö Perehdy liitteenä 1 olevaan uutiseen VM:n budjettipäällikkö Mäkinen: Kova ruuhka on tulossa ja vastaa sen jälkeen alla esitettyihin neljään (4) kysymykseen. Vastaa kysymyksiin liitteen tietosisällön ja pääsykoekirjassa esitettyjen tietojen pohjalta. 1) Erittele valtiovarainministeriön (VM) päätehtävät. 2) Mitä tehtäviä VM:n budjettiosastolla on eli mistä kaikesta budjettiosasto vastaa? 3) Mikä merkitys kehyspäätöksillä on? 4) Mitä tapahtuu budjettiriihen jälkeen ja mihin budjettiriihen mahdollinen lykkääminen vaikuttaisi? Maksimipistemäärä tehtävästä on kymmenen (10) pistettä. Valintakoekirjassa VM:n päätehtävät kuvataan sivuilla 108 109 ja VM:n budjettiosaston tehtävät sivulla 110. Kehyspäätöksistä ja niiden merkityksestä kerrotaan valintakoekirjan sivuilla 103 104. Budjettiriihestä ja sen jälkeisistä tapahtumista kerrotaan valintakoekirjan sivuilla 103 104. Hyvässä vastauksessa on systemaattisesti eritelty ja analysoitu sekä aineistoon että valintakoekirjaan pohjautuen, mitä päätehtäviä valtiovarainministeriöllä on, mistä VM:n budjettiosasto vastaa, mikä merkitys kehyspäätöksillä on ja mitä tapahtuu budjettiriihen jälkeen. Hyvässä vastauksessa tuodaan lisäksi aineiston ja valintakoekirjan pohjilta esille joitakin analyyseja siitä, mihin budjettiriihen mahdollinen lykkääminen vaikuttaisi (esim. budjetin käsittelyvaiheiden vähentäminen, talousarvion valmistelun hankaloituminen, pitkälle jatkuva epätietoisuus kehyksistä, hankaluudet mm. kuntatalouden päätösten valmisteluissa, kiireestä johtuvana riskinä virheet valmistelussa jne.).
Sivu 10 / 11 LIITE 1. VM:n budjettipäällikkö Mäkinen: Kova ruuhka on tulossa julkaistu 11.05. klo 17:20, päivitetty 11.05. klo 18:50 Kuva: YLE Hallitusneuvottelujen pitkittyminen voi hankaloittaa myös valtion talousarvion valmistelua. Viivytysten takia budjetin käsittelyvaiheita saatetaan joutua vähentämään. Valtion tulot ovat kuitenkin kehittyneet odotetusti, alijäämää kertyy kuluvalta vuodelta yhdeksän miljardia euroa. Valtiovarainministeriön budjettiosastolla odotetaan nyt uuden hallituksen muodostamista sekä päätöksiä määrärahakehyksistä. - Meitä kiinnostaa kehysten taso, eli menojen taso, ja siihen sisältyen menojen vähennysten määrä, joita toivomme olevan mieluummin enemmän kuin vähemmän, sanoo budjettipäällikkö Hannu Mäkinen. Mäkinen odottaa, että hallitusohjelmaa laadittaessa päätetään sekä vähennysten kohdentamisesta että suuruudesta. - Joulukuussa oli valtiovarainministeriön työryhmä, joka ehdotti menojen alentamista vuosittain kumulatiivisesti runsaalla miljardilla. Vaalikampanjassahan oli huomattavasti pienemmistä summista kysymys. Toivon, että nyt ainakin ylitetään se, mitä vaalikampanjan aikana on puhuttu. Tasapainon ohella valtiovarainministeriössä kannetaan huolta talousarviovalmistelun aikataulusta.
Sivu 11 / 11 - Nythän oli vaalit kuukautta myöhemmin kuin normaalisti, ja lisäksi tehdään yhtä aikaa budjettiesitys, kehyspäätös ja lisäbudjettiesitys. Eli kova ruuhka on tulossa, Mäkinen ennakoi. Mutkia voidaan joutua vetämään suoriksi Valtiovarainministeriön kiireet ovat huolestuttaneet myös muun muassa Kuntaliitossa, koska käsillä on jopa 1,5 miljardin edestä kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä. Myös valtiovarainministeriössä kiireen haitat tunnetaan. - Se tietysti voi vaikuttaa tähän valmistelun tasoon, eli huolellista valmistelua ei pystytä siinä määrin tekemään, jos on kovin vähän aikaa. Syyskuun alkupäiviksi suunniteltua budjettiriihtä - missä hallitus neuvottelee talousarvioesityksestä - ei vielä olla lykkäämässä. Valmistelun mutkia voidaan kuitenkin joutua vetämään suoriksi. - Jos tulee merkittävä aikapula, niin joudutaan tekemään joitakin ratkaisuja, ehkä poistamaan joitakin käsittelyvaiheita tai vastaava, arvioi Mäkinen. YLE Uutiset / Jarmo Olavi Koponen Lähde: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/vmn_budjettipaallikko_makinen_kova_ruuhka_on_tulossa_2583834.html?print=true