Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla



Samankaltaiset tiedostot
Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata, Tunnelin sähkön pääjakelu-urakka.

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä FUR Center, Vantaa

Kehärata, Viinikkalan rautatietunnelin ja läntisen suuaukon rakennusurakka.

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehä I, Vallikallio STU1

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 127/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 175

Ajankohtaiskatsaus lokakuu Korson asukasfoorumi Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/

Päätös. Kehäradan rautatietunnelin rakentaminen ja pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet

Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli

Kehärata, Sillan Sr33 ja Pääradan liitoskohdan rakennusurakka.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-213 Annettu julkipanon jälkeen

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla


Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Aviapolis Aviapolis

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

Länsimetron kalliohaasteet varautuminen ja selviytyminen. Suomen kuntatekniikan päivät Juha Salmelainen, Rockplan

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Logistiikkakeskus laajenee Viinikkalassa / Itella. Asemakaavamuutos nro , Viinikkala

Lyhyissä työraoissa tehtävät radan pohjanvahvistustoimenpiteet

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TE TAPÄIVÄ

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Työmaavesien käsittelyratkaisuja Länsimetron louhintatyömailla. Paula Kajava Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

Kehäradan liikennöinti 2015

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference Marko Mäenpää, Ramboll Finland

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

Hulevedet ja Pohjavesi

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Katajanokan kalliopysäköintilaitos

TAMPEREEN KAUPUNKI

KEHÄRATA. Väliraportti

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Hanketta koskevat luvat

Eduskunnan puhemiehelle

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Vesienhoidon TPO Teollisuus

MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

VEDENHANKINNAN HAASTEET. Tekninen johtaja Ari Kainulainen

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

TAMPEREEN LÄNTISET HANKKEET POHJAVESIEN HUOMIOIMINEN HANKKEESSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

LUONNOS JOENSUUN KAUPUNKI KONTIOLAHDEN KUNTA SOPIMUS VALTION JÄTEHUOLTOTYÖSTÄ

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Kehärata on tuhannen hengen työmaa

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie Kokkola Puh Sposti.

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

Metro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

PIMA-selvitys/raportti

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Transkriptio:

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Katriina Keskitalo, Ahma ympäristö Oy 10.4.2013

Ahma ympäristö Oy Toimialat: Ympäristökonsultointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Ympäristöanalytiikka- ja näytteenotto Emoyhtiö Ahma insinöörit Oy Henkilöstö alkuvuonna 2013 noin 85, josta suurin osa Rovaniemellä ja Oulussa. Perustettu 1977 (Lapin vesitutkimus Oy) YMPÄRISTÖALAN AMMATTILAINEN

Kehärata Yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan. Rata kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rataosuus on 16 km pitkä, josta 8 km kulkee kaksoistunnelissa. Rataosuudelle rakennetaan 5 uutta asemaa, lisäksi 3 asemavarausta. Rata valmistuu heinäkuussa 2015. Rakennuttajina Liikennevirasto ja Vantaan kaupunki Hankkeen kustannusarvio noin 675 M YMPÄRISTÖALAN AMMATTILAINEN

Kehäradan tunneliosuus Suomen ensimmäiset tunnelirautatieasemat Aviapolis ja Lentoasema, sekä Viinikkalan ja Ruskeasannan asemavaraukset Lisäksi kaksi raiteenvaihtopaikkaa, kaksi pystykuilua ja 4 ajotunnelia Molemmissa päissä betonitunneliosuudet

Pohjavesihaasteet tunneliosuudella Yleisesti ei suuria haasteita; tarkkailun perusteella vaikutukset hyvin rajallisia, suuria alenemia (10-20 m) havaittu vain yksittäisissä kallioputkissa Rata ylittää Päijänne-tunnelin Viinikkalassa tunneleiden välissä noin 10 m kalliokatto Lentoaseman vedenottamon alue vedenottamo kalliopainaumassa, kalliokatto tunnelissa alle 10 m, vedenottamon etäisyys ratatunnelista noin 200 m Molemmat kohteet huomioitu Kehäradan tunnelin rakentamista koskevissa vesiluvissa mm. tunnelin tiiveydessä

Kehäradan ja Päijänne-tunnelin risteys Päijänne-tunnelissa veden painetaso + 42 YMPÄRISTÖALAN AMMATTILAINEN

Päijänne-tunnelin alue Lupaehto: Tunnelialue on tiivistettävä Päijänne-tunnelin lähialueella paaluvälillä 22+660 22+920 siten, että vuotovesimäärät tunneliin ovat alle 1 l/min 100 metriä kohden tavoitearvona kummassakin ratatunnelissa. Tällä alueella tunneli on tiivistettävä systemaattisella injektoinnilla ja pohja on betonoitava siten, että siihen ei jää painanteita. Lupaehdon mukaiset toimenpiteet on alueella tehty, mutta vuotovesimäärät ylittävät lupaehdon tavoitearvon. Vuotovesimäärät olleet luokka 3,5 4,5 l/min/tunneli, sallittu määrä olisi 2,6 l/min/tunneli. Projekti on tekemässä selvityksen ELY-keskukselle Alueen geologista Tehdyistä toimenpiteistä Vuotovesimääristä

Lentoaseman vedenottamon alue Kalliopainanne, jossa vedenottamo sijaitsee Kehärata-tunneli

Lentoaseman vedenottamon alue Lupaehto: Tunnelialue on tiivistettävä Lentoaseman pohjavesialueella paaluvälillä 28+180 28+240 siten, että vuotovesimäärät tunneliin ovat alle 1 l/min 100 metriä kohden kummassakin ratatunnelissa. Tällä alueella tunneli on tiivistettävä systemaattisella injektoinnilla, verhoiltava 200 mm paksulla ruiskubetonirakenteella ja varustettava yhtenäisellä betonilaatalla. Lupaehdon mukaiset toimenpiteet on alueella tehty, mutta vuotovesimäärät ylittävät lupaehdon. Erona Päijänne-tunnelin alueeseen se, että tällä kohteella lupamääräys ei ole tavoitearvo. Vuotovesimäärät olleet pohjoistunnelissa pienet, noin 0,09 0,32 l/min. Etelätunnelissa määrät olleet reilusti yli luvan mukaisen, noin 3,6 9,6 l/min. Sallittu määrä on 0,6 l/min. Projekti pitää asiasta palaverin ELY-keskuksen kanssa. Todennäköisesti muutoshakemus AVI:iin Alueen maapohjaveden pinta ei ole laskenut eikä alueen pohjaveden virtauskuva muuttunut

Pohjavesihaasteet avorataosuudella Läntisellä avorataosuudella rata kulkee entisen Rajasillan pohjavesialueen läpi Maaperän vedenjohtavuus hyvä Pohjavedenpinnan taso alueella lähellä maanpintaa Radan rakenteet sijoittuvat paikoin 5 6 m pohjaveden pinnan tason alapuolelle vesitiivis betonikaukalo noin 700 m matkalle Liikennevirasto Liikennevirasto

Läntinen avorataosuus YMPÄRISTÖALAN AMMATTILAINEN

Läntinen avorata Pohjavesivaikutusten minimoimiseksi kaukalon kaivu ja pohjan tiivistysvalu tehdään vedenalaisena Tästä huolimatta vaikutukset pohjaveteen olleet suuria (2 4 m), joten projekti hakee vesilain mukaista lupaa pohjaveden alentamiselle alueella Pohjavedenpinnan taso alapuolelle rakentaminen on nostanut kustannuksia noin 50 % ja hidastanut työtä.

Kiitos mielenkiinnosta! katriina.keskitalo@ahmagroup.com Lisätietoja hankkeesta: www.liikennevirasto.fi Hankkeet Kehärata