YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-213 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 64/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-213 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT Oikaisuvaatimus Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemästä päätöksestä, joka koskee Kehäradan rautatietunnelin rakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painumien seurantaohjelman hyväksymistä OIKAISUVAATIMUKSEN ESITTÄJÄ Ratahallintokeskus OIKAISUVAATIMUKSEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 2 luvun 14 a OIKAISTAVAKSI VAADITTU PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUS Oikaisuvaatimuksen kohteena on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös (dnro UUS-2009-Y ) Kehäradan rautatietunnelin rakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painumien seurantaohjelman hyväksymisestä. Päätöksellä ympäristökeskus on hyväksynyt päivätyn seurantaohjelman päätöksestä ilmenevin täsmennyksin ja täydennyksin. Vaatimukset Ratahallintokeskus on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että päätökseen tehdään seuraavat muutokset. Pintavesitarkkailun toteutus Kivilouheen välivarastointialueiden pintavesitarkkailu Tarkkailuohjelmaa koskevassa päätöksessä on määrätty, että hakijan tulisi seurata kivilouheen välivarastointialueilta johdettavien vesien laatua. Ratahallintokeskuksen mukaan Kehäradan rautatietunnelista louhittava kivilouhe kuljetetaan Finavian omistuksessa oleville alueille, joille välivarastoidaan myös muiden kuin Kehärata-projektin kiviaineksia. Finavialla on olemassa näille alueille läjitysluvat ja mahdollinen tarkkailu tapahtuu niiden lupaehtojen mukaisesti.

2 2 Ratahallintokeskus on katsonut, ettei sillä ole seurantavelvoitetta kyseisiin alueisiin. Vuotovesien määrän mittaus Päätöksessä on esitetty, että vuotovesien määrän Lentoaseman pohjavesialueella tulee olla alle 1 l/min/100 m kummassakin ratatunnelissa. Ratahallintokeskuksen käsityksen mukaan tunnelin tiiviystavoitteet tai määrääminen tiivistettävistä tunneliosuuksista ei kuulu seurantaohjelman hyväksymispäätökseen. Uudenmaan ympäristökeskus ei voi asettaa uusia lupamääräyksiä, koska ne on asetettu jo aiemmin lainvoimaisissa päätöksissä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 09/0171/1 on korjattu ympäristölupaviraston päätöksen nro 12//2008/3 lupamääräyksessä 2 olleet virheelliset paalulukemat. Ratahallintokeskus on esittänyt, että päätöksen kyseinen kohta hylätään. Pohjavesitarkkailu ja painumatarkkailun toteutus Pohjavesinäytteet Päätöksessä on esitetty, että kaikista näytteenottoputkista ja Lentoaseman kaivoista otetaan louhintavaiheen aikana vesinäytteet joka toinen kuukausi ja näytteistä tehdään aina kaikki ohjelmassa mainitut määritykset mukaan lukien alkaliteetti, helposti haihtuvat (VOC) yhdisteet ja metallit. Kehäradan (Marjaradan) suunnittelun yhteydessä suunnittelualueen ympäristön pohjaveden tilaa on seurattu vuodesta 2004 lähtien. Pohjaveden havaintoputkista on otettu vesinäytteitä, joista on analysoitu haihtuvia hiilivetyjä vuosina 2007 ja Analyysitulosten ja tiedossa olevan maankäyttöhistorian perusteella ei hakijan käsityksen mukaan ole syytä seurata haihtuvia hiilivetyjä ja metalleja louhintavaiheen aikana jokaisena näytteenottokertana. Ratahallintokeskus on esittänyt, että louhintatöiden aikana VOCyhdisteet ja metallit analysoidaan jokaisella näytteenottokierroksella (joka toinen kuukausi) vain Lentoaseman pohjavesialueen havaintoputkista PR3/08, PR4/08, HP12, Pt4, S ja R sekä Lentoaseman ajotunnelin läheisyydessä havaintoputkista 379M ja 380K. Muutoksena ympäristökeskuksen päätökseen Ratahallintokeskus on esittänyt, että kaikista muista laatuseurantaan otetuista putkista analysoidaan vielä kerran ennakkoseurannan aikana VOC-yhdisteet ja metallit ja sen jälkeen louhintatöiden aikana kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi ennakkoseurannasta saatavien tulosten perusteella arvioidaan, onko näytteenottoa tarvetta tehdä useammin kuin kaksi kertaa vuodessa.

3 OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY 3 Kuuleminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt Ratahallintokeskuksen oikaisuvaatimuksesta lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan ympäristökeskus on todennut lausuntonaan seuraavaa. Kivilouheen välivarastointialueiden pintavesitarkkailu Ratahallintokeskus on todennut oikaisuvaatimuksessaan, että Finavialla on olemassa läjitysluvat niille alueille, joille kivilouhetta kuljetetaan ja välivarastoidaan ja että mahdollinen tarkkailu tapahtuu niiden lupaehtojen mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on saanut elokuussa 2009 sähköpostitse Finavialta pyytämiään tietoja läjitysalueista, joista ilmenee seuraavaa. Läjitysalueita eli louheen välivarastointialueita on kolme. Yhdellä läjitysalueella (Leko 7:n pääty) louhe menee suoraan rakenteeseen eli varsinaista läjitystä ei ole. Toisella alueella (Voutila) on saatu maisemalupa Vantaan kaupungilta louheen välivarastointia varten. Kolmannella alueella (Viinikkala) Lemminkäinen louhii ja murskaa kiviainesta ja Vantaan kaupunki on myöntänyt Ratahallintokeskukselle maa-aineksen ottoluvan. Kyseiseen lupaan ei sisälly vesien tarkkailumääräystä. Uudenmaan ympäristökeskuksen konsultilta saamien tietojen mukaan Kehärata-työmaan kivilouheen läjitysmäärät eri alueilla ovat seuraavat: - Leko 7: m 3 rtr tunnelilouhe ja m 3 rtr avolouhe - Voutilan välivarasto: m 3 rtr - Viinikkalan välivarasto: m 3 rtr Näiden lisäksi kivilouhetta kuljetetaan Vantaan kaupungin Kulomäen täyttömäelle Ratahallintokeskuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle toimittaman selityksen ( , dnro 1405/551/2007) mukaan noin m 3 rtr. Kulomäen täyttömäelle on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (nro YS 344/ , dnro 0196Y ), jonka määräyksiä on muutettu ympäristölupapäätöksellä nro YS 713 ( dnro UUS Y ). Viimeksi mainitussa päätöksessä edellytetään, että Vantaan kaupungin on selvitettävä maankaatopaikan pinta- ja pohjaveden typpiyhdisteiden ja erityisesti ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuuksien tehostetun tarkkailun tarve louheen varastoinnin aikana. Selvitys on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä. Tarvittaessa selvitykseen on liitettävä pinta- ja pohjavesien typpiyhdisteiden tarkkailuohjelma. Ratahallintokeskus on todennut ympäristölupavirastolle (dnro 1405/551/2007) toimittamassaan selityksessä seuraavaa. Läji-

4 4 tettävästä ja välivarastoitavasta kiviaineksesta saattaa runsaiden sateiden aikana aluksi huuhtoutua jonkin verran typpiyhdisteitä. Vedet johdetaan Tikkurilantien reunaojiin. Typpiyhdisteet saattavat aluksi myös nostaa kalliopohjaveden typpiyhdistepitoisuuksia, mutta ne palautuvat melko nopeasti nykyiselle tasolle. Typpiyhdistepitoisuuksien vähäisen kohoamisen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia. Uudenmaan ympäristökeskuksen saamien tietojen mukaan Kehäradan kivilouheen läjitys- ja välivarastointialueilla ei ole niiden lupaehtoihin liittyvää pintavesitarkkailua lukuun ottamatta Kulomäen täyttömäkeä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan läjitysalueilta maastoon kulkeutuvien pintavesien laatua tulee tarkkailla niillä paikoilla, joissa pintavalumia syntyy. Ympäristökeskus on viitannut liitteenä olevaan muistioon räjäytystyömaiden typpipäästöjä käsitelleestä kokouksesta , jossa oli paikalla Tiehallinnon ja ympäristökeskuksen edustajia. Muistiossa todetaan, että räjäytystyömaiden typpipäästöasia on noussut esille E18-työmaan aikana. Läheiseen Hormajärveen valuneet typpipitoisuudet olivat ilmeisesti peräisin varsinaisista tunnelin räjäytystöistä sekä väliaikaisista louhepenkereistä. Kehäradan työmailta mahdolliset typpipäästöt kulkeutuvat Vantaanjokea pitkin Suomenlahteen, missä niillä on rehevöittävä vaikutus. Vuotovedet Ympäristökeskuksen tarkoituksena ei ollut antaa uutta määräystä koskien tunnelin tiiviystavoitteita tai tiivistettäviä tunneliosuuksia, vaan korostaa tunnelin rakentamisen laatutavoitteita pohjavesialueen kohdalla. Pohjavesitarkkailu Ratahallintokeskuksen esittämästä ohjelmasta poiketen ympäristökeskus on lisännyt päätökseen pohjavesinäytteiden ottamisen pohjaveden havaintoputkista ja Lentoaseman ottamon kaivoista louhintavaiheen aikana joka toinen kuukausi, jotta radan rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset pohjaveteen voidaan havaita mahdollisimman nopeasti. Kehäradan läheisyydessä sijaitsee lähes koko matkalla kohteita, joista on voinut joutua kemikaaleja ja öljyjä maaperään ja pohjaveteen. Tällaisia kohteita ovat mm. kemikaali- ja polttoainevarastot, jakeluasemat, lentokentän tekninen alue korjaushalleineen, kiitotiet, varastoterminaalit, murskaus- ja asfalttiasemat sekä kiitotie III:n valumavesien käsittelyyn tarkoitetut maanalaiset pengeraltaat. Lentoaseman pohjavesialueella ja sen ympäristössä sekä kentän teknisellä alueella on todettu pohjavedessä helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Näiden yhdisteiden analysointi joka toinen kuukausi on tarpeen, jotta päästöjen leviäminen laajemmalle alueelle pohjaveden mukana voidaan torjua mahdollisimman nopeasti. Alueen pohjavesi on paikoin luonnostaan vähähappista ja veden happipitoisuutta heikentävät lisäksi lentokentän talvihoitoon käytetyt

5 Ratahallintokeskuksen selitys 5 ja käytettävät kemikaalit sekä alueen tiiviit pinnoitteet. Kiitoteiden läheisyydessä on havaittu kentän talvihoitoon käytettävien kemikaalien vaikutusta pohjaveden laatuun. Pohjaveden kemiallisessa koostumuksessa voi esiintyä jyrkkiä eroja metallien osalta, mikä johtuu pääosin maaperän ja pohjaveden happipitoisuudesta. Metallien analysointi havaintopisteistä joka toinen kuukausi on siten perusteltua, koska pohjaveden virtausolosuhteiden muutokset tunnelin rakentamisen yhteydessä voivat aiheuttaa metallipitoisuuksien merkittävää nousua pohjavedessä, jos hapellinen maaperä ja pohjavesi muuttuvat hapettomiksi. Tunnelin rakentamisalueella ja sen ympäristössä on todettu pohjaveden laatumuutoksia, jotka voivat levitä rakentamisen takia aiempaa laajemmalle alueelle. Päijänne-tunnelin ja Lentoaseman pohjavesialueen suojaaminen on ehdottoman tärkeää pääkaupunkiseudun vedenhankinnalle, joten näiden kohteiden pohjavesiin ei saa päästä vieraita aineita normaalitilanteessa tai poikkeustilanteessa. Ratahallintokeskus on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta seuraavaa. Kivilouheen välivarastointialueiden pintavesitarkkailu Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan käsityksenään, että läjitysalueilta maastoon kulkeutuvien pintavesien laatua tulee tarkkailla niillä paikoilla, joissa pintavalumia syntyy. Alueilla Voutila ja Viinikkala on olemassa Vantaan kaupungin myöntämä maisemalupa tai maa-ainesten ottolupa. Näille alueille ei ole em. lupapäätöksissä asetettu lupamääräyksiä vesien tarkkailusta. Kulomäen täyttömäelle on Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan ja sen määräyksiä on muutettu ympäristölupapäätöksellä Kulomäen täyttömäen ympäristölupapäätöksessä on Uudenmaan ympäristökeskus edellyttänyt Vantaan kaupungin selvittävän maakaatopaikan pintaveden- ja pohjaveden typpiyhdisteiden ja erityisesti ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuuksien tehostetun tarkkailun tarvetta louheen varastoinnin aikana. Selvitys on pitänyt toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Tuusulan kunnan ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä. Ratahallintokeskuksen saamien tietojen mukaan Vantaan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välisissä neuvotteluissa on kuitenkin sovittu, ettei kyseistä selvitystä ole tarve tehdä, koska välivarastointialuetta ei ole otettu käyttöön. Kulomäen alueen pintavesitarkkailuun on lisätty typpiyhdisteet, joista ensimmäiset näytteet otetaan loka/marraskuun 2009 näytteenottokierroksen yhteydessä. Ratahallintokeskus tarkkailee Kehäradan seurantaohjelman mukaisesti pintavesien laatua niissä ojissa tai puroissa (Veromiehenkylän-

6 6 puro/krakanoja, Kylmäoja), joihin tunnelista poisjohdettavat vedet ohjataan. Lisäksi seurantaan kuuluu kaksi näytteenottopistettä Vantaanjoessa. Ratahallintokeskus on katsonut, ettei sille tule asettaa seurantavelvoitetta louheen välivarastointialueisiin, vaan mahdolliset seurantavelvoitteet tulisi kohdistaa niille, joille on myönnetty lupa alueiden käyttöön läjitystä varten. Pohjavesitarkkailu YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ratahallintokeskus on esittänyt, että pohjaveden laadun seurantaa tehdään seurantaohjelmapäätöksessä esitetyistä putkista joka toinen kuukausi louhintaurakoiden aikana. Asennusurakan ja tunnelin käytön aikana näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesinäytteistä analysoidaan ph, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, väri, sameus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, kokonaisfosfori, kalium, kalsium, natrium ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ). Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila sekä tehdään havainnot ulkonäöstä ja hajusta. Öljyjen määritys tehdään aina näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti, ja mikäli öljystä on viitteitä, analysoidaan se. Öljymääritysten analyysitarkkuuden tulee olla 0,05 mg/l. Tarkkailuohjelmapäätöksen mukaisesti pohjavesinäytteistä analysoidaan louhintavaiheen aikana edellä mainittujen lisäksi alkaliteetti, haihtuvat yhdisteet (VOC) ja metallien liukoinen pitoisuus suodatetusta (0,45 µm) vedestä ja PAH-yhdisteet kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa analyysivalikoimaa voidaan laajentaa. Päijänne-tunnelin ympäristöstä valitaan 3-4 uutta havaintoputkea laatuseurantaan. 1) Ympäristölupavirasto oikaisee Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän, Kehäradan rautatietunnelin rakentamisen ja käytön aikaisen pohjaveden, pintaveden ja painumien seurantaohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen kohdan 1 "Pintavesitarkkailun toteutus" siten, että mainitusta kohdasta poistetaan kivilouheen välivarastointialueilta Viinikkala I, Viinikkala II ja Aviapolis poisjohdettavien pintavesien tarkkailua koskeva ensimmäinen kappale. Lisäksi poistetaan kohdan 1 viimeinen lause "Vuotovesien määrä Lentoaseman pohjavesialueelle tulee olla alle 1 l/min 100 m kohden kummassakin ratatunnelissa. 2) Ympäristölupavirasto hylkää päätöksen kohdan 2 "Pohjavesitarkkailun ja painumatarkkailun toteutus" muuttamista koskevan vaatimuksen.

7 Perustelut 7 1) Kehäradan rakentamisen ja käytön aikaisten pinta- ja pohjavesien tarkkailu perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 127/2008/3 lupamääräykseen 6, jonka perusteella Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen. Kehäradan rakennustöistä tuleva kivilouhe välivarastoidaan kolmelle varastoalueelle (Leko 7, Voutila ja Viinikkala). Lisäksi louhetta kuljetetaan Vantaan kaupungin Kulomäen täyttömäelle. Leko 7 ja Voutila ovat Finavian varastoalueita, joista jälkimmäiselle Vantaan kaupunki on myöntänyt maisemaluvan louheen välivarastointia varten. Viinikkalan alueelle Vantaan kaupunki on myöntänyt Ratahallintokeskukselle maa-aineksen ottoluvan, johon ei sisälly vesien tarkkailumääräyksiä. Kulomäen täyttömäelle Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan , jonka määräyksiä on muutettu Päätöksessä on määrätty pinta- ja pohjavesien tarkkailusta. Ympäristölupavirasto katsoo, että Kehäradan kivilouheen välivarastointialueiden pinta- ja pohjavesitarkkailusta ei voida määrätä ympäristölupaviraston päätöksen nro 127/2008/3 lupamääräyksen 6 perusteella, vaan tarkkailusta on määrättävä kunkin varastointialueen toimintaa koskevassa luvassa. Kehäradan louheen välivarastointialueet kuuluvat eri toimijoille. Alueille voidaan varastoida eri tahoilta tuotuja louheita. Yhdelle toimijalle eli tässä tapauksessa Ratahallintokeskukselle ei siten voida määrätä tarkkailuvelvoitetta, joka perustuu muuhun kuin louheen välivarastointia koskevan lupaan. Vuotovesien osalta ympäristölupavirasto toteaa, että poistettavaksi määrätty lause on seurantaohjelmassa tarpeeton. Ympäristökeskuksen tarkoituksena ei ole ollut antaa uutta määräystä koskien tunnelin tiiviystavoitteita tai tiivistettäviä tunneliosuuksia, vaan korostaa tunnelin rakentamisen laatutavoitteita pohjavesialueen kohdalla. Määräyksen antaminen ei myöskään kuulu ympäristökeskuksen toimivaltaan. 2) Uudenmaan ympäristökeskus on lisännyt päätökseen pohjavesinäytteiden ottamisen pohjaveden havaintoputkista ja Lentoaseman ottamon kaivoista louhintavaiheen aikana joka toinen kuukausi. Kehäradan läheisyydessä sijaitsee kohteita, joista on voinut joutua kemikaaleja ja öljyjä maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi lentoaseman pohjavesialueella ja sen ympäristössä sekä kentän teknisellä alueella on todettu pohjavedessä helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat levitä laajemmalle alueelle pohjaveden mukana. Pohjaveden virtausolosuhteiden muutokset tunnelin rakentamisen yhteydessä voivat aiheuttaa metallipitoisuuksien merkittävää nousua pohjavedessä, jos hapellinen maaperä ja pohjavesi muuttuvat hapettomiksi. Päijänne-tunnelin ja Lentoaseman pohjavesialueen suojaaminen on tärkeää pääkaupunkiseudun vedenhankinnalle eikä lievennyksiä pohjavesinäytteiden ottamiseen ole syytä tehdä.

8 SOVELLETTU SÄÄNNÖS 8 Vesilain 2 luvun 14 a KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1) 90 euroa Maksu perustuu ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :ään ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan "Oikaisuvaatimuksen johdosta tehty päätös (90 euroa)".

9 MUUTOKSENHAKU Liite 9 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus. Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Juha Helin Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/tr

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon saakka ja alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.