Mitä muutos merkitsee, miten kunta selviää uudistuksen pyörteissä?

Mitä muutos merkitsee, miten kunta selviää uudistuksen pyörteissä? Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen Ohjausyksikkö? Ehdotus järjestämispäätökseksi Kunnat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Rahoitus? VALTIO Rahoitus (ensisijainen vaihtoehto, myös itsehallintoalueen verotusoikeus selvitettävä) Yleinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus sekä resurssiohjaus STM, tehtävä ja ohjaus Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö? VM, rahoitus ja ohjaus Erilaiset itsehallintoalueet (18) Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut Itsehallintoalue, jossa yo-sairaala (5) VN, ohjaus Järjestämispäätös Palvelutuotanto -strategia Itsehallintoalue, jossa kattava päivystyssairaala (7) Itsehallintoalue, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (3) Toimivaltaja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö? Kunnallinen soteomaisuus? Hankintayksikkö Itsehallintoalue, ilman täyttä sotea (3) Itsehallintoalueen palveluntuotanto Muut palveluntuottajat Yritykset Järjestöt Kansalainen, palvelun käyttäjä Valinnanvapaus 3 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Ympärivuorokautisen päivystyksen ja hoidon porrastus Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin (muutama myös öisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa HYKS TAYS TYKS OYKS KYS

Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain Uusi työnantaja Sote Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitto Yhteensä Prosenttiosuus hlöstöstä Nykyisten työnantajien määrä Maakunnan nykyisiin kuntiin ja kuntayhtymiin jäävä henkilöstö Etelä- Karjala 4 509 109 26 4 644 2,2 % 5 4 738 Etelä-Pohjanmaa 8 612 126 24 8 762 4,2 % 20 9 101 Etelä-Savo 6 595 177 27 6 799 3,3 % 21 5 519 Kainuu 3 174 68 26 3 268 1,6 % 8 3 889 Kanta-Häme 6 062 174 28 6 264 3,0 % 16 6 715 Keski-Pohjanmaa 3 140 54 14 3 208 1,5 % 7 3 638 Keski-Suomi 9 969 311 28 10 308 5,0 % 20 10 606 Kymen-laakso 6 111 215 26 6 352 3,1 % 10 6 973 Lappi 8 084 145 55 8 284 4,0 % 28 8 523 Pirkanmaa 17 474 237 43 17 754 8,6 % 21 20 458 Pohjanmaa 8 194 298 33 8 525 4,1 % 20 8 859 Pohjois-Karjala 6 539 275 46 6 860 3,3 % 18 7 113 Pohjois- Pohjanmaa 15 965 462 54 16 481 8,0 % 30 18 051 Pohjois-Savo 10 919 277 33 11 229 5,4 % 24 11 559 Päijät-Häme 7 067 289 28 7 384 3,6 % 12 7 597 Satakunta 9 093 195 26 9 314 4,5 % 24 9 771 Uusimaa 50 340 1 700 84 52 124 25,1 % 27 59 571 Varsinais-Suomi 19 303 374 57 19 734 9,5 % 37 17 168 Yhteensä 201 150 5 486 658 207 294 100,0 % 348* 219 849 * Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on 324. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014, Tilastokeskus 10.2.2016

Aikataulut 2015 2016 2017 2018 2019 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Lait lausuntokierrokselle 04/16 Kuntien lausunnot Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys 15.3. Raportti ehdotuksineen 31.5. HE eduskuntaan 10/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu 1.vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntömuutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 6

Lainvalmistelu Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntien valtionosuuslaki Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki Lisäksi valmistellaan: Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä Tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä investointeihin Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka 7 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset 8 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kuntien sosiaalija terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013. Maakunnat 2013 2014 muutos % Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9 Etelä-Karjala 3 162 3 390 7,2 Etelä-Pohjanmaa 3 350 3 469 3,6 Etelä-Savo 3 701 3 818 3,2 Kainuu 3 678 3 733 1,5 Kanta-Häme 3 126 3 249 3,9 Keski-Pohjanmaa 3 299 3 361 1,9 Keski-Suomi 3 246 3 255 0,3 Kymenlaakso 3 489 3 604 3,3 Lappi 3 606 3 782 4,9 Pirkanmaa 3 134 3 187 1,7 Pohjanmaa 3 331 3 387 1,7 Pohjois-Karjala 3 394 3 479 2,5 Pohjois-Pohjanmaa 3 122 3 140 0,6 Pohjois-Savo 3 533 3 586 1,5 Päijät-Häme 3 201 3 216 0,5 Satakunta 3 281 3 435 4,7 Uusimaa 3 006 3 036 1,0 Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7 min maks 9 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kuntien sosiaalija terveystoimen nettokustannukset, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013. Kunnat 2013 2014 muutos % Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9 Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7 Aura 2 727 2 881 5,7 Kaarina 2 813 2 878 2,3 Kemiönsaari 3 538 3 701 4,6 Koski Tl 3 229 3 282 1,6 Kustavi 4 464 4 513 1,1 Laitila 3 246 3 340 2,9 Lieto 2 672 2 703 1,2 Loimaa 3 652 3 797 4,0 Marttila 3 310 3 447 4,1 Masku 2 698 2 722 0,9 Mynämäki 3 304 3 462 4,8 Naantali 2 983 2 910-2,5 Nousiainen 2 833 2 788-1,6 Oripää 3 183 3 466 8,9 Paimio 2 977 2 899-2,6 Parainen 3 248 3 238-0,3 Pyhäranta 3 074 3 115 1,3 Pöytyä 3 260 3 437 5,4 Raisio 2 989 3 016 0,9 Rusko 2 462 2 444-0,7 Salo 3 145 3 242 3,1 Sauvo 2 823 3 137 11,1 Somero 3 351 3 316-1,1 Taivassalo 3 474 3 534 1,7 Tarvasjoki 2 764 2 942 6,5 Turku 3 275 3 330 1,7 Uusikaupunki 3 656 3 644-0,3 Vehmaa 3 952 3 882-1,8 min maks 10 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Tutustu myös Kuntaliiton tuottamiin talousvisualisointeihin! 11 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä vastaava omaisuus siirtyy Yhden veronmaksajan periaate Julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena Omaisuus maksetaan vain kerran periaate 12 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Sote -omaisuuden siirto maakunnille 1) Jakautumismalli (omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien mukana maakuntien ja kuntien kesken) Kuntaliitto ja kuntaedustajat: varaus maaomaisuuden siirtymiseen Peruskunnista maakunnille siirtyvän velan määrittäminen on ongelmallista, koska kuntien velanotto on yleiskatteellista. 2) Suppea jakautumismalli Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd ) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd ). Maakunta vuokraa 2 vuoden vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö 3) Toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi 13 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista sosiaalija terveydenhuollossa tarkastelevan selvityshenkilöryhmän väliraportti 15.2. 2016 Professorit Mats Brommels, Paul Lillrank ja Kari Reijula sekä vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Valinnanvapauden vaihtoehdot perustason palveluissa Hallitus linjasi 9.11.2015 että, osana soteuudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö» Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan» Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet toteutettavissa olevat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit» Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä» Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta» Päiväkirurgia» Muut ennalta suunnitellut leikkaushoidot 15 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

A. Omatiimi Omatiimiin kuuluvat Lääkärin Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan Sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palvelut Asiakas valitsee omatiimin asioimispaikakseen Palvelun tuottajan voi valita tietyin väliajoin Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 16 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

B. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» Lääkärin (perhelääkärin), terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palveluja» paikallisesti toteutettavia sosiaalipalveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 17 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

C. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä» äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 18 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

D. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi Suun terveydenhuoltoa tarkasteltava erikseen tässä vaihtoehdossa 19 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Maakuntavaalit Kuntavaaleja 4/2017 ei siirretä, täten a) Maakuntavaalit pidetään järjestetään syksyllä 2017 b) Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien kanssa 1/2018 c) Kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustot nykyiseen tapaan syksyllä 2017 Seuraavat maakuntavaltuustovaalit pidetään» Kuntavaalien yhteydessä 4/2021 20 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Hallituksen linjaukset valmistuvat pääsiäiseksi (?) Rahoitus: maakunnan verotusoikeus valtion rahoitus Linjaukset 15/18 sote-järjestämisalueesta Kuntien mahdollisuudesta perustaa omia soteyhtiöitä Omaisuuden siirrosta kunnilta maakunnalle Maakunnan tehtävistä Maakuntavaalien ajankohdasta 21 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

22 Sote- ja maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta

Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 23 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Uudistukset nähdään kunnissa monin eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen itsari vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 24 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus Lähde: Tampereen yliopisto

Maakuntauudistuksen ennakkovaikutukset kuntiin yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sotepalvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli. Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/uso2015-2016/teema/ihakuntavaikutukset/sivut/default.aspx

Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi. Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa. Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja - henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä. 26 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Tulevaisuuden kuntakuvia kuntien moninaisuus 17.3.2016 www.kunnat.net/kuntakuvat

VAHVA KUNTATALOUS MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS LUOVAT UUTTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE ELINVOIMAINEN KUNTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN 28 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kaavoitus ja elinkeinopolitiikka päättäjien suosikkikeinot elinvoiman parantamiseksi % vastaajista, jotka maininneet ko. keinon. Kaavoitus ja maankäyttö Elinkeinojen edistäminen Asuntopolitiikka Julkiset liikenneyhteydet Kunnalliset palvelut Yritysten toimitilatarjonta Kunnan markkinointi Lisää tapahtumia Yhteisöllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutusmahdollisuudet Tapa toteuttaa kunnan Paikallinen kokeilutoiminta Valinnanvapauden lisääminen Yritysneuvonnan palvelut Verojen alentaminen Avoimen datan hyödyntäminen 29 17.3.2016 36,5 36,3 32,9 31,2 27,9 27,9 26,2 26 24,6 23 16,8 16,4 13,6 11,1 9 69,8 64,2 0 20 40 60 80 100

Hämeenlinnan elinvoimatekijät 30 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

31 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Koulutuksesta elinvoimaa Kulttuuri Lukiokoulutus Liikunta Nuoriso Perusopetus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Elinkeino- ja työllisyys-palvelut 32 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja 2025 2014 Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 % Karttakuva Kuntaliitto 25.1.2016/JAH Kuntarajat MML 2016 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Verkkoaivoriihen välitulokset Varsinais-Suomi 34 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Osallistujien taustatiedot Sukupuoli Naisia 60 % osallistujista. Rooli Kuntalaisia vajaa kolmannes mukaan tulleista. Asuinkunta Varsinais-Suomesta osallistujia tällä hetkellä 98. Ikä 50 59-vuotiaat aktiivisin ikäryhmä. 35 17.3.2016

Sähköiset palvelut elinehto kunnissa vuonna 2025 Usein käytetyt palvelut lähelle asukasta, lähipalvelut toimiviksi Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa 36 17.3.2016

Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu, yhteistyön tekemisellä kuntiin hyvinvointia ja elivoimaisuutta Yhteistyötä verkostoissa 163 Edellytysten luoja 90 Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen Monimuotoinen ja -arvoinen Ihminen keskiössä 54 65 77 Mieti kuntaa vuonna 2025. Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? Ympäristöä arvostava 54 Levällään ja sekaisin Turvallinen 33 29 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 37 17.3.2016

Yhteenveto tuloksista Osallistujilla on pääosin positiivinen mielikuva kuntien tulevaisuudesta Kunta rakentuu vuonna 2025 sähköisille palveluille, työllisyyden tukemiselle, vaikuttamismahdollisuuksien luomiselle ja osaamisen arvostukselle Tulevaisuudessa korostuvia tärkeitä teemoja elinvoimaiselle kunnalle ovat lähi- ja sähköisten palvelujen rinnakkainelo, uudenlainen johtaminen sekä yli kuntarajojen tapahtuva toiminta ja ajattelu Verkostoissa tapahtuva yhteistyö nousee niinikään esiin läpi aineiston 38 17.3.2016

39 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Ajankohtaista Kuntaliiton sääntöjen muutos Kuntaliiton toimintasalkku Kuntaliiton toimintaa lukuina Kuntaliitto ja tulevat maakunnat Kunnat ja turvapaikanhakijat

Kuntaliiton sääntöjen muutos Varsinaiset jäsenet ja yhteistyöjäsenet. Luovutaan neljän vuoden välein järjestettävistä Kuntapäivistä. Jatkossa valtuuskunta valitaan jäsenäänestyksenä kuntien suorittamassa vaalissa. Jäsenmaksun tason määrääminen neljäksi vuodeksi. Yhteistyöjäsenillä porrastettu jäsenmaksu 41 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

43 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Maakunnat tulevaisuuden liiton asiakkaina ja potentiaalisina jäseninä sekä Kuntaliiton toiminnan teema-alueet HUOM. Jaottelu (5/12/15/18) voi vielä muuttua maakunta- ja järjestämislakien myötä. HUOM2. vastaavantyyppistä ryhmittelyajattelua on edistettävä myös kuntien osalta Kuntaliiton toiminnan teemat: Demokratia, organisaatiot ja johtamien Elinkeinot, kilpailukyky ja työllisyys Hyvinvointi ja koulutus Palvelukehitys, kokeilutoiminta ja digitalisaatio Talous Yhdyskunta ja ympäristö Tulevaisuuden Kuntaliiton toiminnan vaikutukset ja lisäarvo itsehallintoalueiden näkökulmasta Maakuntien Olosuhteet Tilanteet Tarpeet Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut ml. yo-sairaala (5) Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut mukaanlukien päivystyssairaala (7) Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut, poislukien päivystyssairaala (3) Itsehallintoalue, joka järjestää sote-palvelut yhteistyössä toisen alueen kanssa (3) Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta 44 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kuntaliiton konkreettisia palvelukokonaisuuksia uusille maakunnille liiton nyk. toiminnan virittäminen ja kehittäminen palvelemaan myös uusien maakuntien toimintaa Asiantuntijaneuvontapalvelut Verkostot ja vertaistuen tarjoaminen (maakuntien eri tasoilla ja ammattiryhmissä) Alusta maakuntien ja kuntien yhteiselle kannan muodostamiselle. Tietopalvelut ja vertailutietokannat Luokitus- ja indikaattoritietotuotteet (KL/FCG) Yleiskirjeet Lausunnot Edunvalvonta, erityisesti säädösvalmistelu Maakuntien yhteinen viestintä- ja tiedottamistoiminta Koulutus (KL/FCG) Konsultointi (KL/FCG) Maakuntien tarpeista lähtevät kehittämisprojektit (KL/FCG) Maakuntien ja kuntien yhteiset kehittämisprojektit (KL/FCG) KV-toiminta 45 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kunnat ja turvapaikanhakijat 46 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kunnat ja turvapaikanhakijat Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa. Yli 10 000 saanee oleskeluluvan. Kunnilla on velvollisuus järjestää turvapaikanhakijalapsille esiopetusta ja oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kotouttaminen on yhteisesti kaikkien kuntien ja valtion vastuulla. Asuntotilanne ja kotouttamiseen käytettävät resurssit vaikuttavat kunnan vastaanottokapasiteettiin. Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa kustannuksia. Maahanmuuttajien palvelutarpeet: mm. koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa täydentää kuntien palveluja. Valtion työhallinnon järjestämä työpoliittinen kotoutumiskoulutus on tärkein väline aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa. 47 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kiitos mielenkiinnostasi! Käy tutustumassa aineistoon ja osallistu keskusteluun: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Facebook Twitter @Kuntaliitto #maakunnat Youtube 48 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus