Kuntoutuksen haasteena osallisuus ja työelämä, Lapin yliopisto 17.3.2014 Motivaation ja mahdollisuuksien kohtaaminen ammatillisessa kuntoutuksessa Aila Järvikoski
Kuntoutusmotivaatio ja sen puute Motivaation puute yksilön vikana: selitys sille, että kuntoutuksella ei saavuteta toivottuja tuloksia Vasta-argumentti (esim. Safilios-Rothschild, 1976): motivoitumaton kuntoutuja on myytti, joka on syntynyt kuntoutustyön puutteellisten toimintatapojen vuoksi Kuntoutujalta voidaan odottaa sitoutumista suunnitelmaan, johon ammattilainen on päätynyt kuntoutujalta itseltään kysymättä. Jos kuntoutuja ei pidä suunnitelmaa sopivana, arvioidaan a) kuntoutuja motivoitumattomaksi ja yhteistyökyvyttömäksi tai b) hänen omat tavoitteensa ja toimintatapansa epärealistisiksi MOTIVAATIO EI KUITENKAAN OLE YKSILÖN OMINAISUUS se on käsitteenä monimutkaisempi
Motivaatio Termi motivaatio on peräisin latinankielisestä sanasta movere: liikkua tai liikuttaa Edellyttää kahta asiaa: energiaa ja suuntaa, jotka ovat kietoutuneet toisiinsa Ilman selvää suuntaa ja tavoitetta ihmisen on vaikea kerätä toiminnan vaatimaa energiaa Tavoitteen selkeä määrittely antaa sen tavoittelun edellyttämää energiaa Ilman motivaatiota ei ole toimintaa, ja ilman toimintaa ei synny muutosta (esimerkiksi ns. kuntoutumista)
Motivaation hierarkkinen malli Yhteiskunnalliset rakenteet, olosuhteet; lähiympäristö; perimä Motivaatio osana ihmisen persoonallisuutta elämänprojektit arvot pyrkimykset, tavoitteet taipumukset kiinnostukset Kontekstuaalinen motivaatio, esim. perhe työ, opinnot harrastukset, yhteiskunnallinen toiminta sosiaaliset verkostot terveys, kunto, hyvinvointi Tilannekohtainen motivaatio Konkreettiseen toimintaan tai tilanteeseen kohdistuva motivaatio Esimerkiksi kuntoutusmotivaatio (Vallerand 1997; Guay ym., 2003)
Empiirinen esimerkki: kuntoutujien tavoitteet työeläkekuntoutuksessa Työelämä erittäin tärkeä (69 %) tai tärkeä (20 %) tavoite Työkyvyttömyyden toteaminen tai eläke erittäin tärkeä (18 %) tai tärkeä (17 %) tavoite Paljon myös muita tavoitteita, mm. parempi fyysinen tai psyykkinen hyvinvointi ja työyhteisön ilmapiirin paraneminen Työelämämotivaatio (kontekstuaalinen): vahva, ongelmaton (61 %) Ambivalentti, ongelmallinen (28 %) Ei motivaatiota (11 %) Motivoitunut työeläkekuntoutukseen (situationaalinen): Hyvin motivoitunut (56 %) Melko motivoitunut (32 %) Tuskin lainkaan motivoitunut (12 %) (Härkäpää ym., 2014)
Motivaatio toiminnan teoriassa Ihminen rakentaa elämänkulkuaan ja tekee valintoja erilaisia mahdollisuuksia antavissa ja rajoja asettavissa olosuhteissa ja ympäristöissä. Haluaminen (motivaatio) on sidoksissa koettuun pystyvyyteen ja koettuihin mahdollisuuksiin. (Berglind & Gerner, 2002.) Kykenee, pystyy Haluaa Uskoo olevan mahdollista
Haluaminen: kykenemistä ja mahdollisuuksien näkemistä Mitä ihminen haluaa, ei ole erillinen mielipide, vaan yhteydessä koettuihin mahdollisuuksiin ja koettuun pystyvyyteen Hyvin harva sanoo EN HALUA ilman, että sen taustalla on koettuja esteitä Toisaalta monet ovat hyvin epävarmoja ja ambivalentteja tavoitteidensa suhteen. Koetut esteet eivät aina ole realistisia osalla asiakkaista voi olla epäonnistuneiden yritysten takia liian negatiivinen kuva kyvyistään ja mahdollisuuksistaan. Kuntoutustyön tehtävänä on yhdessä asiakkaan kanssa selvittää, mitkä ovat hänen preferenssinsä ja millaisin keinoin hän voisi päästä eteenpäin. Ammatillisessa kuntoutuksessa se ei voi tapahtua ilman kosketusta työelämään.
Motivaatio työeläkekuntoutukseen lujasti kiinni elämäntilanteessa: matala, jos Uskoo mahdollisuutensa saada sopivaa työtä huonoiksi (***) Koettu pystyvyys on matala (***) Aikaisemmassa työssä paljon psykososiaalisia ongelmia (***) Aikaisemmassa työssä paljon erilaisia epävarmuustekijöitä (***) Ns. institutionaalinen luottamus (usko oikeudenmukaiseen kohteluun yhteiskunnassa) matala (***) Oma/perheen talous heikohko, joutuu tinkimään kuluissa (***) Vanhemmat ikäryhmät; peruskoulutus alle 12 vuotta; fyysinen työ Alkanut orientoitua eläkkeelle, orientaatioiden ambivalenssi, kokee terveydentilansa huonoksi (Härkäpää ym., 2014)
Eteenpäin pääseminen Edellyttää muun muassa, että tulevaisuuden perspektiivit voidaan kuntoutusprosessin yhteydessä hahmottaa uudella tavalla
Itsemääräämisteoria (Deci & Ryan, 1985, 2000, 2008; Ryan et al., 2011) Erottaa toisistaan autonomisen ja kontrolloidun motivaation Autonominen motivaatio: sisäinen motivaatio tai sellainen ulkoinen motivaatio, jossa ihminen on identifioitunut toiminnan arvoihin ja integroinut tavoitteet käsitykseensä itsestään Ihminen kokee toiminnan vapaaehtoiseksi, valitsemakseen Kontrolloitu motivaatio: ulkoisesti säädelty toiminta, jossa ihmisen toiminta on riippuvainen erilaisista ulkoisista palkinnoista tai rangaistuksista tai jossa sitä säätelee häpeän välttäminen, ulkoisen hyväksynnän saavuttaminen tms. Ulkoinen motivaatio merkitsee painetta ajatella, tuntea tai käyttäytyä tietyllä tavalla Autonomista motivaatiota voidaan tukea kuntoutuksessa
Itsemääräämisteoria (Deci & Ryan, 1985, 2000) Motivaatiotyyli Kokemusperusta Kausaalisuus Sisäinen motivaatio Integroitu säätely Tunnistettu säätely Pakotettu säätely Ulkoinen säätely Motivaation puute (amotivaatio) I: Tavoite ei arvokas Motivaation puute (amotivaatio) II: Ei koettua pystyvyyttä Toimintaan, uuden löytämiseen, liittyvä kiinnostus ja nautinto Toiminnan arvostus hyötyjen takia; sopii myös henkilökohtaisiin arvoihin ja tavoitteisiin Toiminta yhteydessä omiin tiedostettuihin arvoihin Toiminnan perustana ulkoinen paine, hyväksyntä/ torjunta tai omat syyllisyyden tunteet Toiminta ulkoisten palkintojen tai rankaisujen motivoimana Tavoitteen arvo tai kannuste on vähäinen tai puuttuu: tavoite ei ole arvokas Toiminnan edellyttämä pystyvyyden tunne on vähäinen tai puuttuu Voimakkaan sisäinen Voimakkaan sisäinen Sisäinen Jossain määrin vielä ulkoinen Voimakkaan ulkoinen Vaihtelee Persoonaton
Autonominen motivaatio Suurempi paneutuminen, innostus, sinnikkyys Parempi psyykkinen hyvinvointi Autonomian tuki on itsemääräämismotivaatioon kuuluva termi Esimerkiksi työntekijän autonomiaa ja työmotivaatiota voidaan tukea erilaisin osallistavin johtamismenetelmin (Liukkonen ym., 2006) Kuntoutujan autonomiaa ja motivaatiota voidaan tukea huolellisin valinnoin ja osallistavin kuntoutustoimin Nair (2003): ammattilaisen on pystyttävä näyttämään yhteys kuntoutujan elämänprojektien ja kuntoutuksena toteutettavan toiminnan välillä (= pyrittävä siirtämään motivaation säätelyä kontrolloidusta autonomisen suuntaan)
Esimerkkinä toimintakykykuntoutus Toimintakykykuntoutuksessa kuntoutusohjelman pitäisi rakentua mahdollisimman pitkälle sellaisista toiminnoista, jotka ovat kuntoutujalle sisäisesti motivoivia Liittyvät arkielämän toimiin, työhön, opiskeluun, harrastuksiin Joita on mahdollista toteuttaa myös ilman ammattilaisen läsnäoloa Jotka ovat kunkin kuntoutujan kohdalla erilaisia Ammattilaisen tulee kuntoutujan kanssa yhdessä löytää kunkin motivoitumista parhaiten tukevat harjoitteet Esim. fyysinen harjoittelu tanssin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla vs. kuntosalissa suorituksen parantumista seuraten Olennaista kuntoutumisen kannalta toimintaan sitoutuminen ja jatkuvuus
Asiakaslähtöisyys ammatillisessa kuntoutuksessa (Kosciulek)
Motivaatio osallistua ammatilliseen kuntoutukseen selvässä yhteydessä siihen: Oliko asiakas osallistunut suunnitelman laatimiseen (80 % merkittävästi) Vastasiko suunnitelma asiakkaan toiveita (hyvin 59 %, huonosti 18 %) Kokiko asiakas, että hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa kuntoutusprosessiin (erittäin hyvin 22 %, huonosti 18 %) (Härkäpää ym., 2012)
Ammatillinen kuntoutusprosessi eteni hyvin, jos Asiakas oli motivoitunut osallistumaan kuntoutukseen Kuntoutuksen koettiin käynnistyneen sopivaan aikaan, ei ainakaan liian aikaisin (useimmilla se käynnistyi liian myöhään, osalla liian aikaisin) Suunnitelma vastasi hyvin toiveita Asiakas osallistui itse merkittävästi suunnitteluun Asiakkaalla oli mahdollisuus vaikuttaa kuntoutusprosessiin Suunnitelma sisälsi ammatillista koulutusta, mutta ei kuntoutustutkimusta Asiakas koki saaneensa prosessin aikana tukea Esimieheltä ja työpaikan johdolta Työterveyshuollolta Eläkelaitoksen kuntoutusneuvojalta (Järvikoski ym., 2012)
Pitkään työelämän ulkopuolella olleiden ammatillinen kuntoutus Tyypillistä, että usko mahdollisuuksiin puuttuu sekä kuntoutujilta että kuntoutuksen ammattilaisilta Työttömyyden ollessa huipussaan monet mahdollisuudet sulkeutuvat pois Kuntoutujan tavoitteiden pohjalta lähtevä työskentely ja työvalmentajan tuki kuntoutumisessa ja työnhaussa vähentää kuitenkin selvästi pitkäaikaisen terveysongelman tai pitkän työttömyyden aiheuttamaa eriarvoisuutta (Arola ym., 2013)
Kompassi-projekti Tuetun työllistymisen Lapin malli (työvalmentajan tukema työllistyminen, tuettu koulutus, palveluohjaus) 40 % asiakkaista työsuhteessa projektin aikana (heistä vajaa 40 % avoimilla työmarkkinoilla, muut palkkatuella) 27 % projektin aikana ammatillisessa koulutuksessa Asiakkuuden päättyessä 26 % työssä ja 15 % koulutuksessa Osa asiakkaista osallistui vain projektin palveluohjaukseen Heistä suhteellisesti useampi ollut yli 2 vuotta työvoiman ulkopuolella Sitoutuminen ja motivaatio työelämätavoitteisiin vähäisempää, usko omiin mahdollisuuksiin heikompaa (Anne-Mari Arola ym., 2013)
Työnantajien kokemuksia huolellisemman ohjauksen merkityksestä (Jukka Karhu, 2013)
Ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen edellytyksiä Asiakkaan motivaatiota lisäävien mahdollisuuksien näyttäminen Koetun pystyvyyden lisääminen: onnistumisen kokemukset työkokeilun ja harjoittelun aikana (ohjaajan läsnäolo ja tuki tarvittaessa) Riittävä tuki mahdollisuuksien realisoitumiseksi: apu ongelmatilanteissa myös työllistymisen jälkeen Perustana vahva yhteistyö ja luottamuksellisten yhteistyösuhteiden syntyminen työnantajien kanssa
Lähteitä Arola, A-M, Härkäpää K, Järvikoski A (toim)(2013) Työtä tavoittelemassa. Ammatillisen kuntoutuksen projekti tarkastelun kohteena. Lapin yliopisto & Kompassi-projekti. Berglind H & Gerner U (2002) Motivation and return to work among the long-term sick-listed: an action theory perspective. Disability and Rehabilitation 24, 14, 719-26. Deci E & Ryan R (2000) The What and Why of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 11, 4, 227 268 Gould R, Härkäpää K, Järvikoski A (toim) (2012) Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2012. Härkäpää K & Järvikoski A (2012) Mikä motivoi työeläkekuntoutukseen? Teoksessa: Gould ym., 145-161. Härkäpää K, Järvikoski A, Gould R (2014) Motivational orientation of people participating in vocational rehabilitation. J Occup Rehab. Järvikoski A & Härkäpää K (2012) Miten kuntoutusprosessi etenee? Teoksessa: Gould ym., 109-143. Karhu J (2013) Vajaakuntoisten henkilöiden työllistäminen ja tuetun työllistymisen merkitys työnantajien näkökulmasta. Teoksessa: Arola A-M ym (toim) Työtä tavoittelemassa. Kosciulek JD (1999) The consumer-directed theory of empowerment. Rehabilitation Counseling Bulletin 42, 3, 196-213. Ryan RM, Lynch MF, Vansteenkiste M & Deci EL Motivation and autonomy in counseling, psychotherapy, and behavior change: A look at theory and practice. The Counseling Psychologist 39(2) 193 260.