Osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnan kokous 27.8.2009 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa Kirsi Mononen Osaamiskeskusohjelman kansainvälistymisen boost-up-projekti Joensuun Tiedepuisto Oy
Sisältö OskenKansainvälistymisen boost-up projekti Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009
Osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnan kokous 27.8.2009 Osaamiskeskusohjelman kansainvälistymisen boost-up projekti
Osken Kansainvälistymisen boost-up projekti - Itäsuomalaisten t&k-toimijoiden aktiivisen roolin vahvistaminen EU:n tutkimus ja kehittämisohjelmatyössä Taustana EU-rahoitusohjelmien (ja muiden kansainvälisten ohjelmien) mahdollinen merkityksen korostuminen seuraavilla ohjelmakausilla Tarve vaikuttaa rahoitusohjelmien sisältöön EU-ohjelmatoiminnassa henkilötason osallistuminen korostuu Korkeakouluille lähetetylläkyselytutkimuksella kartoitettu tietoa tämänhetkisestä asiantuntijoiden osallistumisesta EUohjelmatoimintaan
Hankkeen yhteistyö Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen ammattikorkeakoulut: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EUFUND, GLOBRO ja CARNET -hankkeet
Osaamiskeskusohjelman neuvottelukunnan kokous 27.8.2009 Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa Kyselytutkimus 2009
Tutkimuksen tavoitteet Kartoittaa vastaajien toimintaa EU:n T&K&I yhteistyöverkostoissa Selvittää vastaajien osallistumista EU:n tutkimusohjelmien toimintaan, erityisesti tutkimusohjelmien valmisteluun ja asiantuntijapaneeleihin Selvittää EU:n puiteohjelman yhtyedessä käynnistettyjen rahoitusohjelmien tunnetuutta ja osallistumista rahoitushakuihin Selvittää kansainvälistymisen esteitä omassa työtehtävässä Kartoittaa tutkimustoiminnan kansainvälistymistä parhaiten edistäviä tekijöitä Kerätä vastaajilta vapaamuotoista palautetta
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä syyskuussa 2009 Kohderyhmänä oli Itä-Suomen korkeakoulujen opetus- ja TKI-henkilökunta: Kuopion ja Joensuun yliopistot Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulu Tutkimus perustuu 489 vastaajan antamiin vastauksiin Osa vastaajista ei ole vastannut kaikkiin kysymyksiin
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 tarkastelun kohteena olivat evaluaattoritoiminta Suomen Akatemian toimikuntien kansainvälinen toiminta COST-yhteistyö EUREKA-toiminta Eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (ETP) toiminta yhteisiin teknologia-aloitteisiin liittyvä toiminta (JTI-toiminta) Kilpailukyky ja innovointiohjelma CIP-toiminta Euroopan tiedesäätiön (ESF) toiminta Euroopan innovaatio- ja teknologiayksikkö EIT:n sekä KIC-yhteisöjen toiminta Kansallisen Tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n toiminta sekä EU-komission lausunto-tai konsultaatiotoiminta.
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Vastaajilta kysyttiin mm. Tarkasteltavien rahoitusohjelmien ja toimintamuotojen tuntemisesta näihin liittyvästä osallistumisesta, kokemuksesta tai kiinnostuksesta osallistua Lisäksi selvitettiin vastaajien lisätietotoiveita edellämainittujen osalta.
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Taustatiedot Tulokset Onnistuminen ja kehittämisehdotukset
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Taustatiedot
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Vastaajan organisaatio ja vastausten jakauma ORGANISAATIO JA YKSIKKÖ 2009 Joensuun yliopisto 36,0% (176) Kuopion yliopisto 24,3% (119) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 14,7% (72) Savonia-ammattikorkeakoulu 24,9% (122) Yhteensä 100,0% (489)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Vastauskieli KIELI (REKISTERITIETO) 2009 suomi 92,4% (452) englanti 7,6% (37) Yhteensä 100,0% (489)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Sukupuoli SUKUPUOLI 2009 mies 44,8% (216) nainen 55,2% (266) Yhteensä 100,0% (482)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Ikä IKÄ 2009 alle 30 v 14,1% (68) 30-40 v 25,7% (124) 41-50 v 27,7% (134) 51-60 v 26,1% (126) yli 60 v 6,4% (31) Yhteensä 100,0% (483)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Toiminta-aika nykyisissä tehtävissä TOIMINTA-AIKA NYKYISESSÄ TEHTÄVÄSSÄ 2009 alle 5 vuotta 47,4% (227) 5-10 vuotta 24,6% (118) yli 10 vuotta 28,0% (134) Yhteensä 100,0% (479)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Vastaajan oppiarvo/tutkinto OPPIARVON/TUTKINNON LUOKKA 2009 ammattikorkeakoulututkinto 5,8% (28) maisteri, kandidaatti 49,0% (238) lisensiaatti 7,8% (38) tohtori 29,6% (144) muu 7,8% (38) Yhteensä 100,0% (486)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Pääasiallinen toimenkuva PÄÄASIALLINEN TOIMENKUVA 2009 Tutkimus ja kehittäminen 43,3% (119) Opetus 34,2% (94) Hallinto-, tuki- ja suunnittelutehtävät 15,3% (42) muu 7,3% (20) Yhteensä 100,0% (275)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa vastaajien taustatiedot Suostumus tietojen käyttämiseen SUOSTUMUS TIETOJEN KÄYTTÄMISEEN 2009 Kyllä 79,7% (200) Ei 20,3% (51) Yhteensä 100,0% (251)
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Tulokset
Evaluaattoritoiminta Projektihakujen evaluaattorina toimiminen on keskeinen verkostoitumismuoto sekä oppimisympäristö omien hakemusten valmisteluun. Yksi merkittävimmistä evaluaattoritoiminnoista on EU-puiteohjelman hankkeiden arviointi. Evaluaattoriksi voi rekisteröityä esimeriksi EU:n Cordis -tietokannassa.
Evaluaattoritoiminta: Tunnetteko evaluaattoritoiminnan? Ei 69,1% (186) Kyllä 30,9% (83) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Evaluaattoritoiminta: Kokemukset evaluaattoritoiminnasta? Ei 88,2% (240) Kyllä, olen rekisteröitynyt evaluaattoriksi 7,0% (19) Kyllä, olen toiminut evaluaattorina 10,3% (28) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Evaluaattoritoiminta: Vastaajien toiminta evaluaattorina 6. EU:n puiteohjelmassa tai aiemmin 15,4% (4) 7. EU:n puiteohjelmassa 34,6% (9) Muu rahoitusohjelma 53,8% (14) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Evaluaattoritoiminta: Toivon lisätietoa Ei 43,3% (110) Kyllä 56,7% (144) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
SA kansainväliset toimikunnat Suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymistä edistää Suomen Akatemian neljätieteellistätoimikuntaa. Suomen Akatemian toimikunnat ovat Biotieteiden ja ympäristön tutkimus, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus sekäterveyden tutkimus. Toimikuntien kautta pääsee mukaan erilaisten huipputasoisten kansainvälisten yhteisöjen toimintaan, kuten Cern ja Unesco, sekä muihin ohjelmiin ja hankkeisiin.
SA kansainväliset toimikunnat: Tunnetteko SA kansainvälisten toimikuntien toimintaa? Ei 75,6% (204) Kyllä 24,4% (66) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
SA kansainväliset toimikunnat: Osallistutteko tällä hetkellä? Ei 93,2% (248) Olen toimikunnan jäsen 0,8% (2) Olen osallistunut toimikuntien kautta seuraavien yhteisöjen toimintaan 4,5% (12) Olen osallistunut aiemmin 2,6% (7) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastaajien mainitsemat jäsenyydet ja yhteisöt esitetään seuraavassa diassa
SA kansainväliset toimikunnat: SA toimikuntien kautta yhteisöjen toimintaan osallistuneiden vastaajien määrä CERC3 9,1% (1) CERN 18,2% (2) COST 63,6% (7) ERA-NETit 9,1% (1) ESF 36,4% (4) Nato 9,1% (1) NordForsk 9,1% (1) NOS-N 9,1% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lisäksi yksi vastaajista on SA terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsen
SA kansainväliset toimikunnat: toivon lisätietoa Ei 39,5% (103) Kyllä 60,5% (158) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
COST-yhteistyö European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research (COST) edistää eurooppalaista tieteellisteknistä yhteistyötä. Se tukee eurooppalaisia monikansallisia ja tieteidenvälisiätutkimusverkostoja tarjoamalla yhteistyömahdollisuuksia kansallisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille. Hankkeita käynnistetään tutkijoiden ehdottamista aiheista kaikilta tieteen ja teknologian aloilta.
COST yhteistyö: Tunnetteko COST-toiminnan? Ei 80,5% (219) Kyllä 19,5% (53) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
COST yhteistyö: Osallistutteko tällä hetkellä COST-toimintaan? Ei 91,7% (233) Kyllä, olen teemaryhmän varsinainen jäsen 1,2% (3) Kyllä, olen teemaryhmän asiantuntijajäsen 1,2% (3) Kyllä, olen osallistunut COST-hankkeisiin (COST Actions) 3,5% (9) Kyllä, olen osallistunut muulla tavoin 2,8% (7) Olen osallistunut aiemmin 0,8% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Teemaryhmiin osallistuminen on esitetty seuraavassa diassa
COST yhteistyö: COST-teemaryhmiin osallistuminen Varsinaiset jäsenet CMST: 1 FA: 1 Asiantuntijajäsenet: BMS: 1 FPS: 1 ICT: 1
COST yhteistyö: toivon lisätietoa Ei 49,8% (128) Kyllä 50,2% (129) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
EUREKA EUREKA on eurooppalainen yhteistoimintaverkosto, jonka markkinalähtöisissä, teollisuusvetoisissa tutkimus-ja tuotekehitysprojekteissa kehitetään tuotteita, prosesseja ja palveluja globaaleille markkinoille. EUREKAnprojektimuotoja ovat klusterit, yksittäisprojektit ja sateenvarjot. Klusterit ovat Euroopan huipputeollisuuden aloitteita ja merkittäviäoman toimialansa kansainvälisten tavoitteiden toteuttajia. Sateenvarjot ovat julkisten toimijoiden ja toimiala-asiantuntijoiden muodostamia temaattisia verkostoja, jotka tukevat yksittäisprojektien syntymistä järjestämällä esimerkiksi partnerointitapahtumia.
EUREKA: Tunnetteko EUREKA-toiminnan? Ei 84,3% (225) Kyllä 15,7% (42) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
EUREKA: EUREKA-toimintaan osallistuminen Ei 98,4% (252) Kyllä, olen osallistunut organisaation toimintaan klustereiden vetäjänä (EUREKA Clusters) 0,4% (1) Kyllä, olen toiminut asiantuntijana EUREKA-sateenvarjoissa (EUREKA Umbrellas) 0,8% (2) Kyllä, olen osallistunut toimintaan muulla tavoin 0,8% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osallistuminen on esitetty tarkemmin seuraavassa diassa
EUREKA: osallistuminen Klusterin vetäjänä(mikä klusteri) Information Technology/ITEA: 1 Asiantuntijana EUREKA-sateenvarjossa(mikä sateenvarjo) Medical and Biotechnology/Innofisk: 1
EUREKA: toivon lisätietoa Ei 50,2% (125) Kyllä 49,8% (124) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Eurooppalaiset teknolgiayhteisöt (ETPt) Teknologiayhteisöt (EuropeanTechnologyPlatforms) kokoavateritutkimus-jateknologia-alojentärkeimmät eurooppalaiset vaikuttajat yhteen. Yhteisöjen tavoitteena on luoda yhteinen strategia (StrategicResearchAgenda, SRA) tulevaisuuden tutkimustarpeista. Näitätutkimusagendoja komissio on käyttänyt apunaan suunnitellessaan 7. puiteohjelmaa.teknologiayhteisöjäon yli kolmekymmentä.
Eurooppalaiset teknologiayhteisöt (ETPt): toimintaan osallistuminen Ei 99,3% (265) Kyllä, olen jäsen 0,4% (1) Kyllä, olen osallistunut toimintaan muulla tavoin 0,4% (1) Olen osallistunut aiemmin 0,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yksi vastaajista on ARTEMIS-yhteisön jäsen.
Eurooppalaiset teknolgiayhteisöt (ETPt): toivon lisätietoa Ei 61,2% (153) Kyllä 38,8% (97) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Yhteiset teknologia-aloitteet (JTIt) Yhteiset teknologia-aloitteet (JointTechnologyIniatives) ovat syntyneet teknologiayhteisöjen (ETP) pohjalta. Niiden avulla toteutetaan vaativia tutkimus-ja teknologiaohjelmia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Tavoitteena on tehostaa julkisten ja yksityisten toimijoiden ja rahoittajien yhteistyötäalueilla, joilla suuret riskit ja rahoituksen vähyys vaikeuttavat tutkimusta ja kehitystä. JTInteknologia-aloitteita ovat muun muassa nanoelektroniikka sekäinnovatiiviset lääkkeet. Suomessa vastaava kansallinen toimintamuoto ovat SHOKit.
Yhteiset teknologia-aloitteet (JTIt): tunnetteko JTI-toiminnan? Ei 95,1% (254) Kyllä 4,9% (13) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Yhteiset teknologia-aloitteet (JTIt): Toimintaan osallistuminen Ei 99,6% (231) Kyllä 0,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yksi vastaajista on JTI IMI:n jäsen.
Yhteiset teknologia-aloitteet (JTIt): toivon lisätietoa Ei 63,9% (156) Kyllä 36,1% (88) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kilpailukyky- ja innovointiohjelma CIP Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman rinnalla toimii vuosina 2007-2013 kilpailukyky-ja innovaatio-ohjelma eli CIP (Competitivenessand InnovationProgramme). Ohjelman tavoitteena on edistääyrittäjyyttäeuroopassa, kiihdyttääinnovaatioita erityisesti ICT-teknologianalalla, edistääympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja käyttöäsekäedistääinnovaatioita tietoon perustuvan talouden luomiseksi.
Kilpailukyky- ja innovointiohjelma CIP: tunnetteko toiminnan? Ei 91,0% (244) Kyllä 9,0% (24) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kilpailukyky- ja innovointiohjelma CIP: osallistutteko tällä hetkellä toimintaan? Ei 94,6% (228) Kyllä 2,5% (6) Kyllä, olen kiinnostunut osallistumaan 5,0% (12) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä: Kolme vastaajaa osallistuu EIP-yhteisön ja kaksi IEE-yhteisön toimintaan
Kilpailukyky- ja innovointiohjelma CIP: toivon lisätietoa Ei 55,3% (142) Kyllä 44,7% (115) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Euroopan tiedesäätiö ESF ESF (EuropeanScience Foundation) perustettiin vuonna 1974. Nykyään siihen kuuluu 78 jäsenorganisaatiota 30 maasta. Jäsenorganisaatiot ovat pääasiassa jäsenmaiden tieteellistä perustutkimusta rahoittavia elimiä. ESF:lläon neuvottelukunnat viideltäeri tieteenalalta, joiden toiminta konkretisoituu muun muassa tutkimusohjelmissa ja verkostoissa. Suomalaisten tutkijoiden kannattaa myös rohkeasti osallistua Tiedesäätiön joka toinen vuosi järjestämään ja kaikille avoimeen tutkimuskonferenssiin, jossa kannustetaan uusien ajatusten ja lähestymistapojen esiintuomista.
Euroopan tiedesäätiö ESF: tunnetteko ESF-toiminnan? Ei 81,4% (214) Kyllä 18,6% (49) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Euroopan tiedesäätiö ESF: toimintaan osallistuminen Ei 94,6% (226) Kyllä, olen neuvottelukunnan (Standing Committee) jäsen 1,3% (3) Kyllä, olen osallistunut toimintaan 4,6% (11) Kyllä, olen osallistunut toimintaan muulla tavoin 0,8% (2) Olen osallistunut aiemmin 0,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osallistuminen esitetään tarkemmin seuraavassa diassa
Euroopan tiedesäätiö ESF: osallistuminen Neuvottelukunnan jäsen (neuvottelukunta) EMRC: 1 LESC: 2 Osallistuminen rahoitusmuotojen kautta (rahoitusmuoto) Tutkivat työpajat: 1 ESF-tutkimuskonferenssit: 1 Tutkimusverkosto-ohjelmat: 6 EUROCORES-ohjelmat: 2
Euroopan tiedesäätiö ESF: toivon lisätietoa Ei 41,8% (107) Kyllä 58,2% (149) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
EIT- ja KIC-yhteisöt Lokakuussa 2008 toimintansa aloittaneen Euroopan innovaatio-ja teknologiainstituutin (EuropeanInnovationand TechnologyInstitute) EIT:ntavoitteena on edistääeuroopan kestäväätalouskasvua ja kilpailukykyä. EIT:ntoiminta aloitetaan kahden tai kolmen osaamis-ja innovaatioyhteisön eli KICin(Knowledgeand InnovationCommunities) voimin. Niihin voivat ottaa osaa muun muassa yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten sekämuiden sidosryhmien edustajat. Ensimmäisten rahoitettavien KIC:ientoiminta tulee rakentumaan seuraavien teemojen ympärille: ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, uusiutuva energia sekätulevaisuuden tieto-ja viestintäyhteiskunta.
EIT- ja KIC-yhteisöt: tunnetteko toimintamuodot? Ei 95,5% (254) Kyllä 4,5% (12) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
EIT- ja KIC-yhteisöt: oletteko kiinnostunut osallistumaan Ei 69,0% (174) Kyllä 31,0% (78) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
EIT- ja KIC-yhteisöt: toivon lisätietoa Ei 56,2% (145) Kyllä 43,8% (113) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tutkimus-ja innovaationeuvosto on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden asiantuntijaelin, joka käsittelee keskeisiä tieteeseen, teknologiaan sekäniiden hyödyntämiseen ja arviointiin liittyviäkysymyksiä.neuvostonjaostot käyttävät työssään apunaan myös eri alojen asiantuntijoita.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto: tunnetteko toiminnan? Ei 86,5% (231) Kyllä 13,5% (36) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tutkimus- ja innovaationeuvosto: toimintaan osallistuminen? Ei 99,2% (249) Kyllä, toimin asiantuntijana neuvoston jaostossa 0,4% (1) Kyllä, olen osallistunut muulla tavoin 0,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tutkimus- ja innovaationeuvosto: toivon lisätietoa Ei 49,4% (127) Kyllä 50,6% (130) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Euroopan tutkimusneuvosto ERC Euroopan tutkimusneuvosto ERC (EuropeanResearchCouncil) aloitti toimintansa vuonna 2007 Euroopan Unionin tutkimuksen ja teknologian 7. puiteohjelman yhteydessä. ERC rahoittaa tutkijalähtöistä, pienten tutkimusryhmien tekemääkorkeatasoista perustutkimusta. Lisäksi ERC järjestää erilaisia tapahtumia.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC: tunnetteko toiminnan? Ei 85,1% (223) Kyllä 14,9% (39) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Euroopan tutkimusneuvosto ERC: toimintaan osallistuminen? Ei 96,8% (242) Kyllä, olen hakenut tutkimusrahoitusta 2,4% (6) Kyllä, olen osallistunut tapahtumiin 0,4% (1) Kyllä, olen osallistunut toimintaan muulla tavoin 0,4% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Euroopan tutkimusneuvosto ERC: toivon lisätietoa Ei 51,6% (132) Kyllä 48,4% (124) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lausunnot ja konsultaatiot EU-komissio ja sen asettamat työryhmät pyytävät usein lausuntoja sekäkonsultaatiota jäsenmaidensa asiantuntijoilta. Vastaamalla aktiivisesti EU-komission ja sen työryhmien lausunto-ja konsultaatiopyyntöihin suomalaiset osaajat ovat vahvasti mukana vaikuttamassa muun muassa lainsäädäntöön sekäerilaisten tutkimusohjelmien työsuunnitelmien valmisteluun.
Lausunnot ja konsultaatiot: Oletteko antanut EU-komission tai sen asettaman komitean tai neuvoston pyynnöstä lausuntoja tai vastannut komission konsultaatiopyyntöihin esimerkiksi lainsäädäntöön tai tutkimusohjelmien työsuunnitelmien valmisteluun liittyvissä kysymyksissä? Ei 96,2% (251) Kyllä 3,8% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lausunnot ja konsultaatiot: toivon lisätietoa Ei 62,0% (158) Kyllä 38,0% (97) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Itä-Suomen korkeakoulujen asiantuntijat kansainvälisissä verkostoissa kyselytutkimus 2009 Onnistuminen ja kehittämisehdotukset
Oman yksikön kansainväliset valmiudet yleisesti: Miten koette oman yksikkönne (laitos, keskus, osaamisala) kansainväliset valmiudet yleisesti? valmiudet ovat erittäin hyvät 11,7% (31) valmiudet ovat melko hyvät 25,0% (66) valmiudet ovat hyvät 33,7% (89) valmiudet ovat melko heikot 27,3% (72) valmiudet ovat erittäin heikot 2,3% (6) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Varautuminen muutokseen: EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytännöt ovat muuttumassa tulevilla ohjelmakausilla. Käytännössä tämä merkitsee kilpailun kiristymistä rahoituksessa, mutta myös henkilötason osallistumisen painoarvon lisääntymistä. Onko yksikkönne mielestänne riittävästi varautunut tähän muutokseen? olemme varautuneet erittäin hyvin 3,2% (8) olemme varautuneet melko hyvin 17,3% (43) olemme jonkin verran varautuneet 54,8% (136) emme ole varautuneet 24,6% (61) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Yksikön valmiuksien merkitys ja onnistuminen: (Asteikko: 1 = ei lainkaan merkitystä 7 = erittäin tärkeä) osallistuminen EU:n tutkimusohjelmien suunnitteluun tai valmisteluun, 244 kpl osallistuminen tutkimusrahoitushakuihin, 246 kpl osallistuminen asiantuntijana EU:n komission tehtävissä, 239 kpl EU:n tiedepolitiikan ja rahoitusinstrumenttien tuntemus, 256 kpl kansainvälisten vaikuttajaverkostojen tuntemus yleisesti, 253 kpl kiinnostus tutkimustoiminnan rahoitusmallien kehittymiseen, 253 kpl tutkimustoiminnan monialaisuuden/monitieteisyyden arvostaminen, 250 kpl kansainvälisyyden näkeminen luontevana osana tutkimustoimintaa, 257 kpl evaluaattorina toimiminen, 240 kpl tutkimustoiminnan alueellisten painopisteiden ymmärtäminen, 253 kpl -2,0-1,9-1,8-1,8-1,8-1,7-1,6-1,6-1,6-1,3 5,1 5,8 4,7 5,7 5,6 5,6 6,0 5,9 4,7 5,9 0 max 7 Kuiluanalyysi; Oman yksikön onnistuminen kansainvälistymiseen liittyvissä valmiuksissa suhteessa valmiuksien merkitykseen omalle yksikölle
Yksikön valmiuksien merkitys ja onnistuminen: (Asteikko: 1 = ei lainkaan merkitystä 7 = erittäin tärkeä) Kuiluanalyysin mukaan tekijät, joiden osalta valmiuksissa on eniten parantamisen varaatekijöiden merkitykseen nähden, ovat: osallistuminen EU:n tutkimusohjelmien suunnitteluun tai valmisteluun osallistuminen tutkimusrahoitushakuihin osallistuminen asiantuntijana EU:n komission tehtävissä
Yleiset valmiudet yksikössäni merkitys ja onnistuminen: EU:n tiedepolitiikan ja rahoitusinstrumenttien tuntemus, 256 kpl kansainvälisten vaikuttajaverkostojen tuntemus yleisesti, 253 kpl -1,8-1,8 5,7 5,6 kansainvälisyyden näkeminen luontevana osana tutkimustoimintaa, 257 kpl -1,6 5,9 0 max 7
Yleiset valmiudet yksikössäni merkitys ja onnistuminen: Kuiluanalyysin mukaan tekijät, joiden osalta valmiuksissa on eniten parantamisen varaatekijöiden merkitykseen nähden, ovat: EU:n tiedepolitiikan ja rahoitusinstrumenttien tuntemus Kansainvälisten vaikuttajaverkostojen tuntemus yleisesti Kansainvälisyyden näkeminen luontevana osana tutkimustoimintaa
Henkilötason osallistuminen osallistuminen EU:n tutkimusohjelmien suunnitteluun tai valmisteluun, 244 kpl osallistuminen tutkimusrahoitushakuihin, 246 kpl osallistuminen asiantuntijana EU:n komission tehtävissä, 239 kpl evaluaattorina toimiminen, 240 kpl -2,0-1,9-1,8-1,6 5,1 5,8 4,7 4,7 0 max 7
Henkilötason osallistuminen Tekijöitä, joiden osalta valmiuksissa olisi parantamisen varaa, ovat: (kuilu -1,5-1,9) osallistuminen tutkimusrahoitushakuihin osallistuminen asiantuntijana EU-komission tehtävissä evaluaattorina toimiminen Kriittinen tekijä, jonka osalta valmiuksissa on eniten parannettavaa, on: (kuilu -2,0 tai heikompi) osallistuminen EU:n tutkimusohjelmien suunnitteluun tai valmisteluun
Kokonaisnäkemykset kiinnostus tutkimustoiminnan rahoitusmallien kehittymiseen, 253 kpl -1,7 5,6 tutkimustoiminnan monialaisuuden/monitieteisyyden arvostaminen, 250 kpl -1,6 6,0 tutkimustoiminnan alueellisten painopisteiden ymmärtäminen, 253 kpl -1,3 5,9 0 max 7
Kokonaisnäkemykset Tekijöitä, joiden osalta valmiuksissa on onnistuttu hyvin, ovat: Tutkimustoiminnan alueellisten painopisteiden ymmärtäminen Tekijöitä, joiden osalta valmiuksissa olisi parantamisen varaa, ovat: kiinnostus tutkimustoiminnan rahoitusmallien kehittymiseen tutkimustoiminnan monialaisuuden/monitieteisyyden arvostaminen
Henkilökohtaisen osaamisen arviointi olen henkilökohtaisesti kiinnostunut vahvistamaan kansainvälisyyttä työssäni, 256 kpl neuvottelu- ja esiintymistaidot, 254 kpl työnkuvani mahdollistaa henkilötason osallistumisen kansainvälisten tutkimusyhteisöjen toimintaan, 256 kpl kansainväliset kulttuuriset ja sosiaaliset taidot, 255 kpl luottamus omaan ammatilliseen osaamiseen, 254 kpl -1,6-1,5-1,4-1,2-1,2 6,0 6,2 5,2 6,0 6,3 0 max 7
Henkilökohtaisen osaamisen arviointi Tekijöitä, joiden osalta valmiuksissa olisi parantamisen varaa, ovat: olen henkilökohtaisesti kiinnostunut vahvistamaan kansainvälisyyttä työssäni neuvottelu- ja esiintymistaidot
Globaalit henkilökohtaiset arvot ja taidot neuvottelu- ja esiintymistaidot, 254 kpl kansainväliset kulttuuriset ja sosiaaliset taidot, 255 kpl luottamus omaan ammatilliseen osaamiseen, 254 kpl -1,5-1,2-1,2 6,2 6,0 6,3 0 max 7
Globaalit henkilökohtaiset arvot ja taidot Tekijöitä, joiden osalta henkilökohtaisissa kansainvälistymiseen liittyvissävalmiuksissa on onnistuttu hyvin, ovat: luottamus omaan ammatilliseen osaamiseen kansainväliset kulttuuriset ja sosiaaliset taidot Tekijä, jonka osalta henkilökohtaisissa valmiuksissa olisi parantamisen varaa, on: neuvottelu- ja esiintymistaidot
Kansainvälistymisen esteet: pahin este kansainvälistymisen vahvistamiseen ei ole varattu työaikaa 29,8% (77) nykyisessä tehtävässäni rahoitus ei mahdollista kansainvälistymistä 20,2% (52) kansainvälistymisen merkitystä ei ymmärretä 5,8% (15) kansainvälistymisen vaativuutta ei ymmärretä 5,4% (14) kansainvälistymisen tekemisen perinteet puuttuvat 12,4% (32) kansainvälisen tutkimustoiminnan käytäntöjä ei tunneta 8,9% (23) suomalaiset ovat liian vaatimattomia oman osaamisensa suhteen 8,1% (21) muu 9,3% (24) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kansainvälistymisen esteet: toiseksi pahin este kansainvälistymisen vahvistamiseen ei ole varattu työaikaa 24,3% (60) nykyisessä tehtävässäni rahoitus ei mahdollista kansainvälistymistä 13,8% (34) kansainvälistymisen merkitystä ei ymmärretä 8,5% (21) kansainvälistymisen vaativuutta ei ymmärretä 13,0% (32) kansainvälistymisen tekemisen perinteet puuttuvat 13,8% (34) kansainvälisen tutkimustoiminnan käytäntöjä ei tunneta 14,6% (36) suomalaiset ovat liian vaatimattomia oman osaamisensa suhteen 5,3% (13) muu 6,9% (17) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kansainvälistymisen esteet: kolmanneksi pahin este kansainvälistymisen vahvistamiseen ei ole varattu työaikaa 14,7% (36) nykyisessä tehtävässäni rahoitus ei mahdollista kansainvälistymistä 9,4% (23) kansainvälistymisen merkitystä ei ymmärretä 6,5% (16) kansainvälistymisen vaativuutta ei ymmärretä 15,9% (39) kansainvälistymisen tekemisen perinteet puuttuvat 17,6% (43) kansainvälisen tutkimustoiminnan käytäntöjä ei tunneta 17,1% (42) suomalaiset ovat liian vaatimattomia oman osaamisensa suhteen 12,2% (30) muu 6,5% (16) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
T&K&I toiminnan kansainvälisyyttä edistävät tekijät organisaationi ja toimintaympäristöni kansainvälistymistrategioiden johdonmukainen toteuttaminen 20,0% (50) kansainvälistymistä edistävän verkoston rakentaminen ja verkostotapaamiset 42,0% (105) kansainvälistymistä edistävien henkilökohtaisten valmiuksien parantaminen 25,6% (64) kansainvälisyystoiminnan sisällyttäminen työnkuviin 40,8% (102) muu 8,4% (21) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
T&K&I toiminnan kansainvälisyyttä edistävät tekijät: Millaista tukea kaipaisitte omissa kansainvälistymistoimissanne? Avoin palaute TOP 3 Rahaa (yliopistot) Työaikaa (amk:t) Lisää tiedotusta mahdollisuuksista Poimintoja Mentoritoimintaa= kansainvälisilläfoorumeilla jo toimivat konkarit ottaisivat nuorempia mukaan Vertaistuki ja verkostotoiminta, enemmän itäsuomalaista yhteistyötä Selkeitä kansainvälistymiseen tavoitteita omassa yksikössä
Vastaajien antamia konkreettisia esimerkkejä onnistuneesta kansainvälistymistoiminnasta Avoimen palautteen mukaan kansainvälinen hanketoiminta yleensäkoetaan antoisaksi ja onnistuneeksi Useita mainintoja onnistumisista saavat mm. COST Actions, Marie Curie toimet, EU-puiteohjelmahankkeet Poimintoja: Itse järjestetyt konferenssit Yksikön johto on luonut ja tukenut johdonmukaisesti kansainvälisen työyhteisön syntymistä ja tästä kaikki yksikössä pääsevät nyt osallisiksi
Muita huomioita vastausten perusteella: Yksittäiset henkilöt hyvin aktiivisia monella foorumilla Palautteessa toistuu lisätiedon tarve (nuorempi osa vastaajista) Motivaatio suhteessa virkaikään?
Lisätietoja ja materiaaleja
Osken Kansainvälistymisen Boost-up projekti Itäsuomalaisten t&k-toimijoiden aktiivisen roolin vahvistaminen EU:n tutkimus ja kehittämisohjelmatyössä Meneillään Itä-Suomen korkeakoulujen osaamisprofiilien kartoitus Lisätietoja hankkeesta http://www.carelian.fi/fi/toiminnot/asiantuntijapalvelut/asian tuntijapalvelut+innovaatioiden+tueksi/osaamiskeskusohjelma n+kansainvalistymisen+boost+up+-hanke/
Kiitos!