Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse Timo J. Hämäläinen, Ph.D., Dos. Espoo 29.4.2014
Kolme pääviestiä 1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava 2. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat nyky-yhteiskunnassa 3. Hyvinvointiosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus
1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava Maailmantalouden ja teknologisen toimintaympäristön nopea murros vaatii suomalaiselta yhteiskunnalta rakenteellista uudistumista. Uudistumisprosesseille tarvitaan suunta ja tavoite. Tämä on kansalaisten hyvinvointi (vrt. Pekka Kuusi: kansalaisen paras ) Suomessa vallitseva hyvinvointikäsitys, -keskustelu ja -politiikka ovat korostaneet materiaalista hyvinvointia, deprivaatio-ongelmia sekä asiantuntijoiden määrittämiä hyvinvoinnin tekijöitä ja mittareita. Henkinen ja subjektiivinen (koettu) hyvinvointi eivät ole kuuluneet suomalaisen hyvinvointikeskustelun ja -politiikan valtavirtaan. Suomalaisten materiaaliset perustarpeet on kuitenkin jo melko hyvin tyydytetty nyky-yhteiskunnassa, mutta yhteiskunnan muutos on synnyttänyt uusia mielenterveyteen ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia. Ulkomailla on suurta kiinnostusta uudenlaiseen hyvinvointitutkimukseen ja - mittareihin (YK, EU, OECD, Ranska, Iso-Britannia, Kanada, jne.), mutta ei yhteisesti hyväksyttyä kokonaisvaltaista viitekehystä hyvinvoinnin tekijöistä Riski, että puutteelliset teoriat ohjaavat mittarien kehitystä ja myöhemmin politiikkaa. Sitra Timo Hämäläinen 9.4.2014 3
Difficulties in making ends meet, OECD 2008 Population having strong difficulties to make ends meet Population having difficulties to make ends meet 35 30 25 20 15 10 5 0 Source: OECD How s life? (2011) 03/09/2014
Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet: Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja osaaminen) Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta) Kulttuuri on vapautunut ja sääntelyä on purettu Yhteiskunnallinen epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet Ihmiset ja tuotantopanokset liikkuvat aiempaa liukkaammin Markkinoiden tarjonta ja markkinointipaine ihmisten arjessa on kasvanut Kiire on lisääntynyt (time remains fixed: 24/7)
Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet: Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja osaaminen) Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta) Kulttuuri on vapautunut ja sääntelyä on purettu Yhteiskunnallinen epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet Ihmiset ja tuotantopanokset liikkuvat aiempaa liukkaammin Markkinoiden tarjonta ja markkinointipaine ihmisten arjessa on kasvanut Kiire on lisääntynyt (time remains fixed: 24/7) Tästä on seurannut: päätöksenteko-ongelmia (kasvanut valinnanvara, epävarmuus, monimutkaisuus, infoähky, valintojen ulkoisvaikutukset, ohjaavien normien puute) Individualismin ja itsekkyyden korostuminen (johtuen normittomuudesta) Markkinapaineisiin ja vertaispaineeseen sopeutumista Lyhytjänteisyyttä ja asioiden tekemistä viime tingassa (procrastination) Lojaliteetin heikentyminen suhteessa muihin ihmisiin ja yhteisöihin (Hirschman)
3.9.2014 Lähde: O Hara 2008
Arkielämän hallinta on vaikeutunut SUKULAISET YSTÄVÄT +- PERHE +- Synergiat ja konfliktit TYÖT - Tehtävä 1 - Tehtävä 2 - Tehtävä 3 - Jne. Kullakin omat: - Päämäärät - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset - Kielet - Normit HARRAS- TUKSET - Harrastus 1 - Harrastus 2 - Harrastus 3 +- +- - Jne. HARRASTUS 2 KULUTTAJA KULUTTAJA KANSALAINEN
Henkiseen koherenssiin kohdistuu paineita Epävarmuuden kasvu, monimutkaisuus Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)
Crisis and opportunity Lähde: O Hara (2008)
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996-2011 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet 1996 67 025 87 045 32 111 60 431 1997 67 879 81 864 29 752 58 507 1998 68 649 77 415 27 641 56 911 1999 70 152 73 480 25 918 56 123 2000 71 538 70 245 24 381 54 970 2001 72 923 67 886 23 188 54 153 2002 74 774 66 440 22 164 54 100 2003 77 020 65 155 21 207 54 068 2004 78 650 63 956 20 302 54 002 2005 80 356 64 055 19 824 54 549 2006 80 830 62 983 18 840 53 913 2007 82 360 64 275 18 530 54 421 2008 82 783 64 337 17 950 54 245 2009 82 459 63 746 17 049 53 667 2010 81 142 61 954 15 960 51 985 2011 78 711 59 338 14 813 50 053 Yksikkö: henkilöä Lähde: Eläketurvakeskus
Mielenterveys on globaali ongelma The prevalence of mental disorders hovers at around 15% of the world s population, 28% of US adult population and rises to 40% when stress-related disorder are included (WHO 2014 report). In a study commissioned by the World Economic Forum (Davos 2014), mental disorders emerged as the single largest health cost with global projections increasing to $6 trillion annually by 2030, more than diabetes, cancer, and pulmonary diseases combined. Lähde: Maureen O Hara 13
Yksittäisten päätösten pienet sivuvaikutukset kumuloituvat Yksittäisiin päätöksiin liittyy pieniä sivuvaikutuksia ( mikroulkoisvaikutuksia ), joihin ei yleensä kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat helposti isoiksi ongelmiksi: ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samanlaisia valintoja tai käyttäytymismalleja, tai suurisa joukoissa, kun monet ihmiset tekevät samanlaisia valintoja
Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä) Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus Ylikulutus ylivelkaantuminen Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus, väestön vanheneminen Matkailun ja yksityisautoilun lisääntyminen ympäristöongelmien kasvu Matalahiilihydraattinen ruokavalio globaali ruokapula
3. Johtopäätöksiä 16
ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Infrastruktuuri - Teknologiat - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & normit, aktiviteetit) - Instituutiot (lait & sääntely) - Politiikka - Talous - Työmarkkinat - Media RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulot & varallisuus - Osaaminen & taidot - Fyysinen & henkinen terveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat Arjen valintojen vaikutukset ARJEN AKTI- VITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheen jäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalainen Arjen valintojen vaikutukset Palaute tarpeiden tyydytyksestä KOHERENSSIN TUNNE - Ymmärrettävyys - Hallittavuus - Merkityksellisyys Korkeampi päämäärä Muiden palveleminen Flow aktivitetit MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet Palaute tarpeiden tyydytyksestä Palaute onnellisuudesta SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI Palaute onnellisuudesta Lähde: Hämäläinen (2014), teoksessa Well-Being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse (Edward Elgar )2014)
Esimerkkejä toimenpidesuosituksista Palveluiden parempi räätälöinti yksilön tarpeisiin ja tilanteeseen. Palveluiden yhteiskehittely ja -tuotanto kansalaisten kanssa. Laaja yleissivistys (T-osaaminen) sekä informatiivinen ja taustoittava media (esim. TV:n dokumentit ja asiaohjelmat). Nuorten syrjäytymisprosessien ennalta ehkäisy (aikainen puuttuminen, vahvuuksille rakentaminen, ihmiskeskeinen yhteistyö). Kotitalouksille suunnattujen palveluiden kehittäminen (esim. kotitalousvähennys) hyvinvoinnin kannalta vähemmän tärkeiden tehtävien ulkoistamiseksi. Koherenttien elinympäristöjen rakentaminen (luonto, rakennukset, kaupungit, palvelut). Sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöllisyyden edistäminen (autottomat keskustat, kävelykadut, aukiot, markkinapaikat, kirjastot, siirtolapuutarhat, kahvilat, julkiset urheilupaikat, jne.). Organisaatioiden kehittäminen (johto, prosessit, työntekijän autonomia, työn ja muun elämän tasapaino, merkityksellinen työ). Voimakkaan ja harhaanjohtavan markkinoinnin sääntely. 18
Aineetonta lisäarvoa henkisiä tarpeita tyydyttämällä 19
3. Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu Uusista haasteista huolimatta Suomi on hyvinvoinnin perustekijöiden, koetun tason ja osaamisen osalta monelta osin maailman huippua. Hyvinvointiosaamisen edelleen kehittämisestä on monenlaisia hyötyjä: 1. Se auttaa ihmisiä tekemään pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta fiksumpia päätöksiä arjessaan. 2. Se auttaa julkishallintoa kehittämään parempia hyvinvointimittareita sekä kohdentamaan niukkoja resurssejaan paremmin. 3. Se auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita enemmän lisäarvoa ja joille on laajat kansainväliset markkinat (hyvinvointi kiinnostaa kaikkia). 4. Se auttaa yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään parempia elinympäristöjä. 5. Vahvaan hyvinvointiosaamiseen perustuva innovaatiotoiminta sekä hyvät elinympäristöt houkuttelevat ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita. 6. Se mahdollistaa sellaisten kannustimien kehittämisen, jotka houkuttelevat ihmiset siirtymään kestävämpiin elintapoihin. Henkinen ja koettu hyvinvointi tulisi integroida suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja -keskustelun keskiöön, materiaalisen hyvinvoinnin oheen. Suomen kannattaisi pyrkiä kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen ja -mittaamisen edelläkävijäksi maailmassa. 20
Thanks! @HmlinenTimo
3.9.2014 22