SYYS-OHJUS 2013 Sisällysluettelo 3 Puheenjohtajan palsta Ohjuslehden toimitus: 4 Tiesitkö tämän? Päivi Mäkipää 5 Sosionomi paikallaan paivi.makipaa@pp1.inet.fi 6 Jaksaako pätkää pitkään? Riikka Piironen 8 Talentia tiedottaa riikka.piironen@hotmail.com 9 Esittelyssä alueasiamies Jenni Raitio 11 Syyskokous jenni.raitio@suomi24.fi Laita meille palautetta ja juttuvinkkejä! toimisto: Itsenäisyydenkatu 2, 33100 Tampere ma-to aamupäivisin puhelin: 041 4317 525 sähköposti: toimisto@sola.fi kokoaa sosiaaliohjauksen ammattilaiset SOLA:n jäsenet ovat sosiaalialan korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka työskentelevät monissa erilaisissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sosiaaliohjaus määriteltiin ensimmäisen kerran omaksi erilliseksi ammatillisen osaamisen kokonaisuudeksi sosiaalityön rinnalle laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (2005). Käytössä olevia tehtävänimikkeitä: - sosiaaliohjaaja / ohjaaja / vastaava ohjaaja - palveluneuvoja / -ohjaaja - perhetyönohjaaja - vanhustyön johtaja / ohjaaja - asumispalveluyksikön ohjaaja - toiminnanohjaaja - kotihoidon-kotipalvelun ohjaaja - projekti- ja järjestötehtävät - toiminnanjohtaja - palvelutalon johtaja - laitosjohtaja
Syksyistä iltaa sinulle kollega! Kirjoitan sinulle viimeistä kertaa puheenjohtajapalstaa. Olen ollut Sosiaalialan sosionomien ja ohjaajien puheenjohtajana yhdeksän vuotta ja nyt on aika kääntää lehteä. On aika kiittää ja kumartaa ja jatkaa kohti uusia seikkailuja. Solan hallituksessa jatkan vielä kaksi vuotta, jos syyskokous niin päättää. Aika puheenjohtajana on ollut opettavaista ja hyvin mielenkiintoista. Olen saanut seurata keskikokoisen yhdistyksen kasvua Talentian suurimmaksi ammatilliseksi yhdistykseksi. Olen saanut olla vaikuttamassa siihen, että sosionomien ääntä kuunnellaan ja nykyisin kuuluu jopa valtakunnan päättäjien puheessa sosionomi tai sosiaaliohjaaja sana. On pakko sanoa, että se tuntuu hyvältä. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. On työpaikkoja, kuntia, järjestöjä, ja monia muita työpaikkoja, joiden johto ei tiedä, mitä sosionomien osaamiseen kuuluu. Ja valitettavasti jatkuvasti joutuu huomaamaan myös sen, että oppilaitoksissa ei olla ajan tasalla. Välillä tuntuu, että käytännön työelämä ja koulutus eivät keskustele riittävästi keskenään. Oppilaitoksissa puhutaan mahdollisuuksista, jotka eivät ole kelpoisuuslain perusteella laillisia. Näihin asioihin Solan pitää vaikuttaa myös tulevaisuudessa yhdessä Talentian kanssa. Yhtenä tärkeänä asiana pidän sitä, että teimme kaikkiin ammattikorkeakouluihin yhdessä Tason ja Talentian kanssa kirjelmän, jossa vaadittiin sosionomiopiskelijoille työharjoitteluihin sosionomit harjoittelun ohjaajiksi. Näin opiskelijat voivat samaistua oman ammatin edustajiin ja löytää oman ammatti-identiteetin. Kun ihminen löytää oman ammatillisen identiteetin, hän tuntee itsensä arvokkaaksi työntekijäksi, tasa-arvoiseksi muiden kanssa, eikä vertaile itseään muiden ammattikuntien jäseniin. Kaikilla meillä on omat vahvuutemme. Tämän syksyn neuvottelukierroksella tarjotaan meille niukkuutta. Valitettavasti myös monista kunnista ja muista työpaikoista kuuluu ikäviä lomautusuutisia. Jos sinun työpaikallasi puuhataan lomautuksia, muistathan kertoa niistä myös Talentiaan tai alueyhdistykseen. Talentian puheenjohtaja on tehnyt muun vaikuttamisen ohella viime vuosina paljon käyntejä kentällä, näin Talentiassa pysytään ajan hermolla ja tiedetään mitä jäsenistölle kuuluu. Lomautuksissa on erittäin tärkeää se, että ei tehdä laittomia päätöksiä, sen vuoksi on tärkeää, että asia menee ammattijärjestön lakimiesten tietoon. Muistathan tarkastaa, että sähköpostisi on ajan tasalla Talentian jäsenrekisterissä, näin voit saada sitä kautta ajankohtaisia tiedotteita. Niistä voi olla paljon hyötyä etenkin nyt, kun työpaikoilla saatetaan elää hankalia aikoja. Talentia-lehdestä luin ilokseni väitöstutkimuksesta, joka tehtiin sosiaaliohjaajista. On erittäin hienoa, että ammattikuntamme kiinnostaa niin paljon, että sitä tutkitaan. Ammattikorkeakouluissa on toki tehty aiemminkin tutkimusta sosiaaliohjaajista ja sosionomeista. Toivotan sinulle oikein hyvää talven odotusta. Muistathan, että olemme taitavia ja osaavia sosiaalialan asiantuntijoita. Käytä rohkeasti asiantuntija nimitystä itsestäsi, vaikka tuo yllä oleva tutkimus sanoikin, että me käytämme sitä vain harvoin, miksi. Toivotan myös erittäin antoisaa ja menestyksekästä uraa puheenjohtajana seuraajalleni, kenet syyskokous sitten valitseekaan. Kiitos ja kumarrus! Maria
TIESITKÖ TÄMÄN? Välillä tulee sekaannuksia siinä, mikä on Sola ja mikä on Talentia ja mikä on alueyhdistys ja mitkä ovat kunkin tehtävät. Talentia on ammattijärjestö, joka kuuluu yhtenä osana keskusjärjestö Akavaan. Talentia koostuu alueyhdistyksistä ja ammatillisista yhdistyksistä. Aiemmin ammatillisista yhdistyksistä käytettiin myös termiä valtakunnalliset yhdistykset, niiden tarkoituksena on koota oman ammattialan asiantuntijat yhteen. Talentiaa johtaa liittovaltuuston valitsema puheenjohtaja. Liittovaltuuston taas valitsevat Talentian jäsenet neljän vuoden välein järjestettävillä vaaleilla. Edelliset vaalit olivat vuonna 2012. Jokainen alueyhdistys saa edustajia liittovaltuustoon 1 jokaista alkavaa 500 jäsentä kohti. Ja jokaisella alueyhdistyksellä on edustaja, vaikka heillä ei olisikaan tuota 500 jäsentä. Näin on esimerkiksi Ahvenanmaan kohdalla. Alueyhdistykset ovat erityisesti jäsenten edunvalvojia paikallisesti. Sola on ammatillinen yhdistys, jossa edustetaan sosionomeja, ja erityisesti heitä, jotka toimivat sosiaaliohjauksen ammattilaisina. Solan tarkoituksena on pitää yllä tietoutta sosionomien osaamisesta ja siitä, että meitä kuunnellaan Talentiassa ja muualla. Solassa ei ole varsinaisesti työsuhde-edunvalvontaa, sitä saa alueyhdistyksestä ja Talentiasta. Sola tekee kannanottoja ja ottaa osaa keskusteluun, joka liittyy ammatillisesti sosionomien (AMK ja YAMK) ja sosiaaliohjaajien ja vastaavien osaamiseen ja ammattialan arvostamiseen. Sola myös vuosittain järjestää koulutusta joko yksin tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Teksti: Maria Joutsen
Sosionomi Paikallaan Olen Katja Angervo ja koulutukseltani sosionomi (amk). Olen valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2005. Valmistumiseni jälkeen muutin takaisin kotiseudulleni Päijät-Hämeeseen. Työskentelen tällä hetkellä Peruspalvelukeskus Oivassa määräaikaisena mielenterveystyön avopalveluesimiehenä. Työnkuvaani kuuluu mielenterveystyön avopalveluiden koordinointi, kehittäminen ja palveluista vastaaminen Peruspalvelukeskus Oivan viiden kunnan alueella sekä esimiestyö, palveluohjaus ja siihen liittyvä viranomaistyö. Palvelumme on suunnattu 18-65-vuotiaille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Palvelumuotoina ovat kotiin annettava kuntoutusohjaus, joka sisältää mielenterveysohjaajan kotikäyntejä asiakkaan luona, tuettu asuminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, päivätoiminta sekä sosiaalihuoltolain mukainen tuettu työtoiminta. Työtehtäviäni ovat mm. uusien asiakkaiden palveluohjaus oikeaan palvelumuotoon, tiimikokoukset viikoittain, päätösten tekeminen, kuntoutussuunnitelmien laatiminen yhdessä mielenterveysohjaajien kanssa, esimiestyö sekä verkostoyhteistyö. Parhaita puolia työssäni ovat itsenäisyys, verkostotyöskentely, asiakastyö ja kehittäminen. Haasteita tuovat työn organisointi, esimiestyö ja moniongelmaiset asiakkaat. Työni on liikkuvaa eikä samanlaisia päiviä juurikaan ole. Työssä jaksamista auttaa toimiva tiimi, jonka kanssa voi purkaa haastavat työtilanteet. Työtä tehdään yhdessä verkoston kanssa. Yhteistyötahoja ovat eri sosiaali- ja terveysalan toimijat esim. mielenterveys- ja päihdetyö, aikuissosiaalityö ja työvalmennus. Lisäksi teemme yhteistyötä mm. seurakunnan, vuokranantajien ja kolmannen sektorin kanssa. Minulla ei ole ollut nuoruudesta saakka tiettyä alaa jolle haluaisin. Lukiosta valmistuttuani tutustuin eri koulutusvaihtoehtoihin. Kiinnostuin sosiaalialasta, erityisesti minua kiinnosti syrjäytymisen ehkäisy. Opiskelen tällä hetkellä mielenterveyshoidon erikoisammattitutkintoa. Toivon voivani hyödyntää koulutusta myös tulevissa työtehtävissäni.
Jaksaako pätkää pitkään? Projektityöntekijän tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Wilhelmina Karikon, 32, erityisosaamisalueeksi voisi nimetä liikkuvaan junaan hyppäämisen. Karikko on kolmen viime vuoden aikana työskennellyt määräaikaisena kolmessa eri projektissa Tampereen kaupungilla. Projektityön tekeminen vaatii heittäytymistä ja päättäväisyyttä. On osattava tarttua heti toimeen ja unohtaa edellinen projekti. Turhia liikkeitä ei sallita, muuten aikataulu menee uusiksi, Karikko kertoo. Tällä hetkellä Karikko työskentelee projektisuunnittelijana Tampereen Ikäkaste-hankkeessa. Hänen työhönsä kuuluu kaksi kokonaisuutta: ikäihmisten perhehoitoa koskevan palvelumallin suunnitteleminen ja Ikäkampus-pilotti, jossa kehitetään ikäihmisten palveluita. Lisäksi Karikko muun muassa järjestelee seminaareja, tiedottaa sekä laatii toimintaohjeita ja sopimuksia. Kuulostaa valtavalta työmaalta. Miten Tampereen kaupunki voi pärjätä ilman Karikkoa, kun hänen työnsä lokakuussa loppuu? Projektityöntekijän tavoite on tehdä itsestään tarpeeton siihen mennessä, kun projekti loppuu. Olenkin projektin alusta asti kirjoittanut itseäni siitä ulos. Kun projekti päättyy, sen tuottama prosessi siirtyy osaksi kaupungin normaalia toimintaa, Karikko kuvaa. Elämän suunnittelu vaikeaa Epävarmuus ja tulevaisuudesta huolehtiminen ovat pätkätyöläisen arkea. Määräaikaisen on haettava aktiivisesti töitä ennen työsuhteen päättymistä. Työttömänä työn hakeminen on aina vaikeampaa, Karikko toteaa. Kun tulevaisuudesta ei ole varmuutta, on elämän suunnittelu hankalaa. Edes sitä, missä asuu, ei voi suunnitella etukäteen. Se ei ole perheellisenä enää mitenkään jännittävää, sanoo pienen pojan äiti. Lisäksi esimerkiksi lomat on pidettävä pois ennen projektin loppumista. Aina lomia ei ehdi pitämään tai niitä on pidettävä ihmeellisiin aikoihin, mikä voi olla joskus lapsiperheelle hankalaa. Epäilyttävä kolmekymppinen Karikko valmistui vuonna 2010 Lapin yliopistosta naistutkimuksen maisteriohjelmasta. Perheenlisäystä tuli vuonna 2008, kun molemmat vanhemmat olivat vielä opiskelijoita. Lapsen saaminen opiskeluaikana toimi hyvin, koska molemmilla oli mahdollisuus hoitaa lasta. Entä miten Karikko kokee äitiyden vaikuttavan nyt työnsaantiin? Naistutkijana ei voi olla ajattelematta, miltä naimisissa oleminen ja yksi lapsi näyttävät työnantajan silmissä. Lisäksi kun ikää on 30 ja risat, saatan olla jonkun silmissä varsin epäilyttävä hakija, Karikko naurahtaa. Joskus perheen lisäyssuunnitelmista on työhaastattelussa kysyttykin, vaikkei saisi. Takataskussa monipuolista osaamista Määräaikaisuuksissa on Karikon mielestä ollut paljon myös myönteisiä puolia. Olen saanut projekteista monipuolista työkokemusta ja kerryttänyt osaamista. Lisäksi kaupungin määräaikaisuuksissa on se hyvä puoli, että uutta työtä voi hakea sisäisiltä markkinoilta. Karikko on päässyt Tampereen kaupungilla kehittämään itseään monipuolisesti määräaikaisista tehtävistään huolimatta. Hän on
suorittanut muun muassa projektipäällikkökoulutuksen ja kahden viikon harjoittelun Brysselissä Tampere Pirkanmaan EUtoimistossa. Karikko ei sulje uuden projektityön mahdollisuutta pois. Mutta. Projektityötä olisi vielä mielekkäämpää tehdä, jos projektin jälkeen olisi vakituinen paikka mihin palata. Vakituiset paikat ovat kuitenkin ison kiven alla. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla auki olleen vakituisen suunnittelijan paikkaa haki 142 hakijaa. 20 vuotta pätkätöissä Petteri Suominen, 49, on työskennellyt määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa koko työuransa eli noin 20 vuotta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan valtio-oppi. Määräaikaisuudet pitävät pään virkeänä, kun yhteen hommaan ei ehdi turtumaan. On ollut pakko luovia ja pysähtyä välillä miettimään, mitä haluaa tehdä, Suominen kertoo. Suominen työskentelee parhaillaan Asukaspalvelusäätiö ASPAssa viisivuotisessa projektissa, joka päättyy 2016. Sen jälkeistä elämää Suominen ei ole vielä miettinyt tarkemmin. Suominen myöntää määräaikaisten töiden haitanneen oman talouden suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi vuoden 2010 aluehallintouudistus murskasi Suomisen omakotitalosuunnitelmat. Työskentelin silloin sijaisena lääninhallituksen poliisiosastolla. Sijaistamani henkilö irtisanoutui, mutta en voinut hakea paikkaa, koska uudistuksen takia määräaikaisia työntekijöitä ei saanut vakinaistaa. Enkä ollut ainoa määräaikainen, joka koki uudistuksen yhteydessä saman kohtalon. Ketjutukset maan tapa Sekä Karikko että Suominen ovat Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäseniä. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtajan Simo Pöyhösen mukaan määräaikaisuuksilla on joskus myös sijansa, mutta perusteettomista määräaikaisuuksista on tullut muun muassa julkishallinnossa ikävä tapa. Erityisesti nuoria naisia palkataan määräaikaisiin palvelussuhteisiin perhevapaakustannusten pelossa ja ketjutettavien sijaisuuksien takia. Määräaikaisuudet hankaloittavat perheen perustamista ja esimerkiksi asunnon hankintaa, Pöyhönen huomauttaa. Hänen mielestään perusteettomat määräaikaisuudet ovat muodostuneet vääristyneen henkilöstöpolitiikan välineeksi, jolloin työuransa alkuvaiheessa olevat toimivat henkilöstöpolitiikan joustonvarana. Määräaikaisuus on kätevä keino pidentää koeaikaa, se on helppo tapa päästä työntekijästä irti, sitä käytettäessä saa harrastaa lyhyen tähtäyksen henkilöstösuunnittelua ja sen avulla pidetään työntekijä nöyränä, Pöyhönen summaa. Liitto on vienyt ilmitulleet tapaukset usein oikeuteen asti, jolloin ne on todettu laittomiksi. Valitettavan usein tapaukset ovat olleet julkisella sektorilla, ja jotkut virastot ovatkin niiden myötä vakinaistaneet henkilöstöään. Paljon on vielä tehtävää, vaikka esimerkiksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeus henkilöstön määräaikaisuuksista on parantunut. Puolet määräaikaisista työsuhteista ketjutettuja 48 prosenttia akavalaisista määräaikaisista tekee työtään ketjutetussa määräaikaisessa työsuhteessa, kertoo Akavan tuore jäsenkysely. Keskimäärin vastaajat olivat toisessa peräkkäisessä määräaikaisuudessaan, mutta pahimmillaan peräkkäisiä pätkäsuhteita oli kertynyt useiden vuosien ajalta kymmeniä. Lue lisää: www.akava.fi/akavalaiset_tyoelamassa Teksti: Jaana Parkkola, Akava
Talentia tiedottaa Uhkaako lomautus? Monessa kunnassa on yhtenä säästövaihtoehtona tarjottu lomarahojen vaihtamista vapaaksi ja palkattomien vapaiden käyttöä. Talentia muistuttaa, että näihin säästösopimuksiin ei pidä suostua lomautuksen uhallakaan - lomauttaminen ei ole työntekijän kannalta huonoin vaihtoehto. Palkaton on nimensä mukaisesti palkaton, mutta lomauttamisen ajalta työntekijä saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Talkoovapaa tai lomautus on yhtä vuotta koskeva ratkaisu. Sillä ei voida eikä ole tarkoitus korjata rakenteellista, usein pitkällä aikavälillä syntynyttä talousongelmaa. Monessa kunnassa odotetaan työntekijöiltä erilaisia säästövapaita vuosi vuoden jälkeen. Vaikka työnantaja lupaisi, että palkaton jakso vähennetään lomautusajasta, työntekijä voi hävitä kaupassa. - Jos lomautusaika on kolme viikkoa, työntekijä saa työttömyyskorvausta 7 arkipäivän omavastuuajan vähentämisenkin jälkeen vähintään viikolta ja 3 päivältä. - Jos työntekijä puolestaan ensin ottaa viikon palkattoman ja on sitten 2 viikkoa lomautettuna, työntekijä saa työttömyyskorvausta 3 päivältä. Työntekijä menettää siis viikon työttömyyskorvauksen. Jos työpaikallasi on lomautusuhka, tarjotaan lomarahojen vaihtoa vapaaksi tai ehdotetaan muita säästövapaita, ilmoitathan niistä Talentiaan. Näin saamme tiedon mahdollisimman nopeasti. Lähetä sähköpostia toimisto@talentia.fi. Toimintaohjeita työttömyyspäivärahan saamiseksi lomautusten sattuessa saa työttömyyskassasta: www.erko.fi.
ESITTELYSSÄ ALUEASIAMIES Kuka olen ja mistä tulen: Olen Susanna Pelander ja kotoisin olen Pirkanmaalta, Ylöjärveltä. Nykyään edustan kuitenkin etelä-pohjalaisia, sillä asun perheeni kanssa Lapualla. Olen peruskoulutukseltani Sosionomi, amk, minkä tutkinnon olen suorittanut 1998 Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Alueasiamiehen työhön siirryin Kauhavalta Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta perhetyön tiimivastaavan virasta. Toimin entisessä työpaikassani ensin Talentian luottamusmiehenä ja myöhemmin Jukon pääluottamusmiehenä. Edellisten pohjalta on ollut hyvä ponnistaa tähän uuteen työhön. Mitä teen nyt: Olen aloittanut alueasiamiehenä Talentian palveluksessa elokuun alussa. Alueasiamiehenä minun omaan alueeseeni kuuluvat Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan paikallisyhdistysten alueet. Jäseniä näillä alueilla on yhteensä reilut viisi tuhatta. Alueasiamiehen työn tarkoituksena on tehostaa kunnallisella ja yksityissektorilla työskentelevien kyseisen alueen talentialaisten edunvalvontaa, parantaa yhteistyötä luottamusmiesten kanssa sekä lisätä ammattijärjestön alueellista näkyvyyttä.
Takana on siis pian kolme kuukautta näissä töissä, tämä kolme kuukautta on kulunut hurjan nopeasti. Tänä aikana olen tavannut jäseniä ja luottamusmiehiä erilaisissa tapahtumissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa, tehnyt jonkun työpaikkakäynnin, osallistunut kahteen eri alueyhdistyksen hallituksen kokoukseen ja useisiin Talentian tai jäsenyhdistysten järjestämiin tapahtumiin, kahlannut satoja sivuja erilaisten työehtosopimusten ja lakikirjojen sivuja, selvittänyt reilun kaksisataa edunvalvontaan liittyvää jäsenkysymystä tai pulmaa ja työskennellyt aktiivisesti YT ja lomautusasioiden parissa. Siinä on pieni ote viimeisestä kolmesta kuukaudesta. Vauhti on ollut huimaa, työ haastavaa ja hurjan mielenkiintoista. Tähän työhön ei voi valmistua suoraan koulunpenkiltä, työkokemus ja kokemus paikallisesta edunvalvonnasta ovat olleet merkittävän hyödyllisiä, mutta opittavaa riittää tästä huolimatta vielä paljon. Onneksi on hyvä työtiimi taustalla, joilta saan apua ja tukea aina kun sitä tarvitsee. Mitä teen tästä eteenpäin: Loppuvuoden ohjelmassa on vielä ainakin alueseminaari, kuntasektorin luottamusmiesvalmennuskurssi Oulussa, Pirkanmaan yhdistyksen hallituksen kokous, Pohjanmaan yhdistyksen syyskokous sekä yksi edunvalvontailta. Minkä lisäksi teen tietenkin yksittäisten jäsenten edunvalvontaa ja neuvontaa. Vaikuttaisikin siis siltä, että loppuvuosikin tulee tarjoamaan mielenkiintoisia työtehtäviä, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja haasteita, mikä on hieno asia. Yhteydenpito: Minulle, ja kaikille muillekin alueasiamiehille voi soittaa suoraan, jos on jokin sellainen työsuhteen pulma mihin kaipaa apua tai neuvoja. Kannattaa aina tavoitella oman alueen alueasiamiestä tai vaihtoehtoisesti voi kiireellisissä asioissa soittaa päivittäin klo 9-15 päivystävään edunvalvonnan päivystysnumeroon 09-3158 5540 tai lähettää kysymyksen sähköpostitse osoitteeseen: edunvalvonta@talentia.fi. Omat yhteystietoni ovat 09-3158 6045 ja susanna.pelander@talentia.fi. Kannattaa myös liittyä Talentian kaveriksi facebookissa, koska sitä kautta pysyy kiinni ajantasaisimmassa tiedotuksessa ja asioissa. Kannattaa tarkistaa myös onko omalla alueyhdistyksellä omia facebook sivuja (myös SOLAlla on!), joiden kautta puolestaan saa tietoa ajankohtaisista asioista paikallisesti. Tässä lyhyesti kuulumisia aluetyön kentältä! Hyvää syksyä kaikille ja ollaan yhteyksissä! Susanna
SOLAn syyskokous 30.11.2013 Tampereella SOLAn syyskokous pidetään 30.11. klo 16.15. Tampereella Hotelli Cumulus Hämeenpuistossa osoitteessa Hämeenpuisto 7, Tampere. Päivän ohjelma: Hallituksen kokous klo 14.30 Syyskokous klo 16.15 Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja todetaan sääntömuutos Ruokailu, maksuton klo 17.00 Ilmoittaudu syyskokoukseen tilarajoitusten vuoksi 14.11. mennessä osoitteeseen toimisto@sola.fi Mainitse ilmoittautuessasi nimesi lisäksi myös sähköpostiosoite, josta sinut saa parhaiten kiinni. Ilmoitathan myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. *********************************************************************************************************** Sosionomit ja sosiaaliohjaajat tapasivat sosiaalipedagogeja Porvoossa 21.9.2013 Joukko Solan hallituslaisia kävi tapaamassa sisaryhdistyksen väkeä syyskuussa. Vastaanotto oli lämmin ja kokouksen päätteeksi saimme nähdä myös kaunista Porvoota. Kokouksessa käsittelimme yhdistysten yhteisiä asioita sekä pohdimme yhteistyön jatkoa ja yhteisiä linjauksia suhteessa emojärjestö Talentiaan. Seuraava hallitusten tapaaminen onkin sovittu jo alkuvuodelle Tampereelle. Sosiaalipedagogit Talentia ry koostuu kasvatusalan ammattilaisista, mm. lastentarhanopettajista ja päivähoidon ohjaajista sekä perhe/nuorisotyön parissa työskentelevistä.
M - Itella Oyj Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry Socialbranchens socionomer och handledare rf Hallitus 2013 Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Maria Joutsen -13 Sari Laaki -13 potilasjärjestö peruskoulu, yksityinen Ylöjärvi Akaa Varsinainen jäsen: Varajäsen: Riikka Piironen -13 Jenna Haapala -13 vanhustyö, kunta lastensuojelu, kunta Tampere Nokia Työtaisteluvastaava, jäsensihteeri Paula Tanskanen -13 Raija Naumanen -13 sosiaalialan ammattijärjestö Tampere Tampere Kotisivuvastaava Kari Bagge -13-14 Päivi Kemppainen -13-14 terveysalan ammattijärjestö vanhustyö, kunta Helsinki Pirkkala Tuula Westman -13-14 Jenni Raitio -13-14 vanhus- ja vammaistyö, yksit.sektori vanhustyö, yksit.sektori Tampere Sastamala Riikka Röppänen -13-14 Päivi Mäkipää -13-14 vanhustyö, kunta palveluohjaus, kunta Keuruu Urjala Pia Soidinmäki -13 Kirsi Vesasto -13 päihde- ja kriminaalityö, kolmas sektori Kokkola Tampere SOLA Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry www.talentia.fi toimisto@sola.fi