PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA/ ERI VAIHTOEHTOJEN OIKEUDELLISET HAASTEET 1
PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA Palkkaaminen Syntyy työsuhde Työntekijä on työnantajansa käytettävissä Pelisäännöt tulevat lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista Työnantajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Palkan lisäksi muita kustannuksia/kaikkia kustannuksia ei voi ennakoida Riski epäonnistuneesta palkkauksesta/ Riski työn vähenemisestä 2
PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA Verkostoituminen Ei synny työnantaja vastuita eikä oikeuksia (Joissain tapauksessa riski työsuhteen syntymisestä) Voi olla epämuodollista ja säätelemätöntä yhteistyötä tai yritysten välisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä Yhteistyöstä voi syntyä monia hyötyjä Yhteistyö voi sisältää myös riskejä Yritysten keskinäinen riippuvuus voi aiheuttaa riskejä. Taloudelliset riskit, Aineettomat riskit, Menetyksen mahdollisuus ja epävarmuus 3
Työelämän lainsäädäntö Perustuslaki (perusoikeudet) Työsopimuslaki (TSL), virkamiehille oma sääntelynsä (VVL, KVHL) Työehtosopimuslaki Työaikalaki, vuosilomalaki Työterveyshuoltolaki Työtuvallisuuslaki, L työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta L yhteistoiminnasta yrityksissä (YTL), L työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Osallistuminen työhön ja työpaikkaan vaikuttavien asioiden käsittelyyn Pakottavaa (ei voida poiketa), osin pakottavaa (poikkeaminen TES:llä), tahdonvaltaista (sopimusvapaus) 4
Työsuhde Työsuhteen perustunnusmerkit (TSL 1:1 ) Työn tekeminen Työnantajan lukuun Palkkaa tai muuta vastiketta vastaan Työnantajan johdon ja valvonnan alaisena Sopimuksen perusteella Työntekijä vai itsenäinen ammatinharjoittaja? Työsopimuksen osapuolet eivät voi panna toista sijaansa: Työntekijä käyttää sijaista + työnantaja suostuu: Työsopimus työnantajan ja sijaisen välille Työnantaja siirtää työntekijän kolmannelle + työntekijä suostuu: Alkuperäinen työsopimus säilyy Työvoiman vuokraus 5
Kilpaileva toiminta Sallittua ei ole tehdä/ valmistella työnantajaa vahingoittavaa työtä Arvioinnissa vaikuttaa työn luonne ja työntekijän asema Kilpailukieltosopimuksella voidaan laajentaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan max. 6/12 kk (TSL 3:5) Erityisen painavan syyn vaatimus Liike- ja ammattisalaisuudet Liike- ja ammattisalaisuus on tieto, joka on työntekijälle uskottu tai jonka hän on muuten saanut tietoonsa Liike- ja ammattisalaisuuksien hyödyksikäyttö- ja ilmaisemiskielto Työsuhteen päättymisen jälkeenkin, jos saatu oikeudettomasti Kanssavastuu hyötyjällä (bona fides) 6
Kilpaileva toiminta Sallittua ei ole tehdä/ valmistella työnantajaa vahingoittavaa työtä Vrt. elinkeinon vapaus, oikeus työhön Arvioinnissa vaikuttaa työn luonne ja työntekijän asema Edellytyksenä, että toiminta ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa Toiminnan on oltava luonteeltaan hyvän tavan vastainen kilpailuteko viranhaltijan oikeus sivutoimeen työnantajan luvalla (KVhL 18 ) Työnantaja yhteisvastuussa vahingosta, jos tietää, että työntekijä estynyt ryhtymästä työhön 7
Kilpailukieltosopimus (TSL 3:5) Laajentaa kilpailukiellon työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan Kielletty entisen työnantajan kanssa kilpaileva toiminta Erityisen painavan syyn vaatimus Työnantajan toiminnan laatu Työnantajan suojan tarve Liike- tai ammattisalaisuudet Työntekijän erityinen koulutus Työntekijän asema ja tehtävät Max. 6 kk, kohtuullinen korvaus: 12 kk, johtajat: ei enimmäiskestoa Sanktio sopimussakko/ vahingonkorvausvastuu Työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, ei sido työntekijää Sitoo, jos irtisanottu henkilökohtaisella perusteella/ purettu työntekijästä johtuvasta syystä Niiltä osin kuin lain vastainen, sopimus on mitätön 8
Työsopimuksen muodot Lähtökohta: työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei muuta sovittu Määräaikaisuuden edellytykset Perustellusta syystä ajallisesti rajattu tehtävä Esim. projektin kesto aidosti määräaikainen, sijaisuus Ei riitä esim. ulkopuolisen rahoituksen kesto, vuokratyö Määräaikaisen työ/ virkasuhteen pituus Enintään aika, kun hyväksyttävä määräaikaisuuden peruste olemassa Mahdollista enintään 5 vuodeksi Jos sovittu jatkuvan yli 5 vuotta, Sopimus katsotaan olevan voimassa toistaiseksi 5 vuoden kuluttua - > molemmin puolin irtisanottavissa 9
Määräaikaiset työsopimukset Useiden määräaikaisten työsuhteiden ketjutus rajoitettua Vrt. kuitenkin työntekijän aloitteesta Ei enimmäislukumäärää, vähimmäiskestoa Lukumäärä, kesto, keskeytymättömyys, työvoiman tarpeen pysyvyys Kokonaisarvio Jos työvoiman tarve määräaikaisten sopimusten kokonaismäärä ja -kesto huomioon ottaen työvoimantarve pysyvä määräaikaisten sopimusten käyttö ei sallittua Jos määräaikaisuudelle ei laillista perustetta: Ketjutetut työsuhteet saatetaan katsoa vakituiseksi työsuhteeksi 10
Määräaikaisen työsuhteen päättyminen Määräaikainen työsopimus päättyy, kun työsopimuksen voimassaolo päättyy Päättyy ilman erillistä irtisanomista Määräaikainen työsuhde voi päättyä ennen määräaikaa vain työsuhteen purkamiseen, ei voida irtisanoa Irtisanomisesta sopiminen sekamuotoisella työsopimuksella Työsuhde on voimassa määräajan ellei sitä puolin tai toisin irtisanota irtisanomisajan kuluessa 11
Määräaikaisuuden päättyminen Määräaikainen työsopimus päättyy, kun työsopimuksen voimassaolo päättyy Päättyy ilman erillistä irtisanomista Määräaikainen työsuhde voi päättyä ennen määräaikaa vain työsuhteen purkamiseen, ei voida irtisanoa Irtisanomisesta sopiminen sekamuotoisella työsopimuksella Työsuhde on voimassa määräajan ellei sitä puolin tai toisin irtisanota irtisanomisajan kuluessa 12
Työntekijän irtisanominen henkilökohtaisilla perusteilla 1. Koeaikapurku soveltumattomuus 2. Huomautus suullinen, vastaisen varalle 3. Varoitus kirjallinen, irtisanomisuhkainen 4. Työtehtävien muuttaminen, siirto Irtisanomisperuste 5. Irtisanominen asiallinen ja painava syy Edeltävä varoitus edellytyksenä lähtökohtaisesti 6. Purkaminen erittäin painava syy 13
Irtisanomisaika TSL 6 luku 3 : Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1. 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden; 2. 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuoden mutta enintään 4 vuotta; 3. 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta; 4. 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta; 5. 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. 14
Työsopimuksen irtisanominen henkilökohtaisella perusteella Työntekijän irtisanomiseen liittyvän henkilökohtaisen irtisanomisperusteen on oltava Asiallinen ja Painava Jos irtisanominen on perusteeton: Vahingonkorvausvelvollisuus 3-24(30) kk:n palkkaa vastaava määrä 15
Työsopimuksen irtisanomisperusteet (Tuta) TSL 7 luku 1 : Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä TSL 7 luku 3 1 mom: Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 :ssä säädetyllä tavalla 16
Työsopimuksen irtisanomisperusteet (TUTA) TSL 7 luku 4 : Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena 17
Koeaika Työsopimuksen alkuun voidaan sopia sijoitettavaksi erityinen, enintään 4 kuukauden mittainen koeaika TES:ssa usein tarkempia määräyksiä L kunnallisesta viranhaltijasta : 6 kk koeaika mahdollinen Toistaiseksi ja määräaikaisesti voimassa olevissa työ/virkasuhteissa Edellyttää sopimusta työsopimusta tehtäessä, jotta sitoo työntekijää Koeaika alkaa työnteon alkaessa ja on siten osa työssäoloaikaa 18
Koeaikapurku Koeajalla työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa Ei edellytä perusteluita sinällään Mutta työsopimuksen purkaminen koeajalla ei saa perustua syrjiviin tai epäasiallisiin syihin 19
Tunne työehtosopimus Onko työhön soveltuvaa työehtosopimusta? Yleissitova normaalisitova Sitoo työnantajaa Työsuhteen kustannukset Työaika Ylityöt Poissaolot Sairauspoissaolot, perhevapaat Vuosilomat Lomarahat Muut 20
Vuokratyö Vuokratyöntekijä On työsuhteessa henkilöstöpalvelualan työnantajayritykseen Sovitaan työsuhteesta ja sen ehdoista Työnantajuus jaettua Työskentelee käyttäjäyrityksessä Välittömästi työn tekemiseen liittyvä työnjohto- ja valvontaoikeus Työturvallisuuslain mukaiset velvoitteet (yhdessä työnantajayrityksen kanssa) Työsuhdetta koskevat kaikki samat säännöt Määräaikaisuudelle oltava perusteet sekä käyttäjäyrityksellä että työnantajayrityksellä 21
YHTEISTYÖ VERKOTTUMALLA Vapaamuotoinen yhteistyö, jossa osapuolten välillä ei mitään sopimuksia esim. yhteisten tilaisuuksien järjestäminen, tarjousten ohjaaminen referrals toiselle osapuolelle vientirenkaat jne. Muodollisempi sopimuksiin perustuva yhteistyö esim. perinteinen alihankinta/erilaiset yhteistyösopimukset/ yhteiset tarjoukset yms. 22
Verkostoitumisen sopimukset Verkostoitumisen riskejä voidaan osittain hallita sopimuksilla Mieti kunkin toimijan rooli ja tarvittavat sopimussuhteet Mieti mikä oikeudellinen rakenne on kyseessä Tunne pakottava lainsäädäntö (esim. Tilaajavastuulaki) Tarkista verokysymykset 23
Verkostoitumisen sopimukset Mieti mistä ollaan sopimassa Esim. Yhtiöllä A on idea ja yhtiö B tekee idean pohjalta kehitystyötä. Onko kyseessä; 1) yhteistyösopimus, jossa kehitetään molempien kustannuksella yhteisiä tuloksia, joiden oikeuksista ja hyödyntämisestä sovittava lisäksi vai 2) ostaako A B:ltä palveluna kehitystyön siten että kaikki tulokset jäävät A:lle. 24
Sopimuksen keskeisiä kohtia Osapuolten tavoitteena on hyötyä yhteistyöstä mieti mikä on verkottumisen tavoite ja miten tavoite saavutetaan mieti mitkä ovat riskit ja miten niitä voi ehkäistä mieti miten sopimuskokonaisuus rakentuu ja miten eri sopimukset liittyvät toisiinsa (esim. toimitussopimus ja alihankintasopimus). Varo sopimusten väliin jäämistä ainoana vastuunkantajana. Kuvaa nämä asiat sopimukseen. Muista että sopimus on työkalu! 25
Velvollisuudet vastuut ja sitoumukset Analysoitava mitä sopimuksen/sopimuskokonaisuuden toteuttaminen vaatii ja sovittava niistä tehtävistä, varmistettava koko sopimusketjun toimivuus Velvollisuuksista ja vastuista sopiminen edellyttää että osapuolet tuntevat oman toimintaympäristönsä (laki ja muu regulaatio, oman yrityksen toimintaohjeet ja muut sitoumukset kuten esim. rahoitukseen liittyvät ehdot) Sopimuksesta pitäisi ilmetä selvästi ja yksiselitteisesti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä kaikki seikat, joilla on vaikutusta kustannuksiin, maksuihin ja palkkioihin. 26
Velvollisuudet vastuut ja sitoumukset Analysoitava mitä sopimuksen toteuttaminen vaatii ja sovittava niistä tehtävistä Velvollisuuksista ja vastuista sopiminen edellyttää että osapuolet tuntevat oman toimintaympäristönsä (laki ja muu regulaatio, oman yrityksen toimintaohjeet ja muut sitoumukset kuten esim. rahoitukseen liittyvät ehdot) Sopimuksesta pitäisi ilmetä selvästi ja yksiselitteisesti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä kaikki seikat, joilla on vaikutusta kustannuksiin, maksuihin ja palkkioihin. 27
Hinnat ja maksut Sopimuksen tärkeimpiä kohtia Tärkeää että on täysin selvää mitä maksetaan, mistä maksetaan ja milloin maksetaan Pyrittävä tasapainottamaan kassavirta ajallisesti Usein maksuja koskevat ehdot on kirjoitettu siten, että niistä syntyy riitaa Esim: Maksetaan puolet kuluista kuka päättää mitä kuluja voi syntyä? Rojaltin määrä on 5% mutta ei ole selvää minkä tuotteen hinnasta 5% lasketaan Alihankkijalle maksetaan kun asiakas on hyväksynyt toimituksen/minkä sopimuksen mukaista toimitusta tarkoitetaan 28
Hinnat ja maksut Esim: Kuka vastaa ja kenelle? Entä jos yhteistyökumppanisi laiminlyö velvollisuutensa, päättää sopimuksen tai tulee maksukyvyttömäksi. Vastaatko myös yhteistyökumppaneistasi, jos niin miten vastuu on kanavoitu/ todellinen vastuunkantokyky 29
Immateriaalioikeudet Sovittava oikeuksista Keksinnöt: Identifioitava kenelle oikeudet alun perin kuuluvat (patenttilaki, laki korkeakoulukeksinnöistä/työsuhdekeksintölaki) Data, tietokannat ja muu tulosaineisto Tutkimuksessa huomioitava tausta aineisto/tulosaineisto Julkisen rahoituksen tutkimuksessa määräyksiä oikeuksien hyödyntämisestä ja käyttöoikeuksista Oikeuksien suojaaminen Luottamuksellisuus/julkistaminen 30
Tiina Ashorn Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki Puh: 010 684 1300, Mobile: +358 50 072 9839 tiina.ashorn@juridia.com www.juridia.com 2013 Juridia Bützow www.juridia.com 31
Mari Mohsen Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki Puh: 010 684 1300 Mobile: +358 46 606 0817 mari.mohsen@juridia.com www.juridia.com 2013 Juridia Bützow www.juridia.com 32
KIITOS! 2013 Juridia Bützow www.juridia.com 33