Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Samankaltaiset tiedostot
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Metsänterveysseminaari Vantaa

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittelyn kannattavuus

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Juurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä

Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Energiapuun korjuun laatu 2014

Kantokäsittelyn omavalvontaohje

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Kantokäsittelyn toteutus

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Digitaalinen kasvinsuojeluainetutkinto ja omavalvonta. Metsäkonekoulujen neuvottelupäivät Henrik Östman, YA

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Parhaillaan tutkitaan kantokäsittelyllä tehtävää vesakon biologista torjuntaa, jossa käytetään purppuranahakka-sientä (Chondrostereum purpureum).

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Suomen metsäenergiapotentiaalit

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Puun energiakäyttö 2012

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

MUTKU-PÄIVÄT ÖLJYSÄILIÖVAHINGOT - vakuutusalan näkökulma

hinnoitteluun ja puukauppaan

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Energiapuu ja metsänhoito

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Puukauppa, toukokuu 2008

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsä sijoituskohteena

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

HE 198/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. Voimaan

LUOMU Luonnonalueiden luomustatuksesta

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Transkriptio:

1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, jossa juuret pihkoittuvat ja lahoavat. Seurauksena puut kuolevat pystyyn tai kaatuvat. Suomessa tyvilahon ja tyvitervastaudin on arvioitu tuottavan jopa 5 miljoonan euron vuotuiset vahingot metsänomistajille. Kantokäsittely on ennakkotorjuntamenetelmä, josta saadaan suurin hyöty terveissä metsiköissä, joihin juurikääpä ei ole vielä päässyt pesiytymään. Metsäkeskus tarkasti kuluvana vuonna 115 harvennushakkuuta, jossa kannot käsiteltiin juurikääpää vastaan. Hyvä torjuntatyön taso saavutettiin 85 leimikossa eli 74 prosentilla kohteista. Tyydyttävään suoritukseen päästiin 24 eli noin joka viidennellä tarkastetulla työmaalla. Virheellinen torjuntatyö havaittiin 6 kohteessa eli viidellä prosentilla työmaista. Metsänomistajien on syytä kiinnittää kesäaikana korjattavia kuvioita sisältäviä puukauppoja solmiessaan huomiota siihen, että ostaja sitoutuu työnaikaiseen juurikäävän torjuntaan. Erityisen tärkeää tämä on metsikkökuvoilla, joiden puusto ei ole vielä juurikääpäsienten saastuttamia. Torjunnan laiminlyönti kesäaikaisissa harvennushakkuissa johtaa mitä todennäköisimmin metsänkasvatuksen kannattavuuden ratkaisevan tukkisaannon merkittävään pienenemiseen. Tämä johtuu rungon arvokkaimman tyviosan usean kymmenen euron kuutiohinnan arvon romahduksesta lahon seurauksena. Pitkälle edennyt laho tekee puun tyviosasta arvottoman, se ei täytä edes kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen minimivaatimuksia. Tarkastustulosten perusteella puuta ostavien yritysten on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota torjuntatyön laatuun. Paras menetelmä tähän on omavalvontamenettely, joka pohjutuu hakkuukoneen kuljettajan säännöllisiin torjuntatyön laadun mittauksiin ja tulosten dokumentointiin. Menettelyyn on syytä liittää ulkopuolinen taho, jonka tarkastusmittauksilla varmennetaan omavalvonnan toimivuus ja sen antamien tulosten oikeellisuus. 1. Tarkastusmäärät Tarkastusmäärissä on suuret alueelliset erot. Rannikolla tehtiin vain neljä tarkastusta, Kaakois-Suomessa tarkastuksia tehtiin viisi kertaa enemmän. Kaikkiaan tehtiin 115 tarkastusta.

kpl kpl Raportti 2 (6) Juurikäävän torjunnan työnaikaiset tarkastukset yhteensä 115 kpl 2 15 1 5 Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Tarkastusmäärä 4 8 17 19 6 13 5 18 7 18 Tarkastuksia 8 6 4 2 Tarkastuksia 1 15 35 64 2. Torjuntatyön laatu Torjuntatyön laatu arvioidaan torjunta-aineen peittävyyden perusteella. Riittäväksi torjuntaaineen peittävyydeksi kannon katkaisupinnasta katsotaan 85 %. Työn laadun arviointi Arvostelu Torjunta-aineella alle 85 % peittävyys, kantojen osuus, % Hyvä 9 % Tyydyttävä 1 29 % Kelvoton 3 1 %

3 (6) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Kelvoton Tyydyttävä Hyvä 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Kaikki Kelvoton % % % 11% % % % 6% % 17% 5% Tyydyttävä 5% % 24% 11% 5% 15% % 22% 29% 28% 21% Hyvä 5% 1% 76% 79% 5% 85% 1% 72% 71% 56% 74% Hyväksi torjuntatyö todettiin kolmella neljäsosalla tarkastuskohteista. Joka viides tarkastettu työn jälki oli tyydyttävä. Kelvotonta aineen levitystyö oli 5 prosentilla tarkastetuista kohteista. Lounais-Suomen sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan koneyrittäjien työ oli laadukkainta, kaikki työmaat todettiin hyviksi. Rannikon, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan työmaista vain noin puolella torjuntatyö oli tehty hyvin. Pohjois-Karjalassa lähes videnneksellä koneista levitystyön laatu oli kelvotonta.

% 1 4 7 1 13 16 19 22 25 28 31 34 37 4 43 46 49 52 55 58 61 64 67 7 73 76 79 82 85 88 91 94 97 1 13 16 19 112 115 Raportti 4 (6) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 HYVÄ Alle 85-prosenttisesti peittyneitä kantoja, % KELVOTON TYYDYTTÄVÄ Alle 85 prosenttisesti peittineiden kantojen osuuden keskiarvo oli 1, 2 % ja mediaani 6 %. Huonoimmalla työmaalla tällaisten kantojen osuus oli peräti 98 %. Toimijakohtainen tarkastelu Toimijaryhmittäisessä tarkastelussa parhaiten olivat onnistuneet pienten ja keskisuurten yritysten lukuun puuta hakanneet koneyrittäjät, neljässä työkohteessa viidestä torjuntatyön laatu todettiin hyväksi. Mhy:n hankintapalvelutyömailla kolme neljästä todettiin torjuntatyön laadun osalta hyviksi. Suurteollisuuden työmaista hyään tulokseen päästiin 7 prosentilla mitatuista leimikoista. Alle 85 %:sti peittyneiden kantojen osuuden keskiarvo, % 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Osuus 4, 9, 9,7 1,8

5 (6) 7 6 5 4 3 Kelvoton Tyydyttävä Hyvä 2 1 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kelvoton % % 6% 6% Tyydyttävä % 27% 14% 23% Hyvä 1% 73% 8% 7%

6 (6) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % yhtiöittäin 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 Kelvoton % % 4% % % % % % % % % % % % % 9% % % 4% % 6% % % % Tyydyttävä % % 2% % 5% % % % % 5% % % % % % 39% 27% % 8% % 25% 17% % % Hyvä 1% 1% 4% 1% 5% 1% 1% 1% 1% 5% 1% 1% 1% 1% 1% 52% 73% 1% 88% 1% 69% 83% 1% 1% Heikoimmillaan kelvotonta torjuntatyötä oli 4 prosentilla toimijan tarkastetuista hakkuukohteista.