SUOMIKIN ON TALOUDESSA VAIN APUKOULUN PRIIMUS Esa Kanerva, puheenjohtaja 1 Suomalaiset valmistautuivat muutama viikko sitten Joulun viettoon kassojen kellojen kajahtaessa lähes entiseen malliin. Ihmetyksekseni luin lehdistä Joulun alla myös varoituksia, joissa kehotettiin ihmisiä tekemään arviointia omasta taloudestaan. Joulua ei kannattaisi rakentaa velan päälle. Mitä ihmettä on tapahtunut! Edellisissä taantumissa kehotettiin kansalaisia estoitta kuluttamaan, koska kotitaloudet pitivät kansantalouden pyörät pyörimässä. Ovatko nykytalouden epävarmuus ja euron hyytyminen pelästyttäneet jo poliitikot ja toimittajatkin! Onko meillä edessä jotakin poikkeuksellista? Kysymyksessä oleva taantuma tai pitkittyessään lama taitaa ennusmerkeistä päätellen olla erilainen kuin aikaisemmat laskusuhdanteet. Ainakin ministereitten sanojen asettelu tapahtuu kieli keskellä suuta ja totuutta kansalaisille kaunistellaankin. Tilanne on paha ja alaspäin laskevat suhdannekäyrät tullevat muokkaamaan Eurooppaa ja suomalaista yhteiskuntaa rankemmin kuin nyt ehkä osaamme ajatellakaan. Suomen kaltaiset talouttaan kohtuullisesti hoitaneet, mutta velkaantuvat ja väestörakenteeltaan ikääntyvät maat selviytyvät, mutteivät kolhuitta. Riittääkö taloudenpidossa Suomelle, että se on eurooppalaisessa seurassa talouden parhaimmistoa, ellei priimus. EU:n talouskriisi on opettanut Suomelle todeksi vanhan viisauden: Suomi seiso omilla jaloillasi eläkä luota vieraan apuun. On selvää, että hallitus joutuu lähitulevaisuudessa lisäämään tuloja ja vähentämään menoja. Hyvinvointivaltio voidaan säilyttää tekemällä siihen muutoksia. Korjausten on noudattava sosialidemokraattisia arvoja ihmisten tasa-arvosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi on pantava vastuuseen ensimmäiseksi kaikenlaiset veronkiertoa harjoittavat yritykset, joista meillä on ollut kosolti esimerkkejä mm. yksityisessä terveydenhoidossa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että varakkaat antavat suuremman panoksen kuin köyhät. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien toimeentulosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Suuret paineet tulevat kohdistumaan ennen kaikkea julkiseen sektoriin, valtion finanssipolitiikkaan ja työttömyyden hoitoon. Kunnissa joudutaan tekemään hallinto- ja palvelurakenneuudistus. Kuntatalouteen kohdistuvat valtion säästöpaineet viipeellä. Kun valtio säästää, kunnat tavallisesti joutuvat ahtaalle. Viennistä elävälle Tampereelle yritysten vientivaikeudet heijastuvat välittömästi verotuloihin ja työllisyyteen. Kunnallisvaaleihin valmistautuvien demareiden olisi yritettävä katsoa mahdollisimman pitkälle horisonttiin. Politiikkaa ei kannata tehdä ainakaan hatustaheitetyillä lupauksilla. Demareita auttavat sosialidemokraattiset arvot. Niiden avulla osataan suunnitella ja tehdä ihmisenmittaista politiikkaa. Tuleva Kunnallisvaaliohjelmammekin tullee perustumaan talouden tosiasioihin, ihmisestä välittämiseen ja optimismiin paremmasta huomisesta. Suomalaiset tarvitsevat presidentin, jolla on kokemusta ulkopolitiikasta ja näkemystä kansan arjesta. Paavo Lipposella on parhaat mahdollisuudet johtaa suomalaisia myös vaikeuksissa. Demareiden pitää muistaa, että presidenttikin tarvitsee tekijänsä eli äänestäjien tuen.
2 VAALEJA KOHTI Atanas Aleksovski Presidentin vaalit ovat ovella. Niistä tulee todennäköisesti kolmen kisa Lipposen, Niinistön ja Soinin kesken. Vaalityö paikan varmistamiseksi Paavo Lipposelle vaalien toiselle kierrokselle on hyvässä vauhdissa. Tarvitsemme tähän kaikkien työpanosta ja hyvää loppukiriä. Vaalityötä johtaa piirijärjestö, mutta kunnallisjärjestö on kaikin voimin mukana tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Presidentinvaalien jälkeen ei lepotaukoa jää, vaan työ jatkuu suoraan kohti kunnallisvaaleja. Niissä olemme tiukan paikan edessä. Tavoite on asetettava korkealle. Jos emme yllä ihan suurimmaksi puolueeksi, niin toiseksi on kuitenkin päästävä jotta meillä olisi jatkossakin painoarvoa asioista ja palveluista päätettäessä. Hyvä itsetunto, taistelutahto ja yhtenäinen joukko ovat vahva ase vaalikentillä. Budjetti 2012 Budjettineuvottelut olivat tiukat, mutta pääsääntöisesti ne käytiin hyvässä hengessä. Euron epävarmuus ja kiristyvä talous asettivat reunaehdot neuvotteluille. Edustajistolla ja valtuustoryhmällä oli kummallakin yksimielinen kielteinen kanta Rantaväylän pitkän tunnelin rakentamiseen. Teimme kantamme selväksi heti neuvottelujen alussa emmekä pyytäneet lupaa saada äänestää vastaan, kuten Aamulehti otsikoi. Kyllä se oli selkeästi pelkkä ilmoitusasia. XL-ryhmittymä totesi tosiasian ja ilmoitti haluavansa demarit mukaan neuvotteluihin. Liikkumavaraa ei ollut paljon, mutta ryhmämme sai useita meille tärkeitä asioita läpi. Lisärahoitusta tuli mm. koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn, ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja työllistämiseen. Myös Tesoman liikuntahallin suunnittelu käynnistyy. Valmistuttuaan halli palvelee paitsi koulujen liikuntapainotteisuuden vahvistamista myös lasten ja nuorten liikuntaharrastusta laajemminkin. Pitkään vireillä ollut Tohlopin talviuintisaunan rakentaminen toteutuu viimein. Myös tästä hankkeesta on aikoinaan tehty aloitteita ryhmämme jäsenten toimesta. Alijäämäistä budjettia tehtäessä ryhmämme katsoi lopputuloksen kokonaisuutena olevan sellaisen, että saatoimme mennä mukaan budjettisopuun. Toverit, kiitän lämpimästi jatkopestistä kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2012.
KUNTIEN TALOUS KIRISTYY LÄHIVUOSINA MERKITTÄVÄSTI Anneli Kivistö 3 Tampereen vuoden 2012 budjetti on alijäämäinen. Siitä huolimatta siihen sisällytettiin miljoonia mm rantaväylän tunnelihankkeelle, kansi-ja keskusareena hankkeeseen, vaikka se paljon puhuttu yksityinen rahoitus on edelleen hakusessa ja sinne taitaa jäädäkin. Vuoreksessa alkaa palveluverkon rakentaminen. Modernia katuraitiotietä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn jne. Kaikkia hankkeita perustellaan ehdottoman välttämättöminä ja työllistävinä hankkeina. Kyllä ne varmasti työllistävät, mutta ketä ja mistä maasta? Verorahamme katoavat rajojemme yli, kun terveys- ja vanhusten palveluita ostetaan yrityksiltä, jotka maksavat minimaalisen vähän veroja ja samanaikaisesti siirtävät miljoonia firman omistajamaan sijoittajille. Rakentajat ovat jo pitkään tulleet mm Virosta, Romaniasta ja Puolasta, samaan aikaan kun suomalaiset rakennusmiehet ovat työttöminä. Rantaväylän tunnelin tarpeellisuutta on hölmöyttä perustella liikenteellisillä tarpeilla. Olisi reilumpaa kertoa milloin ja missä on sovittu YIT:n kanssa asuntorakentamisen kaavoittamisesta rantamaisemiin. Kansi- ja Areena hanke myytiin valtuustolle sillä, että se rakennetaan ulkopuolisella rahoituksella. Niin ei vaan näytä nyt toteutuvan. Vuoden viimeisessä valtuustossa ihmettelin ääneen hurmostilaa mikä siellä vallitsi. Puolueeseen katsomatta yksi ja toinen nousi todistamaan miten välttämätön ja kiireellinen hanke ratikka on Tampereen imagolle. Nuorisovaltuuston edustaja totesi valtuustossa tehtävän aina kalliita päätöksiä. Kerroin että halvat päätökset tehdään lautakunnissa, mm vanhusten palvelut ostetaan kilpailutettuna halvimmalta tarjoajalta. Laadun valvonta unohtuu, kuten Puistosairaalan osastolla kävi. Koville vielä joudutaan. Kriittiset valtuutetut yritetään leimata EI - Ei henkiseksi, mutta ei tästä ole kysymys, vaan siitä mitkä asiat ja arvot kukin asettaa etusijalle. Kotikaupunkimme voisi saada hyvän imagon ilman ratikkaa, laittamalla vanhusten hoidon ja palvelut ensiluokkaiseen kuntoon. Hyvää Alkanutta Vuotta
4 MIHIN TAMPEREELLA VARAA? Seppo Salminen Tunneli, ratikka, keskusareena, sähkölaitos, keskuskeittiö, jätevedenpuhdistamo, Tavase ja mitä kaikkea muuta onkaan Tampereen investointilistalla. Jos haluamme Tampereen asukasluvun kasvaessa on kehitettävä, kuten Nurmi Sorilaa. Uusia ideoita syntyy koko ajan. Vastineeksi saamme edistyksellisen kaupungin, jossa vihreät arvot ovat valttia taantuman nurkalla. Yhteensä investointien loppusumma 14 vuoden aikana on 3 140 000 000 eli 3,14 miljardia euroa. Tulorahoitus riittää 1,71 miljardiin euroon ja lainaa tuolle ajalle tarvitaan loput eli 1 400 000 000 eli 1,40 miljardia euroa. Se merkitsee 100 miljoonan euron lisälainaa vuotta kohden, eli asukasta kohden 500 euroa vuodessa. Nyt asukaskohtainen velkamäärä on n. 1800 euroa. Kun 14 vuotta on kulunut, velka asukasta kohden pahimmassa tapauksessa on n. 7000 euroa, mahdollisesti ylikin 2025. Velan määrä on kasvanut varsin nopeaa tahtia. Se on kaksinkertaistunut vajaassa neljässä vuodessa. Inflaation eli kustannustason muutos on ylitetty reippaasti. Jos aiomme pitää Tampereen vetovoimaisena ja kohtuuhintaisena asua ja elellä, on pakko ryhtyä miettimään, mitkä noista investoinneista voidaan siirtää hamaan tulevaisuuteen tai unohtaa kokonaan. Jos haluamme pitää kaupungin peruspalvelujen tason nykyisellään, investointien tärkeysjärjestys on mietittävä mahdollisimman nopeasti. On turha uskotella, että investointeihin käytetyt lainamiljoonat eivät ole poissa muiden palvelujen kehittämisestä tai pitämisestä ennallaan. Tällä hetkellä lainojen korot ovat kohtuulliset, mutta mikäli maailmantalous harppoo edelleen nykyiseen suuntaan, halpaa rahaa ei ole enää mistään saatavissa, jos ollenkaan. Maksuun tulevia korkoja on mahdoton ennustaa. Valtuusto jakautuu tunnelin ja raitiotien suhteen neljään eri lohkoon puoluerajoista riippumatta. Yksi puolustaa tunnelia, toinen raitiotietä, kolmas, lähinnä vihreät, molempia ja neljäs on realismia tunnustava ryhmä, joka kammoksuu kuvaillun kaltaista velkarasituksen kasvua ja sen seurauksia. Noiden kahden investointikohteen lopullinen hinta nousee todennäköisesti yli 500 miljoonan euron. Valtuuston/valtuutettujen kyky hahmottaa velkaantumisen vaaraa on puutteellinen. Sitä ei nähdä ongelmana. Korostetaan investointien työllistävää merkitystä. Hyväksyn ajatuksen sinänsä, mutta jos halutaan tamperelaista työllisyyttä edistäviä investointeja, katse on siirrettävä toisaalle. Kun kesällä kierteli kaupunkia, havaitsi, missä kunnossa kadut ovat. Niiden kunnostus lienee koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ensiarvoista, tärkeintä. Rakennusten peruskorjaus työllistää pääosin tamperelaisia rakennustyöntekijöitä. Tarvetta on paljon toimisto- ja asuinrakennuksissa rautateiden, teiden ja katujen ohella, tärkeimpien kansallisomaisuuksien kunnossa pitämiseksi. Nämä työt takaisivat myös suomalaisten työllistämistä. ---------->>>>
5 Ylivelkaantuneista kansakunnista ovat hyvinä esimerkkeinä Välimerenmaat Kreikka, Italia ja Espanja, muualla Euroopassa rannikko- ja merivaltiot Belgia ja Irlanti. Ne ovat eläneet leveästi EUrahoituksen turvin. Suomen julkinen talous muodostuu pääosin kuntien ja valtion taloudesta. Suurkunnatkaan eivät ongelmaa ratkaise. Valtio on huolehtinut kuntien menokasvusta lainsäädännöllä. Julkistaloutemme on Kreikan tiellä. Mielestäni Toveriseura kykenee olemaan linjanvetäjä ja ottamaan selkeän kannan siihen, miten kaupunkiamme kehitetään. Kannanotot kuuluvat poliittisille yhdistyksille, vaikuttaminen ratkaisuihin on niille elinehto ja ihmisten vaikuttamisväylä. YHTEISKUNNALLINEN YRITYS - RATKAISU 2000 - LUVUN HAASTEISIIN? Kari Niemelä Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen Väestön ikääntyessä on julkinen sektori meilläkin pakotettu hakemaan erilaisia toimintamalleja joilla saataisiin lisääntyvä palvelun tarve tyydytettyä tulevaisuudessa paremmin. Yksi mahdolllinen toimintamalli voisi olla yhteiskunnallinen yritys. Sitä viritellääntampereella Koukkuniemi 2020 hankkeeseen liittyen. Mallia on haettu Englannista asti. Siellä Yk-yrityksiä on 62 000 ja niissä työskentelee noin 800 000 ihmistä. Vaikutus brittitalouteen on n. 28 miljardia euroa. Entisen pääministerin Tony Blairin sanoin ne tarjoavat mm. "radikaalit, uudet keinot yhteiskunnan hyväksi tapahtuvaan toimintaan. Niitä ajaa yksityisen sektorin vapaus - mutta myös sitoutuminen julkiseen hyötyyn, eikä niinkään vain osakkeenomistajien voitontavoittelu." Monissa Euroopan maissa termiä on käytetty myös sosiaalisten yritysten synonyyminä, siis vaikeasti työllistettävien ihmisten työpaikkoina. Suomessa asia on kirjattu hallitusohjelmaan. Yk-yrityksen toimintamallin kehittämishanke alkoi jo edellisen hallituksen aikana syksyllä 2010 Työ- ja Elinkeinoministeriön johdolla. Tavoitteena on tutkia yritystoiminnan juridisten muotojen soveltuvuutta malliin sekä toimintamallin hyödyntämistä koko julkisella sektorilla ja Yk-yritysten roolia työmarkkinoilla. Toimintamallin käyttöä järjestöjen maksullisen toiminnan organisoinnissa ja miettiä kehitettävissä olevia uusia malleja erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tuotannossa. Yk-yrityksen määritelmän mukaan sen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ei vain perinteinen voiton tavoittelu. Yrityksen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen. Yhteiskunnalliset tai sosiaaliset tavoitteet on kirjattu yrityksen perustamisasiakirjoihin ja niiden vaikuttavuuden on oltava mitattavissa. Olen kuulunut Tampereen kaupungin henkilöstön edustajana hankkeen ohjaustyöryhmään. Hanke etenee verkkaisesti johtuen uudesta sekä oudosta toimintamallista ja yritystoimintaan halukkaiden arkuudesta sekä myös Koukkuniemen Jukola-rakennuksen remontin hitaudesta. ---------->>>>
6 Sitra rahoittaa K-niemi 2020 hanketta ja siten myös Yk-yrityshanketta joka on tutkimus- ja kehittämishankkeena (t&k hanke) oikeutettu tukeen myös Tampereen kaupungilta. Se miten Yk-yrityksen periaatteet tulevat toteutumaan edellä mainitusti jää nähtäväksi. Kuitenkin t&k hankkeena etenevän projektin luonne ei käsittääkseni voi kovin paljoa lipsua ko. periaatteista. Samoin kaupungin muu tuki kuten palvelujen ostot tiettyyn päivämäärään saakka edellyttää t&k hankkeen periaatteiden noudattamista, muutoin saattaa markkinatuomioistuinkin uhata yritystä. Tampereen kaupungin intressi on varmaankin se että ainakin alkuun he pääsevät vaikuttamaan palveluntuottajan hintoihin. Saavat palvelumarkkinoille yhden uuden toimijan. Samoin toimintamalli saattaa jatkossa jopa ehkäistä monikansallisten yritysten halukkuutta sote - palvelujen tuottajaksi meille. Yrittäjien intressi lienee ainakin se, että pääsevät toteuttamaan yritystoimintaa melko itsenäisesti ja todennäköisesti hieman paremmalla tulonmuodostuksella kuin kunnan palveluksessa. Motivaatiota saattaa nostaa myös toimintamallin ylevät periaatteet. Pääluottamusmiehenä motivaationi asiaan on asiakkaani etu, eli jos järjestöni jäsen näkee asian tavoittelemisen arvoiseksi, on jo se kohtuullinen peruste olla asian puolesta. Muuten motivaattorinani ovat myös nuo ylevät periaatteet. Pelkona minulla on se, että tästä koitetaan tehdä vain tapa tuottaa palvelut vieläkin halvemmalla repimällä hinnan alennus Yk-yrityksen henkilöstön selkänahasta unohtaen ylevät tavoitteet. Yrittämisen pitäisi olla myös kannattavaa. Samoin on esimerkkejä firmoista jotka tulevat Yk-yrityksenä markkinoille vain veroja kiertääkseen sekä markkinoimalla toimintaansa ylevillä periaatteilla aikomattakaan käytännössä niitä toteuttaa mallin mukaisesti. KOHTI KUNTAVAALEJA 2012 Johanna Hirvimies Vuosi 2012 tulee olemaan poliittisesti merkittävä ja kiinnostava vuosi. Suomessa käydään kahdet vaalit ja samalla maailman talousnäkymät ovat varsin epävarmat. Talouden epävarmuus heijastuu myös kuntatalouteen ja näkyy poliittisessa päätöksenteossa. Tampereen kunnallispolitiikassa valtaa pitävä XL-ryhmä on päässyt toteuttamaan tahtoaan ja ulkoistanut kunnallisia toimintoja. Tietotekniikkakeskus on myyty, kaupunkiliikenteen selvitystyö on tehty samoin Tampereen Aterian. Terveydenhuollossa osa omalääkäri toiminnasta on myyty Pihlajalinnalle, Hatanpäällä on ulkoistettu yksi vuodeosasto, päivystys myytiin PSHP:lle. Tässä vaiheessa kannattaisi kysyä paljonko ollaan säästetty ulkoistamalla. Talousnäkymät ovat heikot ja säästöjä tulee saavuttaa tulevinakin vuosina. Myös palvelujen laatu tulee ottaa huomioon. Hyvinvointipalveluissa laatua on huomattavasti vaikeampi mitata kuin teknisillä aloilla. Nykypäivänä laatua kuitenkin voidaan mitata ja laadulle asettaa vaatimuksia. Peruspalvelut tulee jatkossa toteuttaa ehdottomasti kunnan omana toimintana ja taata palvelujen saatavuus kuntalaisille. Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia tulee kartoittaa seudullisesti, ei pakottamalla vaan vapaaehtoisesti hyvässä yhteistyössä. Hatanpään sairaalan osakeyhtiöittäminen on toistaiseksi jäissä, tulevaisuudessa panostetaan seudulliseen yhteistyöhön. ---------->>>>
Olen ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa. Sosiaalidemokraattiset arvot, työ ja oikeudenmukaisuus, ovat tärkeimpiä asioita myös Tampereella. Työllisyyteen tulee panostaa ja oikeudenmukaisuuteen kuntalaisten välillä. Asuinalue ei saa olla esteenä palveluiden saatavuudessa. Kouluverkostoa tulee edelleen kehittää. Luokkakokoja eri saa kasvattaa ja erityisopetusta on annettava sitä tarvitseville koululaisille. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tulee jatkossa panosta entistä enemmän. Kouluruokailu tulee järjestää kunnan omana tuotantona, Tampereen ateriaa ei saa ulkoistaa. Kouluruuan laatuun tulee myös jatkossa panostaa entistä enemmän. Joukkoliikennettä tulee kehittää ja laajentaa palvelua uusille asuma-alueille. Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen ulkoistaminein tulee välittömästi lopettaa ja nyt ulos myydyt linjat mahdollisesti palauttaa takaisin kaupunkiliikenteen ajettavaksi. Olen vuoden 2012 kuntavaaleissa Sosiaalidemokraattien ehdokkaana Tampereella. Olen hieman yli 40- vuotias nainen, koulutukseltani olen sairaanhoitaja. Työskentelen apulaisosastonhoitajana sekä Tehyn varapääluottamusmiehenä Tampereen kaupungilla. Minulla kolme on lasta, joista vielä kaksi asuu kanssani. Minulle sosiaalidemokraattiset arvot, työ ja oikeudenmukaisuus ovat aina olleet tärkeitä ja niiden eteen olen valmis tekemään työtä. Haluan olla rakentamassa tulevaisuuden Tamperetta jossa peruspalvelut ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla ja sellaista Tamperetta jossa lasten on hyvä kasvaa ja vanhuksista huolehditaan. 7 Tampereen sos.dem. Toveriseura ry:n johtokunta 2012 Puheenjohtaja: Esa Kanerva, puh: 040 801 2770 sähköposti: esa.kanerva(at)tampere.fi Varapuheenjohtaja: Seppo Salminen, puh: 0500 636 466 sähköposti: seppo.salminen(at)pp7.inet.fi Sihteeri: Harri Hautakorpi, puh: 050 590 8618 sähköposti: harri.hautakorpi(at)palkane.fi Johtokunnan varsinaiset jäsenet: Pertti Alanen, Pekka Anttila, Johanna Hirvimies, Anneli Kivistö, Kari Niemelä, Esa Rannikko ja Siina Raskulla, Johtokunnan varajäsenet: Juha Kataja, Markku Laakso ja Esko Raskulla
8 TOVERISEURAN KOKOUKSET KEVÄT 2012 12. 1. klo 18.00 Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Alustajana toimii Paavo Lipposen presidentinvaalikampanjan vaalityöryhmän vetäjä Risto Koivisto 23. 2. klo 18.00 Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. TERVEYSPALVELUILTA alustajana Tampereen Avopalveluiden johtaja Heikki Lätti kertoo, saako tamperelainen terveysasemilta kohtuuajassa lääkärinajan tai sosiaalityöntekijältä vastaanoton toimeentuloa hakiessaan, miten hän haluaisi AVO-palveluita kehittää ja riittävätkö rahat nykyiseen palvelutasoon 22. 3. klo 18.00 Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. Alustajana Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen alustaa median ja politiikan suhteesta. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. 26. 4. klo 18.00 Tampereen työväentalon kabinetti Tellervo. TYÖMARKKINAILTA, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo työmarkkinatilanteen ajankohtaiset kuulumiset. 24. 5. klo 18.00 Tutustumiskäynti Tampereen Aterian Koukkuniemen henkilöstöravintola Koukunhelmeen. Toimitusjohtaja Tarja Alatalo esittelee Aterian toimintaa ja kehittämishaasteita Koukkuniemen Koukunhelmessä. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET: 12.1.2012 klo 17.00 (huom. poikkeusaika) Tellervossa 9.2.2012 klo 17.30 Pikku-Miina 8.3.2012 klo 17.30 Pikku-Miina 12.4.2012 klo 17.30 Pikku-Miina 10.5.2012 klo 17.30 Pikku-Miina