Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1
Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely ei riitä varjelemaan yhteiskunnan kannalta tärkeitä arvoja eikä takaamaan keskeisten hyvien toteutumista. Mutta: Julkisella valvonnalla ja säätelyllä ei voida tuottaa niitä arvoja eikä varmistaa niitä hyviä, jotka yhteiskunta haluaa turvata. 2.11.2011 2
Itsesäätely ammattikunnan tehtävänä Lääkärit ovat ammoisista ajoista mieltäneet muodostavansa ammattikunnan, profession. Professio säätelee omaa koulutustaan ja tehtäväänsä ja jäsentensä toimintaa. Keskeinen osa ammattikunnan yhteistä tehtävää on sen jäsenten eettisen integriteetin varjeleminen ja vartioiminen. 2.11.2011 3
Professio yhteiskunnan näkökulmasta Yhteiskunta tarvitsee monenlaista erityisosaamista. Profession jäsenillä on hallussaan yhteiskunnan kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja. Jokaisen profession toimintaa on tarkasteltava kriittisesti. Mutta: profession toiminnan tarkasteleminen edellyttää profession tietojen ja taitojen omaksumista. 2.11.2011 4
Lääkärin toiminta on praksis Professioiden harjoittama aktiviteetti on erityislaatuista. Tekemisen luonne päämäärän suhde tekemiseen poiesis tuottaminen päämäärä on tekemisestä irrallinen praksis toiminta päämäärä sisältyy (osittain) toimintaan Hoitaminen ei ole vain terveydellisten hyvien tuottamista vaan myös suhde potilaan ja lääkärin välillä. 2.11.2011 5
Praksis edellyttää vapautta Lääkäri ei voi hoitaa tehtäväänsä, jos hänellä ei ole vapautta ja valtuuksia käyttää ammattitaitoaan ja harkintakykyään. Kliininen autonomia on lääkärin työn luovuttamaton arvo ja edellytys. Professiolle suotu autonomia mahdollistaa alan kehittymisen (luovuus) sitoutumisen (vain vapaa voi sitoutua) vastuullisen toiminnan (moraalinen autonomia) 2.11.2011 6
Praksis yhteiskunnan näkökulmasta Ulkopuolinen taho voi määritellä tuotannollisen toiminnan tavoitteet ja luonteen. Tuotantoprosessin jokainen vaihe voidaan analysoida ja toiminta voidaan optimoida. Ulkopuolinen taho ei voi (tyhjentävästi) määritellä toimintaa, joka on luonteeltaan praksis. Lääkärin ja potilaan kohtaamista, diagnoosin tekemistä tai hoitoa ei voi standardoida. 2.11.2011 7
Etiikasta huolimatta Profession moraalisesti korkeasta tehtävästä ja eettisestä koodistosta huolimatta (lääkärienkin) joukossa on aina hulttioita ja roistoja. Lääkärit ovat ihmisiä. Ihmiset erehtyvät, tekevät virheitä ja rikoksia. Rikoksia on pyrittävä estämään. Rikoksista on rangaistava. 2.11.2011 8
Lääketieteellinen tutkimus Kuuluuko lääketieteellinen tutkimus lääkärin professioon? Onko lääketieteellinen tutkimus myös praksista? Haaste: tutkimuksen tavoitteet ovat samat kuin medisiinan, mutta ne voivat olla niin etäällä hoidosta ja hoitamisesta, että yhteys hämärtyy. Tutkija ei välttämättä miellä toimintaansa hoidon osaksi. 2.11.2011 9
Lääketieteellisen tutkimuksen etiikka Lääketieteen etiikalla on pitkät ja vankat perinteet. Nürnbergin Doctors Trial (1947) osoitti, että lääkärin etiikka ei ollut ulottunut lääketieteen tutkimukseen. Tuomitut noudattivat valtion ideologiaa eivätkä lääkärin etiikkaa. Geneven julistuksesta huolimatta (1948) lääketieteellisissä kokeissa on tämän jälkeenkin voitu tehdä yhtä ja toista esimerkiksi nk. Tuskegee syphilis experiment. 2.11.2011 10
Tutkimusetiikka ja yhteiskunta Yhteiskunnat ovat heränneet vasta viime vuosikymmeninä säätelemään ja valvomaan tutkimusta. Taustalla yleisen koulutustason kohoaminen ihmisoikeusajattelun leviäminen autonomian korostuminen keskeisenä arvona sääntelyn (tarpeen) yleistyminen eri elämänalueilla 2.11.2011 11
Sääntely ja säätely yhteiskunnan intressinä Sääntelyllä ja säätelyllä pyritään takaamaan yhteiskunnan kannalta keskeisten hyvien toteutuminen estämään yhteiskunnan kannalta suuret vahingot ja menetykset. 2.11.2011 12
Sääntelyn ja säätelyn rajat Yhteiskunnallisella regulaatiolla on rajat: Moraalia ei voida säätää lailla. Yhteiskunnallinen järjestys perustuu siihen, että suuri enemmistö on sisäistänyt moraalin ja lait. Sääntöjä noudatetaan, koska ne ylläpitävät hyvää yhteiselämää. Jos ihmiset eivät kunnioita yhteisiä sääntöjä, yhteiskunta romahtaa nopeasti. 2.11.2011 13
Säätelyllä on hintansa Säätely on sanktioiden asettamista. Sanktiot vaikuttavat toiminnan luonteeseen: Toimintaa ohjaa halu välttää sanktio. Pyrkiessään noudattamaan sääntöjä toimijan itsenäinen harkinta vähenee. Tutkimussuunnitelman eettistä arviota ei tehdä tutkimushenkilöiden edun vaan eettisen toimikunnan vuoksi. 2.11.2011 14
Pakko on vapauden vihollinen Paras toiminta perustuu vapauteen ja luottamukseen: Inhimillinen luovuus kukoistaa parhaiten vapaudessa. Omaehtoinen sitoutuminen toisten hyvän edistämiseen tuottaa parhaan tuloksen. Epäluottamus tuottaa epäluotettavuutta. 2.11.2011 15
Takaisin paradoksiin Eettisesti korkeatasoinen lääketieteen tutkija on sisäistänyt profession eettiset ihanteen ja noudattaa niitä kaikessa toiminnassaan. Ulkopuolinen säätely ei paranna hänen toimintaansa. 2.11.2011 16
Pahaa on vältettävä Säätelyä tarvitsevat ne, joihin profession etiikka ei pure. Säätelyllä voidaan (toivottavasti) estää pahimmat vahingot. 2.11.2011 17
Hyvää on tehtävä ja edistettävä Yhteiskunnan on tuettava professiota vahvistamaan itsereflektiota ja eettistä integriteettiä. Tutkimus on olennainen osa medisiinaa ja kuuluu yhteen sen kanssa. Lääketieteen edustajat ovat osa yhteiskuntaa ja sen tärkeitä toimijoita. Toimintavapaus lisää luovuutta. Luottamus lisää luotettavuutta. 2.11.2011 18