Nuoren murrosikä kasvatuksen haasteena. Oulu Psykologi, psykoterapeutti (YET)

Samankaltaiset tiedostot
Nuoren seksuaaliterveyden ja mielenterveyden tukeminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Murrosikäisen kehitys

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Mies ja seksuaalisuus

PariAsiaa luentosarjan teemat:

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Nainen ja seksuaalisuus

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

UHKAAVAN TILANTEEN RAUHOITTAMINEN. Aki Tiihonen

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Ristiriidoista ratkaisuihin

Väkivalta parisuhteessa

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Sosiaaliset suhteet - ohje

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET


TAIKURI VERTAISRYHMÄT

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

II KOKOONTUMINEN VALMISTELUT JA KEHOTUKSET

Depression omahoito-ohjelma EPSHP:n alueella Versio

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

TERVETULOA! yhteistä elämää

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

TEIJA RANTALA. Pieni kirja JOHTAMISESTA. Alma Talent 2019 Helsinki

Turvallisesti netissä

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

Mielenterveys voimavarana

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

SomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA

Tunnesäätely ja syömisen ongelmat Tunnesäätelyongelmien ymmärtäminen mallina tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3) Biososiaalinen teoria

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Tervetuloa nettiluennolle!

TURVATAITOKOULUTUS LOPPUTYÖ: Sosiodraama

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

#lupakertoa - asennekysely

Transkriptio:

Nuoren murrosikä kasvatuksen haasteena Oulu 26.10.2015 Psykologi, psykoterapeutti (YET)

Nuoruusikä Määritelmällisesti 13-20 Alkaa puberteetista 11 -> Tyypillistä: kehityksen epätasaisuus, mustavalkoisuus, epäsynkronisuus, Irrottautuminen ikätovereitten kautta itsehallintaan Kaikki nuoret käyvät läpi samat kehitystehtävät mutta eri tahdissa

Nuoruusiän kehityskriisit Muuttuva keho, seksuaalisuus, vietit Vanhemmista irrottautuminen, suru Oma idetiteetti, tien ja paikan löytäminen

Varhaisnuoruus 11-13 Mukautuminen puberteetin tuomiin muutoksiin Uusien kognitiivisten kykyjen käyttö Paikan löytäminen toveriryhmässä Sukupuoleen liittyvien käytösodotusten ratkaisut

Tyypillistä varhaisnuoruudessa Huomion keskittyminen ulkonäköön Huoli ruumiillisen kehityksen normaalisuudesta Lisääntynyt kyky abstraktiin päättelyyn Ohimenevä voimakkaan estyneisyyden vaihe Idealismin lisääntyminen Haavoittumattomuusfantasia

Tyypillistä varhaisnuoruudessa Henkilökohtainen näytelmä, ainutlaatuisuus Lisääntynyt riidan/väittelynhalu Voimakas kiinnittyminen toveriryhmään Mukautuminen ryhmäpaineeseen ja tarve tulla hyväksytyksi Lisääntynyt huomio miehisten ja naisellisten roolien eroihin ja toisten sukupuoliroolista poikkeavan käyttäytymisen paheksunta

Ongelmiin viittaavaa Vaikuttaa poikkeuksellisen ja jatkuvan salailevalta erityisesti kavereihin liittyvissä asioissa Jatkuva henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti Ei ystäviä tai ei kiinnostusta ystävien saamiseen Pärjää hyvin aikuisten, mutta ei ikäistensä kanssa

Keskinuoruus 14-16 Seksuaalisuuteen liittyvät Moraalisten päätösten tekeminen Uudenlainen suhde tovereihin Riippumattomuuden ja vastuullisuuden tasapainottaminen

Tyypillistä keskinuoruudessa Lisääntynyt tietoisuus toisten tarpeista ja kompromissihalu Moraalisessa päätöksenteossa painopiste tärkeiden toisten hyväksyntään Lisääntynyt seksiin liittyvä kiinnostus ja tiedonhalu Toverisuhteiden muutos, parinmuodostus Lisääntynyt eriytyminen toveriryhmästä Kasvava riippumattomuuden tarve Identiteetin etsintä alkaa

Ongelmiin viittaavaa 15-16 -vuotiaana edelleen tyypillisiä varhaisnuoren piirteitä Liiallinen keskittyminen seksiin Seksuaalinen valikoimattomuus Seksuaalisuus poikkeavan ahdistusta herättävää Syyllisyydentunnon puuttuminen Toiminnan kapeutuminen Yksinäinen susi, ei ystäviä, ei kiinnostusta Liiallinen turvautuminen kavereihin

Myöhäisnuoruus 17 -> Identiteetin vahvistuminen Läheisyyden kokeminen Kotoa lähteminen

Tyypillistä myöhäisnuoruudessa Tulevaisuuden vaihtoehtojen määrä alkaa rajautua Kyky intiimiin läheisyyteen lisääntyy Aiemmat romanttiset suhteet voivat katketa Riidat vanhempien kanssa vähenevät Valmistautuminen kotoa muuttamiseen

Ongelmiin viittaavaa Ei tulevaisuudensuunnitelmia eikä kiinnostusta niiden tekemiseen Yhä (tai taas) yhtä vaihteleva kuin varhaisnuoruudessa Ei kiinnostusta seurusteluun Välttää jatko-opintojen suunnittelua, ärtyy kun niistä kysytään Halukas lähtemään maailmalle, mutta ei ryhdy toimintaan (esim. hanki hakukaavakkeita)

Aggressiokasvatus? Viha, raivo, pettymys, pelko, kauhu, kateus, häpeä, syyllisyys Riskit ja jännitys Fyysiset rajat, paineet, kiihtymys Toimintakyky, lamaannuksen välttäminen (taistele-pakene) Sukupuolisuus, roolit Mihin pyritään? Kokemus vallasta, koskemattomuudesta, reviiristä, rajoista Äänivalta, tahtominen, aktiivisuus Sisuuntuminen Itsetunto; uskaltaa pitää puolensa, olla tärkeä, uskaltaa sanoa, puolustaa ja puolustautua. Tunteiden läpi eläminen/hyväksyminen ja käyttäytymisen kontrolloiminen

Aggressioon liittyvät yleiset periaatteet Viha on tavallinen ja hyväksyttävä tunne Vihan tunteiden ilmaisua tarvitaan myös terveessä sopeutumisessa Vihaisuuden sopimaton ilmaiseminen: aggressiivinen käytös, väkivalta ja raivo Tunteiden rakentava ilmaiseminen vaatii kykyä sietää, tunnistaa ja sanoittaa.

Vihan tunne ja sen ilmaiseminen Aggressiivinen: On vaativa, vihamielinen ja töykeä. Ei tunnusta toisten oikeuksia. Painostaa toisia tekemään asiat oman tahtonsa mukaan. Käyttäytyy epäkunnioittavasti toisia kohtaan. Passiivis-aggressiivinen: Puhuu toisille asioita, joita nämä haluavat kuulla välttääkseen ristiriitoja. Todellisuudessa kuitenkin on suuttunut, vihamielinen. Ei vie omia odotuksiaan eikä vaatimuksiaan eteenpäin, jos seurauksena on, että toinen henkilö turhautuu, suuttuu, hämmentyy tai pahoittaa mielensä. Myöhästelee, jupisee, jättää tekemättä, häiritsee. Manipuloiva: Pyrkii saamaan tahtonsa läpi aiheuttamalla toisissa syyllisyyttä. Esittää mielellään uhria tai marttyyria saadakseen toiset ottamaan hänelle itselleen kuuluvan vastuun ja huolehtimaan hänen tarpeistaan. Kiristää, ehdollistaa, haastaa ja painostaa. Vakuuttava: Tuo selkeästi, rehellisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla esiin omat ajatuksensa, tarpeensa ja toiveensa. Ottaa vastuun omasta elämästään ja itsestään sekä kunnioittaa toisten ajatuksia ja tunteita. Vakuuttavan ihmisen kuuntelu- ja ongelmanratkaisutaidot ovat tehokkaita.

Keskeistä aggressiokasvatuksessa (Latham 1998) 1.)Malli Aikuisen kyky hallita itse omia turhautumiaan ja aggressiivisia tunteitaan on tärkeä malli nuorelle. Nuori samaistuu aikuisen kykyyn rauhoittaa ja jäsentää tilannetta. Siten nuorelle mahdollistuu sisäisen toimintamallin kehittyminen, jolloin hän pystyy itse rauhoittamaan itseään. Ymmärrys ja jäsennys omiin tunteisiin ja käyttäytymiseen sekä kyky sulatella pettymyksiä on olennaista. Nuori oppii paremmin siitä mitä mallinnat kuin siitä mitä sanot. Teot puhuvat! Nuorella on tarve ihailla ja tarve jäljitellä. Joskus ongelma on kyvyssä, toisinaan vuorovaikutuksessa.

Keskeistä aggressiokasvatuksessa 2.) Opettaminen Aggressiivisten nuorten on vaikea myöntää sitä, etteivät osaa (=heikkoutta itsessään). Silti (tai siksi) heille täytyy ensin kertoa mitä ja näyttää miten. Mahdollisuus harjoitella, myös epäonnistua Palaute, itsetunnon vahvistaminen, Minkälaista käyttäytymistä vahvistat? Yksi asia kerrallaan, riittävästi toistoa Tärkeä erottaa turha hölmöily ja ongelmallinen käyttäytyminen

Keskeistä aggressiokasvatuksessa 3.) Tieto, ei toiminta Nuori provosoi Nuori toimii Nuori laittaa aikuisen kestämään omia sietämättömiä tunteitaan Nuori nuuskii ja koputtelee rajat, rikkoo niitä Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, se ei ole henkilökohtainen loukkaus (vielä)

Vältetään sudenkuoppia Yhteistyö on tärkeämpää kuin tottelevaisuus Olennaista on, että nuori on selvillä siitä, mitkä ovat ryhmän keskeiset yhteiset säännöt Älä kerro nuorelle asioita, jotka hän tietää Älä kuulustele epäasiallista käyttäytymistä ellet halua tietoa ongelmanratkaisuun Älä kysy, jos tiedät vastauksen Älä kysy, jos kysymys ei ole tarkoitettu vastattavaksi Älä kysy, jos et hyväksy vastausta tai halua kuulla sitä Älä eksy sivuraiteelle (keskustelemaan oikeudenmukaisuudesta, syyllisistä jne.)

Riitely Riitelyyn tarvitaan kaksi ( nappien painelu ) Kun aikuinen lähtee riitelemään, hän hyväksyy auktoriteettinsa kyseenalaistamisen. Tahtojen taistelu Jatkuva riita tuhoaa: Vuorovaikutuksessa korostuvat ainoastaan negatiiviset puolet molemmista nuoren on vaikea arvostaa aikuista, aikuinen pitää nuorta kiusankappaleena, molemmat kokevat epäonnistumista ja stressiä.

Riitely Rakentava riitely on tärkeä taito omien näkemysten puolustamiseksi aikuisena. Mutta...toisten oikeuksien jatkuva ohittaminen riitelyn keinoin, riitelyllä manipulointi, ei ole rakentavaa vaan ihmissuhteita tuhoavaa. Jos lapselle osoitetaan riidoissa jatkuvasti, että hän on väärässä, he oppivat ettei heidän tunteillaan ole väliä ja että on ajan hukkaa ilmaista itseään, koska kukaan ei kuuntele. Riitely on tunteiden purkamista, ei ongelmanratkaisua ( wrestling with pig )

Kuinka vastata aggressioon Älä vastaa aggressiolla (vaikka kovasti mieli tekisi ja todennäköisesti saattaisit jopa voittaa taistelun). Vihamielistä käyttäytymistä on myös mitätöinti, nolaaminen, sarkasmi, nalkutus, nimittely, määräily, uhkailu, jyrääminen, piittaamattomuus, vähättely, kieltäminen, pilailu, lupausten rikkominen, painostaminen jne. Pakottaminen voi olla tehokasta, mutta erittäin vaarallista. Todellisuus on paras pakko, jonka ymmärtäminen auttaa nuorta itse valitsemaan. Keskity ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Sivuuta provokaatio.

Kuinka vastata aggressioon Älä anna periksi uhkailulle ja manipulaatiolle saadaksesi turvaa tai käydäksesi kauppaa työrauhasta. Uhriksi suostuminen on kallis hinta ja tekee (myös) nuoren olon hyvin turvattomaksi. Ota aikalisä, rauhoita ainakin itsesi Selvitä asiaa, hanki tietoa, esitä kysymyksiä Hanki tarpeellisia lisävoimia Tee turvasuunnitelma Ilmaise oma mielipiteesi ja toiveesi ääneen, vaikka et voisikaan kontrolloida kaikkea tilanteessa.

Kuinka vastata aggressioon Tee se, mitä aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen pitäisi tehdä: Tunnista tunteesi, hyväksy ne Määrittele ongelma Siedä epävarmuutta ja hämmennystä Kontrolloi käyttäytymistäsi Älä toimi impulsiivisesti, mutta kuuntele vaistoasi

Ristiriitatilanteessa Jos olet todella hermostunut, älä tee mitään. Mene pois ja odota kunnes jäähdyt. Ennen kuin avaat suusi, pysähdy hetkeksi ja mieti mitä sanot ja miten sanot Sano mitä tarkoitat ja tarkoita mitä sanot. Rauhallisesti. Älä koskaan, koskaan, korota ääntäsi. Jos keskustelukumppanisi on sitä mieltä, että äänesi on liian kova, se on liian kova. Sillä ei ole väliä oletko samaa mieltä. Älä koskaan lyö, töni tai tuupi keskustelukumppaniasi tai mitään esinettä

Ristiriitatilanteessa Älä koskaan kävele pois, kävele edestakaisin, pyöritä silmiäsi, haukottele, huohota, huokaise, virnistä, tai tee mitään muuta vihaista elettä keskustelukumppanisi suuntaan. Katso silmiin puhuessasi ja kuunnellessasi Tekemättä jättämiset ovat joskus yhtä aggressiivisia tekoja kuin väärät teot Sinun kritiikkisi ei ole rakentavaa Älä uhkaile Kaikki mitä ajattelet, teet tai sanot on sinun vastuullasi. Kukaan ei saa sinua tekemään mitään. Kukaan ei saa sinua vihaiseksi. Sinä teet sen itse. Siksi vain sinä voit sen lopettaa.

Ristiriitatilanteissa On OK olla eri mieltä asioista. Myös sinun kanssasi. Pyri ymmärtämään erilainen näkemys Jos sinulta kysytään jotain, vastaa siihen. Jos loukkaat toista, pyydä anteeksi (ei siksi, että teit väärin, vaan siksi että loukkasit toisen tunteita) Kerro miltä tuntuu, kysy miltä tuntuu. Kun toinen ihminen kertoo sinulle jotain, josta et pidä tai josta olet eri mieltä, älä sano, että hän on väärässä tai ettei hän tunne sitä mitä hän tuntee Voita halusi olla oikeassa Kuuntele, mitä toinen sanoo, älä arvaile tai lue ajatuksia Kuuntele pyyntöjä. Sinä et ole tuomari, joka sanoo mikä pyyntö on tärkeä.

Ristiriitatilanteissa Hyväksy jokainen vastaus jonka saat; sinulla ei ole muuta (täysjärkistä) vaihtoehtoa Jos pila ei ole toisen mielestä hauska, se ei ole. Älä oleta ihmisten lukevan ajatuksiasi. He eivät pysty siihen. Pyydä mitä tarvitset. Jos toinen pyytää jotakin, anna se, jos kohtuullisesti voit. Älä tee mitään tunteiden perusteella Jos jokin sattuu, anna sen sattua. Sinun ei tarvitse todistaa kenellekään mitään Toinen ihminen ei ole liian herkkä. Sellaista asiaa ei ole. Herkkyys on hyve, jota meidän tulee hoitaa. Jos voit muistaa yhden asian, se on kunnioitus. Kunnioita toista ihmistä. Kunnioita itseäsi.