Eheyttävää aluepolitiikkaa Selvitysraportti Alueide kehittämie Sisäasiaimiisteriö julkaisuja 23/2007
EHEYTTÄVÄÄN ALUEPOLITIIKKAAN Selvitysraportti Valtiosihteeri Atti Mykkäe
Sisäasiaimiisteriö julkaisu Teema: Alueide kehittämie Taitto: Petti Nuortimo Moistus: Sisäasiaimiisteriö moistamo 2007
Sisäasiaimiisteriö Tekijät (toimielimestä, toimielime imi, puheejohtaja, sihteeri) Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäe Sihteeristö: euvotteleva virkamies Au Nousiaie, ylitarkastaja Matti Kemppaie ja ylitarkastaja Ilkka Saloe Julkaisu imi (myös ruotsikielie) Eheyttävää aluepolitiikkaa -selvitysraportti Julkaisu osat Kuvailulehti Julkaisu päivämäärä 29.3.2007 Julkaisu laji Raportti Toimeksiataja Sisäasiaimiisteriö Toimielime asettamispäivä 24.11.2006 Tiivistelmä Alue- ja kutamiisteri Haes Maie asetti marraskuussa 2006 aluepolitiika eväät myöteiselle aluekehitykselle -selvityshakkee. Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäse tehtävä oli arvioida aluekehitykse uudistamistarpeita ja tehdä ehdotuksia maa eri osie myöteisestä aluekehitystä ja - kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Selvitystyössä o kartoitettu Suome alueellise kehitykse ykykuvaa ja tulevaisuutta sekä maa sisällä että osaa Euroopa uioiia. Suomi o haasteide edessä. Se väestö ikäätyy opeammi kui muide Euroopa maide väestö. Suomessa o samaaikaisesti sekä työttömyyttä että pulaa työtekijöistä. Tämä rajoittaa elikeioje kehitystä ja uhkaa palveluja. Kehityserot eri maakutie välillä uhkaavat kasvaa etisestää. Selvitykse mukaa aluepolitiikka kiteytyy seuraavii tavoitteisii: 1) Edistetää alueide kykyä meestyä maailmalaajuisesti 2) Pieeetää alueide välisiä kehityseroja 3) Turvataa peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Selvitystyö perusta ojaa eljää kehittämislijaa. Ne ovat elikeio- ja yritystoimita, osaamie ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Lisäksi selvitystyössä arvioidaa alueellisia erityispiirteitä ja hallio muutostarpeita. Raportissa o 57 toimepide-ehdotusta, iide vaikuttavuusarvio ja rahoitustarpeet. Toimepide-ehdotuste tavoiteea o parataa työllisyyttä, uude yritystoimia perustamista, alueellisesti tasapaioista liikkumise ja asumise mahdollisuutta sekä vahvistaa osaamisraketeita, työmarkkioide toimivuutta ja palveluje järjestämise taloudellista perustaa. Tavoitteea o myös virtaviivaistaa ja kasavaltaistaa hallitoa kaikilla tasoilla. Avaisaat (asiasaat) aluepolitiikka, aluekehitys, iovaatiopolitiikka, elikeio- ja yritystoimita, osaamie, työvoima, palvelut, hallito Muut tiedot Verkkoversio ISBN 978-952-491-221-1 (pdf), osoitteessa www.itermi.fi/julkaisu/232007 Sarja imi ja umero ISSN ISBN Sisäasiaimiisteriö julkaisusarja 23/2007 1236-2840 978-952-491-220-4 (id.) Kokoaissivumäärä Kieli Hita Luottamuksellisuus 47 Suomi 20 + alv+ postikulut Julkie Jakaja Kustataja Sisäasiaimiisteriö Sisäasiaimiisteriö
Irikesmiisteriet Författare (uppgifter om orgaet: orgaets am, ordförade, sekreterare) Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäe Sekretariat: kosultativ tjästema Au Nousiaie, överispektör Matti Kemppaie och överispektör Ilkka Saloe Publikatio (äve de fiska titel) Till e förehetlig regioalpolitik - utredigsrapport Publikatioes delar Presetatiosblad Utgivigsdatum 29.3.2007 Typ av publikatioe Rapport Uppdragsgivare Irikesmiisteriet Datum för tillsättadet av orgaet 24.11.2006 Referat I ovember 2007 tillsatte regio- och kommumiister Haes Maie ett utredigsprojekt med am Regioalpolitikes vägkost för e positiv regioutvecklig. Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäes uppgift var att utvärdera regioutveckliges behov av reform och att lägga fram förslag på sådaa regioalpolitiska åtgärder som stöder e positiv regioutvecklig i ladets olika delar samt de regioala allokerige av dessa åtgärder. Uder utredigsarbetet har ma kartläggt de regioala utveckliges uläge och framtid både atioellt och som e del av Europeiska uioe. Filad står iför stora utmaigar. Dess befolkig åldras sabbare ä i adra europeiska läder. I Filad fis dessutom samtidigt både arbetslöshet och brist på arbetskraft. Det begräsar utvecklige av ärigar och hotar service. Utveckligsskilladera mella olika regioer hotas bli äu större. Sammafattigsvis har regioapolitike följade målsättigar: 1) Regioeras möjligheter att klara sig globalt befrämjas 2) Utveckligsskilladera mella regioer förmiskas 3) Basservice och förbidelsera garateras i hela Filad Utredigsarbetet baserar sig på fyra utveckligslijer. De är ärigs- och företagsverksamhet, kuade och arbetskraft samt service och förbidelsera. Dessutom utvärderas regioala säregeheter och admiistrativa förädrigsbehov. Det fis 57 åtgärdsförslag i rapporte, värderig av deras slagkraft och fiasierigsbehove. Målet med åtgärdsförslage är att förbättra sysselsättige, att starta ya företag, regioalt balaserade möjligheter att bo och röra sig samt att förstärka kompetesstrukturer, arbetsmarkader och de fiasiella grude för orgaiserig av service. Målet är dessutom att strömlijeforma och demokratisera förvaltige på alla ivåer. Nyckelord regioalpolitik, regioutvecklig, iovatiospolitik, ärigs- företagsverksamhet, kuade, arbetskraft, service, förvaltig Övriga uppgifter ISBN-umret på ätversioe är 978-952-491-221-1 (www.itermi.fi/julkaisut) Series am och ummer ISSN ISBN Irikesmiisteriets publikatioer 23/2007 1236-2840 978-952-491-220-4 Sidoatal Språk Pris Sekretessgrad 47 Irikesmiisteriet 20 euro + moms Offetlig Distributio Förlag Irikesmiisteriet Irikesmiisteriet
Sisällysluettelo 1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET..............................6 1.1 Näillä eväillä eteepäi..............................................................6 1.2 Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia........................................9 1.3 Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi...................................12 1.4 Palvelut kaikkie saataville..........................................................16 1.5 Yhteydet kutoo..................................................................18 1.6 Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla...........................19 1.7 Alueelliset erityistoimet.............................................................22 1.8 Rahoitusyhteeveto................................................................25 1.9 Ehdotuste vaikuttavuus...........................................................26 2 ALUEELLISEN KEHITYKSEN NYKYTILA................................................27 2.1 Väestö, työvoima ja työllisyys........................................................27 2.2 Talouskehitys ja tuotatorakee...................................................30 2.3 Osaamie ja iovaatioympäristöt.................................................32 2.4 Palvelurakee.....................................................................34 2.5 Yhteydet...........................................................................39 3 ALUEIDEN KEHITTÄMISEN NYKYPUITTEET...........................................41 3.1 Aluekehityslaki ja suuittelujärjestelmä.............................................41 3.2 Alueide kehittämise valtakualliset tavoitteet, kehittämistoimet ja iide vaikuttavuus.............................................42 Liite...................................................................................45 Lähteitä................................................................................47
1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET 1.1 Näillä eväillä eteepäi Taustalla ovat maapalloistumie sekä vapaude, veljeyde ja tasa-arvo ihateet Maailma taloude muutos muuttaa aluepolitiika toimitaympäristöä. Maapalloistumise myötä taloudellie kilpailu kiristyy, sillä yhä suurempi osa tuotteista o kautta maailma yhteäisesti hioiteltuja. Uusia tuotao aloja sytyy uusie iovaatioide 1 seurauksea. Samaaikaisesti työvoimatarpeet muuttuvat opeasti. Äkilliset ja etistä mittavammat rakeemuutokset koskettavat yhä suurempaa määrää alueita. Samaaikaisesti muutokset alueide raketeissa ovat hitaampia. Tulevaisuudessa sekä työ että pääoma liikkuvat alueellisesti samaa suutaa. Maapalloistumise seurauksea kaikki alueet tulevat osittai samalla viivalle. O kyettävä tarjoamaa mahdollisuuksia hyvi koulutettua työvoimaa, kasvaville markkioille suutautuvaa yritystoimitaa ja hyviä yhteyksiä. Kyky saavuttaa tuotao kilpailuetuja ja markkioita o tärkeämpää kui aiemmi. Kasvavaa riskiä o, että muuttoliikkee seurauksea sekä lähtö- että tuloalueilla sytyy etistä eemmä kustauksia ifrastruktuuri ja palveluje uudellee järjestämisestä sekä sosiaaliste ogelmie lisäätymise vuoksi. Samaaikaisesti keskeisi haaste aluepolitiikassa o yhdistää vapaude ja tasa-arvo ihateet. Tämä o vaativaa erityisesti käytäö toimiassa. Vapaude ihateesee liittyy kiiteästi koko maapallo, Euroopa ja Suome kattava mahdollisuus kilpailuu ja siiä pärjäämisee. Tasa-arvo ihateesee puolestaa liittyy jokaise ihmise ja aluee mahdollisuus saada elämise peruspuitteet samalaisia. Tässä selvityksessä aluepolitiikalle asetetaa kolme keskeistä tavoitetta. Ne ovat samalla lijaus lähivuosia esii ousevii haasteisii: 1. Edistetää alueide kykyä meestyä maailma laajuisesti. 2. Pieeetää alueide välisiä kehityseroja. 3. Turvataa peruspalvelut ja yhteydet kaikkialla Suomessa. Kaksi esimmäistä tavoitetta ovat osi yleiseurooppalaisia. Euroopa uioi kilpailu- ja koheesiopolitiikka perustuvat iihi. EU: sisällä o jatkuva, osi ristiriitoje sävyttämä, vuoropuhelu kahde tavoittee välillä: Kuika kyetää samaaikaisesti vahvistamaa markkioita avaamalla kasakua tai koko maaosa kilpailukykyä suhteessa muihi ja samalla huolehtimaa, että elitaso- ja hyvivoitierot eivät samalla kärjisty alueide ja maide sisällä, Euroopassa ja maailmassa. Kolmas tavoite o suomalaie ja osi pohjoismaie: Turvataa peruspalvelut kaikille ja mahdollisuus liikkua. Tässä yhdistyy kaksi ajattelutapaa: Halu turvata kaikille perustasoltaa samalaiset elämise puitteet ja saada piee kasakua kaikki voimavarat käyttöö. Tavoite vahvistaa alueide kilpailukykyä o perusteltu. Suome kasatalous ei ole kaike kattava ykseys. Se muodostuu moi tavoi kasallisesti ja kasaivälisesti verkottueista, maakutii ja iide 1 Iovaatiolla tarkoitetaa kaikkea tieteellistä, tekologista, orgaisatorista, rahoituksellista ja kaupallista toimitaa, joilla tähdätää uusie tuotteide, meetelmie, palveluje ja toimitatapoje syyttämisee ja hyödytämisee.
keskuksii perustuvista aluetalouksista. Globaalissa taloudessa tietyt kilpailuedut ovat yhä eemmä paikallisia, osaamista ja verkostoja, joita muide kilpailijoide o erittäi vaikeaa kopioida. Nykyisessä avoimessa taloudessa suomalaiste alueide asemaa o tarkasteltava osaa EU: sisämarkkioita ja kasaivälistä kilpailua. Kasallise aluepolitiika suuittelussa korostuvat tällöi Suome pohjoise ja syrjäise sijaii sekä harva asutukse ja pitkie keskusetäisyyksie vaikutukset. Keskeie tavoite o saada aikaiseksi asetelma ja kehittymispolku, jossa aluetalouksie oma kyky vahvistua ja uusitaa omaa perustaasa o mahdollie. Tämä tarkoittaa kykyä meestyä mahdollisimma pitkälle omi voimi ilma, että meestymie perustuu ratkaisevasti valtio ja Euroopa uioi merkittävii tulosiirtoihi. Tavoitellaa pärjäämistä omillaa. Kaikkie alueide osalta tämä ei liee koskaa täysi mahdollista. Siksi tarvitaa yhteisvastuuta ja kehityseroje kavetamista. Oma kehitykse strategia ja malli Suomella o oma strategia. Se koskee kaikkea alueide kehittämistä. Se ostaa esille alue- ja rakeepolitiika toteuttamise tärkeimmät kilpailutekijät. Kyky meestyä kilpailukykyisyys edellyttää, että maakuat tuistavat omat vahvuutesa. Ne ovat hyvä osaamie, alueide erikoistumie ja verkostoitumie, yrittämie, toimivat työmarkkiat, katkottomat ja opeat liikee- ja viestitäyhteydet, hyvät palvelut, viihtyisä asumie ja turvallie ympäristö. Kyse o samalla vetovoimatekijöistä. Ne edistävät ihmiste ja yritystoimia saamista alueille ja pysymistä siellä. Samalla tämä kaikki vahvistaa alueellista ja paikallista kykyä luoda uutta pärjäämistä. Myös ihmiste määrä o kilpailutekijä. Suuret väestökeskittymät tarjoavat vahva kysytäpohja moipuoliselle elikeioelämälle, erityisesti palveluille. Ne muodostavat laajat työmarkkiat. Vastaavasti väestöää meettävät alueet tulevat kärsimää tulevaisuudessa samaaikaisesti työvoimapulasta, lisäätyvästä palveluje kysyästä ja rahoitusperusta heikkeemisestä. Kilpailukykyy ja alueide välisee kehityksee vaikuttaa myös se, kuika verotus kohdetuu, millaie o tukipolitiikka ja mite valtio toimitojaa sijoittaa. Tasapaioie alueellie kehitys voi toteutua vai, jos kaikissa maakuissa o hyvi pärjäävä elikeioelämä ja tehokkaasti toimiva julkie sektori. Niide avulla työttömyyttä voidaa pieetää ykyisestä. Maakutie oma tulomuodostukse o riitettävä vähitää ykyisessä määri huolehtimaa asukkaide hyvivoiista. Maakutie elikeioelämä o oltava erikoistuutta, mutta kuiteki riittävä moipuolista ja sopeutumiskykyistä suhdaevaihteluissa selviytymiseksi. Maakutaa o saatava osaavia ihmisiä. Maakua omie työmarkkioide o oltava toimivia. Vai äi voidaa turvata asukkaide hyvivoiti. Kiteyttäe: maakutie kilpailukykyä tulee edellee parataa, Suome ja se alueide kiiostavuutta vahvistaa. Samaaikaisesti o huolehdittava siitä, että alueide väliset kehityserot eivät kasva kohtuuttomiksi. Päivastoi, eroja o kaveettava. Euroopa uioi ja kasallise aluepolitiika väliei aluepoliittisia tukia kohdistetaa eite tarvitseville eli kehitykseltää ja tulevaisuude kehityskuvaltaa haasteellisille alueille. Suuri aluepolitiikka o perusta Selvitystyössä aluepolitiikkaa ymmärretää se laajassa merkityksessä s. suurea aluepolitiikkaa. Kaikella yhteiskuallisella toimialla, mukaa lukie valtio harjoittama fiassi- ja veropolitiikka sekä tulopolitiikka, o alueellie ulottuvuus. Jokaisella eduskua ja valtioeuvosto päätöksellä o aia alueellie ulottuvuus. Päätökset vaikuttavat alueide kehittymisedellytyksii suoraa tai välillisesti. Aluepolitiikalla suppeassa merkityksessä ymmärretää vai se osa valtio toimioista, jossa eriksee määritellää aluepolitiika rahoitus. Aluee perustaso o maakuta tai iide rypäs. Peruste o selvä. Suhteellise itseäise ja vahvistumaa kykeevä aluetaloude täytyy olla alueeltaa riittävä laaja, elikeioraketeeltaa kohtuullise moipuolie ja väestöpohjaltaa riittävä. Alueella täytyy olla aiaki yksi avoimessa taloudessa pärjäävä keskus, joka kykeee vahvistumaa omi voimi.
Tulevaisuudessa ja jo yt, työssäkäytialueet ovat laajetueet kutie ja seutukutie yli. Suuri osa kuallisista julkisista palveluista järjestetää maakuittai. Valtio aluehallito ja eeevässä määri myös paikallishallito orgaisoituu maakuittai. Aluepolitiikka ja se tukijärjestelmä o rakeettava riittävä vahvoille alueille. Maakuta o tässä katsaossa piei ajateltavissa oleva alue. Kuat ja seudut ovat sopivia alueita käytäö toimijoiksi. Kuta- ja seutujakoa voidaa tarvittaessa käyttää myös joideki aluepoliittiste erityistoimie kohdetamisalueia. Elikeioelämä Iovaatiot ja osaamie Yritysympäristöt Yksityiset palvelut Osaamie ja työllisyys Aluekehittämise ympäristö Palvelut Koulutukse ja tutkimukse ifra Eliympäristöt Julkiset palvelut ja palveluifra Ifrastruktuuri ja eliympäristö Kuva: Sisäasiaimiisteriö Kuva 1. Aluekehittämise toimitaympäristö Selvitystyössä ojataa pitkälle eurooppalaisee tapaa määritellä kehitykse paiopisteet. Ne tapahtuvat kasavaltaisesti alueilla. Läpi Suome, kaikissa maakuissa ja myös kasallisesti o ostettu eljä kehittämislijaa. Ne ovat selvitystyö toimepidesuosituste perusta. Samalla e kuvaavat aluekehitykse toimitaympäristöä. Lisäksi arvioidaa hallio muutostarpeita. Paiotukset ovat: 1. Elikeio- ja yritystoimita, 2. osaamie ja työvoima, 3. palvelut, 4. yhteydet sekä 5. hallito. Eheyttävä aluepolitiika tavoitteea o tasapaioie aluerakee, joka pitää kaikki maakuat elivoimaisea. Se mahdollistaa ykyistä tasaisemma taloudellise kasvu ja hyvivoii edellytykset koko maassa.
Jokaisessa maakuassa o oltava vähitää yksi kaupukiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyise sijaitipaika erityyppisille yrityksille ja moipuoliset paikalliset työmarkkiat. Lisäksi maakuissa o oltava hyvi meestyviä pieempiä kaupukiseutuja, vahvoja kutakeskuksia ja maaseutualueita. Maakua yritykset ovat tehokkaasti verkottueet sekä aluee sisällä että se ulkopuolelle. Alueide ja koko maa kilpailukyvy ja kehitykse kaalta o keskeistä, että vahvistetaa avoimessa taloudessa pärjääviä, kilpailukykyisiä klustereita. Samalla o vahvistettava osaamista ja se raketeita sekä hyvivoii perustaa. Tätä tukevat koulutukse, tutkimukse, liiketee, tietoliiketee sekä valtio ja kutie kehittämistoimet. Parhaimmillaa aluekehitystyö kokoaa yhtee ja verkostoi ihmisiä ja alueita. Kaikilla alueilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet toimia verkostoissa ja etsiä parhaat mahdolliset kumppait omalle toimiallee. Kasataloude kasvutavoitteet tulee pystyä osittai erottamaa alue-eroje kavetamistavoitteesta, koska kasvuu ja tehokkuutee tähtäävät toimet yleesä kehittävät keskuksia ja syrjäseuduille valuva hyöty jää pieemmäksi. 1.2 Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia Elikeio- ja yritystoimia vahvistamie o keskeie osa aluepolitiikkaa. Yritykset työllistävät ja tuovat aluee ulkopuolelta rahavirtaa aluetaloutee. Lisäksi e varmistavat hyvivoitiyhteiskua rahoitusperustaa. Suome bruttokasatuotteesta ja työllisyydestä pääosa sytyy jalostuksesta ja palveluelikeioista. Teollisuus työllistää eite maa etelä- ja läsiosissa sekä muutamissa keskuksissa. Alueellisii raakaaieisii perustuvaa teollisuutta toimii myös maa itä- ja pohjoisosissa. Iovatiivie pk-teollisuus o keskittyyt kaupukie ympäristöihi ja uusi korkea tekologia tuotato pääasiallisesti yliopistoje ja osaamiskeskittymie seutukutii. Vuoa 2003 yrityste lukumäärä ylitti jo lamaa edeltävä aja ja oli oi 230 000 kpl. Tästä piete ja keskisuurte yrityste osuus o yli 99 prosettia. Yrityste määrää vaikuttaa yrityste perustamisaktiivisuude lisäksi myös yrittäjie ikäätymie ja yritykse sukupolvevaihdokse oistueisuus. Palveluelikeioilla o huomattava ja etisestää kasvava merkitys työllistäjää. Lukuu ottamatta muutamia korkea tuottavuude aloja erityisesti rahoitus ja teleliikee palvelusektori tuottavuus o kuiteki alhaisempi kui teollisuudessa. Keskeiseä haasteea oki palveluje ja iide tuottavuude kehittämie sekä erilaiste julkis-yksityiste palvelumuotoje luomie. Kasataloude ja työllisyyde kasvu riippuu keskeisesti olemassa olevie yrityste ja yrittäjie kasvuhalusta ja uusiutumiskyvystä sekä uusie kasvuyrityste lukumäärästä ja toimitakyvystä. O välttämätötä lisätä kasvuhakuiste yrityste lukumäärää, rohkaista yrityksiä raketeellisii muutoksii sekä parataa iide mahdollisuutta osallistua tutkimus- ja tuotekehityksee ja saada riskirahoitusta. Valtaosa kaikista uusista yrityste työpaikoista sytyy pieessä joukossa kasvuyrityksiä. Suome alhaie kasvuyrittäjyysaktiivisuus o ristiriidassa korkea iovaatioastee ja hyvä koulutustaso kassa. Uusie, iovatiiviste yrityste perustamie tai olemassa olevie yrityste liiketoimia uudistamie lisäävät kilpailua. Tämä saa myös muut yritykset iovoimaa ja tehostamaa toimitaasa. Seurauksea o työllisyyde kasvu ja kilpailukyvy kaalta välttämätö tuottavuude paraemie. Lähtökohtaisesti tuetaa alueide elikeiollista erikoistumista iide omie vahvuuksie ja osaamise perusteella. Työllisyys- ja aluepoliittisista syistä yritys- ja iovaatiotuki kohdistetaa erityisesti aloittavii yrityksii, palveluyrityksii sekä kasvavii ja kasaivälistyvii yrityksii. Lisäksi tuetaa yrityksiä iide toimia murrosvaiheissa. Huipputekologia kehittämisee perustuvat ivestoiti- ja kehittämistuet ohjautuvat pitkälti suuryrityksille ja alueellisesti muutamii kasvukeskuksii. Liiketoimitaosaamisee, myytii ja
markkioitii ja kasaivälistymisee sekä eri toimijoide verkostoitumisee paiottuvat toimepiteet kohdistuvat suhteellisesti eemmä pk-yrityksii ja alueellisesti tasapaioisemmi. Tätä paiotusta vahvistetaa. Uusiutuvie eergialähteide kehitystä, iovaatioita ja iide kaupallistamista edistetää. Suomi o bioeergia hyödytämisessä Euroopa kärkimaita, ku mittaria käytetää puu ja muide biopolttoaieide osuutta eergia kokoaiskulutuksesta. Suomessa suuri osa uusiutuvie eergialähteide käytö kasvusta tulee edellee bioeergia käytö lisäämisestä. Maassamme o bioeergiapohjaa biodieseli, bioetaoli ja biokaasu tuotao merkittäväksi käyistämiseksi. Samoi kylmä ilmasto haasteesta o sytyyt merkittävä osaamise vahvuus, jota hyödyetää korkeatasoise tekologia vieissä. Suomella o tarjottavaaa mm. eergiatekologiaa, jolle maailmalla o kasvavaa kysytää. Maa- ja metsätalous o yksi keskeie tulomuodostukse lähde maaseudulla ja pieemmissä taajamissa. Bioeergia merkitykse kasvu luo uutta kysytää äille toimialoille. Samalla se johtaa hajautettuu eergiatuotatoo. Pk-yrityksillä ja yrittäjyydellä o keskeie merkitys aluetaloude kaalta. Maaseudu yritystoimia paiopisteiä ovat maa- ja metsätaloude kilpailukyvy turvaamie, maaseudu elikeioje moipuolistamie yrittäjyyttä vahvistamalla ja moipuolistamalla sekä paikallise omaehtoisuude aktivoimie. Maaseudu ja keskuste vuorovaikutusta ja yhteistyötä tiivistetää. Suome matkailustrategia vuotee 2020 ja valtioeuvosto periaatepäätös Suome matkailupolitiikasta asettavat merkittävät kasvutavoitteet maamme matkailulle, jolle haetaa kasvua erityisesti ulkomailta. Matkailu o luotaisesti elikeio, joka kehittämie vaikuttaa alueellisesti laajasti. Matkailustrategia läpivieti o osa laajaa aluepolitiikkaa. Jo yt o edistetty kokeiluluotoisesti työllistymistä kehityksiltää haasteellisimmilla väestötappioalueilla. Suomessa sosiaaliturvamaksuja o kokeilua aleettu Pohjois-Lapissa sekä eräissä saaristokuissa vuodesta 2003 alkae koskie yksityisiä työatajia. Maksuja aleettii myös Kaiuussa, jossa kokeilu koskee vuosia 2005 2009. Kaiuu aleus koskee myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Pohjois-Lapi ja eräide saaristokutie kokeilua laajeettii vuoa 2006 koskemaa myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Kokeilua jatketaa vuode 2009 loppuu ja se piiriä laajeettii Itä-Suomessa. Vuoa 2007 alkaa kokeilu, jossa em. eite väestöää meettäville alueille esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä vapautetaa työatajamaksuista määräajaksi. Rakeerahastokaudella 2007 2013 komissio mahdollistaa erityistoimepiteitä syrjäisimmille alueille. Tämä koskee yritykse juoksevie kustauste aletamisee tarkoitettuja toimitatukia, jotka ovat kilpailulaisäädäö mukaa muutoi kiellettyjä. Tällaisia uusia tukimuotoja ovat erittäi harvaa asuttuje alueide toimitatuet (alle 8 asukasta eliökilometriä kohde, alueide kokoaisväestömäärä o oi 775 000) väestökado hillitsemiseksi sekä tuet yrityste perustamise ja aikaise kasvu helpottamiseksi. Lisäksi syrjäisimmillä ja harvaa asutuilla alueilla voidaa hyväksyä tuki lisäkuljetuskustauste osittaisee korvaamisee. Myös de miimis -kato korotus ataa lisävapauksia uusie tukimuotoje kehittämiselle tai ykyiste tehostamiselle. Ehdotukset: 1 Kasallisesti o ykyistä selkeämmi kohdeettava erityisesti suoria ivestoititukia kaikkei haasteellisimmille alueille Itä- ja Pohjois-Suomee sekä syvästä ja jatkuvasta rakeemuutoksesta kärsiville alueille. Aluetukialueita o tarkasteltava tästä lähtökohdasta vuotee 2010 meessä. 2 Starttirahauudistus o vakiaistettava. Starttijärjestelmä toteuttamisee vähitää ykyisellä tasolla osoitetaa riittävä rahoitus työmiisteriö ja kauppa- ja teollisuusmiisteriö ao. mometeilta. Lisärahoitusta ei tarvita. 3 Fivera Oyj: mahdollisuuksia rahoittaa riittävästi ja joustavasti heikoimpie alueide yritystoimitaa o paraettava seuraavi toimepitei: 10
3.1 Poistetaa valtio talousarviossa määritellyt vuosittaiset rahoitukse myötämise eimmäisvaltuudet, joilla säädellää mm. aluepoliittiste korkotukilaioje vuosittaista eimmäismäärää. Näi mahdollistetaa mm. suurte ivestoitihakkeide rahoitus kehitysalueilla. 3.2 Fivera Oyj: o lisättävä riskiottoaa kehitysalueilla erityisesti aloittavie yrityste ja kasvuyrityste osalta. Riittävällä riskirahoituksella voidaa turvata yritystoimia jatkumie yrittäjäpolve vaihtuessa. Fivera Oyj: myötämä laia- ja takausvolyymi ostetaa yli miljardii euroo vuodessa. Tämä mahdollistamiseksi Fivera Oyj: korkotukie ja tappiokorvauste lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa. 3.3 Alueellista pääomasijoitustoimitaa o kehitettävä site, että valtio budjetissa osoitetaa riittävät varat Fivera Oyj:lle sijoitettavaksi sellaisii alueellisii pääomasijoitusrahastoihi, joissa o myös yksityistä pääomaa tarvittava määrä. Yksityise rahoitukse määrä tulee porrastaa site, että se o tukialueilla 1 ja 2 vähitää 30 prosettia ja muualla vähitää 50 prosettia. Valtio kohdetaa Fivera Oyj: pääomasijoitustoimitaa valtioyhtiöide myytituloista vuosia 2007 2008 20 miljooa euro lisäykse alueellisii rahastoihi ja 30 miljooa euro lisäykse iovatiiviste yrityste pääomituksee vuosia 2007 2010. Lisäksi Euroopa aluekehitysrahasto varoja suuataa tässä tarkoituksessa alueellisii pääomasijoitusrahastoihi. Alueelliste rahastoje sijoitustoimia paiopisteeä ovat aluee aloittavat tai kasvuvaihee iovatiiviset yritykset, joilla moipuolistetaa ja uudistetaa alueellista elikeiorakeetta ykyistä kilpailukykyisemmäksi. Tällaista sijoitustoimitaa o kehitettävä myös äkillise rakeemuutokse kohteeksi joutueilla alueilla. Iovatiiviste yrityste pääomitukse rahoituksesta osa käytetää toimitaa, jolla ostetaa yrityste aloittavie iovatiiviste hakkeide osaamise ja kasaivälisee markkiaa hakeutumise tasoa. 4 Kokeilua, jossa esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä saa vapautukse työatajamaksuista, o laajeettava eite väestöää meettävii alueisii (seutukuat, joissa väkiluvu väheemie vuosia 1995 2003 o ollut 10 prosettia tai suurempi) ja harkia mukaa osalle äkillisestä rakeemuutoksesta kärsiviä seutukutia. Laajeukse vuoksi tarvitaa lisää myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa. Kokeilu jälkee arvioidaa mahdollisuus muuttaa tuki verohuojeukseksi. 5 Erittäi harva asetukse alueella (alle 8 as./km 2 ) kohdeetaa seuraavat uudet toimitatuet: 5.1 Pk-yrityste tietoliikeekustauksii ml. liittymismaksut myöetää toimitatukea 20 prosettia vuodessa. Lisärahoitustarve o 26 miljooaa euroa. 5.2 Selvitetää mahdollisuus poistaa sähkövero pieiltä ja keskisuurilta yrityksiltä vuode 2007 kuluessa. 5.3 Matalapalkkatuki ulotetaa kaikkii työtekijöihi. Tukea saavat työatajat palkatessaa työtekijä, joka palkkatulot ovat yli 900 euroa, mutta alle 2000 euroa. Tuki o porrastettu ja se eimmäismäärä o 220 euroa kuukaudessa. Arvioitu lisärahoitustarve o oi 90 miljooaa euroa. 6 Kuljetustukea jatketaa ykyisellä alueella vuode 2007 jälkee. Tukea lisätää. Tavaroide kuljetustue porrastusta ostetaa pitkiä etäisyyksiä suosie 13 38 prosettii. Tuki laajeetaa koskemaa myös letorahtia ja tuotteide toimittamista posti kautta. Tuki ulotetaa myös soveltuvi osi raaka-aie- ja puolivalmistekuljetuksii. Lisärahoitustarve o 3,5 miljooaa euroa. 7 Maakua kehittämisrahaa o tehtävä kymmee miljooa euro tasokorotus. Osa tästä kohdeetaa äkillise rakeemuutokse alueille. 8 Alueellista eergiataloutta ja omavaraisuutta o vahvistettava ivestoititui, tutkimusja tuotekehitysrahoitusta lisäämällä, sopimuksi, verkostoje avulla ja kokeilui. 11
Kilpailukykyie eergia hita turvataa koko maassa ja hyödyetää tehokkaasti bioeergiaa ja eergiatekologia kasaivälisiä markkiamahdollisuuksia. Uusiutuva eergia tuotao sekä eergia käytö tehostamiseksi lisätää eergiahakkeide tukea sekä tiedotus ym. kampajarahoitusta. Lisärahoitustarve o 30 miljooaa euroa. Hakkeide käyistymise opeuttamiseksi uusiutuvie eergiahakkeide tukitasoa ostetaa. Liiketee toise sukupolve biopolttoaieide kehittämisohjelma toteuttamisee tarvitaa myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa vuosille 2010 ja 2011 sekä selvitysrahoituksee 0,5 miljooaa euroa vuosille 2008 2010. 9 Matkailu edistämiskeskukse (MEK) roolia Suome matkailukuva markkioiissa terävöitetää tukemalla MEK: ja matkailu suuralueide alueide (Lappi, saaristo, Järvi- Suomi) vieiedistämistoimitaa, joho myös alueide kärkiyritykset ja matkailukeskukset osallistuvat. 10 Elikeio- ja yritystoimia kehittämisorgaisoiti uusitaa: 10.1 Valtioeuvosto periaatepäätökse (18.5.2006) mukaisesti toteutetaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmä uudistus. 10.2 Maakuittai kootaa yhtee verkostoo tekologia kehittämiskeskukset ja seudulliset elikeioje kehittämisyhtiöt. Tavoitteea o yksi maakuallie elikeioje kehittämisorgaisaatio, joka o orgaisoituut seutukuallisesti. Tähä kutaperusteisee orgaisoitii kytketää valtio eli TE -keskuste asiatutijoita. Yrityspalveluorgaisaatiolle luodaa yksi yhteie tietokata. 1.3 Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi Eheyttävää aluepolitiikkaa kuuluu, että hajallaa Suomessa ja maailmalla olevia osaamise saarekkeita kootaa toimiviksi ja erikoistueiksi kasaivälisiksi verkostoiksi. Koulutustarjota ja se laatu ovat avaiasemassa, ku osaamista vahvistetaa. Siihe vaikuttavat alueellie korkeakoulu- ja oppilaitosverkko, tutkimus- ja kehittämistoimita, uude tiedo ja tekologia soveltamie, iide tuloste levittämie sekä osaamise raketeet. Osaamispääomaa ja työmarkkioide toimivuutee vaikuttaa myös osaavie ihmiste muutto alueelle ja alueelta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammatillise koulutukse verkostoa kehitetää tukemaa maa eri osie kilpailukykyä, tasapaioista kehitystä ja alueellista iovaatiotoimitaa. Kaikkii maakutii turvataa korkeakoulutusta tarjoava yksikkö. Se voi olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Haasteellisi tilae o iissä maakuissa Etelä-Pohjamaa, Etelä-Savo, Kaiuu, Keski-Pohjamaa, Satakuta, Päijät-Häme, Kata-Häme, Kymi ja Itä-Uusimaa joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Nämä maakuat edustavat yli 20 prosettia Suome väestöstä ja yritystoimiasta. Näissä maakuissa tulee yliopistokeskuste toimitamalli ratkaista yhdessä maakua, ao. yliopistoje ja ammattikorkeakoulu keske. 12
Yliopisto Yliopisto sivutoimipiste Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu sivutoimipiste Tekologiakeskus (TEKEL) Kuva 2. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja tekologiakeskusverkosto Osaamise vahvistamista o tarkasteltava vähitää maakuallisea kysymykseä. Yliopistot eivät ole kaupukeihi tai seutuihi sitoutueita laitoksia, vaa suurelta osi iillä o tutkimuksessa kasaivälie ja koulutuksessa valtakuallie tai osavaltakuallie rooli. Ammattikorkeakoulut ovat lähes kaikki vähitää maakuallisia. Ammatillise koulutukse ylläpito o useilla alueilla maakuallista tai lähes maakuallista. Lukioide ylläpidossa o lähitulevaisuudessa lähes samat haasteet. Peruskoulutus o pääosi kuallista. Ammattisiirtymät ja ammattie vaihdot yleistyvät. Aikuiskoulutukse tulee luoda edellytyksiä ammatilliselle ja alueelliselle liikkuvuudelle. Osaamise kehittämie tulee raketumaa lyhyille hekilöstökoulutusjaksoille ja pidempikestoisille, useimmite tutkitoo tähtääville osaamise uudistamisjaksoille. 13
Maakuissa työvoima tarjota polarisoituu keskus- ja reua-alueide välillä. Väestö ikäätymie, muuttoliike ja se vaikutus aluee väestöraketeesee, ml. sukupuolirakee, vaikuttaa merkittävästi paikallis- ja aluetalouksii ja iide työmarkkioihi. Nämä tekijät eriyttävät työvoima tarjotaa eri maakutie välillä. Alue- ja paikallishallio päätösvaltaa työvoimapoliittiste välieide käytössä ja liikkumavaraa työvoimapolitiika toteuttamisessa o lisättävä. Tavoitteet ovat selvät: Työvoima saatavuus o turvattava koko maassa. Työuria o pideettävä. Työllisyysastetta o ostettava. Kaikki tämä edellyttää tulevaisuudessa koko väestöltä riittävää ammatillista peruskoulutusta sekä mahdollisuuksia osaamise ja ammattitaido jatkuvaa huoltoo ja kehittämisee. Alueelliste työmarkkioide toimivuutta o myös paraettava. O huolehdittava siitä, ettei mikää maakua työttömyysaste oleaisesti ylitä maa keskimääräistä työttömyyde tasoa. Tavoitteea o työllisyysastee ostamie ja työttömyyde aletamie jokaisessa maakuassa. Työvoima- ja koulutustarpeide eakoiti o edellee hajaaista ii valtakuallisesti kui alueellisesti. Eakoiti o edellee keskeisimpiä aluekehitykse strategise suuittelu asioita. Lähivuosia tämä koskee erityisesti elikeio- ja palveluraketee muutoste ja ikäätymise vaikutuksia kehityksee. O luotava kasallisesti yhteäie koulutukse ja työelämä tarpeide eakoitijärjestelmä. Tämä edellyttää, että saadaa aikaiseksi toimiva maakutie, keskushallio ja eri toimijoide vuoropuhelu ja päätöksetekojärjestelmä. Taloude ja työpaikkoje kasvu tapahtuu yrityste ja erityisesti kasvuyrityste kautta. Voimakkaimmi kasvavat yritykset ovat lähes poikkeuksetta iovatiivisia, osaamispohjaisia ja kasaivälisesti suutautueita. Kasaivälistämise haaste koskee yrityksiä, oppilaitoksia sekä välittäjä- ja muita tukiorgaisaatiota. Se tarkoittaa samaaikaisesti kahta asiaa: Suomalaiste asiatutijoide ja orgaisaatioide tiivistä kytkeytymistä ulkomaisii verkostoihi, sekä ulkomaise osaamise ja yritystoimia saamista Suomee eri muodoissaa. Huippuosaamie ja toimivat yhteistyöalustat ovat keioja, joilla kyetää lisäämää alueelliste iovaatioympäristöje vetovoimaa sekä kotimaiste että ulkomaiste yrityste, tutkimusyksikköje ja asiatutijoide silmissä. Oleellista o kehittää olemassa olevia alueellisia vahvuuksia ja julkise sektori ja elikeioelämä yhteistyöä luoda edellytykset pitkä aikaväli kehittämistyölle. Maakutie kykyä luoda iovaatioita o tuettava. Maakuissa o saatava aikaa etistä vahvemmi sisäsytyistä kasvua. Siiä perustaa ovat kasaiväliset ja kasalliset verkostot sekä alueella toimivie klustereide kyky tuottaa uusia iovaatioita. Arvio mukaa sisäsytyise kasvu aikaa saamiseksi oi kolme prosettia alueellise klusteri työvoimasta tarvitaa iovaatioide kehittelyy ja tuotekehityksee. Samaaikaisesti maakua korkeakoulutuksessa o tuotettava sellaista liiketoimitaosaamista, joka pystyy luomaa valmiita markkioita eakoivalla otteella. Voimavaroja kohdeetaa maakutaohjelmie, osaamiskeskusohjelmie, kasallise koulutus-, kulttuuri-, tiede- ja tekologiapolitiika, alueelliste tekologiastrategioide ja työelämä kehittämishakkeide perusteella. Osaamiskeskukset kytketää tiiviisti kasallisee iovaatio- ja tekologiapolitiikkaa. Osaamiskeskustoimita o ollut osaltaa luomassa alueellisia iovaatiojärjestelmiä. O tärkeää, että uude vuodet 2007 2013 kattava osaamiskeskusohjelma toimitamallit ja raketeet pystyvät mahdollisimma hyvi vastaamaa kasvuyrityste kehittämistarpeisii. Osaamise hyödytämistä keskuste ulkopuolella o tuettava. Koko maa edellytyksistä hyötyä lisäätyvästä tekologia- ja osaamisrahoituksesta o huolehdittava. Ehdotukset: 11 Aluekehitykse äkökulmasta yliopistoje kasaivälie verkottumie o aiempaa tärkeämpää. Kasallisi voimavaroi o vahvistettava erityisesti tätä verkottumista osaa korkeakouluje kasaivälistymisstrategiaa. Lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa vuosittai aikavälillä 2008 2011. 14
12 Yliopistoje välillä työjakoa o kehitettävä site, että eri tieteealoja kootaa vahvemmiksi kokoaisuuksiksi. Opetusmiisteriö valmistelee yhteistyössä yliopistoje kassa vuotee 2012 meessä esitykse yliopistoverkostosta, jossa o ykyistä vähemmä, mutta tieteellisesti vahvempia tiedekutia. Raketeellie kehittämie edellyttää siirtymävaihee hakerahoitukse lisäämistä 20 30 miljooaa euroa vuosittai raketeelliste uudistuste määrästä riippue. 13 Yliopistokeskuste asema o selkeytettävä. Niide roolia alueellisessa iovaatiopolitiikassa o täsmeettävä. Toimia rahoituksee o löydettävä ykyistä ohjelmarahoitusta pysyvämpiä ratkaisuja. Tämä voi tapahtua yliopistoje, ammattikorkeakouluje ja aluee toimijoide yhteistyöllä ja rahoituksella. Kehyslisäykseä toimitameorahoituksee o lisättävä ykyie kolme miljooa euro kehittämisrahoitus. Yliopistokeskuksista ei kehitetä yliopistoja, vaa e ovat useide yliopistoje yhteistoimitaa perustuvia erityisesti yliopistoje yhteiskuallista palvelutehtävää toteuttavia yksiköitä. Niissä tehtävä tutkimus ja tutkitoo johtava koulutus kytketää tiiviisti aluee huippuosaamise kehittämisee ja toisaalta aikuiskoulutuksee. 14 Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistyötä ja työjakoa o tiivistettävä kaikissa maakuissa eteki maakua koulutus-, työvoima- ja yrityste tarpeide äkökulmasta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat ja päivittävät yhteise aluestrategia yhdessä maakua liittoje kassa. Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistä hallitoa voitaisii kokeilla iissä maakuissa, joissa yhteistyö jo luotaisesti o edeyt pisimmälle. Ulkopuoliste jäsete mukaaoloa korkeakouluje hallituksissa vahvistetaa. 15 Ammattikorkeakouluja o vahvistettava ii, että iissä tarjotaa vaikutusaluee tarvitsemaa kaupallista ja tekistä koulutusta sekä osaamista. Niissä maakuissa, joissa ei ole tiedeyliopistoja, o lisättävä sellaista ammattikorkeakouluje tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, joka hyödyttää vaikutusaluee yritystoimitaa. Lisämääräraha tarve o viisi miljooaa euroa. 16 Ammatillie koulutus o koottava maakuittai yhdelle ylläpitäjälle. Muutoi ei kyetä varmistamaa hallittua muutosta tilateessa, jossa samaaikaisesti ikäluokat ja maakutie voimavarat pieetyvät. Samaa kokoaisuutee tulee koota myös lukiokoulutukse järjestämisvastuu. Samassa yhteydessä valtioosuusjärjestelmää o muutettava ii, että piete lukioide tuki muutetaa toimitayksikkökohtaiseksi. Valtiovalla o tuettava tällaiste kestävie ja ykyistä vahvempie koulutukse järjestämisraketeide aikaasaamista. 17 Aikuiskoulutustarjotaa o kehitettävä työelämä, työikäise aikuisväestö ja alueide kehittämise tarpeita paremmi vastaavaksi. Oppisopimuskoulutusta o laajeettava ammatillisee aikuiskoulutuksee ja korkeakoulutasoisee aikuiskoulutuksee. 18 Kehitetää yksi maakuallise ja valtakuallise työvoima- ja koulutustarpee eakoitijärjestelmä. Siihe sisällytetää kaikki koulutusasteet ja -muodot. Maakuissa perusarvio suoritetaa maakua liito koordioimaa yhteistyössä valtio aluehallitoviraomaiste, järjestöje ja koulutukse järjestäjie kassa. Arvio sisällytetää maakutaohjelmaa. Maakuallie ja valtakuallie vuoropuhelu varmistetaa vuosittai liittoje ja ao. miisteriöide välillä. Valtakuallisesti muodostettava kokoaisäkemys työvoima- ja koulutustarpeista perustuu yhtäältä alueide lijauksii ja toisaalta keskushallio sisällä koottuu äkemyksee. Koulutustarpee eakoii osalta käyttöö otettu MITENNA-malli muodostaa toteutukse perusta. Valtakuallie kokoaisarvio ja lijaukset laaditaa opetusmiisteriö, sisäasiaimiisteriö ja työmiisteriö yhteise valmistelu pohjalta valtioeuvostossa. 19 Osaamiskeskusohjelma klusteripohjaista alueide välistä yhteistyötä o laajeettava maakutie sisällä site, että myös pieempie keskuste ja syrjäisempie alueide toimijat voivat ottaa osaa siiä toteutettavii kehittämishakkeisii ja hyötyä uusimma tiedo ja osaamise siirrosta. 15
20 Vuodesta 2007 lähtie vähitää vuotee 2012 saakka o lisättävä joka vuosi 5 10 tekologia-asiatutijaa TE-keskuste tekologiayksiköihi joko TEKES: sisäisiä siirtoia tai osi palkkaamalla lisähekilöstöä. 21 VTT: tulee vahvistaa olemassa olevie alueyksiköidesä toimitaa ja kehittää toimipisteverkostoaa alue- ja yrityslähtöisesti. 22 Työllisyysperusteisia ivestoitimäärärahoja o lisättävä ykytasosta kymmee miljooaa euroa. Valtioapuivestoieissa jakoperusteita o tarkistettava site, että työttömyysastee paioarvo ostetaa ykyisestä 40 prosetista 60 prosettii. 23 Valtio, kutie ja yrityste o yhdessä huolehdittava työllisyyde alueellisesta tasapaiosta. Tällä hetkellä valtio o velvollie järjestämää työmahdollisuuksia työssäkäytialueilla, joissa työttömyys ylittää koko maa taso 1,8-kertaisesti. Kerroi tulee laskea 1,6:ee. 24 Valtakuallisesti o laadittava aktiivise ja työperäise maahamuuto ohjelma. Maahamuuttopolitiikkaa o kehitettävä site, että ulkomaie työvoima sijoittuu alueellisesti tarvetta vastaavasti. Tämä edellyttää, että viisumikäytäöt ovat joustavia ja työlupameettely yksikertaie. Maakuissa tai maakutie yhteistyöllä tulee perustaa aktiivista työperäistä maahamuuttoa edistävät ja sitä koordioivat maahamuuttotoimistot. 1.4 Palvelut kaikkie saataville Julkisesti järjestettyje palveluje tasavertaie saatavuus o välttämätötä ihmiste ja alueide välise tasa-arvo varmistamiseksi. Näistä keskeisimpiä ovat hyvivoiti-, sivistys- ja turvallisuuspalvelut. Tavoittee saavuttamiseksi o muutettava hallio raketeita ja kehitettävä tapoja järjestää ja tuottaa palveluita. Asiakkaa pääsyä palveluihi asuipaikasta riippumatta o helpotettava. Sekä kutie että valtio palveluissa o erotettava iide järjestämie ja tuottamie. Järjestämie voi olla orgaisoitu laajalla maatieteellisellä alueella, kute maakuallisesti. Se sijaa palveluja o tuotettava laadukkaasti, tehokkaasti ja e o saatava helposti ja läheltä. Julkise taloude ja erityisesti kutie taloudellie katokyky tuovat haasteita palveluje rahoittamisee. Väestö väheee harvaa asutuilla alueilla. Tämä vuoksi myös palveluje asiakaskuta väheee ja tuottavuus heikkeee. Ikäätymise vuoksi työtekijöitä o vaikea saada harvaa asutuilla alueilla ja kaupugeissa. Tämä tuo haasteita palveluje järjestämiselle. Palvelutyö o keskeie aluetalouksie vahvistaja. Hyvä palvelutaso, uudet palveluiovaatiot ja yksityie palvelutuotato työllistävät iissä työpaikat eivät helposti karkaa rajoje ulkopuolelle. Ne voivat toimia myös houkuttimia muuttaa paikkakualle tai ehkäistä poismuuttoa. Julkise ja yksityise sektori kumppauus palvelutuotaossa o tärkeää. Se avaa oistuessaa alueelliselle elikeiotoimialle uusia mahdollisuuksia erityisesti haasteellisilla alueilla. Aluetalouksie vahvistamiseksi iovaatiotoimita o ulotettava julkiste toimijoide kilpailuttamisee. Tarjouspyytöihi o sisällytettävä vaatimus uusie palvelu- ja muide iovaatioide aikaasaamisesta asiakkaille, palveluje taloudelliselle toteuttamiselle ja palvelu tuottajille. Malli ohjaa suoraa sellaisee kehittämistyöhö, joka hyödyt ja käyttööottohalukkuus o varmistettu ealta. Muutoi rahoitusperusta ei kestä. Palveluja tulee tarjota mahdollisimma paljo sähköisessä muodossa, jotta e ovat alueellisesti tasavertaisesti saatavilla. O luotava kasallisesti yhteesopivia sähköisiä julkisia palveluja ja prosesseja. Samaaikaisesti kehitetää yhteispalvelujärjestelmää. Nämä yhdessä muodostavat valtakuallisesti kattava asiakaspalvelukokoaisuude. Kuta- ja palvelurakee -uudistukse tavoitteea o, että kutie järjestämisvastuulla olevie sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluje laatu voidaa kohtuuhitaisesti tuotettua turvata koko maassa. Se edellyttää kuiteki moissa palveluissa kuta- ja seutukutarajat ylittävää järjestämisyhteistyötä 16
ja uusia tuottamise tapoja. Kiireellisitä o aikaasaada terveydehuollo, siihe läheisesti liittyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomat hoitoketjut. Myös ammatillise ja lukiokoulutukse ylläpitojärjestelmät o saatava kootuksi lähiä maakuallisiksi. Valtio paikallishallitopalveluita o tarkasteltu liia sektorikohtaisesti. Sektoriviraomaiset kehittävät palveluverkostoa puhtaasti omista lähtökohdistaa osi tuottavuushakkee myötävaikutuksella. Se seurauksea paikallishallitoverkosto karsiutuu epätarkoituksemukaisesti ja eri viraomaiste yhteistyöllä aikaa saatavia syergiaetuja jää saamatta. Ehdotukset: 25 Sähköisiä palveluja kehitetää voimakkaasti. Kutie (KutaIT), valtio (ValtIT) ja sosiaalija terveydehuollo kasallie toimija o yhdistettävä julkishallio yhteiseksi toimijaksi (JulkIT:ksi) vuotee 2011 meessä. 26 Vuotee 2010 meessä o muodostettava maalaajuisesti kattava yhteispalveluverkosto. Siiä valtio viraomaiset, kuat ja Kasaeläkelaitos tarjoavat asiakaspalvelusa yhteisesti silloi, ku oma palvelupistee ylläpitämie ei ole perusteltua. Yhteispalvelupisteide palveluvalikoima sovitaa paikalliste tarpeide mukaisesti. Yhteispalvelussa o aia saatavilla hekilökohtaista asiakaspalvelua sekä pääsy sähköisii palveluihi ja tarvittaessa ohjaus tai avustus iide käyttämisessä. Julkisia palveluita viedää yhteispalvelua esimerkiksi palvelukeskuksii, kauppoihi, kuataloille, terveyskeskuksii ja kirjastoihi. 27 O kehitettävä erityie syrjäiste ja harvaa asuttuje kutie palveluraketeide muutostuki. Sitä kohdeetaa kuille, jotka toteuttavat yhteispalveluu ja sähköisee asioitii liittyviä, laissa määriteltyjä hallito- ja palveluraketeide muutoksia. Tue myötämisestä tehdää eakkopäätös, mutta tuki maksetaa jälkikätee ku suuiteltu rakeemuutos o toteutuut. Tue myötämisperiaatteet, määrä ja toteutus valmistellaa vuode 2007 kuluessa. 28 Valtioosuusjärjestelmää kehitettäessä o varmistettava, että olosuhde- ja demografiset tekijät sekä tulopohja tasaus otetaa riittävä paiavasti huomioo. Verotuloje tasausrajoja o korotettava valtakuallisee keskiarvoo, jotta julkisesti järjestettävie palveluje rahoitusperusta voidaa varmistaa koko maassa. 29 O tuettava kualliste palveluje järjestämistä maakuallisesti muide kui lähipalveluje osalta. Valtio ohjaa mahdollisesti käyttämättä jäävää kutie yhdistämisavustusta tai eriksee imettyä uutta avustusta väestöpohjaltaa riittävä laaja-alaiste järjestämisvastuualueide luomisee. Tavoitteea o erityisesti saada aikaiseksi terveydehuollo, siihe läheisesti kytkeytyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomia kokoaisuuksia. Vastaavalla tavalla tuetaa ammatillise ja lukiokoulutukse maakuallista kokoamista. Tukijärjestelmästä tehdää tehokkaampi kui kutie yhdistymisavustustuki o. Osa tuesta kohdeetaa järjestelmä luomisee; toie osa kohdeetaa saavutettavie tuloste (vaikutukset kutataloutee, palveluje tuottamise tehokkuus ja palveluje laatu) perusteella. 30 Maakuittai o laadittava alueelliset toimepideohjelmat väestö ikäätymise tuomie työmarkkia-, talous- ja palvelurakeehaasteide varalle sekä väestö terveyde edistämisee. Lijaukset kytketää maakutaohjelmii. 17
1.5 Yhteydet kutoo Toimivat ja koko maa kattavat liikee- ja viestitäviestitäverkot sekä -palvelut ovat perusedellytys maakutie elivoima säilymise sekä kestävä ja tasapaioise alueraketee kehittämise kaalta. Liikee- ja viestitäyhteyksie laatu ja opeus vaikuttavat erityisesti yrityste sijoittumisee ja toimitaa. Yhteyksillä o keskeie vaikutus kasallise ja alueellise kehitykse tilaa sekä Suome kasaivälisee asemaa ja kilpailukykyy. Suome sijaiti Euroopa uioi reualla, kaukaa päämarkkia-alueista korostaa tarvetta paostaa toimivaa liikee- ja viestitäifrastruktuurii ja se tehokkuutee. Alueraketee keskittymie vaikuttaa liikeejärjestelmie ja -palveluje kehittämistarpeisii. Muuttotappiosta kärsivillä hajaseutualueilla o vaikea ylläpitää kustaustehokkaasti toimivia joukkoliiketee peruspalveluja sekä raketaa ja ylläpitää korkealaatuisia liikee- ja viestitäverkkoja. Vaaraa o, että haja-asutusalueilla joukkoliikeepalveluje karsimie, liikeeverkkoje rapistumie sekä viestitäpalveluje hidas kehitys kiihdyttävät muuttotappiota. Toisaalta väestö keskittymie kasvavii kaupukikeskuksii aiheuttaa paieita liikee- ja viestitäpalveluje järjestämiselle ja ylläpidolle äillä alueilla. Kotitalouksista 96 prosetilla o mahdollisuus ottaa käyttöö laajakaistayhteys. Sitä käyttää tällä hetkellä jo lähes 40 prosettia kotitalouksista. Neljä prosettia eli oi 100 000 ihmistä o kokoaa yhteyksie ulkopuolella. Jotta Suomi säilyisi jatkossaki tietoyhteiskutakehitykse eturivi maaa, o tärkeää kyetä turvaamaa opeide laajakaistayhteyksie ja tietoliikeepalveluje tarjota erityisesti syrjäisillä ja harvaa asutuilla alueilla. Tasapaioise alueraketee vahvistamie edellyttää hyviä liikeeyhteyksiä keskuste välillä sekä kaikilla alueilla sellaista liiketee peruspalvelutasoa, joka tyydyttää väestö ja elikeioje liikeetarpeet. Erityisesti harvaa asuttuje alueide kaalta perus- ja yksityistiet ovat avaiasemassa. Maatieverko laajuus o 78 000 kilometriä. Yksityisteitä o oi 350 000 kilometriä, joista valtioavustukse piirissä oi 52 000 kilometriä. Molempie tiemuotoje kuto uhkaa rapistua. Saaristo kehitykse edistämisestä aetu lai (458/1981) mukaa valtio o pyrittävä huolehtimaa siitä, että saaristo vakituisella väestöllä o käytettävissää kuljetuspalvelut. Vähitää ykytasolla toimiva saaristo yhteysalus- ja tuettu liikee o välttämätö saaristo pitämiseksi asuttua ympäri vuode. Ku alueraketeemme o hajautuut ja alueelliset klusterit ovat usei hyvi erikoistueita, o epätodeäköistä, että uusia työpaikkoja voi sytyä aia juuri iille alueille, joista työpaikkoja eite katoaa. Pedelöii merkitys työvoima alueellise liikkuvuude muotoa ousee keskeiseksi. Vuosittai oi 700 000 työtekijää pedelöi kotikutasa ja työpaikkakutasa välillä. Alueellise kehitykse kaalta pedelöiti o suotavampaa kui kotipaika muuttamie työpaika perässä. Pedelöii helpottamisee liittyvät keiot oleellisia. Tämä edellyttää paitsi hyviä liikeeyhteyksiä, myös hyvää julkista liikeettä sekä riittävää työmatkakuluje kompesoitia. Vuoa 2007 työmatkakuluje veroväheysoikeude yläraja kaksikertaistuu. Etätyö edellytyksiä tulee kaiki keioi vahvistaa. Ympäristöraketeita o kehitettävä turvaamaa asutukse ja elikeioelämä tarpeet ii kaupugeissa kui maaseudullaki. Ehdotukset: 31 Julkise liiketee palvelutaso turvaamiseksi o päivitettävä jua-, lija-auto- ja taksiliiketee alueelliset tavoitteet ja palvelutasomittarit yhteistyössä lääihallituste, kutie ja maakua liittoje kassa. Työssä otetaa huomioo ikäätyvä väestö tarpeet ja väestö työssäkäytimahdollisuudet eri osissa maata. Maataloude kuljetuksille ja raakapuukuljetuksille luodaa edellytykset kaikkialla. Oleaisesti matkailuelikeiosta riippuvaisilla alueilla tulee matkailuliikee ottaa huomioo joukkoliikeetue myötämisperusteissa. 18
32 Liikeeväylie peruspalvelutaso o turvattava. Perustiepido rahoitukse kohdetamisessa korostetaa ykyistä eemmä olemassa oleva maatieverko korkeaa laatua ja kuossapitoa kaikissa osissa maata. Perustiepido hoitoo kohdeetaa 30 miljooa euro lisärahoitus. 33 Yksityistieavustuksia korotetaa vuositasolla 10 miljooaa euroa ykyisee kehyksee ähde. 34 Kiiteä ja lagattoma verko tietoliikeeyhteyksiä o kehitettävä. Tavoitteea o iide alueellie kattavuus ja verkkopalveluide saatavuus sekä uudet työ- ja liiketoimitamuodot. Suomessa o varmistettava vuotee 2011 meessä 70 prosettii kotitalouksista vähitää 8 Mbit/s opeuksie laajakaistayhteys ja sada proseti peitto 2 Mbit/s opeuksiselle laajakaistayhteydelle. 35 Kauppamerekulu väyliä o kehitettävä kaattavuude ja alueelliste liikeetarpeide perusteella. Merekurku ympärivuotie liikee o turvattava. Vuosie 2008 2009 tarve o yhteesä 0,8 miljooaa euroa. Sisävesiliikeettä o kehitettävä matkailu ja muu elikeioelämä toimitaedellytyste paratamiseksi. 36 Saaristo liiketeelle o määriteltävä riittävä ja sitova palvelutaso, joka ottaa huomioo sekä vakiaiste asukkaide tavaomaise liikkumistarpee että matkailuelikeio kasvumahdollisuudet. 37 Jätehuolto, jätevesie käsittely sekä hyvälaatuise talousvede saatavuus yhdyskutie ja elikeiotoimia tarpeisii o varmistettava. Valtio tukea o suuattava alueellise yhteistyö paratamisee, vesihuollo turvaamisee erityistilateissa, vesihuollo paratamisee matkailukeskuksissa, maaseutuyhdyskuissa ja haja-asutusalueilla. Huolehditaa siitä, että vesi- ja eergiahuollo peruspalvelut ja -turvallisuus toimivat myös erityistilateissa. 1.6 Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla Aluekehitys, aluepolitiikka ja hallio kehittämie ivoutuvat kiiteästi yhtee. Tällä hetkellä hallio kehittämie o jaettu kahde miisteri keske alue- ja keskushallitoo. Järjestelmä ei ole toimiva. Aluekehitykse ja aluepolitiika järjestelmää tulee selvästi yksikertaistaa ja virtaviivaistaa. Politiika johdo ja koordiaatio tulee olla kaikilla tasoilla keskushallito ja aluehallito yksissä käsissä. Hallio sektoriputket jopa tavoitteisii ähde ristikkäisellä toimiallaa ovat osittai esteitä virtaviivaiselle toimialle. Politiika ja eteki se toteuttamise hajaaisuus o poistettava. Demokraattise päätökseteo tulee äkyä alueide kehittämisessä kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä peruslijaus siitä, että kasallisesti valtioeuvosto piirissä ja miisteriössä keskitytää politiika määrittelyy ja strategisii lijauksii ei toimi. Edellee miisteriöt työstävät varsi yksityiskohtaisia ohjelmia ja hakepäätöksetekoa. Jatkossa työjakoa miisteriöide ja aluetaso välillä o yksikertaistettava ja selkeytettävä. Nykyie ohjelmajärjestelmä o edellee liia pirstaleie ja hajaaie. Lähes kaikissa maakuissa toteutetaa kokoava maakutaohjelma ohella eljää erityisohjelmaa (aluekeskus-, maaseutu-, osaamiskeskus- ja saaristo-ohjelma), kahta Euroopa uioi rakeerahasto-ohjelmaa (EAKR ja ESR), maaseudu ja kalataloude kehittämisohjelmia sekä sisä- ja ulkoraja-alueohjelmia. Lisäksi maakuissa o laadittu aihekohtaisia strategioita. Kaike tämä seurauksea maakuissa uhkaa hämärtyä se, mikälaisella strategialla ja lijauksilla kehittämistyötä tehdää. Sama riski o keskushalliossa. Miisteriöt pyrkivät jossaki määri edellee omilla sektoripoliitikoillaa ja strategioillaa ohittamaa maakutaohjelmie lijauksia. Erityi- 19