GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä



Samankaltaiset tiedostot
GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira

KTB111. Peltokasvit ja kasvinjalostus

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet

Geenitekniikka säädeltyä

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Muuntogeeniset elintarvikkeet

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan

Geenitekniikan perusmenetelmät

Näin tutkimuksia tulkittiin

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

FSD2360. Perunaruttoa kestävän muuntogeenisen perunan hyväksyttävyys: kohderyhmäkeskustelu Aineisto-opas

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Jussi Tammisola: (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould)

Muuntogeenisten rehujen valvonta

Strategian perusteet

Geenitekniikka Suomen maataloudessa - uhka, välttämätön paha, mahdollisuus vai työkalu tarpeeseen

Kasvinjalostus 2000-luvulla

KASVIGEENITEKNIIKKA RAVINNONTUOTANNOSSA. Ahti Salo, Veli Kauppinen ja Mikko Rask

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

Kuka tarvitsee muuntogeenisiä kasveja Suomeen?

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla

Geenitekniikkaa ja kasvinjalostusta koskevat osiot*

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

5 GEENIRUOKAA - ruuannälkään vai voitonnälkään?

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset?

Tukiehtomuutokset 2018

Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille

Biotekniikan neuvottelukunnan mietintö MUUNTOGEENISTEN VILJELYKASVIEN SEKÄ TAVANOMAISEN JA LUONNONMUKAISEN MAATALOUSTUOTANNON RINNAKKAISELO

Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ

Clive James, perustaja ja puheenjohtaja, ISAAA Johtoryhmä. Omistettu Nobel-palkitulle Norman Borlaugille

Eläintuotantoketjun tasapainoinen kehittäminen

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

VILJAMARKKINAT Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ammatti-instituutti Iisakki OSARAN MAASEUTUOPETUSYKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖ

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Tehoa Luomutoimintaan!

Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy

Luomuliiton ympäristöstrategia

Envor Group Hämeenlinna

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko


YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Luonnonmukainen tuotanto

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Miksi ruoan hinta on noussut?

Siirtyisinkö luomuun?

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

BIOTEKNIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen Suomessa Väliraportti

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

LHK. Luonnonhaittakorvaus

Transkriptio:

GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset risteytykset Verigreippi Rio Red Ruisvehnä Teemu Teeri, HY

Geenitekniikka kasvinjalostuksessa Molekyyligenetiikka Geenien eristäminen ja niiden toiminnan selvittäminen Geeninsiirtomenetelmät Solukkoviljelytekniikoiden soveltaminen Teemu Teeri, HY Geenitekniikka Yhdistelmä-DNA-tekniikka DNA Geeni A säätelyalue Lähetti-RNA Geneettinen koodi on universaali Säätelyalueet eivät Proteiini A

Geeninsiirrolla avulla kasveihin voidaan lisätä uusia ominaisuuksia Geneettinen koodi on universaali DNA Geeni A mrna Proteiini A Kultaiseen riisiin muodostuu β-karoteenia. Riisiin on siirretty geenejä narsissista ja bakteerista. Teemu Teeri, HY...ja poistaa vanhoja Antisense RNA pysäyttää geenitoiminnan DNA Geene A Antisense RNA Valkoiset gerberat on johdettu punaisesta siirtämälläkasviin yksi gerberan omista väriaineiden muodostumiseen osallistuvista geeneistä antisense asennossa. Teemu Teeri, HY

Lähde: Kettunen, R., Hielm, S. ja Valkonen, J. 2006: Vihreääbiotekniikkaa. Biotekniikka nyt ja tulevaisuudessa, Biotekniikan neuvottelukunta. Lähde: Kettunen, R., Hielm, S. ja Valkonen, J. 2006: Vihreääbiotekniikkaa. Biotekniikka nyt ja tulevaisuudessa, Biotekniikan neuvottelukunta.

Esimerkkejä kehitteillä olevista sovelluksista: GM-kenttäkokeet Yhdysvalloissa 2005 Phenotype category Number of applications Herbicide tolerance 3820 Insect resistance 3250 Product quality 2497 Agronomic properties 1099 Virus resistance 886 Other* 673 Fungal resistance 661 Marker gene 627 Bacterial resistance 115 Nematode resistance 32

Muuntogeenisten kasvien viljely 1996-2007: Teollistuneet ja kehitysmaat (milj. ha) 140 120 100 80 Yhteensä Teollistuneet maat Kehitysmaat 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 (2007: 114,3 milj. ha = n. 7 % maailman viljelysalasta) Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 (www.isaaa.org) Muuntogeenisten kasvien viljely 1996-2007: Viljelykasvilajeittain (milj. ha) 70 60 50 40 Soija Maissi Puuvilla Rapsi 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 (www.isaaa.org)

Muuntogeenisten kasvien viljely 1996-2007: Sovelluksittain (milj. ha) 80 70 60 50 Rikkakasvihävitteen kestävyys Hyönteisresistenssi Rikkakasvihävitteen kestävyys/ Hyönteisresistenssi 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 (www.isaaa.org) GM-lajikkeiden osuus (%) tärkeimmillä muuntogeenisilla viljelykasveilla (milj. Ha) 2007 160 140 120 100 80 Perinteiset lajikkeet GM-lajikkeet 91 148 60 40 20 35 27 0 64% 43% 24% 20% Soija Puuvilla Maissi Rapsi (2005: 60% 28% 14% 18%)

Muuntogeenisten viljelykasvien osuus tuotannosta Yhdysvalloissa EU:ssa viljelyssä yksi GM-viljelykasvi: Bt-maissi Pääasiallisten viljelykasvien kokonaistuotantoala EU:ssa 92,4 milj. ha Maissin viljelyala 13,2 milj ha Maissista 1% GM-maissia Syynämaissikoisa (European corn borer)

Onko GM-kasvien viljelystä haitallisia seurauksia ympäristölle? Useita satoja tieteellisiätutkimuksia GM-kasvien viljelyn seurauksista muille eliöille ja eliöyhteisöjen monimuotoisuudelle: Ei haitallisia vaikutuksia Perinteisten lajikkeiden välinen vaihtelu suurempaa kuin muuntogeenitekniikan aiheuttama Tämäei tarkoita sitä, etteiköhaitallisia vaikutuksia voisi ilmetä: esimerkkinämuuntogeenien leviäminen GM-kasvien lähisukulaisiin tai perinteisiin viljelylajikkeisiin Rinnakkaiselo erityisesti luomun kanssa ongelmallista Ongelmallinen valvonta: esimerkkinä herbisidiresistenssi Glyfosaattia kestävä maissi Laaja riskianalyysi Atratsiinia kestävämaissi Ei erityismääräyksiä

Morris, S. H. 2006. EU biotech crop regulations and environmental risk: a case of the emperor s new clothes? Trends in Biotechnology 25: 1-6. GM-rehu on turvallista eläimille Muuntogeeninen rehusoija hyväksyttiin EU:ssa jo 1996 hyväksymistäedelsivät laajat tutkimukset, joissa GM-soijarehua syötettiin hiirille, rotille, siipikarjalle, sioille, lehmille ja kaloille mitään haittavaikutuksia ei ole havaittu vastaavat tutkimukset myös perunan osalta EU-lainsäädännön mukaan jo hyväksytyt muuntogeeniset rehut ja elintarvikkeet arvioidaan uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa 10 vuoden välein Muuntogeenisten rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuus testataan tarkemmin kuin minkään muiden vastaavien tuotteiden

Muuntogeenisten kasvien oletetut hyödyt Muuntogeenisista sovellutuksista maataloudessa ovat tähän mennessähyötyneet niitäkehittäneet yritykset ja elintarviketeollisuuden tuotantoketju, mukaanlukien viljelijät Kuluttujan kannalta hyöty ei ole ollut ilmeistä tuotteen hinta? vähemmän torjunta-ainejäämiä? Muuntogeeniset viljelykasvit viljelijän kannalta Viljelijät viljelevät muuntogeenisia kasveja vain jos kuluttajatkin sitä haluavat kuluttaja ei välttämättähyljeksi muuntogeenisia elintarvikkeita, jos hinta on sopiva Viljelyn pitää olla kannattavaa viljelystäei saa aiheutua huomattavaa lisätyötätai kustannuksia, joita ei saa takaisin tuotteen hinnassa Tuotantomuotojen erilläänpidosta aiheutuu kustannuksia: eristysetäisyydet erilliset laitteet ja varastot kuka maksaa?

Mitä muuntogeenisia viljelykasveja Suomessa viljeltäisiin? Suomessa paikallinen kasvinjalostus tärkeää, koska valtaosa Pohjoismaiden ulkopuolella jalostetuista lajikkeista ei sovellu meillä viljeltäväksi Tällähetkellämaailmassa viljeltävät muuntogeeniset lajikkeet eivät yleensä lupaavia Suomen oloissa Tärkkelysperuna Kenties rapsi ja sokerijuurikas Ilmastonmuutos voi muuttaa tilannetta, mutta Kylmiä jaksoja jatkossakin Suomessa enemmän kuin Keski- Euroopassa Päivän pituus ei muutu Toisaalta, Suomessa lähes kaikki viljelykasvit ovat tulokkaita (esim. peruna), eikäniillämeilläole risteytyviälähisukulaisia: siirtogeenien leviäminen luontoon epätodennäköistä Valoisa kasvukausi voi olla etu ns. toisen sukupolven sovelluksissa, kuten erityistarkoituksiin viljeltävissä, terveysvaikutteisia tai muuten hyödyllisiä yhdisteitä sisältävissä lajikkeissa (ei lähivuosina)

Kiitos.