Bryssel 2. syyskuuta 1998 Komission tarkastelu perustui unionin ja Venäjän suhteista vastaavan komissaarin, Hans van den Broekin, sekä talouteen, raha-asioihin ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä vastaavan komissaarin, Yves-Thibault de Silguyn, esittämään analyysiin. Keskeisimmällä sijalla on viimeaikojen poliittinen ja taloudellinen kehitys Venäjällä. Vaikka ulkoiset tekijät, kuten öljyn ja hyödykkeiden hintojen lasku sekä Aasian talouskriisin seurannaisvaikutukset, ovat pahentaneet Venäjän uusia kansallisia maksutaseongelmia, kriisin perussyynä on viranomaisten pysyvä kyvyttömyys viedä eteenpäin pitkävaikutteisia rakenneuudistuksia, jotka koituisivat koko väestön hyväksi:
kaikki taustalla olevat ongelmat tulevat näkyviin talousarviossa, jossa sekä tuloettä menopuoli ovat vajaat. Hallitus on joutunut ottamaan runsaasti lyhytaikaista velkaa, sillä tulot ovat ainoastaan 11 prosenttia bruttokansantuotteesta johtuen heikosta verokertymästä ja verojen hallinnoinnista sekä huomattavan suuresta verojen kierrosta. Merkittävä osa taloudesta toimii vaihdannan pohjalta, mikä estää sen verottamisen. Menojen puolella vaikuttavat huomattavat talousarvion ulkopuoliset menot, jatkuvat varojen käyttöä koskevat ristiriidat julkisten laitosten ja aluehallinnon välillä sekä lisäksi jatkuvasti kasvava lyhytaikainen velka, jonka ottamiseen on käytettävä huomattava osa tuloista sen sijaan, että varoilla tuettaisiin talouden rakenneuudistusta. Henkilöille, joilla on ollut hyvin suuria eläke- tai palkkasaatavia, on aiheutunut verotuksellisia ongelmia, mikä on lisännyt yhteiskunnallista kuohuntaa ja työtaistelutoimiin liittyvää liikehdintää; heikosti säännelty ja tehoton pankkiala. Pankit ovat antaneet ruplina runsaasti korkeakorkoista luottoa ja ottaneet paljon valuuttalainaa. Monien pankkien maksuvalmius on heikentynyt suuresti, mikä on aiheuttanut vakavia häiriöitä pankkien välisissä maksuliikennejärjestelyissä; yksityistämisen suunnittelu ja avoimuus on ollut heikkoa. Tehokkaasti toimivasta markkinataloudesta on vain vähän merkkejä. Instituutioiden kehittäminen on ollut puutteellista eikä ole kehitetty minkäänlaisia yritysjohdon järjestelmiä. Koska osakkeenomistajilla ei ole äänivaltaa, johtoa ei varsinaisesti ole valvottu, ja tämän seurauksena yritysten rakenneuudistus on jäänyt tekemättä, yritykset eivät ole investoineet ja ne ovat pitäneet ylisuurta työntekijämäärää eivätkä näin ole saaneet tuotantoaan riittävän suureksi. Lisäksi yritykset ovat edelleen tuottaneet tavaroita, joiden arvo on pienempi kuin käytettyjen tuotantopanosten arvo, mutta jotka ovat vaihdettavissa. Joillakin aloilla kilpailua ei ole ja saavutetut edut on säilytetty ennallaan. Mitä kauemmin kriisi kestää sitä ankarammat ovat sen seuraukset jo ennestäänkin heikolle Venäjän taloudelle. Taloudellisen tilanteen jatkuvasta heikkenemisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia on seurattava tarkkaan. Komission alustavan arvion mukaan Venäjän talouskriisillä on vain vähän suoria vaikutuksia Euroopan unionin talouteen. Kaupalliset vaikutukset ovat pienet, sillä Venäjän osuus EU:n kaupasta on vain noin neljä prosenttia, ja pankkialalle mahdollisesti aiheutuvien seurausten odotetaan olevan hallittavissa, sillä pankkitoiminta Venäjän osalta ei ole kovin merkittävää verrattaessa sitä ulkoiseen pankkitoimintaan kokonaisuudessaan tai pelkästään toimintaan Aasian maissa. Luottamus yleisesti saattaa edelleen heikentyä, jos osakemarkkinoiden nykyinen epävakaisuus jatkuu. Yhteisön markkinoilla viime aikoina tapahtuneiden kurssien romahdusten osalta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että lähtökohta on vanhastaan ollut korkealla ja että tilannetta helpottaa korkojen lasku laadun parantuessa. Venäjän talouskriisi osuu lisäksi ajankohtaan, jolloin sekä Yhdysvaltojen ja erityisesti EU:n talous ovat hyvässä kunnossa selviytyäkseen mahdollisista kielteisistä seurauksista. Myös unionin jäsenyyttä hakeneisiin Itä-Euroopan maihin odotetaan kohdistuvan vain vähän suoria vaikutuksia, sillä kyseiset maat ovat menestyksekkäästi suunnanneet kauppavirtojaan uudelleen, pääasiassa unionin suuntaan. 2
Sitä paitsi niillä ei ole Venäjän kanssa suoraa kilpailua maailmanmarkkinoilla. Jäsenyyttä hakeneissa maissa on siirrytty jo kauan sitten peruuttamattomasti markkinatalouteen, ja ne yhdentyvät jatkuvasti yhä enemmän eurooppalaiseen talouteen. Komissio ja jäsenvaltiot ovat tähdentäneet suurimman vastuun kriisin lopettamisesta olevan venäläisillä itsellään. On tärkeämpää kuin koskaan, että Venäjä toteuttaa tarvittavat toimet luottamuksen palauttamiseksi ja luo perusteet taloudelliselle kasvulle toteuttamalla täysimääräisesti Maailman valuuttarahaston tukeman ohjelman ja palauttamalla julkisen rahoituksen jälleen vakaalle tasolle. Kaikkien osapuolten, erityisesti duuman ja tärkeimpien taloudellisten toimijoiden, olisi toimittava yhdessä hallituksen kanssa, jotta tavoitteiden saavuttamiseksi saataisiin laadittua ja pikaisesti toteutettua yhtenäinen toimintakokonaisuus. Komissio tukee täysin kansainvälisiä tukitoimia, mikäli Venäjän hallitus sitoutuu selvästi ja yksiselitteisesti toteuttamaan uudistuksiin suuntautunutta politiikkaa. Nykyisessä tilanteessa komissio keskittää panostuksensa seuraaviin toimintamuotoihin: Teknistä apua koskeva Tacis-ohjelma on tärkein komission käytössä oleva väline, jolla se voi tukea Venäjää välittömässä lähitulevaisuudessa. Vuosina 1991-1997 myönnettiin Venäjää koskeviin toimiin noin 1,6 miljardia ecua hyvin erilaisilla aloilla, kuten yritysten rakenneuudistukseen (mukaan lukien yksityistäminen ja rahoitusalan kehittäminen), energia- ja liikenneverkkojen nykyaikaistamiseen, koulutukseen ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Ohjelma muotoutuu kysynnän mukaan, ja siksi varojen käytön optimoiminen muistaen samalla, että varoja on käytettävissä rajallisesti, edellyttää Venäjän viranomaisten aktiivista ja koordinoitua yhteistyötä. Kaksi vaihtoehtoa on tarjolla Tacis-ohjelmaan kuuluvan toiminnan kohdentamiseksi entistä paremmin: Ensimmäinen vaihtoehto on "European Policy Advice Programme" -ohjelman varojen ja muiden Tacis-ohjelmaan kuuluvien joustavien rahoitusvälineiden ottaminen käyttöön korkeatasoisen avun kohdentamiseksi aloille, jotka suoraan koskettavat Venäjän viranomaisia; näin tuetaan erityisesti julkisen talouden tervehdyttämistä, velkarakenteen parantamista ja kaupallisia pankkeja koskevan järjestelmän uudistusta. Toiminta kattaa seuraavat alat: valtionkassan hoito, menojen valvonta, keskitettyyn verotukseen liittyvät kysymykset, julkisen velan hoito, pankkien maksukyvyttömyys ja pankkitarkastustoiminta. Komissio on jo yhteydessä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin saadakseen käsityksen siitä, kuinka Venäjän rahoitusalaa koskevia hankkeita, joissa EU on mukana, on mukautettava nykyisten tarpeiden mukaan. Toinen, enemmän keskipitkän aikavälin toimintaan liittyvä vaihtoehto on Tacisvarojen kohdentaminen nykyistä enemmän hankkeisiin, joilla on välittömiä myönteisiä vaikutuksia yritysten rakenneuudistukseen (sisältää rahoitusalan vahvistamisen) ja investointitoimintaan. Samanaikaisesti on edelleen tuettava instituutioiden kehittämistä. 3
Tacis-varoja on aikaisemmin sidottu huomattavasti näille aloille, ja pelkästään investointeja koskeviin hankkeisiin on viime vuosina myönnetty noin 200 miljoonaa ecua. Ongelmana on kuitenkin ollut se, etteivät Venäjän viranomaiset ole riittävän korkealla tasolla ja tarpeeksi yhtenäisesti sitoutuneet pysyvästi käyttämään Tacisvaroja keskeisimpien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Nyt tarvitaan suurempaa panosta Venäjän taholta (ks. Liite). Nykyisessä tilanteessa korostuu tarve aloittaa mahdollisimman pian Venäjän kanssa tämän vuoden syksyksi suunniteltua makrotaloudellista rahoitustoimintaa koskevat keskustelut. Yleisesti sopimukseen sisältyy yhteistyöaloitteita, jotka liittyvät hyvin erilaisiin aloihin, kuten esimerkiksi teollisuuteen, avaruusalaan, tieteeseen ja teknologiaan tai liikenteeseen, ja jotka kaikki vahvistaisivat Venäjän taloudellisia rakenteita keskipitkällä aikavälillä. Parhaillaan tehdään yhteistyötä muilla, mm. tulliin, lainsäädäntöjärjestelmään tai petosten torjuntaan liittyvillä aloilla, ja se saattaa välittömämmin parantaa Venäjän tilannetta verotulojen osalta vahvistaessaan maan kovin hataria institutionaalisia rakenteita. Nopeampaan toimintaan on mahdollista päästä syyskuussa järjestettävissä tullipetoksia (kaksinkertainen laskutus) käsittelevissä asiantuntijatapaamisissa sekä käynnistämällä rahanpesun estämistä varten suunniteltu hanke. Viime kädessä on yksityisen sektorin tehtävä tarjota Venäjän tarvitsema investoitava pääoma ja taitotieto. Komissio on tukenut aloitteita, joilla pyritään luomaan yhteyksiä EU:n yritysten ja vastaavien venäläisten yritysten välille, muun muassa (i) edistämällä kumppanuussuhteita EU:n ja Venäjän pankkien ja tuotantolaitosten välillä, (ii) edistämällä teollisuudessa korkean tason yhteyksiä teollisuusjohtajille järjestettyjen yhteisten keskustelujen avulla ja (iii) suunnittelemalla JOPP-ohjelman (Joint Venture Phare Programme) kaltaisia rahoitusjärjestelyjä pk-yritysten toteuttamien yhteisyritysten osarahoitusta varten. Joissakin hankkeissa EU on pyrkinyt edistämään yhteyksiä unionin pankkialan ja teollisuuden järjestöjen ja vastaavien venäläisten järjestöjen välillä, ja tämän toiminnan on tarkoitus jatkua. Komissio aikoo olla yhteydessä yhteisön pankkeihin voidakseen määritellä mahdollisuudet tukea muutamien sellaisten venäläisten pankkien rahoitusaseman parantamista, jotka tarvitsevat tukea järjestelmään liittyvistä syistä. Valitettavasti Venäjän yksityisen sektorin ulkomaisilta pankeilta saamien lainojen takaisinmaksun keskeyttäminen, joka osuu investoimisen kannalta jo muutenkin pahaan aikaan, on erittäin huono signaali yksityisiä investointeja ajatellen. On tärkeää, että investointiympäristöä parannetaan yhteisön yrityksiä varten yhteistyössä yhteisön yritysjohtajien kanssa. Viimeaikojen kehitys vahvistaa uudelleen selvästi sen, ettei kansainvälinen apu riitä yksin ratkaisemaan Venäjän ongelmia. Makrotaloudellinen apu on merkityksetöntä, ellei samanaikaisesti sitouduta voimakkaasti uudistusten läpiviemiseen. 4
Kansainvälisten lahjoittajien, erityisesti G7-ryhmän maiden, kanta on, ettei nykytilanteessa ole syytä myöntää uutta makrotaloudellista apua, kun otetaan huomioon jo aiemmin myönnetyt huomattavat summat ja Venäjän viranomaisten pettymystä aiheuttava tapa käyttää kyseisen tuen tarjoamia mahdollisuuksia valtiontalouden tervehdyttämiseksi ja taloudellisen kasvun uudelleen käynnistämiseksi tarvittavan politiikan toteuttamiseen. Venäjän on myös tehtävä osansa. Komissio korostaa, että yhteistyötä on tehostettava EU:n sisällä. Komissio on esimerkiksi esittänyt, että puheenjohtajamaa ja komissio toteuttaisivat yhdessä rahoituskysymyksiin liittyvän selvitysmatkan Venäjälle. Koordinointi kansainvälisten rahoituslaitosten ja G7-maiden kanssa Koordinointi kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toimii tyydyttävästi erityisesti hankkeiden suunnitteluvaiheessa, johon kuuluu korkean tason vieraluvaihtoa sekä kentällä tehtäviä toimia. Sitä voitaisiin kuitenkin edelleen tehostaa muilla aloilla, kuten verohallinnon, maksujen ja clearingin sekä pankkikirjanpidon osalta. 5
Seuraavassa esitetään joitakin keskeisiä toiminnan aloja, joilla tarkoituksenmukaista Venäjän omaa toimintaa voitaisiin tukea Tacis-varoilla ja koordinoidusti kansainvälisten lahjoittajien toimesta: (konkurssilain täytäntöönpano, nykyaikaisten kirjanpitonormien ottaminen käyttöön, osakkeenomistajien oikeuksien vahvistaminen, johtamistaitojen kehittäminen) (veropohjan laajentaminen, tehokkaan tuloverotuksen ottaminen käyttöön, keruu- ja valvontamenettelyjen tehostaminen) (pankkialalla toteutetaan parhaillaan merkittäviä taitotiedon siirtoa koskevia tukitoimia, mutta Venäjän on silti tehostettava pankkitarkastustoimintaa; arvopaperimarkkinoiden infrastruktuuri; osakkeenomistajien suojelu) (tehokkaampi valvonta ja tehokkaammat tuomioistuimet) (erityisosaamisen kehittäminen ja virkamiesten koulutus) (maata ei edelleenkään ole mahdollista käyttää takauksena) olisi yhteisön liikemiehille myönteinen, tulevaan toimintaan Venäjällä liittyvä signaali. Tacis-ohjelmasta tuetaan parhaillaan asiaan liittyvää toimintaa. 6