Hyvinvointia työstä 0
ALUEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ TUKEA TYÖKYKYYN (HAHMOTUS) Kimmo Tarvainen, ylilääkäri 1
Miksi Alueellinen yhteistyö työkyvyn tukemiseksi on tarpeen? 1/2 Lainsäädäntövelvoitteet terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoille Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö asetus, Vna 708/2013 2
Lainsäädännöllinen peruste terveydenhuollon toimijoiden yhteistyölle Terveydenhuoltolaki 1326/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydenh uoltolaki 2 Lain tarkoitus 5).parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 34 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon muiden toimijoiden kesken. 3
Lainsäädännöllinen peruste terveydenhuollon toimijoiden yhteistyölle Työterveyshuoltolaki 1383/2001 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011383?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=ty%c3%b6terv eyshuoltolaki 12 Työterveyshuollon sisältö 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; Hyvä työterveyshuoltokäytäntö asetus, Vna 708/2013 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708 2 Työterveyshuolto ja terveydenhuollon yhteistyö Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. 8 Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. 4
Työterveyshuollon rooli työkyvyn tuen koordinoinnissa Kuntoutus Terveydenhuolto Työterveysyhteistyö 5 Mukailtu: Kristiina Mukala ym., STM, 2012
Työterveyshuollon (tth) vastuulla on työkyvyn tuen koordinaatio Työterveyshuolto on tietoinen hoidossaan olevien yritysten henkilöasiakkaiden työkykyyn vaikuttavista sairauksista ja niihin liittyvistä prosesseista Työterveysyhteistyössä (yhteistyössä työpaikan ja työntekijöiden kanssa) on rakennettu toimintamalli työkyvyn tukemiseksi Muut terveydenhuollon toimijat ovat tietoisia tth roolista Työterveyshuolto on huomioitu potilaan hoitopolulla silloin kun sairaus liittyy työhön johtuuko sairaus työstä? pahentaako työ sairautta? vaikeuttaako sairaus työstä selviytymistä? sairauteen liittyy työkykyongelma aina, kun sairaus edellyttää perusteellisempaa työkyvyn arviointia aina, kun työhön paluu edellyttää suunnittelua ja tukemista aina, kun tarvitaan työterveysyhteistyötä Kimmo Tarvainen
Terveydenhuollon työnjako ERIKOISSAIRAAN- HOITO PERUSTERVEYDEN- HUOLTO TYÖTERVEYS- HUOLTO TOIMINNAN ENSISIJAINEN KOHDE Sairaus Terveydentila (toimintakyky) Työkyky TOIMINTA YKSILÖ- TASOLLA ++++(+) ++++ ++(+) TOIMINTA YHTEISÖ- TASOLLA (+) (perhe) + (koti, perhe, koulu) +(+) (työpaikka) TOIMINTA ORGANISAATIO- TASOLLA - - + (työnantaja) Lähde: KP Martimo: Tulevaisuuden TTH 22.2.2014 7
Miksi Alueellinen yhteistyö työkyvyn tukemiseksi on tarpeen? 2/2 Terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden vielä parempaa yhteistyötä tarvitaan työurien pidentämisessä Ei onnistu ilman yhteistoimijuuden parantamista (turvaverkko tukea tarvitseville jää liian harvaksi) Tarvitaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden parempaa ymmärrystä toistensa osaamisesta ja mahdollisuuksista työkyvyn tukemiseksi sekä Yhteistä sopimista yhteisten potilaiden hoitamisesta ja kuntouttamisesta 8
Työkyvyn tukeen vaikuttaa moni asia 9
13.10.2014 10 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn (HAHMOTUS) TTL vetämä projekti yhteistyössä 5 sairaanhoitopiirin kanssa K-Sshp, Phsotey, PPshp, P-Sshp ja V-Sshp Verkostoon kutsuttu mukaan kunkin alueen työikäisten hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvia terveydenhuollon toimijoita Kimmo Tarvainen
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn -projektin tarkoitus (Hahmotus) Hahmottaa työkyvyn tuen näkökulmasta terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden välisen yhteistyön nykytila: tiedonkulun toteutuminen resurssien käyttö työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaation toteutuminen Kertyneen tiedon hyödyntäminen alueellisen yhteistyön parantamiseksi Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi tukea alueellisten terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyöverkostojen muodostumista sekä niiden tavoitteiden määrittämistä 12
Hahmotuksen aineistot 13
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn projektin eteneminen 5 sairaanhoitopiiriä mukana (sopimukset) K-Sshp, Phsotey, PPshp, P-Sshp ja V-Sshp Sairaanhoitopiirien PTH yksikkökysely Touko-kesäkuu 2014, alustavat tulokset julkistetaan Työterveyspäivillä 21.-22.10.2014 Alueelliset seminaarit terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoille (Oulu 5.6.,Jyväskylä 6.6., Kuopio 10.6., Turku 17.6. ja Lahti 19.9.) Terveydenhuollon toimijakysely (touko-syyskuu 2014) FOKUSryhmähaastattelu Oulu 5.6., Jyväskylä 6.6., Kuopio 10.6. Turku 18.6. ja Lahti 19.9. Sairauskertomustarkastelu (syksy 2014) 14
Hahmotuksesta Ketjutukseen 15
KETJUTUKSEN TAVOITE saada aikaan toimijoiden yhteistyönä työkyvyn tuen huomioivia alueellisia yhteistyömalleja, jotka auttavat terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoita havaitsemaan ja tukemaan työkyvyn tukea tarvitsevia oikea-aikaisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin 16
Varhaiskuntoutuksen ja korjaavan kuntoutuksen rooli terveydenhuollon preventioketjussa ja työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa (mukaillen Juvonen-Posti, 2010; Juvonen-Posti, Liira & Järvisalo, 2011; Järvikoski & Härkäpää, 2011: 206; Järvikoski 2013). 17
KETJUTUS alueellisen yhteistoimijuuden pohjaksi (työkyvyn tuen hoito- ja kuntoutusketjujen perusrakenteeksi) tarvitaan tietoon perustuva yhteinen näkemys ja ymmärrys työn sekä työhön paluun kuntouttavasta vaikutuksesta Yhteistoimijuuden parantamisen lähtökohtana on HAHMOTUS projektin tuottaman alueellisen yhteistyön nykytilan kuvaus Alueellisissa verkostoissa on tarkoitus käsitellä seuraavia teemoja: Työkyvyttömyyden aiheuttamat haitat ja taloudelliset vaikutukset Työkyvyttömyyden uhassa olevien tunnistaminen omassa organisaatiossa Työkyvyn tuen tarpeessa olevien ohjautuminen työterveyshuoltoon 18
Projektiorganisaatio projektipäällikkö: Kimmo Tarvainen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL projektiryhmä: Timo Leino, LT, dos. työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jukka Uitti, LT, Työterveyshuollon professori Tampereen yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija, TTL Kimmo Räsänen, LT, vanhempi tutkija TTL, Työterveyshuollon professori Itä-Suomen yliopisto, TTL Maire Laaksonen, LL työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jari Stengård, LT, dos, terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri TTL Soile Seppänen, LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, TTL, Kliininen opettaja Oulun yliopisto Jari Latvala, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Kirsi Karvala, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, TTL Jorma Mäkitalo, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, osaamiskeskuksen johtaja, TTL Owe Österbacka, TtM, TTL Yhteiskuntatieteilijä/Sosiaalialan osaaja xx Sanna Pesonen, Tutkija TTL Lili Kortelainen, Projektiassistentti 13.10.2014 19
Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä: - puheenjohtaja: Kari-Pekka Martimo, LT, johtava ylilääkäri, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, teemajohtaja - STM:n edustaja: Kristiina Mukala/Arto Laine - Kelan edustaja: Helena Ahponen - TELAn edustaja: Jukka Kivekäs - THL:n edustaja: Minerva Krohn - Kuntaliiton edustaja: Päivi Koivuranta-Vaara - Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikön edustaja: Shp PTH yksiköt päättävät keskuudessaan edustajansa - ohjausryhmän sihteeri: Kimmo Tarvainen, TTL - projektin yhteyshenkilö: Kimmo Tarvainen, TTL Kimmo Tarvainen, Castelmezzano, 10/2013 20
Yhteistoimijuuden parantaminen Lähde: Lind Jari, Kuntoutuspäivät 2014 21
Asiakas Hoitoonohjaus oikeaan prosessiin (Akuutti jo ambulanssissa) Asiakas Yksikkö A Yksikkö B Yksikkö C Kaikki toimijat eivät välttämättä osallistu kaikkiin prosesseihin! Prosessit voivat tilata palveluja toisiltaan. Varsinainen kliininen työ: (kunkin toimijan suorittamissa) osaprosesseissa Lähtökriteerit ja -dokumentit Luettelo: mitä palveluja tämä prosessi toimittaa Kunn. TK Aluesair. Järjestöt Yksityiset ESH Sos. toimi A Ydinprosessi: Pitkäaikaisen sairauden toteaminen Äkillisesti alkava - prosessi Kiireetön - prosessi B Ydinprosessi: Eläminen sairauden kanssa Pärjääjä-asiakkuus- prosessi Tuki-asiakkuus -prosessi Yhteistyö- asiakkuus -prosessi Huolenpito- asiakuus -prosessi C Ydinprosessi: Kerralla kuntoon Hätä/ päivystystilanne Tilapäisen sairauden, ongelman hoitaminen Tulokriteerit ja -dokumentit D Työkyvyn tuki Ydinprosessi: Terveyden edistäminen, pääosin muita toimijoita Vaikutusten seuranta Lähde: Doris Holmberg-Marttila, Tampereen Lääkäripäivät Työterveyslaitos ja Kuntoutuspäivät Kurkiaura www.ttl.fi 2014
Lisätietoa projektista http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyoterv eyshuolto/alueellisella_yhteistyolla_tukea_tyo kykyyn/sivut/default.aspx 23