Palvelutuotannon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen yhdessä kuntien kanssa, tutkija-kehittäjä Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Kustannusvaikuttavuus seminaari Pieksämäki, 13.10.2010 1
Sisältö Yleistä taustaa Pari sanaa Sosiaalitaloustieteestä Tehokas ja vaikuttava hyvinvointipalvelutuotanto hanke, Teva Mitä hankkeessa on tapahtunut Mitä jatkossa? 2
Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2008 mrd. Lähde: Tilastokeskus 11 10 9 8 7 6 5 Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot Valtio Julkiset kulutusmenot yhteensä 41,6 mrd. siitä: -kunnat ja kuntayhtymät 26,7 mrd. (64,1 %) 4 3 2 1 0 Yleinen julkishallinto Puolustus Yleinen järj. ja turvall. Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Terveydenhuolto Vapaaaika, kultt. uskonto Koulutus Sosiaaliturva
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2010 (Toimintamenot ja investoinnit) Palkat 38 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 20 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % Muut tehtävät 20 % Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 44 % siitä: kunnallisvero 38 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 26 % siitä: myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 5 % Lainanotto 7 % Muut tulot 4 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 39,7 mrd. ja ulkoiset menot noin 39,8 mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma/Kuntaliitto
65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 5 Lähde Sotkanet
Pari sanaa Sosiaalitaloustieteestä 6
Sosiaalitaloustiede Soveltaa taloustieteitä ja sosiaalitieteitä sekä huomioi sosiaaliturvan erityispiirteet, yhtymäkohdat Terveystaloustieteeseen Taloudellinen arviointi julkisissa palveluissa: Lähtökohta: rajallisilla resursseilla halutaan mahdollisimman paljon tavoiteltua hyvää
Sosiaalitaloustiede Tavoitteena tunnistaa, mitata ja verrata vaihtoehtoisten toimintatapojen/interventioiden kustannuksia ja vaikutuksia tehokkaimman tavan määrittelemiseksi Haasteita sekä kustannusten että Vaikutusten tai vaikuttavuuden määrittelyssä ja mittaamisessa 8
Mitkä kustannukset? Kustannusten jakautuminen(esim. useita toimijoita, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut) Kustannukset ko. palvelusta Seurauskustannukset tai säästöt Kustannukset kaikille niille, joihin toiminta suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa Ei vain palvelun tuottamisen kustannukset Ei vain kunnan kustannukset Kustannukset asiakkaalle ja läheisille Sosiaalitaloustieteen, terveystaloustieteen näkökulma yhteiskunnallinen/kokonaisvaltainen 9
Vaikuttavuus sosiaalitaloustieteessä Kustannus-vaikuttavuus analyysi: Tavoiteltujen vaikutusten suhde vaikutusten aikaansaamiseen käytetyistä panoksista aiheutuneisiin kustannuksiin (V/K) Tavoitellun vaikutusyksikön hinta (K/V) Tehokkuus: vaikuttavuus/panokset (voimavarat, kustannukset 10
Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Tiedettävä toiminnan/ intervention tavoitteet ennen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia Erot vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa: Vaikutusten arviointi vaikutukset syntyvät usein nopeasti, välittömästi Arvioitavat vaikutukset määritellään tapauskohtaisesti Näkökulma esim. palveluprosessi vai asiakas Vaikuttavuuden arviointi - yksilölliset vaikutukset, ulkoisvaikutukset, hyvinvoinnin jakauma - tavoitteen määrittely luonteeltaan poliittisempaa vrt. esim. terveystaloustieteeseen, esim. oikeudenmukaisuus keskeistä 11
Taloudellinen arviointi julkisissa palveluissa, myös sosiaalipalveluissa Käyttäjien, asiakkaiden tarpeet Tavoitteet Panokset (I) Voimavarat kustannukset 12 Poliittis-hallinnollinen tarpeiden määrittely Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Yhteiskunnan tarpeet Tuotos Suoritteet, palvelut Tuottavuus(Productivity) tuotos/panos Tehokkuus = E/I Välitön Vaikutus Esim. nopeasti aikaansaatu asiakkaaseen liittyvä ja tämän hyvinvointiin vaikuttava muutos, esim. uuden taidon oppiminen Vaikuttavuus E. (Effectiveness) Varsinainen pitkän tähtäimen vaikutus Hyvinvointivaikutus, esim. vaikutus elämän laatuun, mm. itsenäinen ja hyvin voiva vanhuus
Tehokas ja vaikuttava hyvinvointipalvelutuotanto, Teva 1.10.2009-31.7.2012 Etelä-Savon maakuntaliitto, ESR Kuntakumppanit Pieksämäki ja Mikkeli Kuntien tarpeet ja todellisuus Kunnissa tutkijat jotka toimivat yhteistyössä projektin tutkijan/tutkijoiden kanssa Hankkeen pääteemat: ikäihmisten kotihoito ikäihmisten, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen 13
Tevan taustaa Havaittu tarve sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän toimintaa kuvaavan arviointi- ja tutkimustiedon tuottamisesta Tiedon tuotanto tällä hetkellä kehittymätöntä, niukkaa Puutteita mm. palvelujen laadun ja vaikutusten arvioinnissa Vaikuttavuuden arviointimenetelmien ja niiden kehittämisen tarve esillä myös monissa kehittämisohjelmissa Kuntien tarpeet: kustannusten hallinta ja tehokkuus pyrkimys Projektin valmistelu aloitettu jo vuonna 2007 yhteistyössä Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen kanssa 14
Hankkeen tavoitteet Parantaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen edellytyksiä Etelä-Savossa Kehittää tutkimukseen perustuvaa vaikuttavuuden ja kustannusten arviointia, arvioivaa ja tutkivaa työtapaa sekä arviointia kehittämisen apuvälineenä Tuottaa vertailtavia, luotettavia ja käyttökelpoisia menetelmiä/välineitä Etelä-Savon kuntien käyttöön sosiaalipalvelujärjestelmien kehittämiseksi kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan tehokkaammiksi 15
Aikataulu 2009 suunnittelu, kuntasopimukset 2010 pilotit, 1.version mallin kehittely ja arviointi 2011 mallien toistettavuuden/hyödynnettävyyden testaus. Alustavasti on suunniteltu että malleja testataan jossain kolmannessa kunnassa. 2012 kehitettyjen mallien käyttökelpoisuuden arviointi, kuntien kokemusten läpikäynti, tulokset 16
Ensimmäisten mallien kehittelyä Kuten muistamme sosiaalitaloustieteestä: Kustannus-vaikuttavuus analyysi: Tavoiteltujen vaikutusten suhde vaikutusten aikaansaamiseen käytetyistä panoksista aiheutuneisiin kustannuksiin (V/K) Tavoitellun vaikutusyksikön hinta (K/V) -> Tehokkuus: vaikuttavuus/panokset (voimavarat, kustannukset ----> Mitä on vaikuttavuus kotihoidossa? Säilytetään olosuhteet, joilla pärjätään kotona/->hyvinvointi 17
Tietojen keräys Tietojen keräys aloitettu 1.1.2010 vuoden 2009 kustannustiedoista sekä kartoitettu mitä tietoja ylipäätään kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaista on saatavilla -> idea kartoittaa onko kustannus- ja vaikuttavuustietoja jo olemassa järjestelmissä sekä miten ne on saatavilla. Kummastakin kunnasta valittu pilottitiimit Pieksämäki: Savontien ja Jäppilän tiimi Mikkeli: Anttolan ja Tiimi 6 Kerätty ns. kotona pärjäämiseen vaikuttavia tietoja pilottiitiimeistä 18
Kotona pärjäämisen edellytykset Kotona pärjäämisen edellytykset (joissa ilmeneviä puutteita kompensoidaan kotihoidolla) Terveydentila Asumisolosuhteet Omaisten, läheisten, ystävien tuki Ympäristö Mittaristo joilla kotona pärjäämisen edellytyksiä määritellään RAVA MMSE Sosiaalinen verkosto Asunto 19
The aspects of quality of life in the social care outcome measure Tevan valitut mittarit pohjaavat PSSRU:n Ascot mittaristoon: Henkilökohtainen puhtaus ja miellyttävyys Ruoka ja juoma Turvallisuus Asumisen siisteys ja miellyttävyys Sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus Arjen hallinta Mielekäs tekeminen(arvokkuus) 20
Terveystiedot, fyysinen toimintakyky Asiakkaiden fyysistä toimintakykyä on arvioitu RAVAtoimintakykymittarilla Toimintakykyä arvioidaan seuraavien osa-alueiden avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke Painoarvoltaan merkittävämpiä ovat pukeutuminen, liikkuminen, ja syöminen Mittarin avulla lasketaan RAVA-indeksi Tiedot luokiteltu käyttäen hyväksi Pieksämäen hoidon porrastuksen kriteerejä sekä Mikkelin hoidon valintakriteereista 21
Terveydentila/ psyykkinen toimintakyky Asiakkaiden psyykkistä toimintakykyä on arvioitu Minimental Examination (MMSE) avulla MMSE on älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti Testi kuvaa orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä sekä laskutaitoa, kielellisiä taitoja ja hahmotuskykyä Testin kokonaispistemäärä on 30 pistettä 22
Tiedot sosiaalisesta verkostosta Kaikista asiakkaista on kerätty tiedot yhteyshenkilöstä ja hänen ja asiakkaan välimatkasta Sosiaaliset suhteet ovat haastavia kartoittaa koska sekä Effica (Mikkeli) että Pegasos (Pieksämäki) tietojärjestelmistä puuttuvat kirjaamiskohdat näiltä osin 23
Asumistiedot Kaikista asiakkaista on kerätty tiedot asumismuodosta, asuntotyypistä, välimatkoista kotihoidon palvelun tarjoajaan ja kotona asumista vaikeuttavat syyt 24
Yhteenveto Nyt tehty työ tietojen keruusta pilottitiimien osalta on ollut hyödyllistä -> nyt tiedämme mitä tietoa tietojärjestelmistä saatavilla -> tiedämme myös, että vaikka kirjaamiskohdat ovat järjestelmissä niitä ei välttämättä täytetä -> tietojen poiminta tällä hetkellä vaatii käsitöitä eli yhteenvetoja asiakastiedoista esim. tiimitasolla ei kaikilta osin ole saatavissa vaan tiedot on poimittava erikseen kunkin asiakkaan tiedoista Kustannustiedot haasteellisia: miten saada vertailukelpoista tietoa. Nyt saatu vain vertailtavat tiimikohtaiset palkkatiedot 25
Mitä jatkossa? Tietojärjestelmä asiantuntijat mukaan Tevaan Kustannustiedot kunnissa vertailtavaan muotoon Kysely asiakkaille hyvinvoinnin tasosta Keskustelu millaista tietoa kunnat haluavat; millaista tietoa päättäjät haluavat, millaista kuntalaiset, ikäihmiset, asiakkaat 26
Kiitos! marjo.pulliainen@diak.fi 040-1988147 https://sites.google.com/site/tevahyvinvointipalvelutuotanto/ home http://pieksamaki.diak.fi/sosiaalitalous 27