Ympäristölautakunta 35 13.05.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta vesialueen täyttöihin Miilunlahdella sekä valmistelulupaan 265/11.01.01.00/2015 YMPL 35 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin sekä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Metsä Fibre Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee vesilain mukaista lupaa vesialueiden ruoppauksille ja täytöille Äänejärven alajuoksulla Miilunlahden länsi- ja itärannoilla. Lisäksi hakija on hakenut hankkeen valmistelulupaa. Hakemusasiakirjat sisältävät tiedot hankkeen mahdollisista ympäristö- ja vesistövaikutuksista, kuten riskiarvion sedimenttien sisältämistä haitta-aineista ja niiden biokertyvyydestä eliöstöön, vesistön samentumisesta ja sen estämisestä, vaikutuksista kalastoon sekä ruoppausmassojen sijoittamisesta. Hakija esittää, että työt aloitetaan kesällä 2015. Veteen rajoittuvat työt kestävät noin 4 kk. Ruopattava kokonaistilavuus on yhteensä 58 000 m 3. Länsirannan vesialuetta ruopataan yhteensä noin 2500 m 3 ja täytetään noin 4000 m 2 :n suuruiselta alueelta. Itärannan vesialuetta ruopataan yhteensä noin 51 500 m 3 ja vesialuetta täytetään 18 000 m 2 suuruiselta alueelta. Vesialueiden ruoppaukset ja täytöt ovat tarpeen uuden biotuotetehtaan liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi tehdasalueella. Hanketta varten tarvittavat alueet ovat hakijan omistuksessa. Lausunto hakemuksesta Dnro LSSAVI/501/2015 pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 15.5.2015 mennessä. Taustaa Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Äänekosken tehdasalueelle. Uusi tehdas sijoittuu nykyisen sellutehtaan luoteispuolelle Kuhnamon rannalle. Tehtaan puuraaka-aineen käyttö tulee lisääntymään merkittävästi nykyisestä, joten uuden tehtaan edellyttämät kuljetukset vaativat infrastruktuurin, kuten liikennejärjestelyjen parantamista tehdasalueella. Liikennejärjestelyjen kehittämiseen liittyy muun ohella tarve rakentaa silta Äänejärven alajuoksun eli Häränvirran, yli. Uutta siltaa tullaan käyttämään myös biotuotetehtaan rakentamisvaiheessa. Sillan rakentamiseen liittyy erillinen vesilain mukainen lupahakemus, josta ympäristölautakunta antaa erillisen lausunnon. Tämä lausunto koskee hanketta, jossa on tarve tehdä myös ruoppauksia ja vesistötäyttöjä tehdasalueen rannassa Äänejärven ja
Miilunlahden välisellä alueella. Hankkeessa rantapenkerettä levitetään Kuhnamon vesialueella sekä itä- että länsirannalla. Suunnitellut täyttöalueet Kuhnamon rannassa tulevat sijoittumaan kiinteäksi osaksi nykyistä tehdasaluetta. Ruoppauksia ja vesistötäyttöjä varten Metsä Fibre on hakenut vesitalouslupaa (vesilaki 3 luku 2 ) sekä vesilain 3 luvun 16 :n mukaista lupaa valmisteleviin toimenpiteisiin. Valmisteluluvalla on tarkoitus ruopata ja täyttää vesialuetta. Hakija katsoo, että edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle täyttyvät, sillä toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesistönkäytölle tai luonnolle huomattavaa haittaa ja olot voidaan palauttaa olennaisilta osin ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumottaisiin tai luvan ehtoja muutettaisiin. Hakija esittää 10 000 euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Alueelta ruopataan ensin haitta-aineita sisältävät sedimentit pois, jonka jälkeen rakennetaan täyttöalueen reunoille reunapenkereet. Penkereiden sisäpuoliselta alueelta poistetaan kaivamalla pehmeät maakerrostumat ja tehdään louhetäyttö. Hanke aiheuttaa rakentamisen aikaista veden samentumista. Kaikki täyttökohteet varustetaan suojaverholla (lujuus 170-175KN/m) estämään samentumisen leviämistä. Hankkeessa puukuljetuksien rautatien linjauksen takia Kuhnamon rantaviivaa tasoitetaan ja täytetään kahdessa kohteessa yhteensä 2,7 ha:n alueella. Ennen täyttöjä joudutaan poistamaan massoja ruoppaamalla. Ruopattava kokonaistilavuus on yhteensä 58 000 m3. Itärannalle sijoittuva täyttöalue 1 ruoppauksineen on pinta-alaltaan 2,4 ha ja länsirannan puolelle sijoittuva täyttöalue ruoppauksineen on pinta-alaltaan 0,4 ha. Itärannan puolen vesialueella ruopattava massa yhteensä 51500m3 ja vesialuetta täytetään 18 000m2. Itärannan täyttö tehdään penkereen levittämiseksi rautatietä varten. vesialuetta ruopataan yhteensä 3000 m3 ja vesialuetta täytetään tasolle +95. Hakijan arvio ympäristövaikutuksista Merkittävimmät ruoppauksen ja täytön aikaiset vaikutukset liittyvät alueen pohjasedimenteissä oleviin haitta-aineisiin ja niiden liikkeisiin. Ensimmäisen kerran haitta-ainetutkimus on tehty kesällä 2014 ja tutkimusta on täydennetty helmi- ja maaliskuussa 2015 aluehallintoviraston hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti. Sedimenttien pilaantuneisuutta on verrattu Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin viitearvoihin, koska täyttöalueen sedimentit tullaan poistamaan kaivamalla ja massat varastoimaan ja
sijoittamaan kuivalle maalle. Haitta-ainetutkimusten perusteella on laadittu riskinarvio, jossa on käsitelty erityisesti, polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteet) PCDD/F yhdisteet eli dioksiinit sekä öljyhiilivetyjen aineominaisuuksia, niiden käyttäytymistä ja ympäristölle muodostamia riskejä ruoppauksen yhteydessä ja ruoppauksen jälkeen. Tarkastelu käsitti haitta-aineiden vapautumista veteen, kulkeutumista, pitoisuuksia vedessä, mahdollisia biotoksisia sekä terveydellisiä vaikutuksia. Dioksiinit koostuvat useista fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan poikkeavista yhdisteistä ja näiden ns. kongeneerikirjo on huomioitu riskinarviossa. Tulosten perusteella on arvioitu työnaikaisten suojausten tarvetta ruoppauksissa ja täytöissä. Ruoppausten vesistövaikutukset arvioitiin mallisimuloinneilla, joissa ruoppaustehona on käytetty 1000 t/vrk ruoppausnopeutta, josta 3 % on oletettu leviävän veteen ruoppauksen aikana. Simuloinnin perusteella jokivrtaamat laimentavat ruoppauksesta irtoavaa kiintoainetta tehokkaasti, eikä silmin havaittavia kiintoainepitoisuuksia pitäisi syntyä ilman suojausta kuin ruoppausalueen tuntumaan tai enintään 300 metrin etäisyydelle. Suojaverhoja käytettäessä selvästi kohonneet kiintoainepitoisuudet rajoittuvat lähinnä suojaverhon sisäpuolelle. Häiriötilanteessa arvioitiin, että kiintoainetta voi päästä karkaamaan suojatulta alueelta, mutta paljon mallinnettua aluetta pienemmälle alueelle. Pitoisuuksien ja aineominaisuuksien perusteella merkittävimmät haitta-aineet ovat elohopea, sinkki, PCB, dioksiinit ja öljyt. Länsirannan täyttö- ja ruoppausalueella haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ylempää kriteeritasoa. Itärannan ruoppausalueella lähes kaikki PCB pitoisuudet ylittivät ylemmän kriteeritason. Lisäksi yhden näytteen dioksiinitaso ylitti uuden kriteeritason 2. Kevään 2015 tutkimusten perusteella öljypitoisuudet kokoomanäytteistä määriteltyinä ovat alhaisemmat kuin kesällä 2014 saadut mittaustulokset. Hakija katsoo, että täydentävät, kokoomanäytteistä määritetyt pitoisuudet edustavat paremmin poistettavia massoja kokonaisuutena. Riskiarvion tulosten perusteella todetaan: - Sedimenttien öljystä valtaosa noin 85% koostuu raskaista hiilivedyistä, jotka ovat niukkaliukoisia ja ekotoksisuudeltaan sekä terveysriskeiltään vähämerkityksisiä. - Ruoppaustöiden aikana veteen joutuvat haitta-ainepitoisuudet eivät nouse vesieliöstölle haitalliselle tasolle. - Elohopea, PCB ja dioksiiinit ovat ravintoketjuihin kertyviä aineita, mutta suojaverhouksen ulkopuolelle veteen muodostuvaksi lasketut pitoisuuslisäykset jäivät biokertyvyyden kannalta merkityksettömiksi. - Ruoppaus- ja täyttöalueet eristetään suojaverhoilla vesistöstä. Alueen olosuhteet arvioitiin edullisiksi suojaverhojen käytölle ja riski kiintoaineiden leviämisestä pieneksi.
Hankealueella tehtyjen sedimenttien haitta-ainetutkimusten mukaan länsiranta luokitellaan pilaantumattomaksi, jossa esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (öljyhiilivedyt). Itäranta luokitellaan myös pilaantumattomaksi, jossa esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tai lievästi pilaantuneeksi (PCB- ja PCDD/F-yhdisteet) alueeksi. Itärannan alueelta lievästi pilaantuneiden sedimenttien määrä on 6 000 m3. Ruopattu sedimentti on suunniteltu välivarastoitavaksi öljyisten maiden vastaanottoalueella ja loppusijoitetaan tehdasalueen kaatopaikalle. Pilaantumattomat sedimentit toimitetaan tehdasalueella sijaitsevaan louhokseen kuivumaan ja välivarastoon. Kuivuneet sedimentit hyödynnetään tehdasalueen täytöissä. Suunnitellun täytön alueelta ranta on pengerretty eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Alueella ei ole havaintoja uhanalaisten tai muuten huomioitavien lajien esiintymisestä. Suunnitellun täyttöalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat 6-7 km:n päässä sijaitsevat Vatianjärven-Saraveden alue sekä Jurvon alue. Etäisyys lähimmälle pohjavesialueelle (Valionranta 0999212, I luokka) ) on noin yksi kilometri. Suunnitellun täytön alueen läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä vesialueen täytöllä ole vaikutusta rantojen käyttöön. Lähin uimaranta sijaitsee noin yhden kilometrin päässä tehdasintegraatin yläpuolisessa vesistössä. Alapuolisessa vesistössä ei ole uimarantoja sellaisilla etäisyyksillä, että vesialueen täytöllä ole niihin vaikutusta. Äänekoski-Vaajakoski vesireitin kalaston on todettu olevan rakenteeltaan monipuolinen ja siihen kuuluvat yleisimmät järvikalat. Metsä Board Oyj:n omistaman vesivoimalaitoksen yhteyteen on rakennettu kalaporras, joka vaikuttaa merkittävältä kulkureitiltä ja ilmeisesti myös jonkinlaiselta oleskelualueelta useille kalalajeille. Vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon ei ole arvioitu muutoin kuin että rakennettavan suojaverhorakenteen sisäpuolelle ei jää kaloja ja että sillan rakentamisella aiheutettavat haitat kalastolle ja kalastukselle eivät ole muuhun biotuotetehtaan toimintaan nähden merkityksellisiä. Vesistötarkkailu Hakemukseen sisältyvä esitys tarkkailuohjelmaksi käsittää samentumisen sekä vedenlaatuvaikutusten selvittämisen vesinäytteenottimin. Seurantaa tehdään ennen töiden aloittamista, töiden aikana ja töiden päätyttyä. Näytteitä otetaan kerran viikossa ja niistä analysoidaan ph, johtokyky,cod cr kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCB-yhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy ja sinkki. Näytteenottotiheys on kerran
viikossa ja sitä jatketaan, kunnes samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia. Näytteenottosyvyys on 1 metri ja yksi metri pohjan yläpuolelta. Vesisyvyys on alle 3 m. Johtavan ympäristötarkastajan esitys lausunnoksi: Hakemusasiakirjat sisältävät tiedot hankkeen mahdollisista ympäristö- ja vesistövaikutuksista, kuten riskinarvion sedimenttien sisältämistä haitta-aineista ja niiden biokertyvyydestä eliöstöön, vesistön samentumisesta ja sen estämisestä, vaikutuksista kalastoon sekä ruoppausmassojen sijoittamisesta. Hankkeen ympäristövaikutukset ja riskiarvio on itse ruoppauksen ja täyttöjen osalta tehty kattavasti. Hakemuksessa on kuitenkin eräiltä osin epäselvästi esitetty tiedot ruoppausmassojen kuljetuksiin liittyvien järjestelyjen, läjityksen ja välivarastoinnin toteuttamisesta. Hakemuksessa ei ole selvitetty välivarastointialueiden vesienjohtamisjärjestelyjä ja suojauksia..asia on olennainen, sillä vaikka ruopattavien massojen haitallisten aineiden määrät ovat pieniä tai kohtalaisen pieniä, ovat massamäärät kuitenkin varsin suuret (arviolta 1000 m3/vrk). Ruoppausmassoja varastoidaan tai mahdollisesti loppusijoitetaan ns. louhosalueelle, josta valumavedet johdetaan Kuhnamon ranta-alueella olevaan varoaltaaseen. Louhosalueen ja kaatopaikan välivarastoinnin osalta tulee dokumentoida niiden vesienjohtamisjärjestelyt sekä pohjarakenteet ja toimittaa esimerkiksi luvan myöntämisen jälkeen valvontaviranomaisille. Hakijan tulee myös huolehtia jätevedenpuhdistamon läheisyydessä sijaitsevan em. varoaltaan täyttymisen tarkkailusta ja ilmoittaa mahdollisista häiriötilanteista viipymättä valvontaviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelma on riittävä ja kattaa myös poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvän tarkkailun. Kaikessa toiminnassa on noudatettava varovaisuutta alapuolisen vesistön vedenlaadun turvaamiseksi. Keski-Suomen ympäristökeskus (nyk. Keski-Suomen ELY keskus) on suunnitellut ja toteuttanut Kuhnamon alapuolisessa vesistössä kuten Kapeenkoskessa virtavesikunnostukset mm. kalataloudellisin perustein. Rakennusaikaisen haitan vähentämiseksi tulee erityistä huomiota kiinnittää suojaverhon ankkuroinnin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen sekä varauduttava näiden mahdollisesta pettämisestä aiheutuviin seurauksiin. Ruoppauslietteiden loppusijoittamisessa tulee noudattaa myönnettyä kaatopaikkalupaa (LSSAVI/4180/04.08/201) ja valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (VNa 331/2013).
(valmistelu vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh 020 632 3316) Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa aluehallintovirastolle lausunnon valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. _