PÄÄTÖS Nro 50/2013/2 Dnro ISAVI/87/04.09/2012

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2013/2 Dnro ISAVI/87/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Tehdyn ruoppauksen pysyttäminen ja läjitysmassojen siirto pois yhteiseltä vesialueelta Koitajoen varrella kiinteistön Lossila ( ) edustalla, Ilomantsi Nevalainen Olavi HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan, , ja täydentämässään ja muuttamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylässä hakijan omistaman Lossilan tilan ( ) rannassa on tehty talvella 2012 kaivutöitä rannan kunnostamiseksi. Koitajoen vedenkorkeuksien vaihtelun vuoksi kyseinen alue on ollut haisevaa mutalikkoa, jolla liikkuminen jalkaisin on ollut mahdollista vasta myöhemmin syksyllä. Osa tehdystä ranta-alueen ruoppauksesta sijoittuu ja osa ruoppausmassoista on läjitetty Mekrijärven kalaveden osakaskunnan yhteiselle vesialueelle ( ). Hakija on pyytänyt lupaa kaivannon (ranta-alueen muotoilu) pysyttämiseen ja vesialueella olevien läjitysmassojen siirtämiseen hakijan omistaman kiinteistön alueelle. Ruoppausten sijoittuminen ja ruoppaussyvyydet näkyvät aluehallintovirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevasta piirroksesta. Ruopatun alueen pinta-ala on yhteensä noin 800 neliömetriä (mitattu piirroksesta aluehallintovirastossa), mistä noin puolet on Lossilan tilan alueella ja puolet Mekrijärven kalaveden osakaskunnan yhteisellä vesialueella. Ruoppausmassoista muodostetun penkereen sijainti ja korkeustiedot on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteenä olevassa laaditussa piirroksessa (1:500). Yhteisellä vesialueella on noin 350 neliömetrin suuruinen läjitysalue, missä on ruoppausmassoja noin 450 m 3. Lossilan tilan alueella olevan läjitysalueen pinta-ala on noin 500 neliömetriä. Hakemuksen täydennyksen mukaisesti yhteisellä vesialueella olevat massat poistetaan täydennyksen liitteenä olevassa piirroksessa osoitetulta alueelta 1 ja ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(7) sijoitetaan osin Lossilan tilan rantaan alueelle 2 ja osin kokonaan pois ranta-alueelta käytettäväksi esimerkiksi täytemaana muualla. Hakemukseen on liitetty kiinteistön Savilahti ( ) osalta suostumus, jonka mukaan massoja saadaan sijoittaa Savilahden tilan alueella olevalle vanhalle soranottoalueelle. Suostumuksen on antanut Ari Haapalainen Savilahden kiinteistön osaomistajana (1/2). HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO LAUSUNNOT Hakemus on annettu vesilain 11 luvun 6, 7, 10 ja 11 :n mukaisesti tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilomantsin kunnanhallitukselta. Lausunnot ja muistutukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Pohjois-Karjalan ELY-keskus on toimittanut seuraavan lausunnon: Ruopatun kaivannon mittaustietojen (pituus ja syvyys) perusteella Lossilan tilan luhta-alueelta on ruopattu maamassoja vähintään 600 m 3. Ruoppausmassat on levitetty kaivantoa ympäröivälle luhta-alueelle, josta osa on karttatietojen perusteella yhteistä vesialuetta ja osa Lossilan tilan aluetta. ELY-keskuksen tekemässä tarkastuksessa todettiin, että ruoppausaluetta reunustavan rantaluhdan perusteella kaivu- ja läjitysalue ovat olleet siniheinäluhtaa. Ne ovat Koitajoen luhta-alueista laaja-alaisimpia ja erikoisimpia. Vastaavia ei ole ainakaan Suomen eteläpuoliskosta juuri kuvattu. Siniheinäluhtien asemaa suotyyppiluokituksessa ei tunneta kovin hyvin. Itä-Suomen yliopiston suotutkija Teemu Tahvanaisen mukaan ne voidaan luokitella lähinnä siniheinävaltaisiksi ravinteisiksi luhtanevoiksi. Luhtanevat luokitellaan valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi suotyypeiksi Etelä-Suomessa (Oulun läänin eteläpuolella). Siniheinä on näiden luhtien valtalaji, muodostaen tiiviitä mättäitä. Lisäksi luhdilla kasvaa mm. jouhi- ja juurtosaraa, luhtakastikkaa, jouhivihvilää, kurjenjalkaa. luhtakuusiota, luhtavillaa jne. Siniheinäluhtien, kuten muiden Koitajoen varren luhtien pohjakerroksen, sammallajiston erityispiirteenä on luhtarahkasammalen esiintyminen. Laji on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen Pohjois-Karjalan pohjoisosista etelään, ulottuen aina Koitajoelle saakka. Ruoppausaluetta reunustava siniheinäluhta on kuivahtanut johtuen alueella tehdyistä ruoppaus- ja muista kaivutöistä. Ennen nykyistä ruoppausta luhdan luonnontilaan on vaikuttanut kaivualueen rannan puolella kulkeva tie ojineen sekä aiemmin tilan alueelle ruopattu kaivanto ja sen nurmikoksi muutettu läjitysalue. Nyt tehdyn ruoppauksen seurauksena luhta-alue edelleen pienenee ja sen luonnontila heikkenee. Riippumatta yhteisen vesialueen sijainnista koko ruoppaus- ja läjitysalue ovat ELYkeskuksen käsityksen mukaan olleet yhtenäistä rantaluhtaa. Näin ollen haitalliset vai-

3 3(7) kutukset elinympäristön kannalta ovat kohdistuneet koko ruoppaus ja läjitysalueeseen, joka on vesilain 3 luvun 2 :n tarkoittamaa vesiympäristöä. Nyt tehdyn kaivannon maanpuoleisella luhdalla kasvoi joitakin paatsamoja. Paatsamaluhdat ovat myös yleisiä Koitajoen varrella. Ilmeisesti luonnontilaisessa kehityksessä siniheinäluhta vaihettuu paatsamaluhdan sekä muiden pensaikkoluhtien ja puustoisten soiden kautta rantametsiksi. Tämä kehitys on nähtävissä ruopatulta alueelta pohjoiseen sijoittuvilla rantaluhdilla. Koitajoen siniheinäluhdat ja laajemmin joen rantojen yhtenäiset luhta-alueet muodostavat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävän ja erikoisen kokonaisuuden, joka vähitellen pirstoutuu rantarakentamisen ja siihen liittyvien ruoppaushankkeiden seurauksena. Tämän perusteella tehdyllä ruoppauksella on merkitystä myös laajemmin Koitajoen luhtien luonnontilan kannalta. Vaikutusten arviointi ELY-keskus vesilain yleisenä valvontaviranomaisena katsoo, ettei luvan myöntämisen edellytyksiä ole ruoppauksen ja läjitysmassojen pysyttämiseen hakemuksessa esitetysti. Ottaen huomioon vesilain 2 luvun 7 :n yleiset velvollisuudet vesialueiden käytöstä olisi läjittäminen tullut tehdä vesialueen ja vesiympäristöön kuuluvan siniheinäluhdan ulkopuolelle tilalle Lossila RN:o 10:78 haittojen minimoinnin vaatimusten täyttymiseksi siten, etteivät kaivumassat pääse missään olosuhteissa valumaan takaisin vesistöön. Hakemuksessa on esitetty tilan edustalla oleva tulva-alue epähygieeniseksi haisevaksi mutalikoksi, jonka poistamisella hanketta perustellaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan, osittain kiinteistöön ja yhteiseen vesialueeseen kuuluva pensaaton vetinen rantaluhta, on omistussuhteista huolimatta luhtakasvien täyttämää vesialuetta ja vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettua vesiympäristöä. Tätä osoittaa muun muassa se, ettei alueella kasva lainkaan pensaita. Kyse ei siis ole rannan rehevöitymisestä vaan luonnontilaisesta rantaluhdasta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ruoppauksesta ja vesialueelle läjittämisestä on aiheutunut vähäistä suurempi yleisen sekä yksityisen edun loukkaus, jolloin vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1 kohdan luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, vaan harkinta on suoritettava vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella. Ruoppaus ja läjitys eivät ole tarpeen kiinteistön järkiperäistä käyttöä varten etenkin ottaen huomioon kiinteistölle jo rakennettu käyttöranta eli laituri ja pengerrys veneellä rantautumista ja virkistyskäyttöä varten. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti hankkeesta saatava hyöty yksityiselle edulle ei ole ELY-keskuksen käsityksen mukaan huomattava siitä muun muassa rantaluhdan ja sen toiminnan vahingolliseen muuttumiseen sekä rantaluhdan luonnon kauneudelle sekä ympäristön viihtyisyydelle aiheutuvaan menetykseen verrattuna. ELY-keskus pitää riittämättömänä hakemuksessa esitetyn mukaisesti massojen poistamista vesialueelta/vesiympäristöstä. Etelän puoleinen penger tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan poistaa vähintään puurajaan saakka. Näin toteutettuna hanke

4 4(7) vähentäisi siitä aiheutuvaa haittaa muun ohella rantaluhdan pirstoutumiselle ja sen erityispiirteille sekä rantamaisemalle. ELY-keskus on täydentänyt lausuntoa ilmoittamalla, että hakijan toimittama suunnitelma ei vastaa ELY-keskuksen kanssa sovittua ruoppausmassojen sijoittamisen osalta. ELY-keskuksen mielestä osa ruoppausmassoista voidaan sijoittaa suunnitelmakartassa numerolla 2 merkityn penkereen luoteispuolelle, nyt tehdyn penkereen ja aikaisemmin tehdyn penkereen väliin. Läjitykseen sopiva alue on merkitty lausunnon liitteenä olevaan valokuvaan. ELY-keskus ei ole hyväksynyt alueen 2 korottamista ruoppausmassoilla. Suurin osa ruoppausmassoista on siirrettävä Lossilan tilan ulkopuolelle. Ruoppausmassojen välivarastointiin ja lopulliseen sijoittamiseen käytetyt paikat on ilmoitettava. 2) Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole vastustanut luvan myöntämistä tehtyjen ruoppausten pysyttämiseen ja ruoppausmassojen sijoittamiseen hakemuksessa esitetysti. Yhteiselle vesialueelle sijoittuvan eteläisemmän penkereen mahdollisen poistamisen vaikutus tulvaniittyyn tulisi selvittää. SELITYS Hakija on ensin vastannut ELY-keskuksen vaatimuksiin ja pysynyt alkuperäisessä hakemuksessaan, mutta myöhemmin toimittanut ruoppausmassojen sijoittamisen osalta muutetun esityksen ja vielä täydentänyt esitystään ruoppausmassojen sijoittamista tilan ulkopuoliselle läjitysalueelle koskevalla suostumuksella. Muutokset on kuvattu edellä hakemuksen selosteessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Olavi Nevalaiselle luvan tehdyn ruoppauksen pysyttämiseen ja läjitysmassojen siirtoon pois yhteiseltä vesialueelta Koitajoen varrella kiinteistön Lossila ( ) edustalla Ilomantsin kunnassa. Ruopatun alueen sijoittuminen ja ruoppaussyvyydet näkyvät aluehallintovirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevasta päivätystä piirroksesta. Vesialueelta poistettava penger on yksilöity hakemuksen täydennyksen liitteenä olevassa päivätyssä piirroksessa (1:500) rasteroinnilla sekä merkinnöin läjitysalue ja 1. Tällä alueella (pinta-ala noin 350 neliömetriä) olevat ruoppausmassat poistetaan alueen luontaisen pohjan tasoon asti. Muodostuvat ruoppausmassat sijoitetaan osin piirroksessa osoitetun alueen 2 yhteyteen ja osin ne siirretään kokonaan pois ranta-alueelta erilliselle läjitysalueelle. Rakentamisesta ei aiheudu kenellekään vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa tai muuta edunmenetystä.

5 5(7) MÄÄRÄYKSET PERUSTELUT 1. Rakentamistyöt vesialueella on tehtävä siten ja sellaisena ajankohtana, ettei kohtuuttomasti vaikeuteta vesistön muuta käyttöä. 2. Ruoppausmassojen pääsy takaisin vesistöön on estettävä. 3. Läjitysalueet on maisemoitava ja pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 4. Ennen nyt tehtävien töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Työt on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Luvan saajan Koitajoen varressa omistaman Lossilan tilan ( ) rannassa talvella 2012 suoritetut kaivutyöt on tarpeen viimeistellä. Mekrijärven kalaveden osakaskunnan yhteisellä vesialueella ( ) läjitettynä olevat ruoppausmassat poistetaan noin 350 neliömetrin alueelta. ELY-keskuksen lausunnon mukaan tehdyt ruoppaukset ja läjittäminen ovat sijoittuneet vesistön rantaluhta-alueelle (siniheinäluhta). Ruoppausaluetta reunustava siniheinäluhta on kuivahtanut johtuen alueella tehdyistä ruoppaus- ja muista kaivutöistä. Ennen nykyistä ruoppausta luhdan luonnontilaan on vaikuttanut kaivualueen rannan puolella kulkeva tie ojineen sekä aiemmin tilan alueelle ruopattu kaivanto ja sen nurmikoksi muutettu läjitysalue. Nyt tehtyjen rakentamistöiden seurauksena luhta-alue on edelleen pienentynyt ja sen luonnontila on heikentynyt. Rantarakentamiseen liittyvät ruoppaushankkeet vaikuttavat Koitajoen siniheinäluhtien ja laajemmin joen rantojen luhta-alueiden säilymiseen yhtenäisenä. Ilman vesilain mukaista lupaa tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet yhteensä noin neliömetrin suuruiselle alueelle. Tästä alueesta noin puolet on nykyisin ruopattua avonaista vesialuetta, mikä sijoittuu osin Lossilan kiinteistön alueelle ja osin yhteiselle vesialueelle. Noin 500 neliömetriä on Lossilan tilan alueella olevaa läjitysaluetta, mikä sijoittuu luvan saajan hallinnassa olevan rantarakennuspaikan pihaalueelle. Vesialueelle läjitettyjen ruoppausmassojen poistaminen noin 350 neliömetrin alueelta luontaiseen pohjan tasoon asti mahdollistaa alueen luonnontilaisten olosuhteiden osittaisen palautumisen. Vesialueen ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys Lossilan tilan ranta-alueelle parantavat Lossilan kiinteistön rannan virkistyskäyttömahdollisuutta. Osa uudelleen sijoitettavista ruoppausmassoista mahtuu edelleen Lossilan tilan alueelle ja lisäksi hakija on

6 LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU 6(7) sopinut yli jäävien ruoppaumassojen siirtämisestä kiinteistön Savilahti ( ) alueella olevalle vanhalle soranottoalueelle. Hankkeen vaikutukset Koitajoen rantaluhtien luonnontilaan tulevat jäämään kokonaisuutena arvioiden vähäisiksi ja ne rajoittuvat rantarakennuspaikan erityiseen käyttöön otettuun ranta-alueeseen. Toimenpiteistä kiinteistön virkistyskäytölle koituvaa hyötyä on pidettävä huomattavana verrattuna niistä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain 2 luvun 7 ja 13 :n 2 momentin 3) kohta, 3 luvun 2 ja 3 :n 7) kohta, 4 :n 1 momentin 2) kohta, 10 ja 18. Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (ruoppaus alle kuutiometriä). Vesilain 18 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilomantsin kunnanhallitus Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

7 7(7) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Martti Häikiö (asian esittelijä).

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.