UPM-Kymmene Oyj ja Lappeenrannan kaupunki

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 143/09/2 Dnro ISY-2009-Y-203 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT ASIA UPM-Kymmene Oyj ja Lappeenrannan kaupunki Vesialueen täyttö ja osan aiemmasta täyttöalueesta muuttaminen vesialueeksi Saimaan Sunisenselän rannassa hakijoiden kiinteistöillä, Lappeenranta HAKEMUS UPM-Kymmene Oyj ja Lappeenrannan kaupunki ovat ympäristölupavirastoon saapuneessa yhteisessä hakemuksessa pyytäneet vesilain mukaista lupaa vesialueen täyttämiseen pengertämällä maa-alueeksi ja aikaisemmin täytetyn vesialueen muuttamiseen maanleikkaus- ja ruoppaustoimilla uudelleen vesialueeksi. Hankkeen tarkoituksena on muuttaa vesistön rantaviiva vastaamaan asemakaavaluonnoksen mukaista rantaviivaa. Hakemuksessa esitetyt rakentamistoimet sijoittuvat Pallo Tyysterniemen kaupunginosassa UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle tontille ja sen viereiselle Lappeenrannan kaupungin Mustolan kylässä omistamalle Puhakka-nimiselle kiinteistölle Täytettävän vesialueen ala on UPM-Kymmene Oyj:n kiinteistöllä m 2 ja Lappeenrannan kaupungin kiinteistöllä m 2. Täytön tilavuus on UPM-Kymmene Oyj:n alueella m 3 rtr ja Lappeenrannan kaupungin alueella m 3 rtr. Täytettävällä vesialueella eloperäisen sedimentin paksuus on 0 0,8 m. Sedimenttiä ei ole suunniteltu poistettavaksi pengerrettävältä alueelta. Reunapengertä vasten mahdollisesti nouseva liejukerros kuitenkin poistetaan täyttötyön yhteydessä kauhakalustolla ja kuljetetaan luvalliselle kaatopaikalle. Veden samentumishaittojen minimoimiseksi ja pengertäytön syrjäyttämän sedimentin leviämisen estämiseksi pengerrettävät vesialueet rajataan louheesta rakennettavalla reunapenkereellä. Louhepenkereen pinnan leveys on 5,0 m, korkeus +77,0 m, ja luiskien kaltevuus 1:1,5. Pengerrysalue täytetään puhtaalla karkearakeisella materiaalilla. Viheralueella penkereen päälle levitetään puhdasta humusmaata. Valmiin täyttöalueen

2 korkeus on +78,20 m. Saimaan vedenkorkeudet (N 60 -tasossa) ovat: HW = +76,84 m, MW = +75,80 m ja NW = 75,01 m. Vesialueeksi muuttuva UPM-Kymmene Oyj:n kiinteistölle sijoittuva kaivu- ja ruoppausalue on kooltaan m 2. Alueella on 2 4 m:n paksuudelta täyttömaata, jonka alapuolinen maalaji on savea, silttiä ja moreenia. Ruoppaustaso on m ja rantaluiskien kaltevuus 1:1,5. Luiskat verhoillaan louheella. Työalue rajataan ennen rakentamistöiden aloittamista suodatinkangasseinäkkeellä tai ponttiseinällä kiintoaineksen vesistöön leviämisen estämiseksi. Työ tehdään ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Varsinaista ruoppausta ja täyttöä ei toteuteta kesäaikana. Vesistötyö on tarkoitus tehdä samanaikaisesti UPM-Kymmene Oyj:n tontin maa-alueella suoritettavan maaperän kunnostuksen (pilaantuneiden maamassojen vaihdon) kanssa. Maa-alueen kunnostukseen on haettu erikseen ympäristölupaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta. Voimassa olevassa asemakaavassa UPM-Kymmene Oyj:n tontti on osoitettu teollisuustontiksi. Vaneritehtaan toiminnan päätyttyä tontti on merkitty osayleiskaavassa (1999) kerrostalo/pientaloalueeksi. Asemakaavan muutoksessa vaneritehtaan tontti tullaan osoittamaan asuinalueeksi kerrostaloasumista varten. Kaupungin omistamalla kiinteistöllä on toiminut pienimuotoinen pienvenesatama ja nykyisessä asemakaavassa alue on merkitty puistoalueeksi. Laadittava asemakaava ulotetaan kaupungin omistamalle kiinteistölle, jolle on suunniteltu kerrostalotontti, josta osa sijoittuu täytettävälle vesialueelle. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioiden vahinkoa. Vesistörakentaminen liittyy maaalueella suoritettavaan maaperän kunnostukseen, jolla poistetaan pilaantuneesta maaperästä terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat riskit niin, että alueen kaavoittaminen asuinkäyttöön on mahdollista. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään Kaakkois-Suomen ympäristökeskus: Suunnitelman mukaiset ruoppaukset ja täytöt ja muut rakenteet eivät ympäristön sekä nykyisen rantapenkereen huomioon ottaen muuta nykyistä maisemaa huomattavasti. 2

3 Ruoppaukset vesialueella ja täytöt tulee tehdä kertaluonteisesti välisenä aikana ja niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Täyttötyön toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan pohjasedimenttien mahdollisimman vähäinen häirintä ja niiden liikkeelle lähtö työteknisin keinoin. Täyttöpenkereen rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia, Jos täytössä käytetään betonimurskaa tms. jätemateriaalia, on niille haettava tarpeelliset ympäristönsuojelulain mukaiset luvat. Vesialuetta vasten sijoittuva pengerosa tulee vahvistaa riittävän karkealla louheella ja kiveyksellä, jonka alle tulee asentaa suodatinkangas eroosion estämiseksi. Penkereen luiskat on viimeisteltävä siten, että penkereestä muodostuu yleisilmeeltään siisti ja ympäristöönsä soveltuva. Vesistön täytön aiheuttamat täyttöalueen ulkopuoliset järvenpohjan kohoumat tulee poistaa tai tasoittaa vesialueen luonnollista pohjaa myöten. Luvansaajan on tarkkailtava työaikaisia vesistövaikutuksia. Vesistöntarkkailua koskeva ohjelma tulee toimittaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen luonto ja ympäristöntila -osaston tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Vesistötarkkailusta on tehtävä yhteenveto ja toimitettava yhteenveto Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi sekä täyttöpenkereen maisemointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Luvan saajan on pidettävä alueet kunnossa. Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle. Työn aloittamisesta ja valmistumisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevan alueen järkiperäisen käyttämisen ja alueen muuttaminen asemakaavaluonnoksen mukaiseksi on tarpeellinen. Ympäristökeskus puoltaa ympäristölupaviraston luvan myöntämistä suunnitelman mukaisille täytöille ja ruoppauksille näillä huomautuksilla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi: Täyttö- ja ruoppaustöiden suojaustoimissa ja suojaustavan valinnassa on otettava työnaikaisten suojausvaikutusten lisäksi huomioon myös suojausten asentamisesta aiheutuva sedimenttien sisältämien haitta-aineiden leviämisriski ja sen ehkäiseminen. Maanleikkaus- ja ruoppaustöissä tulee työtavoilla ja riittävin varotoimin varmistaa, etteivät vanhalle täyttöalueelle mahdollisesti haudatut haitalliset aineet pääse leviämään vesistöön. 3

4 Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen on ilmoitettava välittömästi mahdollisista täyttö- ja ruoppaustöihin liittyvistä poikkeustilanteista. Vesistöä on tarkkailtava työn aikana vähintään sameuden ja kiintoaineksen osalta. Lappeenrannan kaupunginhallitus on yhtynyt ympäristötoimen antamaan lausuntoon. 4 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristölupavirasto myöntää UPM-Kymmene Oyj:lle ja Lappeenrannan kaupungille luvan vesialueen täyttöön ja aiemmin täytetyn vesialueen muuttamiseen vesialueeksi Pien-Saimaan Sunisenselän rannassa luvan saajien kiinteistöillä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toteutettava suunnitelma ja rakennustyöt 1. Vesialueen täyttö ja täyttöalueen muuttaminen vesialueeksi tehdään päivätyssä tutkimus-/suunnitelmakartassa 1:500, ja leikkauspiirustuksissa 1:200/1:100, osoitetun ja hakemuksessa selostetun suunnitelman mukaisesti. 2. Täyttöpenkereen rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. 3. Vesialueella työt on tehtävä ajalla mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kiintoaineksen ja haitta-aineiden pääsy työskentelyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä tehokkaasti suojarakentein ja työteknisin keinoin. Töihin liittyvistä mahdollisista poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Vesialuetta vasten sijoittuvat luiskat on viimeisteltävä siten, että ne ovat yleisilmeeltään siistejä ja ympäristöönsä sopivia. Vesistön täytön aiheuttamat täyttöalueen ulkopuoliset järvenpohjan kohoumat tulee poistaa tai tasoittaa vesialueen luonnollista pohjaa myöten. Tarkkailu 5. Luvan saajien on tarkkailtava työaikaisia vesistövaikutuksia. Vesistön tarkkailua koskeva ohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tarkastetta-

5 vaksi ja hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Vesistötarkkailusta on tehtävä yhteenveto, joka on toimitettava ympäristökeskukselle. Kunnossapito 6. Luvan saajien on pidettävä kiinteistöilleen sijoittuvat rakenteet luvan mukaisessa kunnossa. Hankkeen toteutusaika 7. Rakennustyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin katsotaan rauenneeksi. Työt on tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT JA MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Rakentamisen tarkoituksena on hakijoiden kiinteistöjen rantaviivan muuttaminen yleiskaavan ja laadittavan asemakaavan mukaiseksi. Vesialueen täyttö ja täyttöalueen muuttaminen vesialueeksi on tarkoituksenmukaista tehdä hakijayhtiön kiinteistön maa-alueella suoritettavan pilaantuneen maaperän kunnostustyön yhteydessä. Rakentamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden haittaa vesistölle ja sen käytölle. Hakijat omistavat rakentamisessa tarvittavat alueet. Hanke ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Lupa voidaan myöntää. Muistuttajien vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. 5

6 6 LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1995,50 euroa. Perustelu: Maksutaulukon mukaan lupa-asian (ruoppaus tai vesialueen täyttö m 3 ktr) lupamaksu on 3070 euroa. Maksu määrätään 35 % alempana, koska asian käsittelyn työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää (10 18 htp) pienempi. Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Antero Iivanainen Ympäristöneuvos Viljo Mikkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

8 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon saakka ja alkaen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Kuopion toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Itä-Suomen aluehallintoviraston toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Kuopion toimipaikan yhteystiedot saakka alkaen käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Hallituskatu 12 14, Kuopio postiosoite: PL 69, KUOPIO PL 1741, KUOPIO puhelin: (vaihde) (vaihde) telekopio: (017) (017) sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.