Vesialueen täyttö Teräväniemessä sekä valmistelulupa, Äänekoski. Alueella on voimaan tullut Keski-Suomen maakuntakaava.

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 110/2015/2 Dnro LSSAVI/2824/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vesialueen täyttö Teräväniemessä sekä valmistelulupa, Äänekoski Metsä Fibre Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Metsä Fibre Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaukselle ja täytölle Teräväniemen pohjoispuolella Kuhnamon rannassa Äänekosken kaupungissa ja lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HANKETTA KOSKEVA KAAVOITUSTILANNE Vesilain 3 luvun 2 ja 3 :n 1 momentin 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Alueella on voimaan tullut Keski-Suomen maakuntakaava. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Vireillä olevassa Äänekoski 2020-osayleiskaavaluonnoksessa hankealue sijoittuu vesialueelle (W). Hankealueella on voimaan tullut asemakaava. Suunniteltu täyttöalue on kaavassa merkitty jätevesien käsittelyalueeksi (ET-3) ja vesialueeksi (W). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankepaikka sijaitsee Teräväniemen pohjoispuolella Miilunlahdessa Kuhnamon rannassa Paadentaipaleen kaupunginosassa Äänekosken kaupungissa. Suunniteltu vesialueen täyttö sijaitsee tehdasalueen lounaisrannalla, noin kilometri Äänekosken keskustaajamasta kaakkoon. Täyttöalueen ympärillä on muussa käytössä olevaa tehdasaluetta sekä Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevedenpuhdistamo. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Metsä Fibre Oy on rakentamassa Äänekoskelle uutta biotuotetehdasta. Biotuotetehdas koostuu ensimmäisessä vaiheessa sellutehtaasta sekä

2 Vesistötiedot tuotekaasun valmistusprosessista. Kokonaisuutta täydennetään myöhemmin sellutehtaan sivutuotteita jalostavilla biotuotelaitoksilla. Vesialueen täyttöalueelle tullaan sijoittamaan osa uudesta biologisesta jätevedenpuhdistamosta. Ruoppauksilla poistetaan pilaantuneet sedimentit sekä pehmeää savea ja silttiä kantavan kerroksen mahdollistamiseksi. Äänekoskea ympäröivä vesialue koostuu kahdesta järvestä, Äänekosken tehdasintegraatin yläpuolella sijaitsevasta Keiteleestä ja alapuolisesta Kuhnamosta. Keitele laskee Äänejärven kautta Kuhnamoon. Hankealue kuluu Kymijoen vesistöalueeseen (nro 14) pohjoisiin osiin, Viitasaaren reitin valuma-alueeseen (nro 14.4). Viitasaaren reitin alaosalla, Metsä Boardin vesivoimalaitoksen kohdalla, valuma-alueen suuruus on 6265,31 km 2. Kuhnamon tilavuus on 33,8 milj. m 3 ja teoreettinen viipymä 3 vuorokautta. Vedenkorkeudet hankepaikan läheisyydessä ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) N ,69 m, keskiylivedenkorkeus (MHW) N ,65 m, keskivedenkorkeus (MW) N ,81 m, keskialivedenkorkeus (MNW) N ,28 m ja alivedenkorkeus (NW) N ,93 m. Keiteleen maksimivirtaama laskussa Kuhnamoon (HQ) on vuosien aikana ollut 112 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 85,4 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 47,9 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) 22,1 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 3,2 m 3 /s. Keiteleen ja Kuhnamon välisessä Äänejärven koskessa sijaitsee Metsä Board Oyj:n omistama vesivoimalaitos. Sen putouskorkeus on 7,8 m. Vesivoimalaitos säätelee Keiteleen veden pintaa normaalin purkautumiskäyrän mukaisesti. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Keitele kuuluu luokkaan erinomainen. Järvi on kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen ja niukkaravinteinen. Pintaveden happitilanteen on todettu olevan hyvä koko järvessä. Klorofylli-, perustuotanto- ja planktonanalyysien perusteella vesistö luokitellaan karuksi. Kuhnamo kuuluu ekologisen tilan luokituksen mukaan luokkaan välttävä ja Keitele kuuluu luokkaan hyvä. Pintavesien toimenpideohjelmassa Keski-Suomen vesienhoitoalueelle vuosille on esitetty toimenpiteitä, joiden avulla vesistöjen ja pohjavesien hyvä tila pyritään saavuttamaan vuoteen 2021 mennessä. Metsäteollisuuden osalta toimenpiteiksi on kirjattu ympäristöriskien hallinnan parantaminen, prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Metsä Board Oyj:n omistaman vesivoimalaitoksen yhteyteen on rakennettu kalatie. Äänekosken kalatiellä tehdyn nousukalaselvityksen perusteella kalatie vaikuttaa merkittävältä kulkureitiltä ja ilmeisesti myös jonkinlaiselta oleskelualueelta useille kalalajeille. Kalatien tarkkailujaksona laskuriin 2

3 tallentui yhteensä kalojen läpiuintikertaa. Laskurissa havaittiin eniten lahnoja (1 537 kpl), taimenia (223 kpl) ja pieniä kaloja 270 (tunnistamattomia). Yhteensä havaintoja tehtiin tarkastelujaksolla kpl, joista Kuhnamosta Keiteleeseen meni 1850 kalaa ja laskijoita 250 kpl. Lähes kaikki taimenet olivat istutuksista peräisin (rasvaeväleikattuja). Lokakuun lopulla kalatiessä havaittiin vain yksittäisiä taimenia. Muiden lajien esiintyminen kalatiessä loppui syyskuun lopulla, kun veden lämpötila laski alle 11 asteen. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Hankepaikan läheisyydessä tai sen ympäristössä ei sijaitse merkittäviä pohjavesialueita. Hankealueen yläpuolella sijaitsee tehdasalueen vedenottamoita. Etäisyys hankealueelta lähimmälle pohjavesialueelle, Valionrannan pohja-vesialueelle ( , I luokka), on noin yksi kilometri. Hankepaikan kohdalta ranta on pengerretty eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Lähin uimaranta sijaitsee noin yhden kilometrin päässä yläpuolisessa vesistössä. Pohjasedimenttien haitta-ainetutkimukset Alueella on tehty sedimenttien haitta-ainetutkimuksia. Tutkimuksessa otettiin sedimenttinäyte kolmelta eri syvyydeltä (0-0,1 m, 0,1 m-0,3 m ja 0,3 m-0,6 m). Tutkimusalue jaettiin kahteen osa-alueeseen (alue A ja alue B), joissa oli yhteensä 10 tutkimuspistettä. Näytteistä määritettiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen, PCB-, PAHja PCDD/F -yhdisteiden, raskasmetallien, kloorifenoleiden sekä organotinayhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-ainepitoisuuksia verrattiin Valtioneuvoston (VNa) 214/2007 asetuksen viitearvoihin (PIMA-asetus). VNa 214/2007 viitearvoihin verrattuna tutkimusalueiden sedimenteissä ei todettu merkittävästi kohonneita PAH-yhdisteiden, kloorifenoleiden eikä organotinayhdisteiden pitoisuuksia. Raskasmetalleista arseenia ja kobolttia ja orgaanisista yhdisteistä PCDD/F-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä todettiin lievästi kohonneina (PIMA-asetuksen kynnysarvotason ylittävinä) pitoisuuksina. Alueella B raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason sedimentin syvyyskerroksella 0-30 cm. Muilta osin ei todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eikä minkään haitta-aineen osalta ylemmän ohjearvotason ylityksiä. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti ympäristön kannalta merkityksellisiksi luokiteltavissa pitoisuuksissa (pitoisuustaso 1B ja siitä ylöspäin) koko tutkimusalueen pintasedimentissä esiintyy öljyhiilivetyjä sekä PCB-yhdisteitä ja alueella B lisäksi fluoranteenia, PCDD/F-yhdisteitä sekä tributyylitinaa. Tason 2 pitoisuutena todettiin ainoastaan PCB 28-kongeneeria alueen B sedimentin pintaosassa (0-10 cm). Tutkimusalueella sedimenttiä tullaan ruoppaamaan ja ruoppausmassat sijoittamaan maalle. Tässä yhteydessä sedimentin pilaantuneisuutta arvioidaan ensisijaisesti VNa:n 214/2007 asetuksen viitearvojen perusteella. Tutkittujen näytteiden edustamilla alueilla ja sedimenttikerroksissa ei havaittu minkään tutkitun haitta-aineen osalta voimakasta pilaantumista (ylemmän ohjearvon 3

4 ylittäviä pitoisuuksia). Alueella A sedimentissä todettiin lievästi kohonneita haittaainepitoisuuksia, jotka eivät kuitenkaan aiheuta sedimentin luokittelua pilaantuneeksi. Alueella B esiintyy alemman ohjearvon ylittäviä raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuuksia, joiden perusteella sedimenttikerros 0-30 cm luokitellaan lievästi pilaantuneeksi. Lisäksi koko tutkimusalueella esiintyy ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti ympäristön kannalta merkityksellisiksi luokiteltavia haitta-ainepitoisuuksia (normalisoitu pitoisuustaso 1B ja siitä ylöspäin). Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ruoppaus- ja täyttöalueen pinta-ala on yhteensä noin 1,6 ha. Ennen vesialueella tehtävien ruoppausten ja täyttöjen aloittamista asennetaan alueen ulkoreunoille suojaverho. Täyttöalueelta poistetaan ensin pilaantuneet sedimentit. Pilaantuneet sedimentit poistetaan suojaverhon takana 0,5-1,0 m syvyydeltä mekaanisesti kaivamalla. Sedimenttien poisto tehdään suljetulla kauhalla, jolloin sedimentin leviäminen takaisin vesistöön voidaan estää. Kaivussa käytettävä kalusto on varustettuna ajanmukaisella GPS-paikannukseen perustuvalla laitteistoilla ja ohjelmistoilla, joilla voidaan varmistaa haluttu syvyys ja kaivutyön tarkkuus. Pilaantuneita sedimenttejä on arvioitu alueella olevan yhteensä noin m 3. Tämän jälkeen täyttöalueen suojaverhon sisäpuolelle rakennetaan reunapenger. Reunapenger rakennetaan päätypengerrysmenetelmällä ja se tehdään ylikorkeana, jonka jälkeen sen annetaan painua kantavaan kitkamaa-/moreenipohjaan. Painumista edesautetaan kaivamalla penkereen edestä liejua ja savea sekä savista silttiä pois. Reunapenkereen harjan leveys kapeimmalta kohdalta on 5,0 m. Reunapenkereen ulkoreuna muotoillaan kaltevuuteen 1:2 ja penkereen sisäreuna on kaltevuudessa 1:1,5. Reunapenkereen valmistuttua täytetään täyttöalueen sisäosa rannalta päin edeten. Pengerryksen edestä kaivetaan lieju, savi sekä savinen siltti pois. Louhetäyttö ulotetaan vähintään 1 m vesipinnan yläpuolelle tai tarvittaessa täyttö korotetaan tasoon N m. Puhtaita maamassoja ruopataan alueelta yhteensä noin m 3. Alueen yleistäyttö tehdään tasolle N m, jolloin täyttömassaa tarvitaan yhteensä m 3. Yleistäytön päälle tehdään 0,6 metriä korkea päällysrakennekerros. Kalliolouheen lisäksi, täyttöön voidaan käyttää karkeaa mursketta ja/tai hyvin tiivistettävissä olevia karkearakeisia kaivumaita. Louhepinnan pinta kiilataan huolellisesti pieniläpimittaisella louheella tai karkealla louheella. Louhetäyttö tiivistetään pudotuspainomenetelmällä. Pudotuspainon paino on tonnia ja pudotuskorkeus 10 m. Pudotuksia tehdään 3 x 3 m ruutuun, kuhunkin 10 kertaa. Pudotuskierroksia on 2: ensin pudotukset tehdään joka toisen ruutuun ja sen jälkeen väliin jääneisiin ruutuihin. 4

5 5 Kiinteistötiedot Hankkeen vaikutukset Ennen pudotustiivistystä louhetäytön pinnalle rakennetaan raskaalla täryjyrällä tiivistetty murskekerros (kerrospaksuus 0,5 m). Murskeen raekoko on 0-90 mm. Murskekerros tasataan ja tiivistetään ensimmäisen pudotustiivistyskierroksen jälkeen. Täytön tulee saavuttaa tasossa kantavuusarvo E2 > 160 MN/m2, E2/E1 < 2.2. Pilaantuneet sedimentit kuljetetaan välivarastoon jätehuoltoalueen öljyisten maiden vastaanottoalueelle. Alueella on öljynerotuskaivo ja vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Ennen kuin sedimenttejä välivarastoidaan alueelle, alue tullaan asfaltoimaan tehdasalueen teollisuusjätteen käsittelyalueen ympäristöluvan, LSSAVI/4180/04.08/2014, lupamääräyksen 16 mukaisesti. Välivarastosta kuivatut pilaantuneet sedimentit analysoidaan uudelleen mahdollista hyödyntämistä varten. Pilaantuneita sedimenttejä voidaan hyödyntää osana tehdasalueen rakentamista esimerkiksi stabiloimalla. Stabiloinnin yhteydessä pilaantuneisiin sedimentteihin lisätään muita lujittavia aineita kantavan rakenteen aikaansaamiseksi. Jos sedimenttien hyödyntäminen tehdasalueella ei ole mahdollista, pilaantuneet sedimentit toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Pilaantuneiden sedimenttien mahdolliseen jatkokäsittelyyn haetaan erillinen lupa. Puhtaat kaivetut sedimentit läjitetään tehdasalueella sijaitsevaan asfaltoituun louhokseen kuivumaan ja välivarastoon. Kuivuneet sedimentit hyödynnetään myöhemmin tehdasalueen täytöissä. Sedimentin kuivauksessa syntyvät kuivatusvedet johdetaan jätevedenpuhdistamon varoaltaalle ja sieltä hallitusti biologiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Hankepaikka sijoittuu kiinteistöille: ja Kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Rakentamisaikaisten töiden vaikutukset vesistöön Ennen vesialueella tehtäviä ruoppausten ja täyttöjen aloittamista asennetaan alueelle suojaverho. Sedimentin ruoppaamisesta ja täytöistä aiheutuu veden samentumista. Samennusta syntyy, kun irronnut materiaali sekoittuu veteen ja alkaa kulkeutua virtauksen mukana laskeutuen samalla pohjaa kohti. Samentuman leviäminen ja laajuus riippuvat kaivualueen massojen laadusta, työmenetelmästä, työn kestosta sekä työvaiheen aikaisista ympäristöolosuhteista, kuten vesistön virtaamasta. Samentumisen yhteydessä vesistöön joutuu myös mm. kiintoainesta, ravinteita ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta ja mahdollisia muita sedimenttiin sitoutuneita aineita. Yleensä aineet ovat varsin tiukasti kiintoainekseen sitoutuneena. Sisäpuolinen kaivu tapahtuu silttiverhon ja reunapenkereen suojassa, jolloin samentunut vesi ei olennaisesti leviä vesialueelle.

6 Vesifaasiin sekoittuvan kiintoaineksen määrän arvioidaan olevan vähäinen ja sen vaikutus rajoittuu kaivujen ja täyttöjen osalta suojaverhon sisäpuoliselle alueelle. Työn arvioidaan kestävän noin neljä kuukautta. Työt on suunniteltu tehtäväksi lokakuussa Rakentamisen aikaiset vaikutukset kalastoon Suojaverhon sisäpuolella on odotettavissa tilapäisesti veden samentumista. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta alueen happitilanteeseen tai haittaaineiden esiintymiseen. Suojaverhon rakenteen sisäpuolelle ei arvioida jäävän kaloja. Muut vaikutukset Suunnitellun vesialueen täytön välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä eikä täytöllä arvioida olevan muualla vesistössä virkistyskäyttöä haittaavia vaikutuksia. Vesitäytöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta virtauksiin tai vedenkorkeuksiin. Täyttöalueet sijoittuvat nykyisen tehdasintegraatin rannalle, eikä niistä aiheudu haittaa tehdasintegraattialueen maisemakuvaan. Kaivinkoneen käytöstä aiheutuu jossain määrin melua ja mahdollisesti vähäistä tärinää. Melua aiheuttavat työt suoritetaan klo välisenä aikana. Lähimmät häiriintyvät asuinrakennukset sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä rakentamiskohteesta. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja riskinarvio Ennen vesialueella tehtävien ruoppaus- ja täyttötöiden aloittamista työmaa-alueen ulkopuolella asennetaan suojaverho. Suojaverholla rajataan ja vähennetään täytöistä aiheutuvan paikallisen samentuman leviämistä ja sedimenttien kulkeutumista työalueen ulkopuolelle. Veteen irronnut sedimenttiaines jää verhon taakse. Suojaverhoa on käytetty viime vuosina hyvin tuloksin vastaavissa vesistörakentamisen kohteissa. Sedimenttien poisto tehdään suljetulla kauhalla, jolloin sedimentin leviäminen takaisin vesistöön estetään. Suojaverhon materiaali on aallokon kestävää polypropyleenikangasta, joka läpäisee vettä, mutta pidättää sedimenttipartikkeleita. Kankaan nimellislujuus on kn/m. Täyttöalueen suojaverho asennetaan ja ankkuroidaan siten, että se pysyy paikallaan, huomioiden virtaus- ja tuuliolosuhteet. 6

7 Suojaverhon alaosaan asennetaan jatkuva painotus siten, että alareuna pysyy pohjalla sekä veden virtauksen ja vedenkorkeuden vaihtelujen aikana. Verhon alaja yläreunat vahvistetaan tarvittaessa erikoisjärjestelyllä paremmin vetoa kestäväksi verhon pituussuuntaisia voimia vastaan mm. ankkurointijärjestelyin. Vahvistusrakenteena voidaan käyttää esim. kettinkiä, vaijeria tai soveltuvaa putkiprofiilia. Verhon yläreunaan asetetaan kelluke siten, että suojaverho ulottuu vedenpintaan asti. Kellukkeen mitoituksessa huomioidaan virtauksen ja aallokon aiheuttamat voimat sekä verhoon tarttuvan hienoaineksen aiheuttama lisäpaino. Verho asennetaan pohjan päälle löysästi, jotta yläreuna pääsee liikkumaan vedenpinnan korkeusvaihtelujen ja veden virtauksen mukana ilman, että yläreuna menee vedenpinnan alapuolelle tai alareuna nousee irti pohjasta. Suojaverhon liittymiskohta rantaan voidaan varustaa paikallisella teräsponttiseinällä ja/tai louhepenkereellä, jotka suojaavat suojaverhon päätä virtauksen paineelta. Järjestelyillä voidaan helpottaa suojaverhon ja rannan liittymiskohdassa verhon liikkeiden ja ankkuroinnin hallintaa virtausolosuhteissa. Ponttiseinän pää asennetaan noin asteen kulman virtauksen suuntaan nähden ja tuetaan tarvittaessa penkereellä, teräspaaluilla. Verho kiinnitetään ponttiseinään. Verhon asentamisen ja paikalla pysymisen helpottamiseksi voidaan käyttää myös työnaikaisia teräspaaluja tai muita soveltuvia rakenteita. Suojaverhorakenne merkitään asianmukaisilla varoitusmerkeillä/poijuilla ja tarvittaessa merkkivaloilla. 7 Tarkkailu Täyttötyöstä pidetään työmaaraporttia, johon merkitään vesialueen samentumiseen ja hienoaineen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Täyttötyön vuorokausiraportti sisältää seuraavat tiedot: aika, sijainti, tuuliolosuhteet, vesivoimalaitoksen juoksutus, suojaverhon rakenteen kunto, silmämääräiset havainnot vesialueesta ja pohjan laadusta sekä täyttömassojen laatu ja määrä. Mahdolliset havaitut poikkeamat korjataan välittömästi. Vesialueen vedenlaaduntarkkailu suoritetaan ruoppausten ja täyttöjen aikana viikoittain. Vesialueelta otetaan näytteet neljästä kiinteästä pisteestä, jotka määritetään näytteenoton yhteydessä. Lisäksi näytteet otetaan suojaverhon sisäpuolelta. Vesinäytteitä otetaan seuraavasti: Töiden aikana Ennen töiden aloittamista Näytteenottotiheys 1 krt/vko kaksi viikkoa ennen suojaverhon asentamista tai paalutustöiden aloittamista 1 krt/vko Tarkkailua laajennetaan Kuhnamon alueelle, jos vaikutusalue Analyysit ph, johtokyky, COD Cr, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCByhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy, sinkki ph, johtokyky, COD Cr, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCB-

8 Töiden lopetus havaitaan olevan oletettua suurempi 1 krt/vko kaksi viikkoa työn päättymisen jälkeen tai näytteenottoa jatketaan kunnes samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia 8 yhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy, sinkki ph, johtokyky, COD Cr, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCByhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy, sinkki Näytteenottosyvyys 1 metri syvyydeltä pinnasta ja 1 metri pohjan yläpuolelta (vesisyvyys > 3m). Näytteenoton yhteydessä vesialueella tehdään silmämääräinen tarkastelu. Jos vesialueella havaitaan samentumista, otetaan samentuneelta alueelta lisänäytteet. Lisänäytteistä määritetään taulukossa esitetyt analyysit. Jos päivittäisessä samentumatarkkailussa havaitaan poikkeamia tai ulkopuoliselta taholta tulee ilmoitus voimakkaasta samentumisesta vesialueelta, alueelta otetaan näytteet päivittäin. Näytteenottoa jatketaan niin kauan, että samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia. Rakentamisen jälkeisen näytteenoton yhteydessä arvioidaan näkösyvyyden perusteella, voidaanko suojaverho purkaa. Suojaverho poistetaan vasta, kun suojaverhon sisäpuolella oleva kiintoaines on laskeutunut. Työn aikana suojaverhorakenteen kellukkeita, ankkurointia ja suojaverhon kuntoa seurataan säännöllisesti päivittäin. Mahdolliset vauriot verhorakenteessa tai ankkuroinnissa korjataan viipymättä. Ruoppausten ja täytön vaikutuksia kalastoon arvioidaan tarkkailutulosten perusteella. Tarkkailun tulokset toimitetaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) sekä Äänekosken kaupungille. Työnaikana havaituista merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen valvovalle viranomaiselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristöpäällikölle. Valmistelulupa ja sen tarpeen perustelu Hakija hakee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (587/2011) 3 luvun 16 :n mukaista lupaa aloittaa hankkeen toteuttamista valmistelevia toimenpiteitä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija katsoo, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on 16 :n 1 momentissa tarkoitettu perusteltu syy, sillä töiden aloittamisen lykkääntyminen olisi vahingollista koko biotuotetehdashankkeen toteutumiselle eivätkä täytöstä aiheutuvat vaikutukset ole merkittäviä. Lisäksi valmistelevat toimenpiteet ovat sellaisia, että olosuhteet voidaan niiden suorittamisen jälkeen olennaisilta osin palauttaa ennalleen. Suunnitellulle täyttöalueelle tullaan sijoittamaan osa uudesta biologisesta jätevedenpuhdistamosta.

9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija esittää, että valmistelupa käsittäisi pilaantuneiden ja pilaantumattomien sedimenttien poistoa sekä vesialueen täyttöä. Valmistelevat työt tapahtuvat seuraavissa vaiheissa: - Ennen vesialueella tehtävää täyttöä asennetaan suojaverho - Suojaverhon asentamisen jälkeen poistetaan pilaantuneet sedimentit 0,5-1,0 metrin syvyydeltä noin m 3 - Pilaantumattomia sedimenttejä poistetaan arvioilta m 3 -Vesialueen täyttö tapahtuu rannalta päin etenevänä reunapengerryksenä - Jokainen täyttökerros tehdään homogeenisesta täyttöaineksesta ja täyttökerroksen päällä saavutetaan kantavuusarvo E2 > 160 MN/m2, E2/E1 < Lopuksi rakennuspaikka siistitään ja maisemoidaan Valmisteleviin töihin liittyy tavanomaista vesistörakentamista, joista ei kuitenkaan aiheudu peruuttamatonta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muuta huomattavaa pysyvää haittaa. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan hakijalle ja alueen elinkeinoelämälle huomattavaa taloudellista vahinkoa koska suunnitellulla uudella jätevedenpuhdistamolla on merkittävä rooli vesipäästöjen minimoimisessa. Laitoksen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus arviolta 2500 henkilötyövuotta. Valmistelevat työt ovat sellaisia, että ne voidaan palauttaa ennalleen, mikäli vesilain mukainen lupa hylätään. Palautus tapahtuu poistamalla täyttö suojaverhon takana. Lopuksi alue maisemoidaan vastaamaan nykytilannetta. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Äänekosken kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Äänekosken kaupungilta ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 9 LAUSUNNOT 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että lupa vesialueen ruoppaukselle, täytölle ja töiden valmisteluluvalle on välttämätön, jotta voidaan mahdollistaa uuden biologisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen alueelle. ELY -keskus on keskustellut hakijan kanssa hakemukseen liittyvistä asioista ja vesistövaikutusten tarkkailuohjelmasta. Ruoppaukset ja vesialuetäytöt voidaan toteuttaa, kun suojaverho asennetaan ennen töiden aloittamista ja sitä käytetään töiden aikana hakemuksessa esitetyllä

10 tavalla. Suojaverho estää pohjasedimentistä irtoavien haitallisten aineiden leviämistä rajattua aluetta laajemmalle vesistössä. Lupahakemuksessa esitetty vesistötarkkailusuunnitelma voidaan asettaa lupapäätöksessä hankkeen vesistötarkkailuohjemaksi esitetyssä muodossa. Tarkkailuohjelma on vastaava kuin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Metsä Fibre Oy:lle myöntämässä vesilain mukaisessa luvassa (LSSAVI/501/2015) vesialueen täytöt Miilunlahdella sekä valmistelulupa, hyväksytty tarkkailuohjelma. Lupa voidaan myöntää mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta, sillä alue on palautettavissa oleellisilta osin ennalleen. Lupahakemuksessa esitetty suuruinen vakuus saattaa olla mahdollisesti liian pieni ympäristön saattamiseksi ennalleen. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että hakijalle voidaan myöntää haettu lupa alueen ruoppaukselle ja täytölle. Työnaikaiseen kiintoaineksen leviämisen rajoittamisen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesistöön leviäisi mahdollisimman vähän kiintoainesta ja haitallisia aineita. Töiden toteuttaminen hakijan esittämällä tavalla lokakuusta alkaen ja suojaverhoa käyttäen ei ennalta arvioiden aiheuta kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. Kalojen liikkuminen Keiteleen ja Kuhnamon välillä Äänekosken kautta on lokakuussa kesäkuukausia vähäisempää. Suojaverho vähentää vesistön samentumista. Vesistötarkkailu riittää hankkeen vaikutustarkkailuksi eikä erillistä kalataloustarkkailua ole tarpeen määrätä. Vesistötarkkailun tulokset tulee toimittaa myös kalatalousviranomaiselle. 3) Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että vesialueen täyttöhankkeesta aiheutuu vähäistä haittaa rakennusaikana, mutta esitetyillä suojaustoimilla ja huolellisuudella työn kaikissa vaiheissa hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta ottaen huomioon maankäyttö kohteen lähialueella virtaussuunnassa alapuolisilla ranta-alueilla sekä vesistön virkistyskäyttö ja vedenotto. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suojaverhon ankkurointiin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen kaikissa olosuhteissa ja varauduttava näiden mahdollisesta pettämisestä aiheutuviin seurauksiin. Tarkkailusuunnitelmaan tulisi lisätä orgaanisten tinayhdisteiden tarkkailu. Ruoppauslietteet tulee kuljettaa, välivarastoida ja sijoittaa siten, että niitä ei missään vaiheessa pääse valumaan takaisin vesistöön. Ennen kuin sedimenttejä välivarastoidaan jätehuoltoalueelle, tulee alue asfaltoida hakemuksessa esitetyllä tavalla jätealueen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisesti. Mikäli sedimenttejä hyödynnetään osana tehdasalueen rakentamista, tulee analyysitulokset ja rakennesuunnitelma toimittaa ympäristölautakunnalle, joka toimii kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisena. Mikäli rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa, tulokset ja suunnitelma tulevat toimittaa johtavalla rakennustarkastajalle lupahakemuksen yhteydessä. 10

11 11 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Valmistelulupa voitaisiin myöntää edellyttäen, että jo myönnettyjen ruoppauslupien yhteydessä saatavat tarkkailutulokset osoittavat suojaverhomenetelmän toimivaksi. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään vastannut lausuntoihin seuraavasti: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (1): Ennen vesistöön kohdistuvia rakentamistöiden aloittamista suojaverho tullaan asentamaan hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Lopullisen toteuttamissuunnitelman suojaverhon asentamisesta laatii suojaverhon toimittaja. Lopullinen toteuttamissuunnitelma toimitetaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskuksen vesistöinsinöörille. Muilta osin lausunnosta ei ole huomautettavaa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen (2): Ennen vesistöön kohdistuvia rakentamistöiden aloittamista suojaverho tullaan asentamaan hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Lopullisen toteuttamissuunnitelman suojaverhon asentamisesta laatii suojaverhon toimittaja. Lopullinen toteuttamissuunnitelma toimitetaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskuksen vesistöinsinöörille. Muilta osin lausunnosta ei ole huomauttamista. Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (3): Ennen vesistöön kohdistuvia rakentamistöiden aloittamista suojaverho tullaan asentamaan hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Lopullisen toteutussuunnitelman suojaverhon asentamisesta laatii suojaverhon toimittaja. Lopullinen toteuttamissuunnitelma toimitetaan tiedoksi Äänekosken kaupungin ympäristöpäällikölle. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa (luonnos ) on esitetty laskennallisia TBT-pitoisuuksia läjitetyn massan huokosvedessä ja mahdollisella vaikutusalueella. Täyttöalueelta määritettyjen sedimenttien TBT-pitoisuudet ovat maksimissaan ohjeen taulukko 1:ssä (s.32) esitettyjen 1B laatukriteereiden arvojen alle. Ohjeen taulukossa laatukriteeri 1B:ksi on esitetty TBT:n keskimääräiseksi pitoisuudeksi sedimentissä 100 µg/kg. Ruopattavista sedimentistä TBT-pitoisuuden maksimiksi on määritetty 66 µg/kg. Läjityskriteerien määrittelyssä Suomen olosuhteisiin on käytetty sinisimpukalle haitatonta tasoa (6 ng/l) läjityspaikan ja

12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU sen vaikutusalueen tarkastelussa. Hakijalla ei ole tiedossa, että alueella olisi sinisimpukkaesiintymää. Hakija katsoo, että tarkkailusuunnitelmaan ei ole tarpeen lisätä orgaanisten tinayhdisteiden tarkkailua, koska suojaverhon läpi suodattuva vesi sekoittuu nopeasti Keiteleestä laskevaan veteen ja näin ollen laimenee nopeasti. Hakija arvioi, että sinisimpukalle määritelty haitallinen taso ei ylity vesistöalueella. Muilta osin lausunnosta ei ole huomauttamista. 12 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Metsä Fibre Oy:lle luvan vesialueen ruoppauksille ja täytöille Teräväniemessa Miilunlahdessa Kuhnamon rannalla Äänekosken kaupungissa hakemuksen mukaisesti hakemuksen liitteenä olevan päivätyn Teräväniemen täyttö- ja ruoppausalue yleislayot -asemapiirustuksen (piir.nro F , mittakaava 1:1 000) mukaiselle alueelle. Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Lupa on voimassa toistaiseksi. Rakenteet 1. Hankealuetta saa ruopata yhteensä m 3 ktr. Täyttö ja ruoppaus on tehtävä hakemuksen liitteenä olevan rannan ruoppaus ja täyttö -rakenneleikkauspiirustuksen (piir.nro: R , mittakaava 1:100/1:100) mukaisesti. Täytön pinta on painumisen jälkeen oltava vähintään tasolla N ,60 m. Töiden suorittaminen ja ruoppausmassojen sijoittaminen 2. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 liitteen 1 alemmat ohjearvot, on toimitettava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 3. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 liitteen 1 alemmat ohjearvot, voidaan läjittää hakijan omistuksessa olevalle louhosalueelle sen jälkeen, kun sen pohja on hakemuksen mukaisesti asfaltoitu. Kuivatusvedet tulee johtaa jätevedenpuhdistamon varoaltaalle ja sieltä hallitusti biologiselle jätevedenpuhdistamolle hakemuksen mukaisesti. 4. Tarvittaessa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita massojen käsittelystä ja läjittämisestä.

13 5. Ruoppausmassat ja ruoppausmassoista tulevat kuivatusvedet eivät saa missään olosuhteissa päästä valumaan takaisin suoraan vesistöön. 6. Hankealueelta on ensimmäisenä ruopattava kaikki pilaantuneet sedimentit pois. Täytön rakentaminen on aloitettava reunapenkereen rakentamisella. Penger on verhoiltava suodatinkankaalla. 7. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustöistä aiheutuvaa tarpeetonta veden samentumista tulee välttää. Ruoppaustyö tulee toteuttaa hakemuksen mukaisesti käyttäen suljettua kauhaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa, jolla minimoidaan ruoppausmassan huuhtoutumista ja sekoittumista veteen. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Työn toteutus ja siihen liittyvät kuljetukset on tehtävä niin, ettei varoaltaan kuntoa vaaranneta. 8. Täyttöalueilla saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Vesialueen täyttöön ei saa käyttää hienojakoisia maamassoja. 9. Työt on toteutettava alueella sijaitsevia johtoja ja kaapeleita vaurioittamatta sekä tarvittaessa sovittava johtojen ja kaapeleiden siirrosta niiden omistajien kanssa. 10. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Käyttö ja kunnossapito 11. Täyttöalueiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi 12. Ennen töiden aloittamista vesialueella on hankealue eristettävä suojaverholla muusta vesialueesta hakemuksen liitteenä 10 olevan päivätyn suojaverhon suunnitelmaselostuksen mukaisesti. Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava niin, että se pysyy kaikissa olosuhteissa paikoillaan. Verho on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan saakka. Suojaverho on pidettävä kunnossa koko työn ajan. Kankaan lujuuden on oltava vähintään kn/m. Verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Suojaverhon kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti päivittäin siten, että luvan saaja on työn ollessa käynnissä koko ajan tietoinen verhon toiminnasta ja työn aiheuttaman samentuman laajuudesta. Suojaverhorakenne on merkittävä asianmukaisesti varoitusmerkeillä. Suojaverhon yli ei saa liikkua veneillä tai työkoneilla. 13

14 14 Suojaverhoa ei saa poistaa ennen kuin vesinäytteillä on todettu, ettei samentumista leviä vesialueelle. Keski-Suomen ELY-keskus voi antaa tarkentavia määräyksiä suojaverhon rakenteesta ja asentamisesta. Mikäli työn yhteydessä havaitaan merkittävää suojaverhon ulkopuolista samentumista, luvan saajan on keskeytettävä samennusta aiheuttava työ ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava töiden keskeyttämisestä välittömästi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Ruoppaustyön aikana on varauduttava öljytorjuntakalustolla estämään mahdollisen odottamattoman öljykerroksen leviäminen vesistöön. Korvaukset 14. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 15. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvanhaltijan on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 16. Luvanhaltijan on tarkkailtava ruoppausten ja täyttöjen rakentamisen aikaisia vaikutuksia vesistöön hakemukseen liitetyn vesistöntarkkailusuunnitelman ( ) mukaisesti seuraavalla lisäyksellä: Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä määritettäväksi analyysiksi myös organotinayhdisteet. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Keski-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailutulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 17. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 18. Rakennustöiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle,

15 Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 19. Rakennustöiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15 Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoitus Vesialueen täytöt ovat tarpeen mahdollistamaan uuden biologisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Suurempi biologinen jätevedenpuhdistamo tarvitaan, koska jätevesimäärä uudelta biotuotetehtaalta lisääntyy huomattavasti vanhaan sellutehtaaseen verrattuna. Hanke ei ole alueella olevan kaavoituksen vastainen. Hankkeesta saatava hyöty Hankealue mahdollistaa uuden biologisen jätevedenpuhdistamon rakentamisen nykyiselle paikalleen, jolloin jätevesistä voidaan huolehtia asianmukaisesti. Hankkeesta aiheutuvat menetykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ainoa haitta on työnaikainen tilapäinen veden samentuminen. Samentumisen leviämistä rajoitetaan lupaehdoissa määrätyllä suojaverholla Käyttöoikeuksien myöntäminen Käyttöoikeuksia ei ole tarpeen myöntää, koska kaikki hankealueet, joille tulee rakenteita, ovat hakijan omistuksessa. Natura, luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma Hankkeen läheisyydessä ei ole Natura alueita tai muita luonnonsuojelukohteita. Hanke ei vaikuta haitallisesti Kymijoki-Suomenlahti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Intressivertailu Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava, kun täyttöalueet mahdollistavat suuremman jätevedenpuhdistamon rakentamisen alueelle, jolloin biotuotetehtaan jätevedet pystytään puhdistamaan asianmukaisesti

16 verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin vähäiseen rakentamisen aikaiseen vesistön samentumiseen. 16 Lupamääräykset Lupamääräyksellä 1 varmistetaan rakenteiden asianmukaisuus. Lupamääräyksillä 2-3 varmistetaan, että sedimenttien läjitys tapahtuu VNa 214/2007 ohjearvotason mukaisesti. VNa 214/2007 (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) viitearvoja käytetään arvioitaessa sedimenttien pilaantuneisuutta, kun läjitys tapahtuu maalle. Lupamääräyksillä varmistetaan myös, että ruoppausmassat läjitetään asianmukaisille paikoille. Sedimenttien haitta-ainetutkimuksissa lievästi pilaantuneiden sedimenttien määräksi on arvioitu m 3. Lisäksi lupamääräyksellä 3 varmistetaan, että alemman ohjearvon alittavien sedimenttien kuivatusvedet eivät aiheuta vesistön pilaantuneisuutta valumalla takaisin suoraan vesistöön. Lupamääräys 4 on tarpeen, jos ruopattavan sedimentin pilaantuneisuus poikkeaa arvioidusta. Lupamääräyksillä 2-7 estetään lisäksi vesialueen pilaantuminen ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla. Lupamääräyksillä 5-10 varmistetaan, että töiden suorittaminen tehdään mahdollisimman haitattomasti. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Lupamääräys 12 on tarpeen estämään samentumisen leviämistä vesistössä laajemmalle alueelle. Lupamääräys 13 on tarpeen nopeaan öljyntorjuntaan, jos ruoppaustyön aikana öljyä pääsee leviämään vesistöön sedimenttikerrosten mahdollisista öljyfaaseista. Öljyn leviäminen on nopeaa virtaavassa vesistössä eikä suojaverho estä öljyn leviämistä riittävästi. Tarkkailu Sovelletut säännökset Vesistötarkkailu on tarpeen vesistövaikutusten arviointia ja työnaikaisen samentumisen hallitsemista varten. Organotinayhdisteiden tarkkailu on myös tarpeen, koska sedimentin haitta-ainetutkimuksen mukaan tributyylitinan haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason 1B lähes jokaisessa näytepisteessä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 7, 8, 10, 11, 18 Ympäristönsuojelulain 52

17 17 Valmistelulupa Aluehallintovirasto oikeuttaa Metsä Fibre Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä asetettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Sovelletut säännökset Töiden aloittamisen lykkääminen aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa, koska täyttöalueelle rakennettavan biologisen jätevedenpuhdistamon on oltava toiminnassa ennen koko tehtaan käynnistämistä. Toimenpiteet toteutetaan suojaverhon sisäpuolella hakijan omistuksessa olevalla alueella. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Valmistelulupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätökseen täytäntöönpanon. Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousviranomaisen sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta (yli m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus

18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN on euroa. Koska päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita (täytöt yli m 3 ktr) peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruus siten, että maksua korotetaan 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. 18 Päätös Metsä Fibre Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Äänekosken kaupunki Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tarja Savea-Nukala Stefan Nyman Satu Jaakkonen Piia Nieminen Asian ovat ratkaisseet johtaja Tarja Savea-Nukala (puheenjohtaja), ympäristöneuvos Stefan Nyman ja ympäristöylitarkastaja Satu Jaakkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa

20 20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.