Lausunnon antaminen aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta vesialueen täyttöön Teräväniemessä sekä valmisteluluvasta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunnon antaminen aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta vesialueen täyttöön Teräväniemessä sekä valmisteluluvasta 501/ /2015 YMPL 63 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Dnro LSSAVI/2824/2015, joka koskee vesialueen täyttöä Teräväniemessä sekä valmistelulupaa. Tiivistelmä hakemuksesta Yhtiö hakee vesilain mukaista lupaa vesialueen ruoppaukselle ja täytölle Teräväniemessä. Vesialuetta ruopataan yhteensä noin m 3 ja täytetään noin m 2 suuruiselta alueelta. Täyttöalueella rakennetaan uusi biologinen jätevedenpuhdistamo, jonka rakennettava biotuotetehdas tarvitsee. Hakija esittää, että työt aloitetaan lokakuussa Hanketta varten tarvittavat alueet ovat hakijan omistuksessa. Alueelta ruopataan ensin haitta-aineista sisältävät sedimentit pois, jonka jälkeen rakennetaan täyttöalueen reunalle reunapenger. Penkereen sisäpuoliselta alueelta poistetaan kaivamalla pehmeät maakerrostumat ja tehdään louhetäyttö. Hanke aiheuttaa rakentamisen aikaista veden samentumista. Ennen vesialueelle tehtävien töiden aloittamista vesistöön asennetaan suojaverho estämään samentumisen leviämistä. Hankealueella tehtyjen sedimentin haitta-ainetutkimusten mukaan osa alueesta luokitellaan lievästi pilaantuneeksi öljyhiilivetypitoisuuksien vuoksi. Lievästi pilaantuneista sedimenttejä ruopataan yhteensä noin m 3, jotka välivarastoidaan öljyisten maiden vastaanottoalueelle. Pilaantumattomat sedimentit toimitetaan tehdasalueella sijaitsevaan louhokseen kuivumaan ja välivarastoon. Sedimenttejä voidaan hyödyntää tehdasalueella tai sedimentit toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hanketta varten haetaan lupaa valmisteleviin toimenpiteisiin, koska uusi jätevedenpuhdistamo on rakennettava ennen uuden biotuotetehtaan käynnistämistä. Valmisteluluvalla on tarkoitus ruopata ja täyttää vesialuetta. Aluetta koskevat lupapäätökset

2 Hankkeeseen liittyvät voimassa olevat ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilainsäädäntöön perustuvat luvat: -Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdasta koskeva ympäristölupapäätös , LSSAVI/4652/04.08/2014 -Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdasta koskeva vedenottolupapäätös , LSSAVI/4874/04.09/2014 -Metsä Fibre Oy:n Äänekosken tehtaan teollisuusjätteen käsittelyaluetta koskeva ympäristölupapäätös, LSSAVI/4180/ Päätöksestä on jätetty valitus hallinto-oikeuteen Hakija on asettanut päätöksen mukaisen vakuuden Keski-Suomen ELY-keskukselle toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. -Metsä Fibre Oy, Vesilain mukainen lupa sillan rakentamiseksi Äänejärven alajuoksun yli. Hakemukset jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Metsä Fibre Oy, Vesilain mukainen lupa täytölle Miilunlahdessa rakentamiseksi Äänejärven alajuoksun yli. Hakemukset jätetty Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Vesialueen täyttö on käsitelty biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä vuonna Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on antanut asiassa yhteysviranomaisen lausunnon Sijaintipaikka ja kaavoitustilanne Suunniteltu vesialueen täyttö sijaitsee tehdasalueen lounaisrannalla, noin kilometri Äänekosken keskustaajamasta kaakkoon. Täyttöalueen länsi- ja itäpuolella on muussa käytössä olevaa tehdasaluetta sekä Äänekosken kaupungin (Äänekosken Energia Oy:n) yhdyskuntajätevedenpuhdistamo. Hankealueella on voimassa oleva Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Vireillä olevassa, ,nähtävillä olleessa Äänekoski 2020-osayleiskaavaluonnoksessa hankealue sijoittuu vesialueelle (W). Hankealueella on voimassa oleva asemakaava joka on tullut lainvoimaiseksi Suunniteltu täyttöalue on kaavassa merkitty jätevesien käsittelyalueeksi (ET-3) sekä vesialueeksi (W). Ympäristöolosuhteet Suunniteltu vesialueen täyttöalue sijoittuu Äänekosken keskustasta etelään Teräväniemeen Kuhnamon rantaan. Suunniteltu täyttöalue tulee sijoittumaan kiinteäksi osaksi nykyistä jätevedenpuhdistamon

3 aluetta. Suunnitellun täytön alueelta ranta on pengerretty eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Alueella ei ole havaintoja uhanalaisien tai muuten huomioitavien lajien esiintymisestä. Suunnitellun täyttöalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat 6 7 kilometrin päässä sijaitsevat Vatianjärven Saraveden sekä Jurvon alueet. Muut Natura-kohteet sijaitsevat yli 10 kilometrin päässä. Etäisyys hankealueelta lähimmälle pohjavesialueelle, Valionrannan pohjavesialueelle ( , I luokka), on noin yksi kilometri. Hankealueella järvenpohja on 0-3 metrin syvyydessä vedenpinnasta. Järven pohjalla on liejua ja/tai pehmeää savea/savista silttiä 0-4 metrin paksuudelta. Näiden alla on kantava kitkamaa/moreenikerrostuma. Äänekoskea ympäröivä vesialue koostuu kahdesta järvestä, Äänekosken tehdasintegraatin yläpuolella sijaitsevasta Keiteleestä ja alapuolisesta Kuhnamosta. Keitele laskee Äänejärven ja Häränvirran kautta Kuhnamoon. Hankealue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (nro 14), tarkemmin Leppäveden-Kynsijärven alueeseen (14.3) ja edelleen Vatianjärven (14.33) Kuhnamon alueeseen (14.332) Kuhnamossa Viitasaaren reitti (14.4) ja Saarijärven reitti (14.6) yhtyvät. Viitasaaren reitin alaosalla, Metsä Boardin vesivoimalaitoksen kohdalla, valuma-alueen suuruus on 6265,31 km2. Kuhnamon tilavuus on 33,8 milj. m3 ja teoreettinen viipymä 3 vuorokautta. Viitasaaren reitti laskee Kuhnamoon Äänejärven (Häränvirta) kautta Keiteleestä. Kuhnamoon laskeva keskivirtaama on 53 m3/s. Äänekosken ylä- ja alapuolinen vesistö kuuluu 2013 valmistuneen ekologisen tila luokituksen mukaan luokkaan välttävä. Luokitusperusteiden mukaan kuormitusvaikutukset näkyvät selvästi alusvedessä, jossa esiintyy kerrostuneisuuskausina hapen vajausta. Pintavesien toimenpideohjelmassa Keski-Suomen vesienhoitoalueelle vuosille esitetty toimenpiteitä, joiden avulla vesistöjen ja pohjavesien hyvä tila pyritään saavuttamaan vuoteen 2021 mennessä. Metsäteollisuuden osalta toimenpiteiksi on kirjattu ympäristöriskien hallinnan parantaminen, prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Vesistön ja rantojen käyttö Suunnitellun täytön alueen läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä eikä vesialueen täytöllä ole vaikutusta vesistön rantojen käyttöön. Lähin

4 uimaranta sijaitsee noin yhden kilometrin päässä tehdasintegraatin yläpuolisessa vesistössä, mutta alapuolisessa vesistössä ei ole sellaisella etäisyydellä uimarantoja, joihin vesialueen täytöllä voisi olla vaikutusta. Kalastus ja kalasto Etelä-Keitele kuuluu hallinnollisesti kalastusaluejaottelussa Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueeseen. Kalastuskirjanpito-, kalastustiedustelu- ja verkkokoekalastustietojen perusteella Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin kalasto on rakenteeltaan monipuolinen ja siihen kuuluvat yleisimmät järvikalat. Metsä Board Oyj:n omistaman vesivoimalaitoksen yhteyteen on rakennettu kalaporras. Äänekosken kalatiellä tehdyn nousukalaselvityksen perusteella kalatie vaikuttaa merkittävältä kulkureitiltä ja ilmeisesti myös jonkinlaiselta oleskelualueelta useille kalalajeille. Pohjasedimentin haitta-ainetutkimukset Suunnitellulla täyttöalueella on tehty haitta-ainetutkimus huhtikuussa Ramboll Finland Oy:n suorittamassa tutkimuksessa todetaan mm., että suunnitellulla täyttöalueella ei valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista (VnA 204/2007) viitearvoihin verrattuna todettu merkittävästi kohonneita PAH-yhdisteiden, kloorifenoleiden eikä organotinayhdisteiden pitoisuuksia. Raskasmetalleista arseenia ja kobolttia ja orgaanisista yhdisteistä PCDD/F-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä todettiin lievästi kohonneita (PIMA-asetuksen kynnysarvon ylittävinä) pitoisuuksina. Alueella B raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason sedimentin syvyyskerroksella 0-30 cm. Muilta osin ei todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eikä minkään haitta-aineen osalta ylemmän ohjearvotason ylityksiä. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti ympäristön kannalta merkityksellisiksi luokiteltavissa pitoisuuksissa (pitoisuustaso 1 B ja siitä ylöspäin) koko tutkimusalueen pintasedimentissä esiintyy öljyhiilivetyjä sekä PCB-yhdisteitä ja alueella B lisäksi fluoranteenia, PCDD/F-yhdisteitä sekä tributyylitinaa. Tason 2 pitoisuutena todettiin ainoastaan PCB28-kingeneeria alueen B sedimentin pintaosassa (0.10 m). Tutkimusalueella sedimenttiä tullaan ruoppaamaan ja ruoppausmassat sijoittamaan maalle. Tässä yhteydessä sedimentin pilaantuneisuutta arvioidaan ensisijaisesti VnA 214/2007 viitearvojen perusteella. Tutkittujen näytteiden edustamilla alueilla ja sedimenttikerroksissa ei havaittu minkään tutkitun haitta-aineen

5 osalta voimakasta pilaantumista (ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia). Alueella A sedimentissä todettiin lievästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jotka eivät kuitenkaan aiheuta sedimentin luokittelua pilaantuneeksi. Alueella B esiintyy alemman ohjearvon ylittäviä raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuuksia, joiden perusteella sedimenttikerros 0-30 cm luokitellaan lievästi pilaantuneeksi. Lisäksi koko tutkimusalueella esiintyy Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti ympäristön kannalta merkityksellisiksi luokiteltavia haitta-ainepitoisuuksia (normalisoitu pitoisuustaso 1B ja siitä ylöspäin). Haitta-ainetutkimuksen raportin arvion mukaan sedimentin pilaantuneisuus ei aiheuta välitöntä kunnostustarvetta eikä haitta-aineilla ei ole välitöntä vaikutusta vesialueen ekologiseen tilaan. Sedimenttien poisto ennen täyttöä Pilaantuneet sedimentit poistetaan suojaverhon takana 0,5-1,0 m syvyydeltä mekaanisesti kaivamalla Pilaantuneet sedimentit poistetaan suojaverhon takana 0,5-1,0 m:n syvyydeltä mekaanisesti kaivamalla. Sedimentin poisto tehdään suojaverhon takana suljetulla kauhalla, jolloin sedimentin leviäminen takaisin vesistöön voidaan estää. Pilaantuneet sedimentit välivarastoidaan jätehuoltoalueen öljyisten maiden vastaanottoalueelle. Ennen kuin sedimenttejä välivarastoidaan alueelle, alue tullaan asfaltoimaan jätealueen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisesti. Välivarastosta kuivatut sedimentit analysoidaan uudelleen mahdollista hyödyntämistä varten. Pilaantuneita sedimenttejä voidaan hyödyntää osana tehdasalueen rakentamista esimerkiksi stabiloimalla. Stabiloinnin yhteydessä sedimenttiin lisätään lujittavia aineita, jolla voidaan tehdä kantavaa rakennetta. Jos hyödyntäminen tehdasalueella ei ole mahdollista, pilaantuneet sedimentit toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Pilaantuneita sedimenttejä arvioidaan poistettavan 1500 m3 ja pilaantumattomia sedimenttejä m3. Viimeksi mainitut toimitetaan tehdasalueella sijaitsevaan asfaltoituun louhokseen kuivumaan ja välivarastoon. Kuivuneet sedimentit hyödynnetään myöhemmin tehdasalueen täytöissä. Kuivauksessa syntyvät vedet johdetaan jätevedenpuhdistamon varoaltaalle ja sieltä hallitusti biologiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kaivuun yhteydessä sedimentistä tutkitaan haitta-aineet (PCB; PCDD/T ja hiilivetyöljyt). Näytteistä otetaan kaksi 5000

6 kaivusedimenttikuutiota kohden. Vesialueen täyttö Täyttöalueen suojaverhon taakse rakennetaan reunapenger, jonka jälkeen alueelle tehdään louhetäyttö. Reunapenger rakennetaan päätypengerrysmenetelmällä, siitä tehdään ylikorkea ja sen annetaan painua kantavaan kitkamaa/moreenipohjaan. Reunapenkereen valmistuttua täytetään alueen sisäosa rannalta päin edeten. Louhetäyttö ulotetaan vähintään 1 m vesipinnan yläpuolelle. Tarvittaessa täyttö korotetaan tasoon Louhetäyttö tiivistetään pudotuspainomenetelmällä. Sitä ennen louhetäytön pinnalle rakennetaan raskaalla täryjyrällä tiivistetty puolen metrin korkuinen murskekerros. Rakentamisaikaisten töiden vaikutukset vesistöön Hakemuksessa on arvioitu sedimentin kaivusta ja täytöistä aiheutuvan veden samentumista. Samentumisen yhteydessä vesistöön joutuu kiintoainesta, ravinteista, happea kuluttavaa orgaanisista ainetta ja mahdollisesti muita sedimenttiin sitoutuneita aineita. Yleensä aineet ovat varsin tiukasti kiintoainekseen sitoutuneena. Täytön suojaverholla rajataan ja vähennetään paikallisen samentumisen leviämistä ja sedimentin kulkeutumista työalueen ulkopuolelle. Suojaverho asennetaan ja ankkuroidaan siten, että se pysyy paikallaan huomioiden virtaus- ja tuuliolosuhteet. Suojaverhon sisäpuolella on odotettavissa tilapäisesti veden samentumista. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta alueen happitilanteeseen tai haitta-aineiden esiintymiseen. Suojaverhon rakenteen sisäpuolelle ei arvioida jäävän kaloja. Arvio muista ympäristövaikutuksista Vesitäytöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta virtauksiin tai vedenkorkeuksiin. Pilaantuneet sedimentit poistetaan suojaverhon takana 0,5-1,0 m syvyydeltä kaivamalla. Pilaantuneet sedimentit välivarastoidaan jätehuoltoalueen öljyisten maiden vastaanottoalueelle. Alue tullaan asfaltoimaan ja siellä öljynerotuskaivo ja vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Vesialueen täyttö tulee sijoittumaan nykyisen tehdasintegraatin rantaviivalle, eikä tästä aiheudu haittaa tehdasintegraattialueen maisemakuvaan. Kaivinkoneen käytöstä aiheutuu jossain määrin melua ja mahdollisesti vähäistä tärinää. Melua aiheuttavat työt suoritetaan klo

7 välisenä aikana. Lähimmät häiriintyvät asuinrakennukset sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä rakentamiskohteesta. Suunnitellun vesialueen täytön välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä eikä täytöllä arvioida olevan muualla vesistössä virkistyskäyttöä haittaavia vaikutuksia. Alueella ei ole yleisiä kulkuväyliä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan yleisiä tai yksityisiä menetyksiä. Mikäli ennalta arvaamattomia haittoja syntyy, hakija korvaa ne täysimääräisinä. Esitys tarkkailun järjestämiseksi Hakija esittää, että hankkeen vaikutuksia tullaan tarkkailemaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma käsittää samentumisen sekä vedenlaatuvaikutusten selvittämisen vesinäytteenottimin. Täytön rakennustöiden aikaisia vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmesta näytepisteestä. Näyte pisteet sijaitsevat suojaverhon sisäja ulkopuolella. Rakentamisen jälkeisen näytteenoton yhteydessä arvioidaan näkösyvyyden perusteella, voidaanko suojaverho purkaa. Suojaverhon poistetaan vasta, kun suojaverhon sisäpuolella oleva kiintoaines on laskeutunut. Näytteenottosyvyys 1 metri syvyydeltä pinnasta ja 1 metri pohjan yläpuolelta (vesisyvyys > 3m). Tarkkailun tulokset raportoidaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Äänekosken kaupungille. Vesinäytteitä otetaan seuraavasti: Ennen töiden aloittamista Töiden aikana Näytteenottotiheys krt/vko kaksi viikkoa ennen kaivutöiden aloittamista 1 krt/vko Tarkkailua laajennetaan Kuhnamon alueelle, jos Analyysit ph, johtokyky, CODMn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori kokonaistyppi öljyhiilivedyt PCB-yhdisteet kadmium elohopea lyijy sinkki ph, johtokyky, CODMn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori

8 Töiden lopetus vaikutusalueen havaitaan olevan oletettua suurempi. 1 krt/vko kaksi viikkoa työn päättymisen jälkeen tai näytteenottoa jatketaan kunnes samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia. kokonaistyppi öljyhiilivedyt PCB-yhdisteet kadmium elohopea lyijy sinkki ph, johtokyky, CODMn, kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori kokonaistyppi öljyhiilivedyt PCB-yhdisteet kadmium elohopea lyijy sinkki Valmistelulupa ja perusteet valmisteluluvan myöntämiselle Hakija hakee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (587/2011) 3 luvun 16 :n mukaista lupaa aloittaa hankkeen toteuttamista valmistelevia toimenpiteitä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija katsoo, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on 16 :n 1 momentissa tarkoitettu perusteltu syy, sillä töiden aloittamisen lykkääntyminen olisi vahingollista koko biotuotetehdashankkeen toteutumiselle eivätkä täytöstä aiheutuvat vaikutukset ole merkittäviä. Lisäksi valmistelevat toimenpiteet ovat sellaisia, että olosuhteet voidaan niiden suorittamisen jälkeen olennaisilta osin palauttaa ennalleen. Hakija esittää, että valmistelupa käsittäisi pilaantuneiden ja pilaantumattomien sedimenttien poistoa sekä vesialueen täyttöä. Valmisteleviin töihin liittyy tavanomaista vesistörakentamista, joista ei kuitenkaan aiheudu peruuttamatonta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muuta huomattavaa pysyvää haittaa (vesilain 3 luvun 16 :n 2 momentin 1 kohta). Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan hakijalle ja alueen elinkeinoelämälle huomattavaa taloudellista vahinkoa koska suunniteltu uusi jätevedenpuhdistamolla on merkittävä rooli vesipäästöjen minimoimisessa. Laitoksen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus arviolta 2500 henkilötyövuotta. Valmistelevat työt ovat sellaisia, että ne voidaan palauttaa ennalleen, mikäli vesilain mukainen lupa hylätään (vesilain 3 luvun 16 :n

9 mukainen 2 momentin 2 kohta). Palautus tapahtuu poistamalla täyttö suojaverhon takana. Lopuksi alue maisemoidaan vastaamaan nykytilannetta. Korvaukset Hakija katsoo, että sillan rakentamisesta aiheutuvat haitat kalastolle ja kalastukselle eivät ole muuhun biotuotetehtaan toimintaan nähden merkityksellisiä eikä niistä tulisi määrätä erillisiä korvauksia. Biotuotetehtaan ympäristöluvan yhteydessä käsitellään tehtaan toiminnasta aiheutuva mahdollinen kalatalouskorvausvelvoite. Lausunnonantoa koskeva harkinta Ympäristölautakunta on antanut lausunnon vesilain mukaisesta hakemuksesta rakentaa silta Äänejärven alajuoksun (Häränvirran) yli sekä vesilain mukaisesta hakemuksesta ruoppauksella ja täytölle Miilunlahdessa. Aluehallintovirastosta saadun tiedon mukaan päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Päätöksissä on otettu huomioon ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetty tarve kiinnittää erityistä huomiota suojaverhon ankkurointiin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen ja korostettu tarvetta noudatetaan kaikessa toiminnassa varovaisuutta alapuolisen vesistön vedenlaadun turvaamiseksi. Ympäristölautakunnan lausunnossa todettiin myös, että Keski-Suomen ympäristökeskus (nyk. Keski-Suomen ELY keskus) on suunnitellut ja toteuttanut Kuhnamon alapuolisessa vesistössä kuten Kapeenkoskessa virtavesikunnostukset mm. kalataloudellisin perustein. Lisäksi lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ruoppausmassojen kuljetuksiin liittyvien järjestelyjen, läjityksen ja välivarastoinnin toteuttamiseen, erityisesti välivarastointialueiden vesienjohtamisjärjestelyihin ja suojauksiin. Tätä on pidetty olennaisena, koska vaikka ruopattavien massojen haitallisten aineiden määrät ovat pieniä tai kohtalaisen pieniä, ovat massamäärät kuitenkin varsin suuret. Valumavedet johdetaan Kuhnamon ranta-alueella olevaan varoaltaaseen, jonka täyttymistä tulee tarkkailla ja ilmoittaa mahdollisista häiriötilanteista viipymättä valvontaviranomaiselle. Nyt vireillä olevassa hakemuksessa poistettavat massamäärät ovat noin kolmasosa aikaisempien ruoppausten määrästä. Lievästi pilaantuneiden sedimenttien määrä on arviolta neljäsosa aikaisemman hakemuksen määrästä. Haitta-ainetutkimuksen mukaan alueella A (näytepisteet T1-T5) normalisoiduista pitoisuuksista PCB-yhdisteiden pitoisuudet eräiden kongeneerien osalta ovat ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaista tasoa

10 1C. Joitakin PCB-kongeneereja sekä öljyhiilivetyjä esiintyy tasolla 1B. Alueella B (näytepisteet T6-T10) normalisoiduista pitoisuuksista PCB28-kongeneerin pitoisuus on Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisella tasolla 2, ja kongeneerien PCB153 sekä PCB180 pitoisuudet tasolla 1C. Tason 1B pitoisuuksina todettiin öljyhiilivetyjä, fluoranteenia, PCB101-kongeneeria, PCDD/F-yhdisteitä sekä tributyylitinaa. Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan, mikäli ruopattavalla alueella tehdyt kohdetutkimukset osoittavat, että ruopattavassa sedimentissä ja erityisesti sen pintaosassa on haitallisia aineita ympäristön kannalta merkityksellisissä pitoisuuksissa (pitoisuustaso 1B ja siitä ylöspäin), tulee työnaikaiseen kiintoaineksen leviämisen rajoittamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Aikaisempiin tehdasalueen edustan haitta-ainetutkimuksiin liittyen on tehty riskianalyysi, jossa oli käsitelty erityisesti, polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteet) PCDD/F yhdisteet eli dioksiinit sekä öljyhiilivetyjen aineominaisuuksia, niiden käyttäytymistä ja ympäristölle muodostamia riskejä ruoppauksen yhteydessä ja ruoppauksen jälkeen. Tarkastelu käsitti haitta-aineiden vapautumista veteen, kulkeutumista, pitoisuuksia vedessä, mahdollisia biotoksisia sekä terveydellisiä vaikutuksia. Dioksiinit koostuvat useista fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan poikkeavista yhdisteistä ja näiden ns. kongeneerikirjo on huomioitu riskinarviossa. Tulosten perusteella on arvioitu työnaikaisten suojausten tarvetta ruoppauksissa ja täytöissä. Ruoppausten vesistövaikutukset arvioitiin mallisimuloinneilla, joissa ruoppaustehona on käytetty 1000 t/vrk ruoppausnopeutta, josta 3 % on oletettu leviävän veteen ruoppauksen aikana. Simuloinnin perusteella virtaamat laimentavat ruoppauksesta irtoavaa kiintoainetta tehokkaasti, eikä silmin havaittavia kiintoainepitoisuuksia pitäisi syntyä ilman suojausta kuin ruoppausalueen tuntumaan tai enintään 300 metrin etäisyydelle. Suojaverhoja käytettäessä selvästi kohonneet kiintoainepitoisuudet rajoittuvat lähinnä suojaverhon sisäpuolelle. Häiriötilanteessa arvioitiin, että kiintoainetta voi päästä karkaamaan suojatulta alueelta, mutta paljon mallinnettua aluetta pienemmälle alueelle. Nyt ruoppauksen ja täytön kohteena oleva alue ei poikkea ympäristöolosuhteiltaan tai vaikutuksiltaan olennaisesti aikaisemmissa luvissa esillä olleista, joten myös lausunnoissa on syytä kiinnittää huomiota jo aikaisemmin esillä olleisiin seikkoihin. Uutena asiana voidaan todeta, että viikolla 31 ranta-asukkaat 5-6 km sillan rakentamisalueesta alavirran suuntaan havaitsivat rannalle ajautuvan lauttoja, joiden todettiin koostuvan (vanhasta) sellukuidusta. Nämä ovat voineet irrota pohjasta edelleen jatkuvasta hajoamisesta aiheutuvan nosteen seurauksena. Esillä on ollut myös mahdollisuus, että lautat ovat irronneet sillan rakentamiseen

11 Ympäristöpäällikön ehdotus: liittyvästä paalutustyöstä. Työsillan ja välituen paalutusalueita ei pystytä rajaamaan suojaverholla, koska paalutuskohteet sijaitsevat keskellä virtaa. Toteutussuunnitelma on hyväksytty vesitalousluvassa. Havainto kuitenkin tuo esille sen, että on olennaisen tärkeää toteuttaa sedimentin poisto hakemuksen mukaisesti, eli suljetulla kauhalla jatkuvasti toimintakunnossa pidettävien suojaverhojen takana. Myös tarkkailun merkitys korostuu entisestään. Hakemuksessa on todettu, että lähin uimaranta sijaitsee noin yhden kilometrin päässä tehdasintegraatin yläpuolisessa vesistössä, mutta alapuolisessa vesistössä ei ole sellaisella etäisyydellä uimarantoja, joihin vesialueen täytöllä voisi olla vaikutusta. Hakemuksessa esitetty tieto pitää paikkansa virallisten uimarantojen (kaupungin ylläpitämien ja valvomien uimarantojen) osalta. Lähin asemakaavaan uimapaikkana merkitty kohde tehdasintegaraatin alapuolella sijaitsee Paatelan kaupunginosassa Kuhnamonranta-nimisen kadun edustalla. Sinne on matkaa hakemuksen mukaisesta kohteesta noin 2,5 kilometriä. Oheisaineistona esityslistan mukana toimitetaan ilmakuva, johon on merkitty kohdealue. Muu aineisto on nähtävänä kokouksessa. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta katsoo, että vesialueen täyttöhankkeesta aiheutuu vähäistä haittaa rakennusaikana, mutta esitetyillä suojaustoimilla ja huolellisuudella työn kaikissa vaiheissa hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta ottaen huomioon maankäyttö kohteen lähialueella virtaussuunnassa alapuolisilla ranta-alueilla sekä vesistön virkistyskäyttö ja vedenotto. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suojaverhon ankkurointiin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen kaikissa olosuhteissa ja varauduttava näiden mahdollisesta pettämisestä aiheutuviin seurauksiin. Tarkkailusuunnitelmaan tulisi lisätä orgaanisten tinayhdisteiden tarkkailu. Ruoppauslietteet tulee kuljettaa, välivarastoida ja sijoittaa siten, että niitä ei missään vaiheessa pääse valumaan takaisin vesistöön. Ennen kuin sedimenttejä välivarastoidaan jätehuoltoalueelle, tulee alue asfaltoida hakemuksessa esitetyllä tavalla jätealueen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisesti. Mikäli sedimenttejä hyödynnetään osana tehdasalueen rakentamista, tulee

12 analyysitulokset ja rakennesuunnitelma toimittaa ympäristölautakunnalle, joka toimii kunnan ympäristönsuojelu- sekä rakennusvalvontaviranomaisena. Mikäli rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa, tulokset ja suunnitelma tulee toimittaa johtavalle rakennustarkastajalle lupahakemuksen yhteydessä. Valmistelulupa voitaisiin myöntää edellyttäen, että jo myönnettyjen ruoppauslupien yhteydessä saatavat tarkkailutulokset osoittavat suojaverhomenetelmän toimivaksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin ympäristöpäällikön ehdotuksesta siten täydennettynä, että lautakunta toteaa hankealueella olevan voimassa vahvistetun asemakaavan, joka sallii haetun toimenpiteen