Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika 23.04.2015 torstai klo 17:33-18:52 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Bjarne Häggman Riina Kosonen Johanna Pirinen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Katja Koivumäki Taina Vilo Joni Vainikainen, poistui klo 18.47 38 käsittelyn aikana Marika Visakova, poissa esteellisenä klo 17.35-17.42 30 ja klo 17.46-18.22 33-34 käsittelyjen ajan Timo Tilli Maria Taipale, saapui klo 17.50 33 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Jouni J. Särkijärvi Lotta Honkonen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 25.4.2015 25.4.2015 Mika Leppinen Timo Tilli Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 4.5.2015 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 30 1 Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kivenmurskaamo, 6 Blominmetsäntie 11, ympäristöluvan myöntäminen 31 2 Espoon seurakuntayhtymän krematorio, Pappilantie 12, 8 ympäristöluvan tarkistaminen 32 3 Hyvinkään Tieluiska Oy:n Ämmässuon kantojen haketus- 10 ja mullanvalmistuslaitos, Ämmässuonkuja 3 Espoo, ympäristöluvan rauettaminen 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 12 34 Ämmässuon ja Kulmakorven vesien yhteistarkkailu vuonna 20 2014 35 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 27 ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta, Kuljetus Team Virtanen Oy, säiliökonttien ja -autojen pesulaitos, Juvan Teollisuuskatu 21 A (dnro ESAVI/12262/04.08/2014) 36 Ympäristölautakunnan syksyn 2015 kokoukset 32 37 Ympäristölautakunnan 11.6.2015 kokouksen alkamisajan 33 muuttaminen 38 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 35
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 4 / 41 28 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 17.4.2015 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 5 / 41 29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Leppinen ja Timo Tilli.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 6 / 41 5588/11.01.00/2014 30 Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kivenmurskaamo, Blominmetsäntie 11, ympäristöluvan myöntäminen Valmistelijat / lisätiedot: Lasse Kämpe, puh. 043 824 6048 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kivenmurskaamon ympäristöluvan myöntämisestä liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristöluvan myöntäminen. Käsittely Marika Visakova ilmoitti olevansa asiassa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 HSY:n murskaamon ympäristölupa - Melukartta - Kartta Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) hakee ympäristölupaa kivenmurskaamon toiminnalle Espoon Blominmäessä. Kivenmurskaamoa tarvitaan Blominmäen jätevedenpuhdistamon, ajotunneleiden ja siirtotunneleiden rakentamisen aikana louhittavan kiviaineksen murskaamiseksi. Murskattavaa kiviainesta on yhteensä noin 2 milj. tonnia. Murskaamon toimintaan liittyy louheen kuljetus ja välivarastointi, rikotus, murskaus ja seulonta, murskeen välivarastointi, kuormaus ja kuljetus. Murskaamo toimii ympäri vuoden ajanjaksolla 08/2015 08/2019. Osa murskeesta käytetään puhdistamon rakentamiseen liittyviin rakenteisiin ja puhdistamotontin tasaamiseen. Osa murskeesta myydään pois. Tiedoksi - Muistutusten ja mielipiteiden jättäjät, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 7 / 41 - Kaupunkisuunnittelukeskus, ote - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, ote - Espoon seudun ympäristöterveys, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 8 / 41 5151/11.01.00/2014 31 Espoon seurakuntayhtymän krematorio, Pappilantie 12, ympäristöluvan tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää Espoon seurakuntayhtymän krematorion ympäristöluvan tarkistamisesta liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 71 :n mukainen ympäristölupamääräysten tarkistaminen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 lupatarkistus 2015, krematorio, liite - Sijaintikartta, krematorio - Ennen tarkistamista voimassa olevat lupamääräykset, krematorio Espoon ympäristölautakunta on 15.11.2007 myöntänyt Espoon seurakuntayhtymän krematoriolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Päätöksessä määrättiin tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Koska krematoriota peruskorjattiin ja sen myötä toiminta jonkin verran muuttui 2014-2015, toiminnanharjoittaja haki ympäristöluvan tarkistamista etuajassa samalla, kun ympäristölupa päivitettiin muuttuneen toiminnan mukaiseksi. Espoon seurakuntayhtymän hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi saapui 1.12.2014. Toiminta on muuttunut hiukan vähemmän päästöjä ympäristöön aiheuttavaan suuntaan. Krematorioon on asennettu savukaasujen suodatusjärjestelmä. Uusina lupamääräyksinä mm. annetaan päästörajaarvot ja lisätään velvoite päästömittausten tekemiseen. Lisäksi määräyksiin tehdään selkeyttäviä muutoksia ja korjauksia sekä päivitetään luvan kertoelmaosan teksti ajan tasalle. Tiedoksi - Kaupunkisuunnittelukeskus, ote - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, ote - Espoon seurakuntayhtymä, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 9 / 41 - Espoon seudun ympäristöterveys, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 10 / 41 968/11.01.00/2015 32 Hyvinkään Tieluiska Oy:n Ämmässuon kantojen haketus- ja mullanvalmistuslaitos, Ämmässuonkuja 3 Espoo, ympäristöluvan rauettaminen Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että osoitteessa Ämmässuonkuja 3 toimivalle Hyvinkään Tieluiska Oy:n Ämmässuon kantojen haketus- ja mullanvalmistuslaitokselle Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.9.2001 myöntämä ympäristölupa ja sen tarkistamispäätös 18.12.2009 raukeavat. Samalla ympäristölautakunta ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että Uudenmaan ELY-keskus voi palauttaa Hyvinkään Tieluiska Oy:lle Uudenmaan ELY-keskukselle toimitetun vakuusasiakirjan. Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Hyvinkään Tieluiska Oy, ympäristöluvan rauettamispäätös Selostus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 17.2.2015 siirtänyt Hyvinkään Tieluiska Oy:n Ämmässuon kantojen haketus- ja mullanvalmistuslaitoksen valvontavastuun Uudenmaan ELY-keskukselta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viitaten uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) ja uuden jätelain (646/2011) muutoksiin. Kirjeessään Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että jätelain mukaan laitoksella vastaanotettavat ylijäämämaat eivät ole jätelaissa tarkoitettua jätettä, joten ylijäämämaiden käsittely kasvualustatuotannossa ei edellytä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Mikäli kanto- ja hakkuujätteen käsittely haluttaisiin säilyttää ympäristöluvassa, luvan myöntää nykyisin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koska käsiteltävän jätteen määrä on alle 20 000 tonnia vuodessa. Ympäristölautakunta voi lupaviranomaisena päättää luvan raukeamisesta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 11 / 41 Hyvinkään Tieluiska Oy on ilmoittanut vuosiraporteissaan, että kantojen vastaanotto ja haketus Ämmässuon laitoksella on lopetettu vuonna 2010. Hyvinkään Tieluiska Oy:tä on kuultu ympäristöluvan rauettamisesta. Hyvinkään Tieluiska Oy ilmoittaa vastineessaan, että Hyvinkään Tieluiska Oy ei tule missään vaiheessa vastaanottamaan eikä murskaamaan kantoja alueellaan. Tämä vuoksi ympäristölupaa ei enää tarvita. Tiedoksi - Hyvinkään Tieluiska Oy, ote - Rudus Oy, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 12 / 41 120/11.01.00/2015 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportista 2014. Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa asiassa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut vuotta 2014 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille 27.2.2015. Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla www.hsy.fi --> Asiantuntijalle --> Jätehuolto --> Tilastot ja raportit --> ympäristöraportit.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 13 / 41 Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen lupatilanne Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu 14.12.2012. Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. Tästä luvasta on Vaasan hallinto-oikeus 17.11.2014 antanut päätöksen, jossa lupaa ei juurikaan muutettu. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 14 / 41 Aluehallintovirasto on 8.10.2014 antanut ympäristöluvan biojätteen kompostointi- ja mädätyslaitoksista. Espoon ympäristölautakunta on 22.1.2015 antanut vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristölupaa koskevista valituksista. Aluehallintovirasto on 9.2.2015 tarkistanut kaasupaikkavoimalan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui keväällä 2014 merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala käynnistyi ja kiinteistöjen sekajäte ohjattiin sinne polttoon. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä väheni huomattavasti. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2014 oli 328 266 tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä 76 571 tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms. 42 762 tonnia. Loput vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2014 kokonaisjätemäärä oli 171 175 tonnia pienempi kuin vuonna 2013. Autokuormien määrä vuonna 2014 oli 42 622 kpl ja vuonna 2013 määrä oli 65 633 kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä 50 635 tonnia, josta 94 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2014 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia 19 275 tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, puujäte, risut, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä 30 000 t/a ja vaarallisia jätteitä 10 000 t/a. Vuonna 2014 asemalla otettiin vastaan jätettä 7 137 tonnia, josta vaarallista jätettä oli 103 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi 39 560 henkilöä, vuonna 2013 asiakkaita oli 43 804. Vantaan jätevoimalan aloitettua toimintansa asiakkaiden tuoma sekajäte on toimitettu polttoon kaatopaikalle viemisen sijaan. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa 2010. Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 15 / 41 Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY tiukensi sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanottoehtojaan hyväksymällä vain laboratorioanalyyseilla tutkittuja pilaantuneita maita Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Tämä näkyy vastaanotettavien maa-ainesten määrissä. Vuonna 2014 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 789 tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan 10 551 tonnia. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 1 170 tonnia. Tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 19 358 tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kuonan käsittely Jätevoimalan kuonan vastaanotto kuonakentälle aloitettiin keväällä 2014. Vuoden aikana sitä vastaanotettiin 42 049 tonnia. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000-30 000 tonnin erissä. Kuonasta on erotettu magneettinen ja ei-magneettinen metalli, jotka on myyty kierrättäjille. Käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään vuoden 2016 aikana. Tuhkien käsittely Keväällä 2014 otettiin käyttöön vaaralliseksi luokitellun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalue (tuhkalokero). Sinne sijoitetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tuhkia. Esikäsitellyn tuhkan loppusijoitusalue on kallioon louhittuun kaivantoon toteutettu lokeromainen noin 40 m leveä ja noin 100 m pitkä ja 9,5-19,5 m korkea kaatopaikkasolu. Sen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimukset. Jätevoimalan tuhkaa sijoitettiin tuhkalokeroon 2 637 tonnia vuonna 2014. Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Loppusijoitettavaa massaa syntyi 4 067 tonnia. Ympäristölupa mahdollistaa erilaisten sideaineiden käytön. Jätevoimalatuhka on vaarallista jätettä ensisijaisesti sen sisältämän korkean kloridipitoisuuden takia. Stabiloidussa tuhkassa kloridien liukoisuus vaihteli 42 000-57 000 mg/kg. Pitoisuudet alittivat ympäristöluvan raja-arvon 75 000 mg/kg. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 16 / 41 Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna 2009. Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa 4.5.2010. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin 7 000 omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2014 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 47,23 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 41,05 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 6,18 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 88 %. Hyödyntämisaste nousi 8 % verrattuna vuoteen 2013. Laitos tuotti sähköä 88,98 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 14,67 GWh ja valtakunnanverkkoon myytiin 74,33 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä 10 087 MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2014 otettiin vastaan 50 635 tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin 47 230 tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin 2 428 tonnia ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 17 / 41 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on 40 50 o C. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan kompostiaumojen käännöstä. www.hsy.fi --> Asukkaalle --> Millaista ilmaa hengität? --> Uutiset. Vuonna 2014 viherjätekentälle otettiin vastaan yhteensä 8 874 tonnia viherjätettä. Viherjäte sisältää lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 ou/m 3 (uusi laitos) ja 1088 ou/m 3 (vanha laitos), kun raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty 3 000 ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN 13725 mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2014 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt vuoden 2014 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan rajaarvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 18 / 41 Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, 2007-2008 ja 2010. Vuonna 2014 hajun maastohavainnot tehtiin syys-joulukuussa. Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan. Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan suurin hajun esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja koillispuolella. Voimakkaimmat hajuhavainnot olivat käsittelykeskuksen luoteis- ja pohjoispuolella. Vuonna 2014 hajuvalituksia tuli HSY:n palautejärjestelmään jätteenkäsittelykeskuksen lähialueelta 17 kpl, vuonna 2013 valituksia oli 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2014 melumittaukset tehtiin huhti-, heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat 39-53 dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä kesäkuussa 2014. Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä 37-48 dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi laajennusalueella. Kaatopaikan laajennusalueelle valmistui syksyllä 3000 m 2 :n laajuinen lajittelukatos, jonka 12 m korkea vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle käsittelytoiminnalle. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyi Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016. HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sortti-asema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. HSY selvittää kipsilevyjen keräystä erillisessä hankkeessa. Kipsilevyjätteitä aiotaan käsitellä erityisesti kipsijätteen käsittelyyn tehdyllä kalustolla vuonna 2015. Kierrätysyksikkö erottelee kipsin muista epäpuhtauksista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 19 / 41 Tiedoksi Biojätteen mädätyslaitoksen rakennustyöt jatkuivat ja laitoksen koekäyttö alkaa vuonna 2015. Biokaasu hyödynnetään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa voimalaitoksessa, jota suunnitellaan mädätyslaitoksen läheisyyteen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 20 / 41 307/11.01.03/2013 34 Ämmässuon ja Kulmakorven vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2014. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova oli esteellisenä (palvelussuhdejäävi) poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - yhteistarkkailuraportti v. 2014 - kartta pinta- ja pohjavesihavaintopaikoista Yleistä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman 8.3.2006 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Tarkkailuvelvollisia ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy (Ekopark Espoo). Tarkkailusta vastasi ja vuosiyhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Yhteistarkkailun vuosiyhteenveto ja kartat pintavesi- ja pohjavesihavaintopaikoista ovat oheismateriaalina. Raportti on nähtävissä ympäristölautakunnan kokouksessa. Seuraavassa käsitellään vuoden 2014 tarkkailun tulokset vuosiyhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit Vuosi 2014 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin näytteistä tehdään määritykset laajan analyysivalikoiman mukaan. Laaja analyysivalikoima sisältää mm. enemmän raskasmetalleja, AOX-yhdisteet, PAH-yhdisteet, ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 21 / 41 Ämmässuon alueelta myös fenolit. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli 2009. Näytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Järvillä käydään näytteenotossa maaliskuussa ja elokuussa. Yksityiskaivoista näytteitä otetaan kerran vuodessa. Tarkkailuun kuului 7 viemäriin johdettavien vesien havaintopaikkaa, 4 täyttöjen sisäisten vesien havaintopaikkaa, 28 pintavesihavaintopaikkaa ja 38 pohjavesiputkea. Talousvesinäyte otettiin 9 yksityiskaivosta. Viemäriin johdettavat vedet Jätteenkäsittelyalueella muodostuvista vesistä kuormitetuimmat kerätään tasausaltaaseen (TAL 1), josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä 460 000 m 3 (1 255 m 3 /d). Jätevesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Veden haittaainepitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen havaintoputkessa P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen havaintoputkessa KP5A/11 maanläjityksen vaikutusta kuvastivat mm. suuri sähkönjohtavuus ja veden metallipitoisuudet. Kalliosuon maanläjitysalueelle heinäkuussa asennetuista kahdesta uudesta putkesta vain 52A/14:sta saatiin näyte. Vedessä olivat koholla mm. typpipitoisuus ja sähkönjohtavuus. PAHyhdisteitä havaittiin pieniä määriä. Pintavedet Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta vesiä tulee myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen valumavesien havaintopaikalla P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta, joka oli nähtävissä kohonneena sähkönjohtavuutena ja kloridi-, sulfaatti-, typpi-, rauta-, kalsium- ja bariumpitoisuutena. Havaintopaikan kautta johdetaan noin puolet Ämmässuontien läjitysalueen valunnasta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 22 / 41 Lännensuonojan havaintopaikka P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien kokonaisvaikutusta. Sähkönjohtavuuden, kloridi- ja sulfaattipitoisuuden perusteella kuormitus oli edellisvuosia pienempää. Nupurinjärveen laskevan Härklammenojan (P12) vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Ojavedestä mitattiin jonkin verran suurempia alumiinipitoisuuksia (45-1350 µg/l) kuin vuonna 2009. Nupurinjärven vesi oli sameampaa, humuspitoisempaa ja typpipitoisempaa kuin vuonna 2013. Elokuussa mitattu alumiinipitoisuus 2 420 µg/l oli poikkeuksellisen suuri ja selvästi suurempi kuin Nupurinjärvestä aiemmin mitatut pitoisuudet (160-767 µg/l). Alumiinipitoisuus on niin suuri, että sillä voi olla lieviä haitallisia vaikutuksia vesieläimille. Syy suurelle alumiinipitoisuudelle ei ole tiedossa. Nupurinjärveen laskevista ojista mitatut alumiinipitoisuudet olivat pienimmillään juuri elokuussa (32-45 µg/l). Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat vedet Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperän järveen, ja siitä edelleen kohti Loojärveä. Kolmperään laskevan puron havaintopaikan P1 vesi on tyypillistä suoalueen hapanta ja humus- ja rautapitoista vettä. Kolmperä on lievästi rehevä ja humusvetinen järvi. Järven vedenlaadussa ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Ämmässuon kaatopaikan laajennusosan alueelta laskevan avo-ojan (P6) vedenlaatu ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevissa vesissä. Havaintopaikan P6 tuloksista laskettu Loojärveen päätyvä kuormitus oli typen osalta 1,0-4,3 kg/d ja fosforin osalta 0,01-0,06 kg/d. Kuormitus oli pienintä seurantajakson 2010-2014 aikana. Loojärven valuma-alueelta tuleva muu kuormitus (maanviljely, metsätalous, haja-asutus ja luonnonhuuhtouma) on typen osalta suuruusluokkaa 100 kg/d ja fosforin osalta suuruusluokkaa 10 kg/d (Paavo Ristola Oy 2005). Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat vedet Ämmässuonpuron kautta Loojärveen päätyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ämmässuontien maanläjitysalueen ja rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosan valumavesiä. Kuormitusvaikutukset olivat selvimmin havaittavissa toiminta-alueen lähellä sijaitsevilla Ämmässuonpuron itäisen haaran (kaakkoisen avo-ojan) havaintopaikoilla P2 ja P8 kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena ja typpipitoisuutena kuten aiempinakin vuosina. Havaintopaikalla P8 ojaveden metallipitoisuudet olivat pienempiä kuin aiemmin tarkkailujaksolla ja vuonna 2009. Ämmässuonpuron läntisen haaran (Ämmässuonoja) alkupään havaintopaikalla P3b toiminta-alueen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 23 / 41 Ämmässuonojan vedenlaadussa ei havaittu merkittävää muutosta aiempaan. Toiminta-alueen ei havaittu olevan vaikutusta Loojärven vedenlaatuun. Gumbölenjokeen laskevat vedet Kulmakorven purossa (K5) ja Gumbölenjoessa (KDM1) ei havaittu toiminta-alueen vaikutuksia vuonna 2014. Gumbölenjoen aiemmin kuormittaneet Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueen poistovedet ohjattiin pois Dämmanin valuma-alueelta kohti Mankinjokea vuonna 2012. Mankinjoen kautta laskevat vedet Mankinjokeen päätyy vesiä Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kentältä, Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alueelta, Kulmakorven maanläjitysalueelta ja Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueelta. Jersinmäen louhintojen poistovesiä seurataan selkeytysaltaasta (TMS), jossa kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat pienentyneet edellisvuodesta. Lokakuussa liukoisen typen pitoisuus oli suuri (28 mg/l) johtuen räjähdysainejäämistä. Ennen Mankinjokea sijaitsevilla havaintopaikoilla K6 ja K7 vedenlaatu on heikentynyt lähes kaikkien analysoitavien parametrien osalta Jersinmäen poistovesien uudelleenohjausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2014 tulosten perusteella vaikuttaa, että vuonna 2012 alkanut vedenlaadun heikkeneminen on loppunut. Pohjavedet Ämmässuon ja Kulmakorven alue on kallioaluetta, jossa maakerros on ohut. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kallioisten mäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjavesien muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedessä on usein vähän happea ja useiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veteen verrattuna. Maaperän hienojakoisuuden takia vesi on usein sameaa. Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus pohjaveteen oli havaittavissa havaintopaikalla 201, jonne valtaosa maanläjitysalueen vesistä kulkeutuu. Pohjavesi oli sameaa, hapanta ja hapetonta, kuten aikaisemminkin. Kemiallinen hapenkulutus oli suuri, mikä johtuu humuspitoisista suovesistä. Sinkkipitoisuus ylitti pohjavesien ympäristölaatunormin. Muilla alueen havaintopaikoilla ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutusta. Pohjaveden laadussa ei ollut havaittavissa muutoksia verrattuna edelliseen laajan tarkkailun vuoteen 2009.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 24 / 41 Rakennusjätteen käsittelyalue ja siirtoautovarasto Rakennusjätteen käsittelyalueen, siirtoautovaraston ja asfalttiaseman alueilta tapahtuu pohjaveden virtausta havaintoputkien 207A ja 206A suuntiin. Toiminnan vaikutukset näkyivät edellisten vuosien tapaan etenkin havaintopaikalla 207A kalliopohjaveden suurena sähkönjohtavuutena sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Havaintopaikalla pitkään jatkunut vedenlaadun heikkeneminen vaikuttaa loppuneen vuonna 2013. Kloridin, sulfaatin, arseenin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät pohjavedet ympäristölaatunormin. Lisäksi pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia bentseeniä, bensiinin lisäaineita, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja syanidia. Vedenlaadun ongelma johtuu rakennusjätteen käsittelyalueen pintavesien pääsystä alapuoliseen louhepenkkaan. Myös havaintopaikalla 206A veden laadussa oli todettavissa lieviä kuormituksen vaikutuksia, kuten aikaisempinakin vuosina. Havaintopaikan 206A vedenlaatu oli parantunut verrattuna vuoteen 2013. Tarkkailun perusteella kalliopohjaveden pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle, koska muilla alueen havaintopaikoilla ei havaittu selviä kuormitusvaikutuksia. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen toiminnan vaikutukset näkyivät selvimmin kalliopohjavesihavaintopaikalla 106 korkeana sähkönjohtavuutena sekä sulfaatti-, kloridi-, ammoniumpitoisuutena. Metallien osalta ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2009. Pohjavedessä oli runsaasti suolistoperäisiä indikaattoribakteereita, mikä viittaa pintavesien vaikutukseen. Havaintopaikalle kulkeutuu vesiä myös rakennusjätteen käsittelyalueen ja siirtoautovaraston alueilta. Havaintopaikoilla 36 ja 260/13 lievää kuormitusta ilmensi luonnontilaisesta kohonnut sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Kauempana toiminta-alueesta vaikutuksia ei ollut havaittavissa. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat nähtävissä jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsevilla pohjavesihavaintopaikoilla MV6 ja 30A, jotka sijaitsevat vanhan kaatopaikan itäreunassa. Molemmilla havaintopaikoilla sähkönjohtavuus oli koholla. Havaintopaikalla 30A myös kloridipitoisuus kuvasi kuormitusvaikutusta. Metallipitoisuuksissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2009 verrattuna. Kalliopohjavesihavaintopaikalla 24B/05 havaittiin vähäinen määrä PAHyhdisteitä ja pohjavesihavaintopaikalla 31 fenolisia yhdisteitä. Muilla HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutusten tarkkailun havaintopaikoilla selviä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Kulmakorven toiminnot Kulmakorven alueella toimintojen vaikutus pohjaveden laatuun oli edellisvuosien tapaan nähtävissä Kulmakorven maanläjitysalueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 25 / 41 eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A sähkönjohtavuudessa ja kloridi-, barium- ja kalsiumpitoisuuksissa. Takapellon toiminta-alueen vaikutuksia seurannan pohjavesiputkessa 640 veden ph on ollut poikkeuksellisen korkea (9,5-10,3) maaliskuussa 2013 alkaneen tarkkailun alusta lähtien. Havaintoputken ph:sta on laadittu erillinen selvitys (Ramboll 10.12.2014), jonka mukaan todennäköinen syy korkealle ph:lle on Kulmakorven entiselle maanläjitysalueelle läjitetyt tuhkat ja tuhkanläjityksen sisäisen veden kuormituksen kulkeutuminen kalliopohjaveteen. Putkissa Hp1001 ja Hp1002 havaittu lievä ph:n nousu saattaa johtua pohjavesien virtaamisesta edelleen niiden suuntaan. Talousvesikaivot Yksityisten talousvesikaivojen vedenlaatua tarkkailtiin neljästä kaivosta Kolmperässä ja yhteensä viidestä kaivosta Mustapurontieltä ja Forsbackantieltä. Kaivojen vesi täytti pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Kolmperässä yhden kaivon vedenlaatu ei täyttänyt mikrobiologisia laatuvaatimuksia fekaalisten streptokokkien takia (1 pmy/100 ml). Yhdessä Mustanpurontien kaivossa fluoridipitoisuus ei täyttänyt laatuvaatimusta. Tarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoilla ei ollut vaikutusta kaivojen vedenlaatuun. Arviointi Tarkkailun yhteenvedossa tuloksia verrataan pääasiassa edelliseen vuoteen ja vuoteen 2009, joka oli edellinen analyysivalikoimaltaan laajan tarkkailun vuosi. Toiminnan vaikutukset pohjavesiin Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen selvät vaikutukset pohjavesiin rajoittuvat toiminta-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Ämmässuon ja Kulmakorven alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta. Kolmperän yksityiskaivojen tarkkailun perusteella toiminta-alue ei vaikuta niiden vedenlaatuun. Jätteenkäsittelyalueen ja Kolmperän asuinalueen välillä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen Kolmperän suuntaan. Mustanpurontien ja Forsbackan alueen yksityiskaivoissa havaittujen vedenlaatuongelmien takia kaupunki ja Rudus Oy aloittivat vuonna 2014 laajennetun kaivovesitarkkailun, jossa vesinäytteitä otetaan seitsemästä kaivosta kolmesti vuodessa. Tarkkailluista kaivoista vain yhden vesi täytti kaikilla näytteenottokerroilla talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Erityisesti syksyllä otetuissa näytteissä kaivovesien hygieeninen laatu oli huono. Kaupunki ja Rudus Oy jatkavat laajennettua kaivotarkkailua vuonna 2015. Kaupunki jatkaa myös kaivojen vedenlaatuongelmien syiden selvittämistä. Erillisessä selvityksessä havaintoputken 640 korkeasta ph:sta todettiin lievää ph:n nousua myös kauempana kaakossa olevilla havaintopaikoilla Hp1001 ja Hp1002. Havaintopaikat on liitetty tarkkailuun toukokuussa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 26 / 41 Tiedoksi 2012. Selvityksessä suositellaan näiden kolmen havaintopaikan sekä havaintopaikan 641 tarkkailua jatkettavan vähintään kolme kertaa vuodessa, jotta Kulmakorven toimintojen kuormitusvaikutuksia kaakon suuntaan voidaan seurata. Toiminnan vaikutukset pintavesiin Vuonna 2014 pintavesien laadussa ei havaittu poikkeuksellisia muutoksia, jotka johtuisivat selvästi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toiminnoista. Pintavesivaikutukset kohdistuvat selvimmin Ämmässuonpuroon, joka laskee Loojärveen, ja Peringinojaan, joka laskee Mankinjokeen. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen aiheuttamaa kuormitusta yleisesti ilmentävä sähkönjohtavuus on laimenemisesta huolimatta luonnontilaista selvästi suurempi vielä Loojärveen, Nupurinjärveen ja Mankinjokeen laskevissa puroissa. Vesistöissä ojavedet laimenevat, jolloin kuormitus ei ole enää havaittavissa. Toiminta-alue ei tarkkailun tulosten perusteella kuormita Kolmperän järveä. Nupurinjärvestä mitattu poikkeuksellisen suuri alumiinipitoisuus ei todennäköisesti johdu toiminta-alueelta tulleesta kuormituksesta. Alumiinipitoisuus oli moninkertainen verrattuna järveen laskeneisiin ojavesiin. Korkeaa alumiinipitoisuutta selittää sakkainen ja samea vesinäyte. Metallimääritykset tehdään suodattamattomasta näytteestä. Nupurinjärvi ja Gumbölenjoki kuuluvat Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen suoja-alueeseen. HSY Vesihuolto saa myös tarkkailun tulokset ja yhteenvedot käytettäväkseen. Dämmanin kuormitusta on pienentänyt Jersinmäen louhinnan ja maankaatopaikan poistovesien ohjaaminen Mankinjoen valuma-alueelle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 27 / 41 1502/11.01.00/2015 35 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta, Kuljetus Team Virtanen Oy, säiliökonttien ja -autojen pesulaitos, Juvan Teollisuuskatu 21 A (dnro ESAVI/12262/04.08/2014) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh. 043 826 5222 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Kuljetus Team Virtanen Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/12262/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Lähin asutus Etäisyys lähimpään asuinalueeseen on lyhyempi kuin lupahakemuksessa ja vuoden 2006 ympäristöluvassa on esitetty. Etäisyys lähimpään asuinalueeseen länsilounaassa on 270 metriä. Lisäksi väestötietojen mukaan Juvan Teollisuuskadun teollisuuskiinteistöillä on asukkaita. Lähimmät asukkaat ovat heti toimintakiinteistön pohjoispuolisella olevalla teollisuuskiinteistöllä. Ilmapäästöt Espoon ympäristökeskukseen on 6.11.2007 valitettu huonovointisuutta aiheuttavasta ilmapäästöstä laitokselta naapurikiinteistöön. Päästönä oli laitoksen käyttämä metyyliakrylaatti. Espoon ympäristökeskukselle on alueella vuonna 2012 tehdyn valvontakierroksen yhteydessä kerrottu, että liuottimen hajua on ajoittain kulkeutunut naapurikiinteistöön. Lautakunta katsoo, että lupaharkinnan yhteydessä on selvitettävä, voiko toiminasta aiheutua haitallisia ilmapäästöjä. Luvassa on annettava päästöjen ehkäisemistä koskevat tarvittavat määräykset. Lautakunta esittää, että luvan tarkistamisen yhteydessä harkitaan VOCilmapäästöjen merkittävyys uudelleen. Asiaa koskee valtioneuvoston asetus eräiden orgaanisia liuottimia käyttävien toimintojen ja laitosten ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamisesta (64/2015). On huomattava, että vuoden 2006 luvassa selostetun poistokaasumittauksen tulos on kaksinkertainen asetuksen liitteen 1 kohdassa 2 annettuun raja-arvoon. Päästöt pintavesiin Karttatarkastelun perusteella kiinteistön sadevedet kulkeutuvat sadevesiviemäreitä ja ojia pitkin länteen Myllypuron eteläpäähän ja siitä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 28 / 41 Niipperinpuroon ja edelleen Espoon Pitkäjärveen. Espoon virtavesiselvityksen (Aki Janatuinen, 2009) mukaan Myllypuro ja Niipperinpuro ovat kalataloudellisesti arvokkaita puroja. Luvassa on annettava määräys, jonka mukaan ojiin ja sadevesiviemäriin laskettavien vesien öljyhiilivetypitoisuus saa olla korkeintaan 5 mg/l, mikä vastaa I-luokan öljynerottimen erotuskykyä. Lupakäsittelyssä on hyvä huomioida, että öljynerotin ei kokonaan estä mahdollisten liuotinvalumien pääsyä sadevesiviemäriin. Lisäksi liuottimet voivat häiritä erottimen toimintaa öljynerotuksen osalta. Myös liuottimien pitoisuuksille sadevesissä on syytä antaa raja-arvot ja niiden noudattamista on tarkkailtava. Jos liuottimia ei lainkaan tarkkailuissa havaita, tarkkailun voi lopettaa. Sade- ja jätevesien näytteidenottopaikoissa havaittiin merkittäviä sekaannuksia vuonna 2012. Näytteenottopaikat tarkistettiin ja uusittiin Uudenmaan ELY-keskuksen valvonnassa ja HSY Veden avulla. Tämän jälkeen havaitut sadevesien öljypitoisuudet ovat olleet alle 5 mg/l lukuun ottamatta 30.5.2013 otettua vesinäytettä, jossa öljypitoisuus jakeille >C10- C40 oli 6,9 mg/l. Tästä valtaosa oli raskaita öljyjakeita. Jätevedet Jätevesiviemäriin johdettavissa vesistä on toistuvasti havaittu kloorattuja VOC-liuottimia. Tutkimukset ovat olleet luvassa määrättyjä tai HSY Veden tekemiä. Kloorattuja VOC-liuottimia ei saa lainkaan päästää HSY:n jätevesiviemäriin. Lautakunta ehdottaa, että hakija selvittää kuinka tähän tavoitteeseen päästään ja kuinka laitoksella voidaan asiasta varmistua. Jätevesien johtamisessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa teollisuusjätevesisopimusta HSY veden kanssa. Maaperä Toiminnan johdosta aiheutuneen pilaantuneen maaperän mahdolliset kunnostukset esimerkiksi tieojassa on tehtävä pilaantuneiden maiden kunnostuksia valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY -keskuksen määräämällä tavalla. Sammutusvedet Sammutusvesien keräilyllä ehkäistään haitallisten aineiden pääsy puroihin ja Espoon Pitkäjärveen. Espoon ympäristökeskus on saanut Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta seuraavan tiedon: 1.1.2013 voimaan tulleessa VNa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) 77 :ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa järjestämään torjuntaan (sammuttamiseen) käytetyn veden talteenottojärjestelmä, jos veden mukana maaperään, vesistöön tai viemäriin voi päästä kemikaaleja sellaisia määriä, että niistä voi aiheutua haittaa. Asetuksen siirtymäsäännösten mukaan selvitys tai suunnitelma toteutusaikatauluineen aiotuista toimenpiteistä on laadittava 1.1.2016 mennessä ennen asetuksen voimaantuloa aloittaneisiin laitoksiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 29 / 41 Asetuksen valvonta kuluu pelastusviranomaiselle. Lautakunta kuitenkin esittää, että sammutusvesien keräilyn järjestäminen huomioidaan ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Kemikaalien varastointi Luvassa on annettava määräykset nestemäisten vaarallisten jätteiden varastoinnin lisäksi nestemäisten kemikaalien varastoinnille. Pelastuslaitokselta saadun tiedon mukaan kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) mukainen kemikaali-ilmoitus tulee päivittää alueen pelastusviranomaiselle. Kohteen kemikaali-ilmoitus on vuodelta 1998. Rakenteet ja laitteistot Lautakunta katsoo, että laitoksen tiivisrakenteiden, kuten saostusaltaan kunto ja materiaalit on selvitettävä. Luvassa on määrättävä muun muassa saostusaltaan riittävän usein tapahtuvasta puhdistamisesta ja kunnon tarkastamisesta. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumista. Laitoksen pohjavesitarkkailussa on havaittu pohjavedessä kloorattuja hiilivetyjä, mikä on huomioitava lupakäsittelyssä. Lupahakemusta on tarpeellista täydentää kaikkien öljynerottimien mitoitustiedolla ja tiedolla siitä onko kyseessä I- vai II-luokan öljynerotin. Öljynerottimien mitoituksen tulee olla riittävä. Öljynerottimissa tulee olla hälyttimet ja ne on tarvittaessa oltava ympärivuorokautisessa valvonnassa. Muun muassa valvonnan helpottamiseksi luvassa on määrättävä sadevesiviemärin ja jätevesiviemärin suluista ja niiden käytettävyydestä. Raportointi Lautakunta ehdottaa, että vuosiraportit toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kirjallisina, esim. tietojärjestelmistä tulostettuna sähköpostitse. Kaavoitus Kaavoitustietoja täsmennetään seuraavasti. Tontti on 30.9.1983 vahvistetussa Juvanmalmi II -asemakaavamuutoksessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta asemakaavamerkinnällä T. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lausuntopyyntö Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungilta ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Kuljetus Team Virtanen Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/12262/04.08/2014. Määräaika lausunnon annolle on 15.5.2015.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 30 / 41 Lausuntoa on pyydetty lisäksi Espoon terveydensuojeluviranomaiselta HSY Vedeltä ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Kyse on säiliökonttien ja -autojen pesutoimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta. Laitos sijaitsee Juvanmalmilla Niipperin kaupunginosassa, yksityisellä kiinteistöllä 49-81- 5-5 osoitteessa Juvan Teollisuuskatu 21 A (kuva 1). Hakemuksen teosta on määrätty voimassa olevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.9.2006 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 1315. Hakemus on jätetty ajallaan. Toimintaan ei esitetä olennaisia muutoksia. Voimassa oleva ympäristölupa on luettavissa sivuilta ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi >Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristölupa > Ympäristölupapäätökset ennen vuotta 2010. Yrityksen toiminta kiinteistöllä on aloitettu vuonna 1992. Uudenmaan ympäristökeskus oli myöntänyt toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan vuonna 1998. Kuva 1. Kuljetus Team Virtanen Oy:n laitos.