Yt-toimikunta 30.5.2016 Kaupunginhallitus 6.6.2016 Kaupunginvaltuusto 27.6.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 3. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA... 4 4. TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA 2015... 6 5. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ... 8 Henkilölukumäärä toimialueittain ja palvelusuhdeluonteittain v. 2013-2015... 8 Henkilötyövuodet toimialoittain v. 2013 2015 (HTV1*)... 9 Henkilöstön koulutus...10 Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma 2015...11 Henkilöstön uudelleensijoitus...11 Henkilöstön tiedottaminen...12 Kehityskeskustelut...12 Täyttölupamenettely ja rekrytointi...13 Henkilöstön vaihtuvuus 2015...13 Työajan jakautuminen...13 Palkkauskustannukset: Vakinaiset sekä sijaiset ja määräaikaiset...15 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2013-31.12.2015...15 Eläköityminen...15 Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain 2013 2015...16 Kiteen kaupungin eläkemaksut vuosilta 2013 2015...16 Henkilöstön poissaoloista vuonna 2015...17 Työtapaturmat toimialoittain v. 2013 2015...18 Säästötalkoovapaat ja yksityisasia palkaton, ei sijaista 2015...19 Työllisyyden hoitamien Kiteen kaupungilla...20 6. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN...21 Kuntasi Työhyvinvointisyke -kysely...21 KAARI-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli...22 Muita työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä...22 Työterveyshuolto...23 Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 2015...23 Työhyvinvointia tukevat henkilöstöedut v. 2015...25 Työsuojelu...27 Sisäilmatyöryhmä...28 7. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA...29 Yhteistyötoimikunta...29 Muu yhteistoiminta...30 8. HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO VUONNA 2015...30 2
1. JOHDANTO Kiteen kaupungissa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Vuosi 2015 oli kolmas vuosi Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan kuntaliitoksesta uudella organisaatiolla. Vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään ja täten henkilöstökertomuksessa vertailutietoja esitetään vuosien 2013 2015 osalta. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty 31.12.2015 tilanteen mukaisesti. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmistä, työterveyshuollosta sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. 1
2. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Aluksi Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta sekä selvät vastuut ja sitoutuminen joka tasolla ovat onnistuneen muutoksen välttämättömiä ehtoja. Sitoutuminen syntyy tiedon ja luottamuksen sekä osallistumisen kautta. Kiteellä on onnistuttu vuosina 2014 ja 2015 toteuttamaan suuri muutos, jolla on saavutettu terve talous. Kaupungin henkilöstö on osallistunut ja sitoutunut muutoksen, tässä tapauksessa valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman vv. 2014 2018, toteuttamiseen vastuullisesti. Ohjelman mukaisia ja lukuisia muita kaupungin tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja työtehtävien muutoksia on tehty palvelujen sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Esimiehet kaikilla tasoilla ovat olleet viemässä muutoksia läpi ja tukeneet oman yksikön henkilöstöä. Operatiivisella johdolla on ollut keskeinen rooli kokonaisuuden läpiviemisessä. Päättäjät ovat sitoutuneet päätöksiin ja tukeneet operatiivista johtoa muutoksen läpi viennissä. Alkuvuodesta 2015 toteutettu Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke-kysely antoi tärkeää tietoa ja tukea muutoksen keskellä siitä, millä tasolla henkilöstön hyvinvointi on ja mihin tulisi työhyvinvoinnin johtamisessa kiinnittää huomiota. Kyselyn mukaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin ja työn imu on hyvällä tasolla. Henkilöstö on kyselyn perusteella hyvin selvillä kaupungin tavoitteista ja kokee, että voi käyttää tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Henkilöstö luottaa työkyvyn tukemisen toimintatapoihin. Kyselyn tulosten perusteella valittiin kehittämisen painopistealueet ja työyksiköittäin laadittiin kehittämissuunnitelmat, joista koottiin työhyvinvointisuunnitelma. Nopeasti toteutettavat toimenpiteet laitettiin täytäntöön välittömästi ja osa toteutetaan vähitellen. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 760 henkilöä, joista vakinaisia 584. Vakinaisten määrä kasvoi 39 henkilöllä johtuen siitä, että kaupunki otti omaksi toiminnaksi Keskiset kylän kotihoidon ja Kiteen hoivakodin toiminnat. Näiden myötä vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 35 henkilöllä. Lisäksi täytettiin avoinna olleita keskeisiä virkoja. Vuosien 2014 2015 aikana perusturvan toimialan ostopalveluista omaksi toiminnaksi ottamisen myötä vakinaiseen työsuhteeseen tuli 48 henkilöä. Samana aikana vakituisten henkilöiden määrä on kasvanut 35 henkilöllä, joten vakinaisen henkilöstön määrä on tavoitteen mukaisesti vähentynyt 13 henkilöllä. Myös henkilötyövuosina tarkasteltuna vähennystä on toteutunut kaikilla toimialoilla perusturvaa lukuun ottamatta. Henkilöstösuunnittelussa hyödynnettiin luonnollinen poistuma, eläköityminen ja muu liikkuminen. Palveluja organisoitiin uudelleen ja tehtäviä on pystytty hoitamaan sisäisin siirroin paitsi omalla toimialalla myös eri toimialojen kesken. Täyttölupamenettely on hyvä väline henkilöstösuunnittelussa. Vuonna 2015 kaupunki rekrytoi vakinaisia henkilöitä yhteensä 74 kpl. Henkilöstöpäällikkö Jesse Malinen aloitti virassa 26.1.2015, johtava lääkäri Marja Kostamo 2.2.2015, talousja hallintojohtaja Tiina Eskelinen 1.6.2015 ja hoito- ja hoivatyön päällikkö Kaisa-Mari Soini 20.7.2015. Avainpaikoille ja vakinaisiin vakansseihin sekä määräaikaisiin tehtäviin hakijoita oli hyvin. Henkilöstömenot Henkilöstömenot, 32,4 milj. euroa, kasvoivat edellisestä vuodesta 1 061 000 euroa eli 3,4 %. Kasvua selittää suureksi osaksi ostopalveluiden siirto omaksi toiminnaksi. 2
Raportointi Henkilöstölle tiedotettiin merkittävistä hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöinfotilaisuuksissa sekä sähköpostein ja intranetin päivityksin vuoden varrella henkilöstöä koskevista tärkeistä asioista, mm. talousarvion toteutumisesta. Tavoitteena on tiedottaa henkilöstölle aktiivisesti. Esimiehille järjestettiin säännöllisesti esimiestilaisuuksia. Henkilöstömäärän muutoksista raportoitiin toimialoittain ja palvelussuhdelajeittain johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja kaupunginhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle osavuosiraporttien yhteydessä. Sairauspoissaoloista ja tapaturmista sekä säästötalkoovapaista raportoitiin kuukausittain johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja osavuosiraporttien yhteydessä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Maakunnallisen Siun sote hankkeen valmistelun vaiheista tiedotettiin henkilöstölle suoraan sekä yhteistoiminnassa säännöllisesti. Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä, 51 vuotta, on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Kaupungin vakituisesta henkilökunnasta 62 % on yli 50-vuotiaita, edellisenä vuonna 66 %. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 20 henkilöä. Eläke-ennusteen mukaan vakituisesta henkilöstöstä on eläköitymässä 15,4 % eli 90 henkilöä vuosina 2016 2018. Henkilöstön ikärakenne toisaalta mahdollistaa henkilöstömäärän vähentämisen joustavasti, toisaalta asettaa työnantajalle haasteita henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisessä ja kokemustiedon siirtämisessä seuraajille. Kaupungilla on hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseen, mm. Kaari-malli, joita käytettiin viime vuonna vaikuttavasti. Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät lähes 10 % edellisestä vuodesta ja ovat valtakunnallista keskiarvoa alemmalla tasolla. Henkilöstö oli sairauslomalla keskimäärin 9,4 työpäivää ja 12,5 kalenteripäivää työntekijää kohden. Varhaiset tukemisen toimenpiteet, työn keventäminen, töiden uudelleen järjestelyt ja uudelleensijoitukset ovat olleet tehokkaita toimenpiteitä. Töiden yleinen organisointi Vapaana annetut työaikakorvaukset sekä rahana korvatut lisä- ja ylityöt vähenivät. Lopuksi Viime vuonna toteutettiin lukuisia henkilöstöön liittyviä toimenpiteitä. Muutosten onnistuminen osoittaa, että kaupungin henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut elinvoimaisen ja taloudeltaan terveen kaupungin rakentamiseen myös tulevina vuosina. Kiitän lämpimästi jokaista hyvistä tuloksista! Kiteellä 25.5.2016 Eeva-Liisa Auvinen kaupunginjohtaja 3
3. KITEEN KAUPUNKI TYÖNANTAJANA Kiteen kaupunki oli vuonna 2015 keskimäärin noin 760 työntekijällään Kiteen suurin työnantaja. Kaupungilla oli noin 150 erilaisella ammattinimikkeellä työskentelevää alansa ammattilaista. Hallinnollisesti Kiteen kaupungin organisaatio jakautui hallintokeskukseen, sivistyskeskukseen, tekniseen keskukseen ja perusturvakeskukseen. Kaupungin operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen lisäksi tammi-maaliskuussa vs. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen, huhti-toukokuussa va. talous-ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen sekä kesäkuusta alkaen talous-ja hallintojohtajan virkaan valittu Tiina Eskelinen. Sivistyskeskusta johtoryhmässä edusti sivistysjohtaja Erkki Kontro, teknistä keskusta tekninen johtaja Antti Asikainen, ja perusturvakeskusta perusturvajohtaja Markku Kipinä. Henkilöstöpalveluiden edustajana toimi tammikuussa hallintosihteeri Eeva Tenhonen ja 26.1 alkaen henkilöstöpäällikön virkaan valittu Jesse Malinen. Mukana johtoryhmässä on lisäksi vuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja, joka vuonna 2015 oli Niilo Hirvonen (Juko ry:n edustaja). 4
5
4. TOIMIALOJEN KUULUMISET VUODELTA 2015 HALLINTOKESKUKSEN KUULUMISET (talous-ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen) Vuonna 2015 muutokset henkilöstössä jatkuivat. Talousjohtajan ja hallintojohtajan virat lakkautettiin 1.2.2015 alkaen ja perustettiin talous- ja hallintojohtajan virka sekä hallintopäällikön virka. Talous- ja hallintojohtajan virka täytettiin vakituisesti 1.6. alkaen. Henkilöstöpäällikön avoin virka täytettiin 26.1. alkaen. Muita muutoksia henkilöstössä tapahtui seuraavasti: 2 siirtyi toiselle toimialalle, 1 tuli toiselta toimialalta, 1 siirtyi eläkkeelle, 1 valittiin vakituiseen virkaan. Hallintokeskuksen vakituisen henkilöstön määrä kasvoi yhdellä vuoden 2014 lopusta, yhteensä 26 henkilöä. Määräaikaisia oli 3 (+/- 0) ja työllistettyjä 7 (+5). Kokonaishenkilöstömäärä oli 36. Henkilöstömenot toteutuivat 90,0 % talousarviosta. Sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 19 % kalenteripäivissä mitattuna, mikä oli erityisen ilahduttavaa. Säästötalkoovapaita käytettiin ahkerasti, säästöä kertyi yhteensä 22 000 euroa. Henkilöstön työhyvinvointi oli kyselyn perusteella hieman kaupungin keskitason alapuolella. Tulosten perusteella huomiota on kiinnitettävä esimiestyöhön ja säännöllisiin työpaikkapalavereihin henkilöstön kanssa. Hallintokeskuksen kaikki tulosyksiköt ovat laatineet oman kehittämissuunnitelman, joita toteutetaan myös vuonna 2016. SIVISTYSKESKUKSEN KUULUMISET (vs. sivistysjohtaja Lilja Konttinen-Miinalainen) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan henkilöstömäärä, sekä vakinaiset että määräaikaiset, on hieman laskenut vuonna 2015. Henkilöstökuluissa jäätiin alle talousarvioon ennakoidun, toteuma n. 94 %. Tiukalla talouden seurannalla ja työn suunnittelulla on saavutettu talouden tasapainottamisohjelmassa asetetut tavoitteet. Marraskuussa 2015 Puhoksen koulussa aloitettiin turvapaikanhakijoiden valmistava opetus, jonka aloitti n. 36 oppilasta. Valmistavaan opetukseen palkattiin kolme määräaikaista opettajaa. Henkilöstön jaksamisesta ja ammatillisesta osaamisesta on huolehdittu AVI:n tukeman Osaava-hankkeen avulla. Hankerahoituksella on toteutettu yhteistyössä Keski-Karjalan kuntien kanssa laaja ja monipuolinen ammattitaidon ylläpitämis- ja työssäjaksamiskoulutusohjelma. Työhyvinvointisyke -kyselyn tulokset toimivat kehittämistyön tukena organisaatiossa. Kyselyn perusteella työyksiköt laativat tavoitteet, joilla työhyvinvointia ja työssä jaksamista parannetaan. Kaari-malli antaa hyvän ohjeiston työntekijän tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen tarvittaessa. Henkilöstön ikääntymiseen pitää kiinnittää huomiota ja Kaari-malli on tukena myös siinä. Henkilöstön rekrytoinnissa ei sivistys- ja vapaalautakunnan alaisiin tehtäviin ole ollut ongelmia. Sekä vakinaisesti täytettäviin että määräaikaisiin tehtäviin saadaan kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä. 6
PERUSTURVAKESKUKSEN KUULUMISET (perusturvajohtaja Markku Kipinä) Merkittävin toiminnallinen muutos perusturvan puolella oli Kiteen Hoivakodin toiminnan ottaminen kaupungin omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksen kautta 1.3.2015 alkaen. Vakituisen henkilöstön määrä perusturvassa nousi toimenpiteen seurauksena 28 työntekijällä. Toiminnan siirto onnistui hyvin. Peltolan ja Veteraanitalojen siirtyessä vuoden alusta kotihoidon omaksi toiminnaksi, kotihoitoon lisättiin seitsemän lähihoitajaa. Tikanpuiston palvelutalotoiminta purettiin vuoden alusta ja asukkaat siirtyivät kotihoidon asiakkaiksi. Valtakunnallinen ja maakunnallinen SOTE-valmistelu työllisti perusturvan henkilöstöä runsaasti erilaisin asiantuntija- ja kehittämisryhmin. Kesälahtitalon käyttöönotto siirtyi tammikuulle 2016. Johtavan lääkärin virka saatiin täytettyä 1.2. alkaen ja hoito- ja hoivatyön päällikön paikka 20.7. alkaen. Elokuulla kaikki vastaanoton avoinna olevat lääkärien virat oli täytettyinä. Hammashuollon palveluun syntyi jonotustilanne, johon aluehallintovirasto joutui puuttumaan. Tilanne johtui hammaslääkärivajeesta. Jonotustilanne on onnistuttu purkamaan ostopalvelulääkäritoiminnan kautta. TEKNISEN KESKUKSEN KUULUMISET (tekninen johtaja Antti Asikainen) Teknisellä keskuksella oli onnistunut ja ahkeran tekemisen vuosi 2015. Teknisen keskuksen työtehtävät ovat valtaosiltaan fyysisesti kuormittavia ja henkilökunnan keski-ikä on korkea. Pitkien poissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta ja sairaslomien määrä väheni puoleen vuodesta 2014. Henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota ottaen huomioon muutoksessa jaksaminen sekä toiminnalliset muutokset. Käytössä olevan Kaari -mallin mukaisia keskusteluja ja kolmikanta neuvotteluja käytiin vuoden aikana useita. Näillä toimenpiteillä on pystytty pitämään henkilökunta työkykyisenä ja vältetty ennen aikaiselle eläkkeelle jääminen. Henkilökunta on ollut tehokas ja joustava. Lukuisissa muutoksissa henkilöstö on ollut sitoutunut muutoksiin. 7
5. TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilölukumäärä toimialueittain ja palvelusuhdeluonteittain v. 2013-2015 Kiteen kaupunki Kaupunginhallitus Henkilöstövahvuus raportti 31.12.2013 Henkilöstövahvuus raportti 31.12.2014 8 Henkilöstövahvuus raportti 31.12.2015 Muutos 31.12.14 vakituiset 30 25 26 1 määräaikaiset 2 3 3 0 sijaiset 6 0 0 0 työllistetyt 5 2 5 0 oppisopimussuhteinen 1 1 0-1 Muutos % 31.12.14 oppilas, harjoittelija 0 0 0 Kaupunginhallitus yhteensä 44 31 36 5 16,1 Sivistyslautakunta vakituiset 192 187 184-3 määräaikaiset 21 26 21-5 sijaiset 16 4 14 10 työllistetyt 18 1 11 10 oppisopimussuhteinen 2 1 1 0 oppilas, harjoittelija 0 0 0 Sivistyslautakunta yhteensä 249 219 231 12 5,5 Perusturvalautakunta vakituiset 253 262 304 42 määräaikaiset 12 4 8 4 sijaiset 62 87 75-12 työllistetyt 16 9 17 8 oppisopimussuhteinen 0 1 1 oppilas, harjoittelija 1 1 0 Perusturvalautakunta yht. 343 363 406 43 11,8 Tekninen lautakunta ja Ympäristölautakunta vakituiset 71+3 68+3 66+4-1 määräaikaiset 1 4 3 sijaiset 14 11 6-5 työllistetyt 4 0 9 9 oppisopimussuhteinen 3 0 0 0 oppilas, harjoittelija 0 0 0 Tekninen lautakunta yht. 92+4 80+3 83+4 4 3,8 Kaikki toimielimet yhteensä 732 696 760 64 9,2 vakituiset 549 545 584 39 määräaikaiset 35 34 36 2 sijaiset 98 102 95-7 työllistetyt 44 12 42 30 oppisopimussuhteinen 6 2 2 0 oppilasharjoittelija 1 1 0
Kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 760 henkilöä, joista vakinaisia 584 henkilöä. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä tarkoittaa HTV1 541,8 vakinaista henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan osuus oli 76,8 % koko henkilökunnasta ja miehiä osuus on 10,4 %. Kiteen Hoivakodin toiminnan siirryttyä kaupungin toiminnaksi 1.3.2015 alkaen nousi vakinaisen henkilöstön määrä 28 työntekijällä. Vuoden 2015 alusta kotihoidon ostopalvelutoiminta otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi ja keskeisiä avoimia virkoja täytettiin. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 39 henkilöä ja nettolisäystä tuli 4 henkilöä edellisestä vuodesta. Määräaikaisia ja sijaisia oli 31.12.2015 kaupungin palveluksessa 176 henkilöä ja määräaikainen henkilöstö oli tehnyt vuoden 2015 aikana yhteensä 185,3 henkilötyövuotta. Määräaikaisten käyttö laski edellisestä vuodesta 5,5 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti kunta-alan henkilöstöstä 78 prosenttia työskentelee vakinaisessa virkatai työsuhteessa. Työterveyslaitoksen mukaan vakinaisten määrä on kasvanut ja määräaikaisten osuus laskenut viime vuosina. Valtaosa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Henkilöstön lukumäärä tilikauden alun ja lopun keskiarvona aikavälillä 1.1.2015-31.12.2015 oli 774 henkilöä. Tilikauden keskiarvo luku sisältää kansalaisopiston henkilöstön ja lukua käytetään työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksessa Kelalle. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelusuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä yhtenä tiettynä päivänä (31.12). Henkilötyövuodet toimialoittain v. 2013 2015 (HTV1*) Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset ja sijaiset Yhteensä 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Hallinto 32,09 28,84 25,68 11,50 13,57 8,48 43,59 42,41 34,15 Sivistys 180,87 176,78 172,61 80,32 74,53 71,07 261,19 251,31 243,68 Perusturva 235,77 246,66 275,06 75,29 80,71 88,07 311,06 327,37 363,13 Tekninen 71,68 68,45 68,46 25,74 22,26 17,69 97,42 90,71 86,15 Yhteensä 520,41 520,73 541,81 192,85 191,07 185,31 713,26 711,80 727,11 *)Täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttia vastaavasti. Osan vuotta palvelusuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin. Henkilötyövuosiin on laskettu koko kaupungin henkilökunta mukaan luettuna kansalaisopisto. Määräaikaisten ja sijaisten henkilötyövuosissa on laskettu kaikki vuoden 2015 palvelusuhteet. 9
Henkilöstön koulutus Kiteen kaupungin strategisena tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja tukea sitoutumista kaupungin uusiin tehtäviin. Vuonna 2015 Kiteen kaupungin henkilöstön palkalliseen koulutukseen käytettiin yhteensä 1558 työpäivää. Koulutuspäivien toteutuminen on esitetty oheisessa kuviossa toimialoittain. KOULUTUSPÄIVÄT TOIMIALOITTAIN V. 2016 Tekninen, 180 12 % Hallinto, 157 10 % Sivistys, 389 25 % Perusturva, 832 53 % Työnantajan sisäisenä koulutuksena on toteutunut 360 työpäivää ja lakisääteisenä täydennyskoulutuksena 696 työpäivää. Luottamusmies- ja ammattijärjestökoulutuksia toteutui 63 työpäivää ja muut koulutuspäivät ovat erimuotoisia henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja osaamisen päivittämiseen liittyviä koulutuspäiviä. Työnantajan 12 päivän koulutustukeen oikeuttamaa koulutusta vuonna 2015 käytti 4 henkilöä yhteensä 28 päivää. Koulutuspäivissä on huomioitu koko henkilöstö ja kaikki koulutukset. Vakinainen henkilöstö käytti 91 % koulutuspäivistä. Kiteen kaupungin henkilöstön koulutukset ovat toteutuneet työpäivinä oheisen kuvion mukaisesti v. 2015. Koulutuksista lähes 82 % on käytetty henkilöstön ammatilliseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. 10
Koulutuspäivät 1558 päivää v. 2015 Ammatillinen koulutus 579 pv. Työryhmäkoulutus 1 pv. 155; 10 % Palkallinen oppisopimuskoulutus 12pv. 263; 17 % 167; 11 % 579; 37 % Koulutus 12 pv. työnantajan tukema 28pv. Koulutus ulk. tunteina 96 pv. Koulutus sis.tunteina 82 pv. Väestönsuojakoulutus 1pv. 111; 7 % 63; 4 % 1; 0 % 82; 5 % 96; 6 % 2 8; 2 % 1; 0 % 12; 1 % Luottamusmies ja ammattijärjestökoulutukset 63 pv. Täydennyskoulutus sisäinen 111 pv. Täydennyskoulutus ulkoinen 263 pv. Täydennyskoulutus sis. tunteina 167 pv. Täydennyskoulutus ulk.tunteina 155 pv. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma 2015 1.1.2014 alkaen tuli voimaan laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä lakimuutos työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta(1138/2013). Lakien mukaan työnantajan tulee laatia koko henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma vuosittain ja käsitellä se yhteistoimintamenettelyssä. Koulutuskorvaus koskee vuosittain kolmea koulutuspäivää työntekijää kohti. Vuoden 2015 koulutussuunnitelma laadittiin ja käsiteltiin yhteistoiminnassa niin, että koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä voitiin käyttää 1.3.2015 alkaen. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä käytti 342 henkilöä ja koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä kertyi 680 päivää. Koulutuskorvauksen summa työttömyysvakuutusrahastolta on 11 396,12 ja kustannus on tuloutettu v.2015 koulutuskorvaukseen oikeuttavaa koulutusta käyttäneille kustannuspaikoille. Henkilöstön uudelleensijoitus Henkilöstön uudelleensijoituksen tavoitteena on sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisy. Uudelleen sijoittamisella voidaan jatkaa työuraa ja välttää varhemaksujen kustannuksia. Uuden työn etsimiseen kaupungin työntekijälle ryhdytään silloin kun henkilön työkyky on heikentynyt terveydellisistä syistä ja sitä ei saada palautumaan siinä määrin että henkilö selviäisi entisessä työssään. Tehtävien uudelleen järjestelyjä ja työn keventämistä tehtiin merkittävästi vuoden 2015 aikana. Toiminta näkyy sairauspois- 11
saolojen ja kustannusten huomattavana vähentymisenä sekä varhaiseläkemenoperusteisten maksujen pysymisenä alhaisella tasolla. Työkyvyttömyyden uhatessa uuden työn etsimistä voidaan tehdä Kevan tukemana työkokeiluna tai kaupungin omana toimintana. Uudelleensijoitusta on myös uuteen työhön siirtyminen organisaatiomuutosten ja töiden uudelleen järjestelyjen vuoksi. Henkilöstön tiedottaminen Koko kaupungin henkilöstöä koskevia info- ja tiedotustilaisuuksia pidettiin vuoden 2015 aikana kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla järjestettiin kolme infotilaisuutta. Lisäksi henkilöstö on pidetty ajan tasalla sähköpostitse ja henkilöstön intranetin jatkuvalla päivittämisellä. Ajankohtaisista asioista on tehty intranettiin erillisiä uutisnostoja. Esimiesinfoja pidettiin vuonna 2015 kuusi kertaa. Esimiesinfojen tavoitteena on antaa saman sisältöinen tieto ja toimintatapa kaikkiin työyhteisöihin ajankohtaisista sekä muuttuvista asioista. Sisäistä tiedottamista parannettiin entistä avoimemmaksi. Ajankohta ja paikka Aihealueet - Tilinpäätös 2014 1.4.2015 Kitee aamupäivä ja iltatilaisuus - Henkilöstökertomus 2014 - Kiteen hoivakoti 1.3.2015 Kiteen kaupungille - Savuton työpaikka 1.7.2015 1.4.2015 Kesälahti iltapäivätilaisuus - Asiakasväkivalta ohjeistus 16.12.2015 Kitee iltapäivä ja iltatilaisuus - Kevan työhyvinvointisyke kysely - Uusi henkilöstön intranet - Muut ajankohtaiset henkilöstöasiat - Yhteenveto vuodesta 2015 - Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2019 - Pohjoiskarjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen 16.12.2015 Kesälahti aamupäivätilaisuus - Kaari-malli ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2016 - Viestintäsuunnitelma ja päihdeohjelma - Tietoturva ja muut ajankohtaiset henkilöstöasiat - Kuntasi työhyvinvointisyke tulokset ja jatkosuunnitelmat Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat keskeinen palautteen antamisen ja saamisen foorumi työntekijälle ja esimiehelle. Kehityskeskusteluissa tarkastellaan toimintaa systemaattisesti taaksepäin ja eteenpäin. Ne ovatkin keskeinen johtamisen väline, jolla tähdätään yksikön koko henkilöstön tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan. 12
Kehityskeskusteluissa otetaan puheeksi myös niitä vaikeilta tuntuvia asioita, jotka jokapäiväisissä keskusteluissa helposti sivuutetaan. Kehityskeskustelut ovat jokaisen Kiteen kaupungilla työskentelevän oikeus ja velvollisuus ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Työhyvinvointisyke kyselyn vastauksien perusteella Kiteellä käydään kehityskeskustelut valtakunnallista tasoa huomattavasti paremmin. Kehityskeskustelumuotoina on käytetty perinteisen keskustelun lisäksi ryhmäkeskusteluja ja kävelykeskusteluja. Täyttölupamenettely ja rekrytointi Kiteen kaupungille on voitu rekrytoida uutta henkilökuntaa yli kaksi kuukautta kestäviin palvelusuhteisiin vain täyttölupamenettelyn kautta ja talousarvion määrärahan puitteissa. Täyttölupia käsiteltiin kuukausittain johtoryhmässä. Henkilöstösuunnittelussa on hyödynnetty edelleenkin luonnollista poistumaa ja eläköitymistä. Kaupungilla on uudelleen organisoitu palveluja ja tehtäviä on pystytty hoitamaan sisäisin siirroin useissa työyhteisöissä eri toimialojen kesken. Avoimien ja avainpaikkojen rekrytoinnissa kelpoisuusehdoilla ja koulutusvaatimuksilla pidetään henkilöstön ammattitaito ja osaaminen hyvällä tasolla. Henkilöstön vaihtuvuus 2015 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kaupungin palveluksessa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (esim. irtisanoutuneet, eläkkeelle siirtyneet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön. Vaihtuvuusluvut prosentein olivat alkaneissa palvelusuhteissa 13,6 % ja päättyneissä palvelusuhteissa 6,4 %. Vuoden 2014 vastaavat vertailuluvut henkilöstön vaihtuvuudessa olivat alkaneissa palvelusuhteissa 5,1 % ja päätyneissä palvelusuhteissa 6,7 %. Vuonna 2013 luvut olivat 5,0 % ja 5,3 %. Vakinaiset Lukumäärä v. 2013 v. 2014 v. 2015 Alkaneet palvelussuhteet 32 28 74 Päättyneet palvelussuhteet 34 37 35 Työajan jakautuminen Oheisessa taulukossa on koottu tietoa siitä, miten työaika on jakautunut vuonna 2015. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Tämä tarkoittaa siis vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Palkkakustannukset eivät tässä sisällä työnantajan maksamia eläkekuluja- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 13
Oheisessa taulukossa on esitetty työajan jakautuminen vuodelta 2015 ja vertailutiedot vuodelta 2014. 2015 työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 2 0 1 5 1000 e % palkkakustannuksista 2014 työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta 2 0 1 4 1000 e % palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 183 232 100,00 24 509 100 178 637 100,00 23 714 100 Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 18 989 10,63 1 977 8,34 18 419 10,31 1 865 7,86 - Terveysperusteiset poissaolot 7 272 4,07 673 2,84 8 142 4,56 748 3,15 - Perhevapaat 4 482 2,51 90 0,38 4 085 2,29 77 0,32 - Koulutus 1 558 0,87 99 0,42 1 493 0,84 109 0,46 - Muut palkalliset poissaolot 110 0,06 10 0,04 102 0,06 8 0,03 - Muut palkattomat poissaolot 5 890 3,30 0,00 6 168 3,45 0,00 - Vapaana annetut työaikakorvaukset 841 0,47 74 0,31 916 0,51 84 0,35 + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 474 0,83 196 0,83 1 679 0,94 170 0,72 = Tehty vuosityöaika 145 564 78,91 21 782 88,87 140 991 78,93 20 993 88,53 V. 2015 on kertynyt vapaana annettuja työaikakorvauksia 841 työpäivää. Tämä on 75 työpäivää vähemmän kuin vuonna 2014 ja 247 päivää vähemmän kuin v.2013. 14
Palkkauskustannukset: Vakinaiset sekä sijaiset ja määräaikaiset PALKKAUSKUSTANNUKSET (ei sisällä opettajien palkkoja Kitee 2013 2014 2015 Vakinaiset 12 972 394 13 058 494 14 045 772 Sijaiset ja määräaikaiset 4 008 431 4 007 562 3 829 105 Sijaisten ja määräaikaisten %-osuus palkkauskustannuksis Kitee 23,6 23,5 21,4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2013-31.12.2015 Taulukossa on kuvattu vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitystä v.2013 2015 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne v.2013-2015 -20 20 24 25 29 30 30 35 39 40 44 45-49 50 54 55 59 60 64 Keskiikä 2013 6 13 16 28 61 71 109 163 77 50,9 2014 6 16 17 31 49 79 108 147 88 51 2015 5 20 25 35 51 88 100 145 112 51 Henkilömäärä 2013 2014 2015 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on pysynyt vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla, ollen 51 vuotta. Vaikka nuorta henkilöstöä on rekrytoitu, on samalla ikäluokan 60 64 vuotiaiden määrä noussut. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli laskenut vuodesta 2014 ollen 38 vuotta. Kiteen kaupungin vakituisesta henkilökunnasta noin 62 % oli 31.12.2015 yli 50-vuotiaita. Luku on hieman laskenut vuodesta 2014 määrän ollessa 66 %. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2014 valtakunnallisesti kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta ja v.2013 vastaavasti 47,8 vuotta. Eläköityminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi Kiteen kaupungin palveluksesta 20 henkilöä. Eläköitymisen keski-ikä nousi kaikissa eläkelajeissa. Osa-aikaeläkettä haki seitsemän henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi seitsemän henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 15
jäänti lisääntyi perusturvassa. Kuntoutustuelle jääneissä ovat uudet kuntoutustuet, joissa ei ollut työkokeilu käynnistynyt. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain 2013 2015 Eläköityminen 2013 2014 Keski-ikä 2015 Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle 18 hlö 63,1 23 hlö 63,0 20 hlö 63,4 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 hlö 60,1 5 hlö 61,8 7 hlö 61,9 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET 2013 2015 2013 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Keskiikä Keskiikä 2014 Keski -ikä 2015 Keski -ikä 8 hlö 57,12 7 hlö 56 11 hlö 57,0 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 hlö 58 2 hlö 55,6 7 hlö 58,7 Kuntoutustuelle siirtyneitä 5 hlö 56,2 2 hlö 53 1 hlö 54 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 2 hlö 57,2 3 hlö 59,4 3 hlö 58,3 Kiteen kaupungin eläkemaksut vuosilta 2013 2015 Vuosi Varhaiseläkemenoperusteinen maksu, e Eläkemenoperusteinen maksu, e 2013 259 310,85 2 593 663,69 2014 254 222,63 2 373 000,77 2015 Tilinpäätösarvio 256 433,49 Tilinpäätösarvio 2 239 283,44 Eläkelainsäädännön muutoksen myötä jokainen voi valita vanhuuseläkeikänsä 63 68 vuoden välillä ja eläkeuudistuksen 1.1.2017 myötä eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Seuraavassa taulukossa on ennuste vuosien 2015 2018 vanhuuseläkkeelle jäävistä. Opettajien eläköitymisikää arvioitaessa on käytetty 60 63 vuotta, muiden kohdalla ennusteeseen on otettu KEVAn ilmoittama henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. (KEVA ei ole antanut työnantajille tietoja eläkkeelle jäävistä henkilöittäin v. 2011 jälkeen). Kiteen kaupungissa eläke-ennusteen mukaan vakituisesta henkilökunnasta on 15,4 % eläköitymässä vuosina 2016-2018. Valtakunnallisesti kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. 16
Eläköitymisennusteet 2015 2018 Toimiala 2016 2017 2018 Yhteensä Kaupunginhallitus 1 1 2 4 Sivistyskeskus 15 6 16 37 Perusturva 11 12 15 38 Tekninen 3 5 3 11 YHTEENSÄ 30 24 36 90 *) Eläköitymisennuste on tehty nykyisen eläkelain mukaisesti. Eläköitymiset ovat arvioita ja ne täsmentyvät kun uusi eläkelaki tarkentuu ja astuu voimaan 1.1.2017 Henkilöstön poissaoloista vuonna 2015 Vuonna 2015 työntekijät olivat erilaisilla perhevapailla yhteensä 4 482 työpäivää, edellisenä vuonna 4085 työpäivää ja v. 2013 perhevapaita toteutui 3232 työpäivää. Kaupungin palvelukseen on vakinaistunut nuoria perheen perustamisen iässä olevia henkilöitä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot, sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Kaupungin henkilöstö oli sairauslomalla v. 2015 keskimäärin 9,4 työpäivää työntekijää kohden ja kalenteripäivinä 12,5 päivää. Sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 13,1 kalenteripäivää. Sairauslomien määrä laski n.10 % edellisestä vuodesta ollen vuonna 2014 keskimäärin 13,9 kalenteripäivää kuntatyöntekijää kohti. Kiteen kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat alhaiset valtakunnalliseen sairauspoissaoloihin verrattuna. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet edelleen varhaiset Kaari-mallin mukaiset työkyvyn tukemisen toimenpiteet, työn keventäminen, töiden uudelleen järjestelyt ja uudelleensijoitukset. Eniten sairauspoissaolojen määrää kasvatti päivinä tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Henkilömäärinä eniten sairauspoissaoloja oli hengityselinten sairauksissa. Valtakunnallisesti sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuosina 2009 2013, mutta vuonna 2014 lasku pysähtyi. Edelleen eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt sekä esimiesasemassa olevat. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairauden takia. 17
Vuonna 2013 kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2000 ollen 16,8 kalenteripäivää ja vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,9 päivää työntekijää kohti. Valtakunnallisesti 2014 eniten sairastivat kodinhoitajat, siivoojat ja lähihoitajat (25 28 päivää vuodessa). Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli päälliköillä, lääkäreillä ja opettajilla (8 9 päivää). Sairauspoissaolojen seuranta toimialoittain v.2013 2015 Toimielin 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Muutos ed. vuoteen Muutos ed. vuoteen Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. Työpv. Kalenteripv. % Työpv. % Kaupunginhallitus 490 353 216 172 159 130-57 -26,4-42 -24,4 Sivistys 2412 1837 2864 2227 3062 2282 198 6,9 55 2,5 Perusturva 5746 4624 5634 4312 5437 4063-197 -3,5-249 -5,8 Tekninen 1746 1254 1761 1275 876 653-885 -50,3-622 -48,8 Yhteensä 10394 8068 10475 7986 9534 7128-941 -9,1-858 -10,7 Terveysperusteisia poissaoloja seurattiin ja raportoitiin säännöllisesti johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle, sekä kaupunginhallitukselle toimialoittain. Toimialoittain tarkasteltuna yleishallinnossa ja teknisellä toimella sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Myös perusturvan henkilöstö sairasti vähemmän suuresta henkilöstöstä ja fyysisestä työstä huolimatta. Sivistyskeskuksessa yksittäiset pitkät sairauslomat lisäsivät sairauspoissaoloja vuodesta 2014. Vakinaisen henkilöstön sairaspäivien määrä oli 88 % sairauspoissaoloista. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön osuus sairauspoissaoloista oli 83,3 % ja vuonna 2013 oli 85,4 %. Vakinaisen henkilöstön määrän lisääntyminen ja määräaikaisten väheneminen vaikuttavat sairauspoissaoloprosenttiosuuksien jakautumiseen. Työtapaturmat toimialoittain v. 2013 2015 Tammi-joulukuu 2013 Tammi-joulukuu 2014 Tammi-joulukuu 2015 Toimiala Kalenteripv Työpv Kalenteripv Työpv Kalenteripv Työpv kpl 2013 kpl 2014 kpl 2015 Yleishallinto 22 15 0 0 0 0 1 0 0 Sivistys 71 50 45 33 9 7 3 9 1 Perusturva 342 250 110 83 193 129 13 13 23 Tekninen 21 15 60 40 8 8 2 6 2 Yhteensä 456 330 215 156 210 144 19 28 26 Työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi poissaoloja kertyi 144 työpäivää. Tämä on 7,7 % vähemmän kuin vuonna 2014 (12 työpäivää) ja vuodesta 2013 on vähennystä 56,4 %. Tapaturmia sattui aikavälillä 1.1. 31.12.2015 yhteensä 26 kappaletta. Keskimäärin tapaturmista aiheutui 6 työpäivää sairauslomaa/ tapaturma. Eniten tapaturmia sattui työmatkaan liittyvissä liukastumisissa ja fyysisessä kuormittumisessa. 18
Seuraavassa taulukossa on esitetty v. 2015 terveysperusteiset poissaolot ja kustannukset. Kaikki yhteensä Kalenteripvt Työpäivät UROT Sivukulut 22,44 % Yhteensä Sairausloma lääkärin todistus 6 152 4 538 483 012 108 388 591 400 Sairausloma esimiehen/thluvalla 1 030 950 85 066 19 089 104 155 Sairausloma 2/3 palkalla 1 784 1 229 91 828 20 606 112 434 Sairausloma palkaton 568 411 Työtapaturma/Ammattitauti 210 144 13 437 3 015 16 452 Työtapaturma/Ammattitauti 2/3 0 0 SAIRAUSLOMA YHTEENSÄ 9 534 7 128 659 906 148 083 807 989 Saatu Kelan sairauspäiväraha 332 260 Nettokustannus sairauslomasta 475 729 TAPATURMA YHTEENSÄ 210 144 13 437 3 015 16 452 Saatu tapaturmakorvaus 12 026 Nettokustannus tapaturmista 4 426 Säästötalkoovapaat ja yksityisasia palkaton, ei sijaista 2015 Talouden tasapainottamissuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2014 2018 asetettiin vuosittainen säästötavoite henkilöstökuluihin säästötalkoovapaista. Vuoden 2015 tavoitteeksi asetettiin 240 000. Tavoite toteutuu, jos koko henkilöstö pitää vähintään 5 päivää säästötalkoovapaata vuosittain. Säästötalkoovapaiden pitämisen ehtona on, että sijaiskustannuksia ei saa syntyä, eikä tilalle saa palkata sijaista. Vanhan vuoden pitämättömät vuosilomat oli oltava hyväksyttynä ja pidettynä 30.4.2015 mennessä ennen säästötalkoovapaan pitämistä. 1.8.2015 alkaen otettiin henkilöstö -järjestelmään käyttöön uusi palkkalaji, yksityisasia palkaton, ei sijaista. Tätä voi käyttää poissaoloista joista ei synny sijaiskustannuksia ja säästötalkoovapaat oli käytetty. Yksityisasia palkaton, ei sijaista poissaolopäiviä käytettiin 197 päivää ja säästöosuus oli 18 205 euroa. Henkilöstöstä 127 henkilöä (21,7 %) käytti vähintään 5 päivää tai enemmän säästötalkoovapaata ja 46,6 % vakinaisesta henkilöstöstä sitoutui henkilöstökulujen säästötavoitteeseen säästötalkoovapaiden osalta. Asetetusta tavoitteesta toteutui säästötalkoovapaiden osalta 67,11 %. Säästötalkoovapaata saivat käyttää enintään 15 päivää kaikki kuukausipalkkaiset työntekijät, kun ehdot täyttyivät. Säästötalkoovapaiden toteutumista seurattiin kuukausittain johtoryhmässä ja säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. 19
Säästötalkoovapaata on käytetty oheisen taulukon mukaisesti vuosina 2013 2015. Työpäivät 2013 Työpäivät 2014 Työpäivät 2015 HALLINTO 37 71 173 SIVISTYS 259 414 598 PERUSTURVA 147 294 462 TEKNINEN 29 59 267 YHTEENSÄ 472 838 1500 Säästö 2013 Säästö 2014 Säästö 2015 HALLINTO 3 868 10 619,36 22 179,39 SIVISTYS 22 503 36 318,59 54 640,32 PERUSTURVA 15 339 36 413,68 56 898,56 TEKNINEN 2 707 5 774,09 27 337,74 YHTEENSÄ 44 417 89 125,72 161 056,01 Työllisyyden hoitamien Kiteen kaupungilla Kiteellä laadittiin strateginen ja tavoitteellinen työllisyysohjelma kevättalvella 2015, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 2.3.2015. Vuonna 2015 Kiteen kaupunki työllisti keskimäärin 34 henkilöä kuukaudessa palkkatuella. Vuoden aikana työllistettiin 46 eri henkilöä. Työkokeilussa kaupungin omissa yksiköissä oli vuoden aikana 32 eri henkilöä. Palkkatukityöllistämisen kustannukset vuosina 2013 2014 2013 2014 2015 palkkatuki 500 792 547 074 397 673 palkkatuettujen palkat -805 019-843 456-665 977 nettokustannus -304 227-296 382-268 304 20
6. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Kuntasi Työhyvinvointisyke -kysely Kiteen kaupunki pääsi mukaan KEVAn ilmaiseen Kuntasi Työhyvinvointisyke kyselyyn. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 9.2.- 22.2.2015. Kevan kyselyyn vastasivat henkilöstön lisäksi ensimmäistä kertaa myös poliittiset päättäjät. Vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti KEVAssa. Vastausaktiivisuus oli erittäin hyvä ollen 81 %. Kyselyn avulla selvitettiin mm. seuraavia työhyvinvointiin liittyviä asioita: - johtaminen työyksikössä - johtaminen organisaatiossa - kehityskeskustelujen käyminen - työkyvyn tukeminen organisaatiossa - työtehtävät ja omat voimavarat Yleisesti todettuna Kiteen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin taso on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin. Vahvuuksina työn tavoitteet organisaatio-, toimialue- ja yksikkötasolla olivat hyvin selvillä ja yhteistyö työyksiköiden välillä sujuu hyvin. Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa(86 %) huomattavasti paremmin kuin valtakunnallisesti (68 %) kunnissa keskimäärin. Työyhteisöissä pystytään ratkaisemaan ristiriitoja kuntien keskimääräistä tasoa paremmin ja henkilöstö kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Työnimu on hyvällä tasolla. Kaari-malli ja työkyvyn tukemisen toimintatavat ovat muita kuntia huomattavasti yleisemmin henkilöstön käytössä (72 % /muut kunnat 54 %) ja selkeästi kuvattuna (79 % /muut kunnat 69 %). Työkyvyn tukemisen toimintatapoihin luotetaan hyvin. Kyselyn perusteella kehittämisen kohteeksi nousi johtaminen ja esimiestyö. Mitä kauemmaksi johtaminen työyksiköistä menee, sitä kriittisempää on arviointi. Muutostilanteissa nousee esille johtamisen avoimuus ja henkilöstön kuulemista toivotaan enemmän. Osassa työyhteisöjä lähijohtaminen on hyvällä tasolla. Perehdyttäminen ja tiedottaminen nousivat kehittämisen kohteiksi useissa työyhteisöissä. Toimialojen ja eri työyksiköiden välillä oli selkeästi hajontaa. Vastaajista 26 % koki työhyvinvoinnin kehittyneen parempaan suuntaan. Toisaalta työhyvinvoinnin kehitys nähdään muita kuntia kielteisempänä ja muihin kuntiin nähden suurempi osa arvioi, ettei aio jatkossa työskennellä yli oman ammatillisen eläkeikänsä (42 % / muut kunnat 28 %). Kyselyn mukaan asiakaspalautetta kerätään muita kuntia harvemmin ja hyödynnetään vähemmän. Työtehtävät ja omat voimavarat ovat kuntien keskimääräisellä tasolla. Henkilöstön määrää arvioitiin joissakin yksiköissä riittämättömäksi. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella painopistealueiksi nousivat Lähiesimiestyö, esimiestyö ja johtaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Tiedottaminen ja perehdytys Palautteen antaminen ja asiakaspalaute 21
KEVAn edustajat esittelivät kyselyn tulokset 16.4. johtoryhmälle johtoryhmän kokouksessa ja poliittisille päättäjille valtuuston iltakoulussa. Esimiehille tulokset esiteltiin 17.4. Esimiehet saivat konkreettisia ohjeita siitä, miten tuloksia kannattaa työyhteisössä käsitellä. Esimiehet kävivät tulokset oman henkilöstönsä osalta läpi toukokuun loppuun mennessä. Yhdessä sovitut nopeasti toteutettavat muutokset laitettiin täytäntöön välittömästi. Kaikki työyhteisöt laativat oman työyhteisötason kehittämissuunnitelmansa. Henkilöstöpalvelut koostivat syksyn aikana kaupungin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa työyhteisöjen laatimien työyhteisötason kehittämissuunnitelmien pohjalta. Työhyvinvointisuunnitelmassa on myös kuvattu SYKE-kyselyn tulokset tarkemmin. Työhyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 29.3.2016. KEVA on kutsunut Kiteen kaupungin edustajat kertomaan TYSTRA-valmennuksen työpajaan 9.6.2016 siitä, miten kaupunki on hyödyntänyt SYKE-kyselyä ja sen tuloksia osana strategista suunnittelua ja johtamista ja mitä toimenpiteitä Kiteellä on tehty kyselyn tulosten pohjalta. KAARI-malli Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli Kaarimalli otettiin Kiteen kaupungilla käyttöön v. 2012 alusta lukien. Malli on ollut hyvä, mutta tarpeita muutoksille ja tarkennuksille oli käytännön työssä jo ilmennyt. Em. syystä Kaari-mallia päivitettiin v. 2015 aikana siten, että uusi versio pystyttiin ottamaan käyttöön v. 2016 alusta. Perusasiat säilyivät ennallaan. Oleellisimpia muutoksia aikaisempaan verrattuna olivat: - Lähiesimiehen roolin (ja vastuun) korostaminen - Lyhyisiin poissaoloihin ei anneta/varata työterveyshuoltokäyntiä (sairauspoissaolo esimiehen luvalla tehokkaampaan käyttöön) - Kun työntekijä on viimeisen kahdentoista (12) kuukauden aikana ollut vähintään viisi (5) kertaa tai vähintään 20 kalenteripäivää (aikaisemmin 30 päivää) poissa työstä sairauden vuoksi, esimies ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa - Mikäli työkyvyn mukainen korvaava työtehtävä löytyy, työtehtävä tulee ottaa vastaan - Kaari-malliin lisättiin maininta työnantajan oikeudesta periä menetettyjä sairasvakuutuslain mukaisia korvauksia työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden vuoksi - Osatyökykyisyys- ohjeistus Kaari-mallin mukainen työhyvinvointifoorumi pidettiin 10.12.2015. Muita työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä Työhyvinvointia lisääviksi toimenpiteiksi voidaan laskea Kiteen kaupungin julistautuminen savuttomaksi työyhteisöksi 1.7.2015 ja työntekijöiden tupakoinnin lopettamisen tukeminen. 22
V. 2015 uusittu ohjeistus asiakasväkivalta ja uhkatilanteiden varalta tukee työntekijöiden hyvinvointia, sillä kun uhkat tiedostetaan ja yhteisesti sovitaan miten em. tilanteissa menetellään, työntekijät osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. V. 2015 aikana valmisteltiin myös päihdeohjelma, joka astuu voimaan 1.1.2016. Päihdeohjelman tavoitteena on ohjata esimiehiä ja työntekijöitä entistä selkeämmin ennaltaehkäisemään ja puuttumaan päihteistä johtuviin ongelmiin. Tavoitteena on päihteetön työpaikka. Päihdeohjelman avulla tuetaan työntekijöiden työkykyä sekä edistetään työturvallisuutta ja terveyttä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut kaupungin henkilökunnalle tuotti Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto vastasi Kiteen kaupungin johtoryhmän, virkalääkäreiden, esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstöpalveluiden työterveyshuollosta. Muu henkilöstö käytti Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuollon palveluita. Toimintasuunnitelma oli molemmille palveluntuottajille saman sisältöinen. Työterveyshuollon palveluihin kuului lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Pitkään käytössä olleet työterveyshuollon lisäpalvelut eli maksusitoumukset erikoislääkärikonsultaatioon ja työperäisestä ongelmasta johtuvan fysioterapiaan karsittiin säästösyistä v. 2015 pois. Säästösyistä tehtiin myös muita supistuksia työterveyshuollon sisältöön (mm. terveystarkastus eläkkeelle siirryttäessä jäi pois, vuorotteluvapaan aikana työterveyshuollon voimassaolo poistettiin, terveystarkastuksissa laboratoriotutkimukset tehdään tarveharkinnan mukaan jne.) Työterveyshuollon edustajat osallistuivat tarvittaessa työsuojelujaoston ja sisäilmatyöryhmän kokouksiin, työhyvinvointifoorumiin sekä asiantuntijana henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jatkamiseen liittyvissä moniammatillisissa neuvotteluissa. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 2015 Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tehtiin kustannuksia hillitseviä karsintatoimenpiteitä vuodelle 2015. Vaikuttavimmat karsinnat tehtiin korvausluokkaan 2 ja työterveyshuollon toimenpiteitä suunnattiin enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet tilinpäätösluvuissa 13,3 % edellisestä vuodesta ja 21,8 % vuodesta 2013. Vastaavasti nettokustannukset ovat alentuneet 24,7 % henkilöä kohden edellisestä vuodesta ja vuodesta 2013 on 35,8 % kustannusten pienennystä. 23
Korvauksia on haettu KELAlta vuodelta 2015 seuraavasti: Korvausluokka I lakisääteinen työterveyshuolto Kustannukset 219 914,16 (korvaus 60 %) ja korvattava kustannus enintään 100,50 työntekijää kohti. Kelan korvaus KL1 on enintään 77 787,00. Kaupungin omalle vastuulle korvausluokasta I jäi vähintään 142 127,16 eli 183,63 /työntekijä. Korvausluokka II sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset Kustannukset 178 036,24 (korvaus 50 %) ja korvattava kustannus enintään 124,25 työntekijää kohti. Kelan korvaus KL2 on enintään 97 291,80. Kaupungin omalle vastuulle korvausluokasta II jäi 80 744,44 eli 104,32 /työntekijä. Työntekijämäärä oli v. 2015 keskimäärin 774 työntekijää. Kaikki kustannukset eivät sisälly KELAlle tehtävään hakemukseen, koska kaikki työterveyshuollon kustannukset eivät kuulu KELAn korvauksen piiriin. Ei korvattavia kustannuksia ovat, mm. matkakulut ja erilaiset toimistomaksut. KELAn korvaus v. 2015 on Kiteen kaupungille enintään 175 078,80. Oheisessa taulukossa esitetään työterveyshuollon kustannuksia vuosilta 2013 2015. 2013 2014 2015 Tilinpäätös 513 317, 13 462 634, 07 401 328, 04 KL1 214 965, 64 211 576, 63 219 914,16 KL2 282 338,48 242 028,91 178 036,24 Ei korvattavat kustannukset 16 013,01 9 028,53 3 377,64 Savuton 1kpl/92,51 Kelan korvaus yht. 167 481,20 169 049,16 175 078,80 Kelan osuus kustannuksista % 32,60 % 36,52 % 43,60 % Työnantajan osuus % 67,40 % 63,48 % 56,40 % Nettokustannus /hlö 455,01 388,34 292,31 24
Työhyvinvointia tukevat henkilöstöedut v. 2015 Ruokailu Työterveyslaitoksen nettisivuilla todetaan, että Työpaikkalounaasta ihmiset saavat virtaa jaksaakseen koko päivän, mutta lounaat ovat myös tärkeitä hengähdyshetkiä henkisen jaksamisen kannalta. Työkavereiden tapaaminen epävirallisissa yhteyksissä on myös erittäin tärkeää. Mm. em. syistä Kiteen kaupungilla tuettiin henkilöstöruokailua entiseen tapaan sekä omissa ruokapaikoissa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä. Tuki oli sekä laitosruokailussa että yksityisissä ravitsemusliikkeissä sama eli enintään 1,40 euroa/ateria lisättynä voimassa olevalla arvonlisäverolla. Työntekijät maksoivat yksityisissä ravitsemusliikkeissä vähintään 6,20 euroa. Kipakassa, Terveyskeskuksen kahviossa ja Kesälahden koulukeskuksella henkilöstöateria maksoi 5,20. Edun käyttäjien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Em. syynä oli Terveyskeskuksen kahvion suosio ruokapaikkana. Vapaa-ajan liikunta Henkilökunnan VesPelin uinti- ja kuntosalilippujen hankintaa Kiteellä ja kuntosalilippujen hankintaa Kesälahdella tuettiin 50 %:lla. Henkilökunnalla oli oma ohjattu liikuntavuoro kerran viikossa tiistaisin Rantalan koululla ja vesijumppaa keskiviikkoaamuisin (ryhmät tammi huhtikuu, syys-joulukuu). Kesälahdella tuettiin kansalaisopiston liikuntaryhmään osallistumista. Liikuntavuoroilla ohjelmassa oli keppijumppaa, perusjumppaa, pilates-venyttelyä ja kahvakuulajumppaa. TYHY-tapahtuma Hutsissa Liikunnalliset TYHY-tapahtumat järjestettiin Hutsin Urheilukeskuksessa 2.9. kello 13 16 ja 3.9. klo 17 20. Ohjelmassa oli kuntosaliohjausta, joogaa, mobiilisuunnistusta, nyrkkeilyä jättihanskoilla, sumopainia, frisbeegolfia ja laserammuntaa. Mahdollisuus oli myös kehonkoostumusmittaukseen. Kahdeksan työyhteisöä osallistui työyhteisölaulukilpailuun, jonka voittaja valittiin TYHY-päivässä huutoäänestyksellä. Voittaja oli Pajarintien Porukan laulu. TYHY-tapahtuman kuvasatoa ja työyhteisölaulut tallennettiin intranettiin, kaikkien nähtäväksi. TYHY-tapahtumiin osallistui lähes 200 työntekijää. Työhyvinvointiluento Tom Pöystin luennolle Tekemisen riemusta ja tuskasta 10.11. ja 11.11. osallistui n. 400 Kiteen kaupungin työntekijää. Luennon yhteydessä oli yhteinen ateria sadonkorjuu-teemalla Kipakassa. Nauruntäyteisessä luennossa asenteista, oppimisesta, ilosta, yhteisöllisyydestä ja itsetunnosta sekä huumorilla höystetyistä tarinoista moni löysi yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Viihdyttävästä hetkestä jäi mieleen asioita siitä, kuinka jokainen voi omalta osaltaan luoda ympärilleen hyvinvointia ottamalla huomioon itsensä lisäksi toiset. Yhdessä tekemällä, uskaltamalla ja luottamuksella päästään työyhteisössä pitkälle. Tom Pöysti, tekemisen riemu ja tuska. 25