,!7IJ2I9-edffcj! XXXI kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus. Euroopan komissio

ISSN 1606-2973 8 6 1 KD-AC-02-001-FI-C 2001 XXXI kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus Euroopan komissio XXXI kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2001 (Julkaistu yhdessä Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2001 -teoksen kanssa) Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): 20 EUR EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg ISBN 92-894-3552-6,!7IJ2I9-edffcj! FI

Euroopan komissio XXXI kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2001 (Julkaistu yhdessä Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta 2001 -teoksen kanssa) Bryssel Luxemburg, 2002

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2002 ISBN 92-894-3552-6 Euroopan yhteisot, 2002 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

MARIO MONTIN ESIPUHE Kilpailupolitiikasta vastaava komission jäsen Toiminta oli vuonna 2001 vilkasta kaikilla kolmella kilpailupolitiikan alalla: kilpailunrajoitukset, yrityskeskittymien valvonta ja valtiontuki. Useat asiat, joissa komissio teki päätöksen, herättivät paljon julkista kiinnostusta. Tämä johtui esimerkiksi erityisen suurista sakoista tai tukimääristä, lopulta kiellettyjen fuusioiden koosta tai urheilua koskevissa asioissa tehdyistä merkittävistä sopimuksista (jalkapalloilijoiden siirrot, Formula 1). Yrityskeskittymiin liittyvä toiminta on jatkunut runsaana, mutta kielteiseen päätökseen johtaneiden ilmoitettujen keskittymien osuus on kuitenkin pysynyt erittäin vaatimattomana. Käynnistääkseen keskustelun EU:n nykyisen yrityskeskittymien valvontajärjestelmän parantamisesta komissio antoi vihreän kirjan sulautuma-asetuksen tarkistamisesta. Myös valtiontukipolitiikassa tapahtui merkittävää edistystä. Tukholmassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi kaikkia jäsenvaltioita pienentämään valtiontukimääriä ja suuntaamaan tukea uudelleen yhteisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin. Uuden valtiontukirekisterin ja valtiontuen tulostaulun aikaansaama suurempi avoimuus mahdollistaa jäsenvaltioiden edistyksen seuraamisen. Merkittäviä uraauurtavia päätöksiä olivat muun muassa ehdotus lopettaa valtiontakaukset julkisille pankeille Saksassa, laajan tutkimuksen aloittaminen verotuksellisten toimenpiteiden muodossa myönnettyjen tukien vaikutuksista ja sähköalan hukkakustannuksia koskevat päätökset. Tämän kehityksen huomioon ottaen on erityisen tärkeää, että kilpailuasioista vastaavana komission jäsenenä selvitän kilpailupolitiikan tuomia etuja ja Euroopan komission työtä tällä alalla. Vuosikertomus tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella kriittisesti saavutuksiamme, tehdä johtopäätöksiä tulevaa toimintaa silmällä pitäen ja varmistaa, että toimintamme ja tavoitteemme ovat yhdenmukaisia. Tavoitteenamme on taata vääristymätön kilpailu, jotta kuluttajilla olisi enemmän valinnanvaraa ja varmistettaisiin tekniset innovaatiot ja hintakilpailu. Tämä on mahdollista, kun yritykset kilpailevat salaisen yhteistyön sijasta ja kun markkinavoimaa ei käytetä väärin. Kun edellytykset kilpailulle ovat olemassa, tuottajat yrittävät houkutella asiakkaita tarjoamalla alhaisempaa hintaa ja parempaa laatua tai palvelua kuin kilpailijansa. Toisin sanoen olemme sitoutuneet ajamaan Euroopan kansalaisten etua. Tässä kertomuksessa kuvailtujen esimerkkien avulla on mahdollista tarkistaa, onko tavoite saavutettu. Kertomuksessa kuvaillaan laajasti, kuinka Euroopan komissio on täyttänyt tehtävänsä valvoa kilpailun moitteetonta toimintaa sisämarkkinoilla. Tässä yhteydessä haluan keskittyä kahteen alueeseen, joilla on edistytty merkittävästi vuonna 2001: taistelu kartelleja vastaan sekä kansainvälinen ja monenvälinen yhteistyö (laajentuminen mukaan luettuna). Kartellit Ennätysmäärä sakkoja Vuosi 2001 muistetaan epäilyksettä ennennäkemättömän runsaasta toiminnasta kartellien alalla. Vuoden aikana tehtiin kymmenen kielteistä päätöstä, jotka koskivat 56:ta yritystä, määrättiin sakkoja yhteensä yli

4 MARIO MONTIN ESIPUHE 1 800 miljoonaa euroa, josta lähes puolet vitamiineja koskevassa asiassa, sekä suurimmat koskaan määrätyt yksittäiset sakot itsejäljentävää paperia koskevassa asiassa. Tämän vuoksi vuosi 2001 jää varmasti mieliin merkittävänä vuotena komission taistelussa kartelleja vastaan. Sen jälkeen, kun otin vastaan nykyisen tehtäväni syyskuussa 1999, olen useissa tilanteissa todennut julkisuudessa selvästi, että pidän kartelleja todellisena syöpänä avoimessa, uudenaikaisessa markkinataloudessa. Toisin kuin muut kilpailunvastaisen toiminnan muodot, niillä on ainoastaan yksi tavoite: kilpailun vähentäminen tai poistaminen. Ne eivät hyödytä taloutta, minkä vuoksi niihin ei talouden kannalta tarkasteltuna voida koskaan suhtautua myönteisesti. Niiden vaikutus on pelkästään kielteinen, sillä ne pienentävät kuluttajien valintamahdollisuuksia, nostavat kustannuksia, pienentävät alan kilpailukykyä, viivästyttävät välttämättömiä yritysten rakenneuudistuksia ja vähentävät innovaatiota. Tämä hinta on maksettava kartellitaloudesta, ja hinta on Euroopan talouden kannalta korkea. Kuten vuoden 2001 aikana tehdyt päätökset osoittavat, kartelleja on paljon ja ne vaikuttavat monilla aloilla pankkipalveluista teollisiin tuotteisiin ja lentoliikenteestä päivittäisiin kulutushyödykkeisiin. Niissä on mukana sekä pieniä yrityksiä että maailman markkinajohtajia, ja ne koskevat yhtä lailla paikallisia kuin maailmanlaajuisiakin markkinoita. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanon tehostaminen Otin vastaan tehtäväni kilpailuasioista vastaavana komission jäsenenä vakaana aikomuksenani lisätä komission toimintaa kilpailusääntöjen täytäntöönpanon alalla. Olen vakuuttunut siitä, että kartellien vastaisen politiikan tehokkuus riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka se pystyy saamaan yritysjohtajat luopumaan salaisesta yhteistyöstä. Tämä onnistuu ainoastaan silloin, kuin rankaiseminen on erittäin todennäköistä ja sakot ovat riittävän suuret verrattuna kartellista saatavaan hyötyyn. Viimeisten kahden vuoden aikana tämä priorisointi on johtanut merkittäviin toimenpiteisiin asioiden käsittelyssä. Kartellien käsittelystä vastaavan yksikkömme henkilöstö- ja aineellisia resursseja on lisätty huomattavasti ja lisätään edelleen vuonna 2002. Olemme lisänneet kartellien vastaisen taistelun osuutta kilpailun pääosaston muiden kilpailunrajoituksia käsittelevien yksikköjen toiminnassa sekä kartellien paljastamisen että niihin puuttumisen ja seuraamusten määräämisen osalta. Olemme tiivistäneet yhteyksiä virkaveljiimme jäsenvaltioiden ja muiden maiden, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan, kilpailuvirastoissa, jotta voisimme taistella paremmin maailmanlaajuisiksi muuttuvia käytäntöjä vastaan. Olemme myös luoneet välineitä kartelleja koskevien asioiden käsittelemiseksi tehokkaammin ja nopeammin. Vuonna 2001 saavutetut suuret edistysaskeleet ovat ensimmäinen tulos tästä toiminnasta. Vaikka olenkin tulokseen erittäin tyytyväinen, on tämä vasta alku. Kartellien vastainen politiikka muovautuu ajan mittaan uskottavaksi, varoittavaksi ja tehokkaaksi. Kartelleihin syyllistyvien yritysten on oltava varmoja siitä, että emme jätä niitä rauhaan, että ne paljastuvat ja seuraamukset ovat ankaria. Toisin sanoen, että kartelliin osallistumisesta aiheutuvat riskit ovat suurempia kuin siitä seuraava hyöty ja että kartelleihin syyllistyvien yritysten ainoa mahdollisuus pienentää toiminnastaan määrättäviä taloudellisia seuraamuksia on lopettaa kyseinen toiminta ja ilmoittautua komissiolle, jolloin voimme keskustella sakkojen lieventämistä tai niiden määräämättä jättämistä koskevan ohjelman soveltamisesta. Laajentuminen ja kilpailu Vuosi 2001 oli tärkeä vuosi kilpailua koskevien liittymisneuvottelujen kannalta. Kyseisen neuvotteluluvun käsittely saatiin toistaiseksi päätettyä joulukuun alussa Latvian, Liettuan, Slovenian ja Viron kanssa. Neuvot-

MARIO MONTIN ESIPUHE 5 teluja käydään edelleen Bulgarian, Kyproksen, Maltan, Puolan, Romanian, Slovakian, Tsekin tasavallan ja Unkarin kanssa. Tilannetta seurataan jatkuvasti myös niiden neljän ehdokasmaan osalta, joiden kohdalta kilpailua koskevat neuvottelut toistaiseksi päätettiin. Neuvottelujen päättäminen neljän ehdokasmaan kanssa vuonna 2001 on seurausta niiden merkittävästä edistymisestä yhteisön kilpailuoikeuden periaatteiden siirtämisessä osaksi kansallista oikeutta ja edistymisestä kilpailuoikeuden täytäntöönpanossa. Tulevina kuukausina komissio jatkaa työtään ehdokasmaiden auttamiseksi muutosprosessissa kilpailupolitiikan alalla. Tässä yhteydessä haluan korostaa ongelmaa, jonka aiheuttavat sisämarkkinoille soveltumattomat ehdokasmaiden valtiontukitoimenpiteet, erityisesti tuet, joiden tarkoituksena on houkutella suoria ulkomaisia investointeja. Näyttääkin siltä, että valtiontukivalvonta on suurin kompastuskivi niille ehdokasmaille, joiden osalta kilpailua koskevia neuvotteluja vielä jatketaan. Koska on tärkeää säilyttää sisämarkkinoiden yhtenäisyys, EU ei voi hyväksyä sisämarkkinoille soveltumattomien valtiontukitoimenpiteiden jatkumista ehdokasmaissa liittymisen jälkeen. Tämä on erittäin tärkeä seikka, eikä vähiten oikeusvarmuutta haluavien investoijien kannalta. Komissio auttaakin aktiivisesti ehdokasmaita muuttamaan sisämarkkinoille soveltumattomat valtiontuet sallituiksi tukijärjestelyiksi ennen maiden liittymistä EU:iin. Jotta ehdokasmaiden liittyminen unioniin sujuisi ongelmitta, maiden on luotava kilpailukulttuuri, jossa yritykset ovat oppineet noudattamaan sääntöjä ja kuluttajien tietoisuus kilpailukulttuurin eduista on riittävän laajaa. Tämä on erityisen tärkeää myös siksi, että tietoisuus kilpailupolitiikan tärkeästä roolista johtaa sääntöjen tehokkaampaan soveltamiseen. Yritykset ja yksityiset henkilöt voivat auttaa suuresti sääntöjen soveltamisessa saattamalla kilpailuasioita tuomioistuinten käsiteltäväksi ja tekemällä kanteluja kilpailuviranomaisille. Toivon tämän yleistyvän myös ehdokasmaissa, sillä se auttaisi takaamaan terveen kilpailun markkinoilla ja siten saattamaan loppuun ehdokasmaiden talouksien kehityksen hyvin toimiviksi markkinatalouksiksi. Komission uudistusehdotukset kilpailuoikeuden alalla on suunnattu juuri tällaisen kilpailukulttuurin edistämiseen. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa antamalla kansallisille tuomioistuimille ja viranomaisille mahdollisuus soveltaa suoraan kaikkia kilpailusääntöjämme. Lisäksi uudistushankkeen yhteydessä on korostettu erityisesti komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välisen verkoston toiminnan kehittämistä kilpailusääntöjen soveltamisessa. Tämä on luonnollisesti erittäin tärkeää ehdokasmaiden kannalta. Uusien jäsenvaltioiden liittymiselle ja kilpailuoikeuden uudistamiselle asetetut määräpäivät ovat pitkälti yhtenevät. Heti kun nykyisistä ehdokasmaista on tullut jäsenvaltioita, niiden kilpailuviranomaiset liittyvät mainittuun verkostoon, jonka tarkoituksena on valvoa aktiivisesti kilpailusääntöjen soveltamista. Tästä syystä nykyinen liittymistä edeltävä vaihe on erityisen tärkeä. Ottaen huomioon tähänastisen kehityksen sekä komission ja ehdokasmaiden kilpailuvirastojen välille luodut säännölliset yhteydet voimme kuitenkin suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti. Kansainvälinen ja monenvälinen yhteistyö Globalisaation aikakautena kansainvälinen yhteistyö ei saa rajoittua ehdokasmaihin. Meidän on löydettävä keinoja liittää kilpailuviranomaiset ja myös kilpailupolitiikat toisiinsa maailmanlaajuisella tasolla. Vuonna 2001 edistyttiin kahdella monenvälisen yhteistyön alalla, joilla komissio on ollut aloitteentekijöiden joukossa. WTO: kauppa- ja kilpailupolitiikka Yksi merkittävä foorumi on Maailman kauppajärjestö (WTO). Vuodesta 1996 olemme tukeneet monenvälisen kauppaa ja kilpailua koskevan sopimuksen tekemistä. WTO:n neljäs ministerikokous,

6 MARIO MONTIN ESIPUHE joka pidettiin Dohassa (Qatar) 9. 14. marraskuuta, antoi julistuksen kaupan ja kilpailupolitiikan välisestä vuorovaikutuksesta. Julistus merkitsee suurta edistystä pyrkimyksissämme kohti monenvälisiä kilpailusääntöjä WTO:ssa, sillä siinä tunnustetaan ensimmäistä kertaa, että WTO:lla on pätevä syy neuvotella ja tehdä monenvälinen kauppaa ja kilpailua koskeva sopimus. Viime aikoihin asti jopa periaate tällaisesta sopimuksesta WTO:n puitteissa oli kiistanalainen kysymys. Se, että nyt on tunnustettu tällaisen järjestelyn kehittämisen tärkeys ja sen merkitys kansainväliselle kaupalle ja kehitykselle, auttaa osaltaan ottamaan käyttöön ja soveltamaan tehokkaammin kansallisia kilpailusääntöjä ja hyödyttää suuresti kuluttajia maailmanlaajuisesti. Vaikka monenvälisten kilpailusääntöjen kannattajien onkin odotettava WTO:n viidenteen ministerikokoukseen, ennen kuin muodolliset neuvottelut monenvälisestä sopimuksesta käynnistyvät, on nyt olemassa selvä sitoumus tällaisten neuvottelujen käynnistämiseen ja kysymyksen käsittelemiseen tiettynä ajankohtana. Olemme nyt käytännössä aloittaneet valmisteluvaiheen, jonka aikana voimme tehdä paljon hyödyllistä työtä selvittääksemme kehitys- ja teollisuusmaita edustavien kumppaneidemme kanssa, mitkä tekijät ovat välttämättömiä tällaisen sopimuksen kannalta. Tällaisen sopimuksen perustekijöitä koskevat EU:n ehdotukset hyväksyttiin suurelta osin Dohassa. Julistuksessa keskitytäänkin seikkoihin, joiden EU on korostanut vaativan selvitystä ensimmäisenä (kilpailupolitiikan perusperiaatteet, kuten avoimuus, syrjimättömyys ja menettelyjen oikeudenmukaisuus, sitoumus kieltää vakavat kartellit ja kilpailuviranomaisten vapaaehtoista yhteistyötä koskevat säännöt). Lopuksi julistuksessa annetaan mahdollisuus paremmin suunnattuun tekniseen apuun ja kapasiteetin lisäämiseen, mikä auttaa nousevan talouden maita ja kehitysmaita ymmärtämään paremmin näiden kysymysten tärkeyden. Kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko Epävirallisemmalla tasolla perustettiin lokakuussa kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko, joka on tulosta vuoden 2000 syksyllä käynnistetyistä tiiviistä neuvotteluista. Tämä on ensimmäinen kilpailuviranomaisten omatoimisesti tekemä maailmanlaajuinen aloite, jonka tarkoituksena on antaa niille mahdollisuus kokemusten ja mielipiteiden vaihtoon kilpailua koskevista kysymyksistä, joita alati lisääntyvä maailmantalouden globalisoituminen synnyttää. Kansainvälisestä kilpailuviranomaisverkosta tulee epävirallinen teollisuus- ja kehitysmaiden kilpailuvirastojen verkko, jonka toiminta perustuu hankkeisiin ja yksimielisyyteen. Se käsittelee kilpailusääntöjen soveltamisen valvontaan ja kilpailupolitiikkaan liittyviä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä ja laatii ehdotuksia lähentymisen edistämiseksi menettelyjen ja aineellisoikeudellisten kysymysten alalla tuloksiin suuntautuvan ohjelman ja rakenteen avulla. Se kannustaa myös levittämään kilpailuoikeuden soveltamisesta saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, tekee tunnetuksi kilpailuvirastojen roolia kilpailun puolustajana ja pyrkii helpottamaan kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko keskittyy kansainvälisiin kysymyksiin, jotka ovat vaikeita mutta ratkaistavissa. Alussa kilpailuviranomaisverkko käsittelee kahta tärkeää kilpailuoikeuteen liittyvää kysymystä: yrityskeskittymien valvontaa keskittymän vaikuttaessa useilla lainkäyttöalueilla ja kilpailuvirastojen roolia kilpailun puolustajina. Ohjelmaa laajennetaan myöhemmin myös erityisesti siirtymävaiheessa olevien maiden ja kehitysmaiden kannalta tärkeisiin kysymyksiin. * * * Tässä yhteydessä haluan myös kiittää Euroopan parlamenttia sekä talous- ja sosiaalikomiteaa niiden johdonmukaisesta tuesta komission kilpailupolitiikalle. Vuonna 2001 ne tukivat kilpailuoikeudellisen menettelyn uudistamista koskevia ehdotuksiamme, jotka neuvosto toivottavasti hyväksyy vuonna 2002.

MARIO MONTIN ESIPUHE 7 Palaute Euroopan kansalaisten sekä taloudellisten ja sosiaalisten piirien edustajilta on erittäin merkittävä politiikkaamme valvova tekijä. Tuki ja rakentava kritiikki auttavat ohjaamaan työtämme. Vuosikertomus tarjoaa minulle tavallisesti tilaisuuden herättää molemmissa toimielimissä keskustelua kaikista ajankohtaisista kilpailupolitiikan kysymyksistä. Nämä keskustelut ovat hyödyllisiä, sillä niissä ei rajoituta komission menneen toiminnan arviointiin vaan käsitellään myös politiikkamme tulevaa kehitystä. Odotan jo ennakolta mielipiteiden vaihdon jatkamista tämän kertomuksen perusteella.

Sisällys I osa Euroopan yhteisön kilpailupolitiikka 2001 13 JOHDANTO 19 I Kilpailuoikeus: perustamissopimuksen 81 ja 82 artikla; valtion monopolit ja yksinoikeudet: perustamissopimuksen 31 ja 86 artikla 25 A Lainsäädännön ja sen tulkintasääntöjen nykyaikaistaminen 25 B EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artiklan soveltaminen 31 C Alakohtainen kehitys 41 D Tilastokatsaus 75 II Yrityskeskittymien valvonta 77 A Yleinen politiikka ja uudet kehityssuunnat 77 B Tilastokatsaus 101 III Valtiontuki 103 A Yleinen valtiontukipolitiikka 103 B Tuen käsite 112 C Valtiontuen soveltuvuus yhteismarkkinoille 116 D Menettelyt 135 E Tilastokatsaus 140 IV Yleishyödylliset palvelut 143 V Kansainvälinen toiminta 149 A Laajentuminen 149 B Kahdenvälinen yhteistyö 153 C Monenvälinen yhteistyö 156 VI Kehitysnäkymät vuonna 2002 161 LIITE KERTOMUKSESSA KÄSITELLYT ASIAT 165

10 SISÄLLYS II osa Kertomus kilpailusääntöjen soveltamisesta Euroopan unionissa 171 I Kilpailuoikeus: EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artikla sekä EHTY:n perustamissopimuksen 65 artikla 177 A Tiivistelmä käsitellyistä asioista 177 B Komission antamat tai ehdottamat uudet säädökset ja tiedonannot 217 C EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artiklan nojalla tehdyt muodolliset päätökset 218 D Hallinnollisella kirjeellä päätökseen saatetut asiat vuonna 2001 220 E EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan nojalla annetut tiedonannot 222 F Lehdistötiedotteet 223 G Yhteisöjen tuomioistuinten tuomiot ja määräykset 227 II Yrityskeskittymien valvonta: neuvoston asetus (ETY) N:o 4064/89 ja EHTY:n perustamissopimuksen 66 artikla 231 A Tiivistelmä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 6 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä, joissa yritykset ovat antaneet sitoumuksia 231 B Tiivistelmä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 8 artiklan nojalla tehdyistä päätöksistä 236 C Sulautuma-asetuksen 2 artiklan 4 kohdan nojalla tehdyt päätökset (yhteisyritykset) 249 D Tiivistelmä sulautuma-asetuksen 9 artiklan nojalla tehdyistä siirtämispäätöksistä 251 E Tiivistelmä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemistä päätöksistä 254 F Komission päätökset 254 G Lehdistötiedotteet 263 H Yhteisöjen tuomioistuinten tuomiot 270 III Valtiontuki 271 A Tiivistelmä käsitellyistä asioista 271 B Komission antamat tai ehdottamat uudet säädökset ja tiedonannot 301 C Luettelo valtiontukiasioista muilla kuin maatalouden, kalastuksen ja kivihiiliteollisuuden aloilla 301 D Luettelo valtiontukiasioista muilla aloilla 320 E Yhteisöjen tuomioistuinten tuomiot 335 F Tuen takaisinperimisestä tehtyjen komission päätösten täytäntöönpano 337 IV Kansainvälinen toiminta 343 V Kilpailusääntöjen soveltaminen jäsenvaltioissa 357 A Lainsäädännön alalla tapahtunut kehitys 357 B Kansallisten viranomaisten toteuttama yhteisön kilpailusääntöjen soveltaminen 364 C Yhteisön kilpailusääntöjen soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa 370 D Komission ja kansallisten tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä vuonna 1993 annetun tiedonannon soveltaminen 380 VI Tilastot 387 A EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artikla sekä EHTY:n perustamissopimuksen 65 artikla 387 B Yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4064/89 388 C Valtiontuki 390

SISÄLLYS 11 VII Tutkimukset 393 VIII Reaktiot XXX:een kilpailupolitiikkaa koskevaan kertomukseen 395 A Euroopan parlamentti 395 B Talous- ja sosiaalikomitea 401

I osa Euroopan yhteisön kilpailupolitiikka 2001 SEC(2002) 462 lopullinen

Sisällys JOHDANTO 19 Lisälehti 1: Kilpailu ja kuluttaja komission tärkeimmät päätökset vuonna 2001 21 I Kilpailuoikeus: perustamissopimuksen 81 ja 82 artikla; valtion monopolit ja yksinoikeudet: perustamissopimuksen 31 ja 86 artikla 25 A Lainsäädännön ja sen tulkintasääntöjen nykyaikaistaminen 25 1 EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan täytäntöönpanosääntöjen uudistaminen 25 2 Sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon tarkistaminen 26 3 Tekniikan siirtoa koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistus 26 Lisälehti 2: Uusi vähämerkityksisiä sopimuksia koskeva tiedonanto 28 4 Menettelysääntöjen tarkistaminen: kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan uudet toimivaltuudet 29 B EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artiklan soveltaminen 31 1 81 artikla 31 2 82 ja 86 artikla 38 Lisälehti 3: Kilpailupolitiikka pakkausjätealalla 39 C Alakohtainen kehitys 41 1 Energia: sähkö- ja kaasualan markkinoiden vapauttaminen 41 2 Postipalvelut 45 3 Televiestintä 48 4 Liikenne 52 5 Viestintäala 57 6 Moottoriajoneuvojen jälleenmyynti 58 Lisälehti 4: Hyväksyntä Covisintille, yritysten väliselle autoalan markkinapaikalle 61 7 Rahoituspalvelut 63 8 Tietoyhteiskunta 67 9 Urheilu 69 Lisälehti 5: Jalkapalloilijoiden siirrot 69 10 Lääkeaineet 71 D Tilastokatsaus 75 II Yrityskeskittymien valvonta 77 A Yleinen politiikka ja uudet kehityssuunnat 77 1 Johdanto yleinen kehitys 77 2 Kansalliset markkinat ja potentiaalinen kilpailu 78 Lisälehti 6: Paperiteollisuutta koskevat asiat ja yhteinen määräävä asema: 83 3 Yrityskeskittymien valvonta 2000-luvulla vihreä kirja sulautuma-asetuksen tarkistamisesta 85 Lisälehti 7: Liitännäisrajoitukset komission politiikan muuttaminen 87 4 Failing firm defence -periaatteen soveltamisen kehitys 88

16 SISÄLLYS Lisälehti 8: Schneider/Legrand 89 5 Korjaustoimenpiteet 90 6 Siirtäminen jäsenvaltioille 9 artiklan nojalla uusi kehitys 96 7 Kansainvälinen yhteistyö 98 Lisälehti 9: GE/Honeywell 99 B Tilastokatsaus 101 III Valtiontuki 103 A Yleinen valtiontukipolitiikka 103 1 Avoimuus 103 2 Valtiontukien valvonnan uudenaikaistaminen 104 Lisälehti 10: Riskipääoma 106 3 Valtiontuki ja veropolitiikka 107 4 Hukkakustannukset 108 5 Julkinen yleisradiotoiminta 109 6 Tuki elokuva- ja audiovisuaalituotannolle 109 7 Laajentuminen 110 Lisälehti 11: Saksan julkiset pankit (Anstaltslast ja Gewährträgerhaftung) 110 B Tuen käsite 112 1 Varojen alkuperä 113 2 Yrityksen saama hyöty 113 3 Valikoivuus 114 4 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 116 C Valtiontuen soveltuvuus yhteismarkkinoille 116 1 Horisontaaliset tuet 116 2 Aluetuet 120 3 Alakohtaiset tuet 123 D Menettelyt 135 1 Muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen 135 2 Voimassa olevat tuet 137 3 Tukien takaisinperintä 138 4 Päätösten noudattamatta jättäminen 138 E Tilastokatsaus 140

SISÄLLYS 17 IV Yleishyödylliset palvelut 143 1 Yleiset periaatteet 143 2 Viimeaikainen kehitys 143 3 Kilpailuoikeus (mukaan lukien markkinoiden vapauttaminen) 145 V Kansainvälinen toiminta 149 A Laajentuminen 149 1 Liittymisvalmistelut ja -neuvottelut 149 2 Kilpailusääntöjen yhdenmukaistamisessa saavutettu edistys 150 3 Eurooppa-sopimusten ja tulliliittoa koskevan päätöksen sisältämät täytäntöönpanosäännöt 150 4 Eurooppa-sopimuksissa määrätyn EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen aseman jatkaminen ja aluetukikarttojen hyväksyminen 152 5 Tekninen apu ehdokasmaille 152 6 Länsi-Balkanin maat 153 B Kahdenvälinen yhteistyö 153 1 Yhdysvallat 153 2 Kanada 154 3 Muut OECD-maat 154 4 Välimeren maat 155 5 Latinalainen Amerikka 155 6 Venäjän federaatio ja Ukraina 156 C Monenvälinen yhteistyö 156 1 WTO: kauppa- ja kilpailupolitiikka 156 Lisälehti 12: Kauppa ja kilpailu: Van Miertin kertomuksesta Dohaan 158 2 OECD 159 3 Unctad 159 4 Kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko 159 VI Kehitysnäkymät vuonna 2002 161 1 Kilpailuoikeus 161 2 Yrityskeskittymät 162 3 Valtiontuki 163 4 Kansainvälinen toiminta 163 Liite Kertomuksessa käsitellyt asiat 165 1 EY:n perustamissopimuksen 81, 82 ja 86 artikla 165 2 Yrityskeskittymien valvonta 166 3 Valtiontuki 166

JOHDANTO XXXI KILPAILUPOLITIIKKAA KOSKEVA KERTOMUS 2001 SEC(2002) 462 LOPULLINEN 19 1. Kilpailusääntöjen täytäntöönpano on yksi komission keskeisistä tehtävistä, ja sillä on tärkeä asema yhtenäismarkkinoiden talouden toiminnassa. Kun otetaan huomioon euron käyttöönoton viimeisen vaiheen alkaminen 1. tammikuuta 2002 ja Euroopan unionin laajentuminen ennennäkemättömässä mittakaavassa, kilpailunrajoituksia, yrityskeskittymiä ja valtiontukea koskevien sääntöjen uudistaminen on välttämätöntä, jotta komissio voi mukauttaa toimintansa nopeasti muuttuvaan taloudelliseen ympäristöön. Tällöin komissio voi keskittää toimintansa sellaisiin markkinatoimijoiden käytäntöihin, jotka eniten vaarantavat vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden, kuten EY:n perustamissopimuksessa määritellään. 2. Vuonna 2001 joukko kartellipäätöksiä korosti komission jatkuvaa pyrkimystä puuttua yritysten avoimesti kilpailunvastaiseen toimintaan useilla aloilla. Nämä päätökset, samoin kuin vuoden aikana tehdyt autoteollisuutta koskevat päätökset, osoittavat, kuinka kilpailupolitiikka vaikuttaa suoraan kuluttajien hyvinvointiin. Lisäksi sellaisten markkinoiden avaaminen, joilla kilpailu ei ole vielä täysin vakiintunut, samalla kun taataan tasapuoliset toimintaedellytykset ja turvataan yleishyödylliset palvelut, oli edelleen korkealla komission työjärjestyksessä. 3. Komissio käsittelee yrityskeskittymiä ympäristössä, jolle on ominaista globaalistuminen ja käsiteltävien asioiden monimutkaistuminen. Maailmanlaajuisista sulautumista johtuvat, useita lainkäyttöalueita koskevat seikat edellyttävät lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä eri foorumeilla, kuten kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa ja kahdenvälisten sopimusten nojalla. Jotta voidaan varmistaa, että EU:n yrityskeskittymien valvontajärjestelmällä on tarpeelliset keinot kohdata maailmanlaajuisista sulautumista ja unionin laajentumisesta johtuvat haasteet, komissio tarkistaa perusteellisesti EY:n sulautuma-asetuksen. Toimivaltakysymyksiä, menettelyjä ja aineellisoikeudellisia seikkoja käsittelevä neuvotteluasiakirja (vihreä kirja) julkaistiin joulukuussa 2001. 4. Valtiontukia koskeva avoimuus parani huomattavasti, kun vuonna 2001 hyväksyttiin valtiontukien tulostaulu ja online-valtiontukirekisteri avattiin yleisölle. Komissio jatkoi valtiontukisääntöjen ajantasaistamista ja uudistamista hyväksymällä riskipääomaa koskevat uudet valtiontukisäännöt ja aloittamalla kolme laajaa toimintapoliittista tarkistusta, jotka koskevat työllisyystukea, tutkimus- ja kehitystukea ja suuriin alueellisiin investointihankkeisiin myönnettävää tukea. Seurannassa ja täytäntöönpanossa kiinnitettiin erityistä huomiota pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävää valtiontukea ja koulutustukea koskevan kahden ryhmäpoikkeusasetuksen sekä vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen voimaantuloon. 5. Kun kilpailuasioita koskevat yhteiset kannat hyväksyttiin 12. joulukuuta, valtiontukea koskevien laajentumisneuvottelujen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Assosiaationeuvosto päätti alustavasti lopettaa kilpailuasioiden käsittelyn neljän ehdokasmaan kanssa. 6. Komission on kiinnitettävä paljon huomiota tulevan laajentumisen kilpailukysymyksiin ja työskenneltävä ehdokasmaiden kanssa varmistaakseen, että samoilla säännöillä on yhtäläinen teho koko laajentuneen unionin alueella. 7. Vuonna 2001 uusien asioiden kokonaismäärä oli 1 036. Näistä 284 koski kilpailunrajoituksia (81, 82 ja 86 artikla), 335 yrityskeskittymiä ja 417 valtiontukea (kantelut pois luettuina). Vuonna 2000 uusia asioita oli 1 211, joista 297 koski kilpailunrajoituksia, 345 yrityskeskittymiä ja

20 XXXI KILPAILUPOLITIIKKAA KOSKEVA KERTOMUS 2001 SEC(2002) 462 LOPULLINEN 569 valtiontukea. ( 1 ) Kokonaismäärän lasku kuvastaa yleistä suuntausta, sillä kilpailunrajoituksia koskevien uusien asioiden määrä aleni hieman, yrityskeskittymien määrä väheni ensimmäisen kerran useaan vuoteen ja valtiontukiasioiden määrä supistui huomattavasti. 8. Kilpailunrajoituksia koskevien uusien asioiden hienoinen väheneminen vahvistaa sen, että horisontaalisia ja vertikaalisia sopimuksia koskevien suuntaviivojen julkaisemisesta johtuvat vaikutukset ilmoituksiin kahden viime vuoden aikana (jyrkkä supistuminen alkoi vuonna 1999) ovat säilyneet. Kanteluiden lukumäärä, joka on vaihdellut suuresti aikaisempina vuosina, oli suhteellisen vakaa vuonna 2001 (116 verrattuna 112:een vuonna 2000). 9. Loppuun käsiteltyjen asioiden kokonaismäärä oli 1 204, joista 378 koski kilpailunrajoituksia, 346 yrityskeskittymiä ja 480 valtiontukea (kantelut pois luettuina). Vuonna 2000 loppuun käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli 1 230, joista 400 koski kilpailunrajoituksia ( 2 ), 355 yrityskeskittymiä ja 475 valtiontukea. Vaikka loppuun käsiteltyjen kilpailunrajoitusasioiden hienoinen väheneminen johtuu huomion kiinnittämisestä entistä enemmän (paljon resursseja vaativiin) kartelliasioihin, niiden määrä (378) ylittää huomattavasti uusien asioiden lukumäärän (284) ja vähentää kasaantuneiden töiden määrää. 10. Komission tarkasteltavaksi vuonna 2001 tulleiden yrityskeskittymien ja liittoutumien lukumäärän hienoinen aleneminen näyttää kuvastavan teollistuneen maailman taloussuhdanteiden yleistä heikentymistä ja yritysmaailman muuttunutta näkemystä viimeaikaisen yrityskeskittymiä ja -ostoja koskevan toiminnan menestyksestä. Ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen komissiolle ilmoitettujen yrityskeskittymien lukumäärä aleni (345:stä vuonna 2000 335:een vuonna 2001), mutta se on yhä paljon suurempi kuin vuonna 1999. Vuoden aikana tehtiin 340 muodollista päätöstä (vuonna 2000 luku oli 345). Vaikka yrityskeskittymäilmoitusten kokonaismäärän kasvu keskeytyi vuonna 2001, yrityskeskittymistä on tulossa entistä monimutkaisempia ja markkinoista entistä keskittyneempiä. Erityisesti niiden käsittelyyn otettujen asioiden määrä, jotka edellyttävät perusteellisia tutkimuksia, on kasvanut nopeammin kuin yrityskeskittymäasioiden kokonaismäärä (II vaiheen päätökset: 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000 ja 100 prosenttia enemmän kuin vuonna 1999). 11. Valtiontukea koskevien ilmoitusten lukumäärä aleni noin 30 prosenttia ja uusien ilmoittamattomien tukiasioiden määrä laski arviolta 45 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Tukien tarkistusta koskevien pyyntöjen määrä sen sijaan lähes viisinkertaistui. Aloitettujen menettelyjen määrä sen sijaan pysyi vakaana (66 vuonna 2001 verrattuna 67:ään vuonna 2000). Kielteisten lopullisten päätösten määrä nousi hieman (31 vuonna 2001 ja 26 vuonna 2000). Käsiteltävänä olevien asioiden lukumäärä on myös noussut (621 vuonna 2001 ja 584 vuonna 2000) kantelujen määrän vuoksi. ( 3 ) 1 Valtiontukia koskevaa vuoden 2000 lukua on tarkistettu vuoden 2000 kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen julkaisemisen jälkeen. 2 Kilpailunrajoituksia koskevaa vuoden 2000 lukua on tarkistettu vuoden 2000 kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen julkaisemisen jälkeen. 3 Vuoden 2000 lukua on tarkistettu vuoden 2000 kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen julkaisemisen jälkeen.