Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti
1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA KITEELLÄ 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään puhdistamoiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan haja-asutusalueen kiinteistöille 3-5 uutta jäteveden käsittelyjärjestelmää, joiden rakennusvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Työnäytöskohteita etsitään mm. tiedotuksen, jätevesi-infojen ja selvityskäyntien avulla. Rakennettavat kohteet ovat esim. vaakavirtausmaasuodatin, maasuodattamo esisaostuksella, biosuodin vanhoihin sakokaivoihin asennettuna ja panospuhdistamot. Hanke seuraa eri puhdistamoita noin 8 näytekertaa. Seurattavina puhdistamokohteina ovat mm. aiemmin LokaPuts-hankkeessa työnäytöskohteina rakennetut kohteet. Yhteensä jätevesijärjestelmiä on tarkkailussa 13-15 kpl. 2. Työnäytöksen valmistelu Pipelifen V6-panospuhdistamon työnäytös- ja seurantakohteeseen kiinnostuneita v. 2008 oli vain yksi ja valituksi tuli Juha ja Merja Vuorjoen kiinteistö Kiteeltä. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 5.10.2008 ja paikallislehti Koti-Karjalassa 4.10.2008. Jätevesijärjestelmän rakentamista tehtiin 3-4 päivänä. Puhdistamon, tulo- ja purkuviemärin, näytteenottokaivon, puhdistamon ankkuroinnin ja salaojituksen asennus tehtiin osittain valmiiksi ennen työnäytöstä. Puhdistamo ja viemäröinnit olivat avoinna ja nähtävillä koko esittelyajan. Työnäytöksessä esiteltiin puhdistamon toimintaperiaate. 3. Työnäytös 7.10.2008 klo 13-16 Työnäytöksessä Marko Tyyskä Pipelifelta esitteli panospuhdistamon toimintaperiaatetta ja ominaisuuksia. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua ko. pienpuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 30 asiasta kiinnostunutta henkilöä.
2 4. Panospuhdistamon toimintaperiaate Pekkalan tilan asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin panospuhdistamo, jossa jätevesi puhdistetaan panoksittain biologis-kemiallisesti (aktiivilietemenetelmällä). Kohteen maaperä ei soveltunut riittävän hyvin maahan imeyttämölle. Maasuodattamolle sen sijaan ei ollut sopivaa paikkaa painovoimaisesti rakennettuna (vaatisi pumppukaivon, koska kallioinen tontti ja pohjavesi korkealla), joten järjestelmän valinnassa päädyttiin laitepuhdistamoon. V6:n laitevalintaan päädyttiin mm. kelluvan koneiston (uppopumput helposti nostettavissa ylös huollettavaksi), suuren saostussäiliötilavuuden (3 m 3 ) ja pienen tilan tarpeen vuoksi. Panospuhdistamo toimii panosperiaatteella eli puhdistamo puhdistaa jaksoittaisesti yhden jätevesiannoksen kerrallaan. Pipelifen V6-panospuhdistamo käsittelee jätevedet tietyn kokoisissa erissä (noin 170 litraa). Kun saostussäiliöön on tullut riittävästi jätevettä, prosessi käynnistyy ja ottaa kerralla yhden panoksen prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Panospuhdistamossa jäteveden biologinen puhdistuminen toteutetaan siis aktiivilietemenetelmällä ja fosforin poisto kemiallisella saostamisella. Panosprosessin kaikki vaiheet (ilmastus, kemikaalisyöttö, hapeton vaihe, selkeytys ja ylijäämälietteen poisto) tapahtuvat ohjelmoidussa aikajärjestyksessä yhdessä ja samassa prosessisäiliössä. Ilmastusvaiheessa jäteveteen syötetään happea, jotta mikrobien elinolosuhteet ovat hyvät biologiselle puhdistustyölle. Selkeytysjaksolla aktiiviliete laskeutuu ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Selkeytymisen jälkeen puhdistunut jätevesi pumpataan purkuputkea pitkin purkupaikkaan. Puhdistusprosessissa muodostuvaa ylijäämälietettä palautetaan jonkin verran saostussäiliöön, josta se poistetaan saostussäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytös- ja seurantakohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Juha ja Merja Vuorijoen, Pipelife Oy:n ja Kiteen kaupungin kanssa. Kohteen rakentajana toimi Vuorijussi (Juha Vuorjoki) ja työmaan valvojana Petri Kurki. Suomen Salaojakeskus/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia panospuhdistamon rakentamisesta
Tuloviemärin taitekohtaan asennetaan kourupohjallinen tarkastuskaivo (kuvassa kaivon pohjaosa), joka ohjaa jätevedet oikeaa suuntaan ja toimii tarvittaessa huolto- ja rassauskaivona. Tuloviemäri V110 eristettiin styroxkourulla ja liikennöidyillä alueilla vielä suulakepuristetulla solumuovilla. Kuvassa oleva keltainen putki on sähkökaapelien suojaputki.
Maaston jyrkimpiin kohtiin/viemärin taitekohtiin tehtiin muhvikulmien avulla 110 mm viemäriputkistolle pudotusporras ennen tarkastusputkea, joka toimii tarvittaessa huolto- ja rassausputkena. Puhdistamo asennettiin vaakasuoraan hiekka-alustalle. Puhdistamo ankkuroitiin venymättömillä liinoilla ja kiila-ankkureilla kallioon ja kiviin.
Ankkurointikivi ja venymätön ankkurointiliina. Kuvassa puhdistamo on esittelyvalmiudessa työnäytöksessä. Puhdistamossa ei ole ulkohälytyskeskusta. Puhdistamon ohjausjärjestelmän keskusyksikkö tulee sisätiloihin. Sisäyksikössä on äänisummeri ja hälytysteksti näytöllä.
Kuvassa näkymä puhdistamon sisältä, huoltoaukon 1 alta eli 2-osastoisesta saostussäiliöstä (tilavuus 3 m3). Kuvassa näkymä puhdistamon sisältä, huoltoaukon 2 alta eli prosessisäiliöstä (tilavuus 1,5 m3). Kuvan alalaidassa ovat kemikaalisäiliö ja annostelupumppu. Kuvan keskellä, säiliön pohjalla on kelluva koneisto (uppopumput).
Kuva kelluvasta koneistosta (kuvassa pumput eivät kellu, koska säiliössä ei vielä vettä). Keltainen koneisto on puhallin ja kaksi mustaa pumppua ovat lietteen siirtopumppu ja puhdistuneen jäteveden siirtopumppu. Puhdistamosta puhdistunut jätevesi johdetaan näytteenottokaivon (kuvassa vasemmalla) kautta purkupaikkaan (ojaan).