TOIMINTAA OHJAAVAT LAIT JA SÄÄDÖKSET Ammatillista aikuiskoulutusta ja näyttötutkintoja ohjaavat laki (L631/1998) ja asetus (A812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (25.6.2015) Lisäksi näyttötutkintojen todistuksen antamisessa Opetushallituksen määräys 20/011/2015, TODISTUKSET, näyttötutkinnoista, näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta, muusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta, joka tuli voimaan 1.8.2015 (sisältää todistusmallit ja todistusten täyttöohjeet). 1.8.2015 näyttötutkintojen osaamispisteet poistuivat (näyttötutkintona tehtävien ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä em. tutkintoihin sisältyvien tutkinnon osien laajuutta ei määritellä osaamispisteinä), näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisen tutkinnon osista, osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa, oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja henkilökohtaistamisesta päätettiin säätää lailla 1.8.2015 uudistuivat myös ammatillisten perustutkintojen perusteet (muutokset olivat tutkintokohtaisia).
LAKI: SORA -SÄÄNNÖKSET Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain keskeiset SORA-säännökset koskevat: opiskelijaksi ottamisen perusteita, esteettömyyttä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskelijaksi ottamiseen liittyvää tiedonsaantia, opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvää tiedonsaantia, opiskeluoikeuden palauttamista, huumausainetestausta, kurinpitoa, menettelyä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa, arkaluonteisten tietojen käsittelyä, julkisuutta ja tietojensaantioikeutta sekä muutoksenhakua. Valtioneuvoston asetuksissa (811/1998, 16, muutettu 1032/2011, 799/2014 ja 329/2015); 812/1998, 8, muutettu 1033/2011 ja 320/2015) säädetään niistä ammatillisista perustutkinnoista (myös näyttötutkintona suoritettavista) sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, joihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia 32, 32 a :n ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevia 32 b :n säännöksiä (liite 1, taulukko 1). Jäljempänä tässä oppaassa edellä mainituista tutkinnoista käytetään ilmaisua SORA -tutkinnot.
SORA-TUTKINNOT LIITE 1
MITEN LAIT NÄYTTÄYTYVÄT JA MITEN NE VAIKUTTAVAT AMMATILLISEN OPETTAJAN ARJESSA Huumausainetestaus Arkaluonteisten tietojen käsittely Koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin ja sen päätöksenteko Kurinpito
B.2.2 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA (SORA-SÄÄNNÖKSET) Kysymys: Miten kauan opiskelijan toimittama rikosrekisteriote on voimassa? Vastaus: Opiskelijan rikostaustan tarkistamista koskevissa säännöksissä ei ole määritelty rikosrekisteriotteen voimassaoloa eikä myöskään työässäoppimisen vähimmäispituutta kuten työ- ja virkasuhteita koskevissa säännöksissä. Koulutuksen järjestäjän harkintaan jää, pyydetäänkö opiskelijaa esittämään rikosrekisteriote opiskeluoikeuden arviointia varten. Työnantajalle on laissa asetettu velvollisuus pyytää työntekijää esittämään rikosrekisteriote, mutta vastaavaa koulutuksen järjestäjää koskevaa säännöstä ei ole. Lainsäädännössä ei ole säädetty, onko ote pyydettävä jokaiselta opiskelijalta ennen lasten parissa tapahtuvaa työässäoppimisjaksoa. Opetushallituksen suositus: Suosituksena on, että rikosrekisteriote pyydetään ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa kaikilta niiltä opiskelijaryhmän opiskelijoilta, jotka työskentelevät tosiasiallisesti ja olennaisesti alaikäisten kanssa jotain SORA-tutkintoa suorittaessaan. Tällä menettelyllä turvataan myös yksilöiden oikeudenmukainen kohtelu rikosrekisteriotteen pyytämisessä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten monta kertaa se pyytää rikosrekisteriotteen tutkintoon johtavan koulutuksen aikana.
SUOMI OSAAMISEN KASVU-URALLE EHDOTUKSEN KESKEISET ASIAT: Koulutusalojen muutokset: Kasvualoja mm. osaamisintensiiviset teollisuuden palvelut, bio- ja kiertotalous, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto, cleantech, matkailuklusteri sekä luovat alat. Tutkintomäärän lisäyksiä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintotarve lisääntyy yliopistossa ja vähenee ammattikorkeakoulussa sekä hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lisäksi esitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulujen tutkintomäärien lisäystä. Uudenlaisten taitojen oppiminen ja opettaminen kouluissa, jotka vastaavat haasteisiin mm. digitaalisen osaamisen lisääminen. Osaamisen kehittäminen yhä enemmän osallistumista todellisen työelämän tutkimus- ja kehityshankkeisiin = tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa!
OPETTAJAN TYÖN HAASTEITA TULEVAISUUDESSA: Perinteisten ammattien muuttuminen Digioppimisen taitojen lisääntyminen ja digitaaliset oppimisympäristöjen yleistyminen Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus ja päällekkäisten koulutuksien lakkauttaminen à uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen työmarkkinoilla esim. oman osaamisen laajentaminen niin että se palvelee tulevaisuuden koulutusta. Laadun säilyttäminen pienemmillä resursseilla. Opettajan roolin muuttuminen yhä enemmän valmentajaksi yksilöllisten opintopolkujen myötä à koulutuksen nopeutuminen/tehokkuus Ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskevan toimintalainsäädännön uudistaminen, jossa keskeisenä osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys à mitä tämä tarkoittaa opettajille?
PÄTEVYYS: PERUSKOULUN AINEENOPETTAJA Ylempi korkeakoulututkinto 60op pedagogiset opinnot Vähintään 60op opetettavan aineen opintoja Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
PÄTEVYYS:LUKION OPETTAJA Ylempi korkeakoulututkinto 60op pedagogiset opinnot Vähintään 120op opetettavan aineen pääaineopintoja (yhdessä aineessa) 60op muista Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
PÄTEVYYS:AMMATILLINEN KOULUTUS Soveltuva korkeakoulututkinto 60op pedagogiset opinnot Vähintään 3 vuoden käytännön työkokemus Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
TASA-ARVOLAKI Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa... Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
TASA-ARVOLAKI Paljon kyse tietoisuudesta Tasa-arvoinen arvostelu: ei aina toteudu Samat oletukset/odotukset
YHDENVERTAISUUSLAKI Muut syrjintäperusteet kuin sukupuoli Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja perusoikeudet kuuluvat kaikille."
YHDENVERTAISUUSLAKI Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi."
YHDENVERTAISUUSLAKI Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.
KÄYTÄNNÖSSÄ ESIM. Kielletty puhumasta äidinkieltään koulussa (myös tauoilla) Järjestetty vain uskonnollinen päättäjäisjuhla muilla vaihtoehto jäädä pois tai sietää Asiaton syrjiminen: homofobia, rasismi yms. Ei hyväksytä opiskelijaksi ilman hyvää syytä
YHDENVERTAISUUS Taas kyse on usein tietoisuudesta
SEURAUKSET SEKOILUSTA? Valitus aluehallintovirastoon Valitus oikeuskanslerille Yhteydenotto tasa-arvovaltuutetulle Yhteydenotto yhdenvertaisuusvaltuutetulle Päätyvät harvoin oikeuteen asti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto