Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille

Viisi vuotta työmarkkinoilla Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille Taiteen maisterit

Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2007 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2002 valmistuneille maistereille. Viisivuotisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten he kokevat yliopistokoulutuksen merkityksen oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä he ovat suorittamaansa tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Uraseurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen toimivuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa 15 yliopiston yhteistä uraseurantahanketta, jossa Lapin yliopiston lisäksi ovat mukana Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi. Akateemisten rekrytointipalveluiden valtakunnallisen uraseurantamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen käytäntö, jolla saadaan seurantatietoa ja työelämäpalautetta tutkintojen kehittämiseen ja yliopistojen laatutyöhön. Lapin yliopistossa uraseurantakysely toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005. Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seurantaaineistosta. Kyselyyn vastasi 204 Lapin yliopistossa tutkintonsa suorittanutta. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: www.ulapland.fi/rekry. Raportointimallia on kehittänyt akateemisten rekrytointipalveluiden valtakunnallinen uraseurannan laaturyhmä (Tapio Anttonen, JY & Sakari Jussi Pekka, OY & Satu Peteri, LaY). Raportissa on sekä yliopistotason päätuloksia että tutkintojen välistä vertailua ja tutkintokohtaisia avovastauksia. Tutkintokohtaisia tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska tutkintojen välisissä vertailuissa vastaajien lukumäärät voivat joissakin tapauksissa jäädä suhteellisen pieniksi. Tiedot on tarkoitettu tiedekunnan henkilökunnan käyttöön hyödynnettäväksi mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Uraseurannan tuloksia käsitellään vuosittain tiedekuntien laatusiltakeskusteluissa, joissa työnantajat, Lapin yliopistosta valmistuneet, opiskelijat ja opettajat arvioivat yhdessä tutkintokoulutusta työelämän näkökulmasta. Tavoitteena on, että tutkinnot vastaavat mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja että valmistuneet työllistyvät koulutusta vastaavasti. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja ura ja työmarkkinaseurannasta. Satu Peteri työelämä ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh. (016) 341 2694

Vastanneiden lukumäärä Kyselyn kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa vuonna 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kysely lähetettiin 331 maisterille *, joista 204 vastasi. Vastausaste oli 61,6 %. Tutkinto Pääaine Vastasi Valmistui Hallintotieteiden maisteri (HTM)** Hallintotiede 7 11 Julkisoikeus 4 4 Laskentatoimi 5 7 Markkinointi 2 16 24 Kasvatustieteen maisteri (KM) Aikuiskasvatus 8 11 Kasvatustiede 14 20 Luokanopettajan ko 28 52 50 83 Oikeustieteen maisteri (OTM) Oikeustiede 59 107 Taiteen maisteri (TaM) Kuvataidekasvatus 14 25 Mediatiede 6 10 Tekstiiliala 3 5 Teollinen muotoilu 9 14 Vaatetusala 2 5 34 59 Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) ** Kansainväliset suhteet 5 7 Kansantaloustiede 1 Hallintotiede 2 3 Markkinointi 5 8 Matkailututkimus 3 4 Sosiaalityö 19 23 Sosiologia 11 16 45 62 Lay yhteensä 204 335 * Vuonna 2002 Lapin yliopistosta valmistui kaikkiaan 335 maisteria. Puuttuvien yhteystietojen jälkeen osoitteita saatiin 331, joille kysely lähetettiin. ** Sisältää kauppatieteen maisterin (vuonna 2002 kolme valmistunutta, joista kaksi vastasi).

1. Työura 2002 2007 * Työuran ensimmäiset viisi vuotta Koulutusta Työ tai Työttömyyskokemuksia Työttömyysaika vastaavassa virkasuhteiden työssäoloaika lukumäärä keskiarvo (v) keskiarvo (lkm) % keskiarvo (v) HTM 4,1 3,9 40 0,4 KM 4,0 3,7 34 0,9 OTM 4,4 5,1 55 0,6 TaM 4,1 4,9 56 0,7 YTM 3,9 4,6 25 1,0 Lay yht. 4,1 4,5 42 0,7 * Tutkinnon suoritusajankohta: lukuvuosi 2002 Kyselyajankohta: syyskuu 2007 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät, painoarvo (1 6)* Tekijä Lay yht. TaM Alueellinen työmarkkinatilanne 4,2 5,2 Työkokemuksen puute 4,0 3,7 Alan heikko työmarkkinatilanne 3,8 4,7 Puutteelliset suhdeverkostot 3,8 3,7 Katkot määräaikaisissa työsuhteissa 2,4 2,3 Tutkinto ja sen aineyhdistelmä 2,2 2,8 Oman osaamisen epävarmuus 2,1 1,8 Puutteelliset työnhakutaidot 2,0 2,3 Tutkinnon huono tunnettuus 2,0 3,1 Omien tavoitteiden epätietoisuus 2,0 1,9 Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 1,9 2,0 Puutteellinen työelämätietous 1,8 2,3 Valmistumisajankohta 1,8 1,5 Sukupuoli 1,8 1,5 Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä 1,6 2,3 * Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistäsi. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon

2. Työuran alun ja syksyn 2007 työtilanteen vertailua Tilanne valmistumishetkellä 2002 ja syksyllä 2007 Työssä Työtön Päätoiminen opiskelu Perhevapaa Muu tilanne 2002 2007 2002 2007 2002 2007 2002 2007 2002 2007 HTM 44 % 81 % 38 % 6 % 13 % 6 % 6 % 6 % 0 % 0 % KM 50 % 79 % 24 % 0 % 14 % 4 % 10 % 12 % 2 % 4 % OTM 44 % 95 % 36 % 0 % 14 % 0 % 0 % 5 % 7 % 0 % TaM 62 % 80 % 24 % 0 % 9 % 3 % 2 % 15 % 3 % 3 % YTM 70 % 80 % 14 % 2 % 9 % 0 % 3 % 16 % 3 % 2 % Lay yht. 54 % 84 % 26 % 1 % 12 % 2 % 4 % 11 % 4 % 2 % henkilöä 110 171 53 2 24 4 8 22 8 4 Työsuhteen muoto ensimmäisessä työssä ja syksyllä 2007 Vakituinen Määräaikainen Osa aikainen Itsenäinen yrittäjä Työllistetty/ työharjoittelu 1. työ 2007 1. työ 2007 1. työ 2007 1. työ 2007 1. työ 2007 HTM 33 % 54 % 53 % 38 % 7 % 0 % 7 % 8 % 0 % 0 % KM 33 % 67 % 65 % 28 % 2 % 5 % 0 % 0 % 0 % 0 % OTM 17 % 61 % 70 % 28 % 3 % 0 % 3 % 11 % 7 % 0 % TaM 20 % 56 % 56 % 30 % 18 % 7 % 6 % 7 % 0 % 0 % YTM 34 % 58 % 52 % 36 % 7 % 3 % 0 % 3 % 7 % 0 % Lay yht. 27 % 60 % 61 % 31 % 6,5 % 3 % 2,5 % 6 % 3 % 0 % henkilöä 53 103 122 53 13 5 5 10 7 0 Päätyönantaja syksyllä 2007 Yksityinen Kunta Valtio Järjestö Muu HTM 36 % 7 % 50 % 7 % 0 % KM 9 % 86 % 5 % 0 % 0 % OTM 42 % 7 % 42 % 7 % 2 % TaM 38 % 47 % 12 % 3 % 0 % YTM 24 % 50 % 17 % 9 % 0 % Lay yht. 29,5 % 41 % 24 % 5 % 0,5 % henkilöä 56 78 45 10 1

3. Työn laatu Ensimmäisen päätyön tehtävien luonne TaM opetus tai kasvatus 56 % tutkimus 22 % hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät 9 % muu työn luonne 6 % viestintä ja mediatyö 3 % markkinointi ja myynti 3 % Syksyn 2007 päätyön tehtävien luonne TaM opetus tai kasvatus 45 % hallinto, suunnittelu tai kehitystehtävät 16 % johto ja esimiestehtävät 13 % muu työn luonne 13 % taiteellinen työ 6 % tutkimus 3 % asiakastyö/ potilastyö 3 % Oliko ylempi korkeakoulututkinto edellytyksenä syksyn 2007 työhön? Yhteiskuntatieteiden maisteri Taiteen maisteri Oikeustieteen maisteri kyllä ei ei tiedä Kasvatustieteen maisteri Hallintotieteiden maisteri 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työtehtävien ja koulutuksen vaatimustason vastaavuus syksyllä 2007 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taiteen maisteri Oikeustieteen maisteri Kasvatustieteen maisteri Hallintotieteiden maisteri 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % työ vastasi hyvin koulutustasoa työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi työ oli koulutukseen nähden vaativampaa Tyytyväisyys syksyn 2007 työhön / TaM Tekijä Painoarvo (1 6)* Työ on itsenäistä ja vastuullista 5,6 Työtehtävät ovat monipuolisia 5,3 Työ on mielenkiintoista 5,3 Työ tarjoaa sopivasti haasteita 5,1 Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen 5,0 Työura on tavoitteiden mukainen 4,4 Työn ja muiden elämänalueiden välillä vallitsee tasapaino 4,3 Työ mahdollistaa uralla etenemisen 3,9 Työtä on liikaa 3,8 Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa 3,5 Työ on henkisesti liian kuormittavaa 3,4 * Arvioi tyytyväisyyttäsi nykyiseen työhösi seuraavien väittämien perustella: 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä, 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä

4. Koulutuksen antamat valmiudet Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Yhteiskuntatieteiden maisteri Taiteen maisteri Oikeustieteen maisteri Kasvatustieteen maisteri Hallintotieteiden maisteri 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyödyntää jatkuvasti hyödyntää jonkin verran/ osittain ei voi hyödyntää juuri lainkaan Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta (ka 4,6) Yhteiskuntatieteiden maisteri 4,4 Taiteen maisteri 3,6 Oikeustieteen maisteri 4,9 Kasvatustieteen maisteri 4,6 Hallintotieteiden maisteri 4,4 0 1 2 3 4 5 6 1=erittäin tyytymätön 6=erittäin tyytyväinen

Mihin valmistuneet ovat erityisen tyytyväisiä tutkinnossa työuran kannalta * Laaja alaisuus, monipuolisuus, 4 Kaupallisesta ja markkinointiopinnoista on ollut hyötyä. Koulutus vastaa työuraani ja olen siihen tyytyväinen. Kuvataiteen kurssit (PIMA, valokuvaus, grafiikka yms.) Kuvisaineopinnot olivat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Olen niihin erityisen tyytyväinen. Laajahkoon materiaali ja tekniikkatuntemukseen sekä hyvään ATK kurssitukseen (perus tietojenkäsittelyt ja CAD ym. tietokonesuunnittelukurssitukset). Ne ovat auttaneet työelämässä paljonkin. Lapin yliopiston TTK:n maine Etelä Suomessa on hyvä Loppututkinto on tärkein sekä pääsuuntautumiseni Itsenäinen ja itseohjautuva opiskelu Olin jo aloittanut sivulaudaturia ennen valmistumista Oman alan tietoon ja taitoon koskeviin seikkoihin Opintoihin kuuluviin harjoittelujaksoihin olen erityisen tyytyväinen Opintojen edelläkävijyys. Me olimme rakentamassa asioita, jotka tällä hetkellä mullistavat maailmaa. Taiteen maisterin titteli. Oikea uravalinta. Teollisen muotoilun opinnot antavat parhaat eväät taiteiden tiedekunnassa haluamalleni uralle Käytettävyyskäyttöliittymät Tietokoneen käsittelytaidot, kansainvälisyys Tutkinto oli laaja ja se mahdollisti monipuolisen toimenkuvan ensimmäisissä työsuhteissa Ylipäätään korkeakoulututkinto ja maisterin paperit ovat erittäin tärkeät. Valmistumisvuonna kuvataideopettajien työllisyys oli vielä hyvä (nyt huonompi). Yrityksen talous ym. hallinnan opinnot. Kuvanrakentamisen perusteet.

Mihin valmistuneet ovat erityisen tyytymättömiä tutkinnossa työuran kannalta * Ajan riittämättömyys, että olisi voinut laajentaa opiskeluaikana opintoja (paperit oli otettava työn palkkauksen takia ulos) Digitaalisen kuvan ja videon käsittely. Elokuvakasvatus. En ole voinut juurikaan hyödyntää opintojani nykyisessä työssäni, vain maisterin tutkinnolla ollut merkitytystä tähän saakka. Enemmän käytettävyyteen ja UCD menetelmiin koulutusta. Vain muutama peruskurssi. Pari kurssia johtamisen perusteista olisi OK. Erityispedagogiikkaa olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän kuin 1 opintoviikko. Kasvatustieteenopintojen puuttumiseen (täydennyskoulutusta) Koulutus on tarjonnut vain suppean osaamisen ja vähäiset tietotekniikkataidot alalle. Rovaniemeltä ei saa suhdeverkostoa, teva laitos liian erillään muusta maailmasta Kuten yleensäkin opettajankoulutusaloissa teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Aloitteleva opettaja joutuu 100 %:sti tilanteisiin, joihin koulutus ei valmenna. Käytännön tekemistä harjoiteltiin paljon (käsityötaidot), mutta sille osaamiselle ei ole työssäni mitään käyttöä. Projektiosaamista ja työkaluja tarvitsisi paljon enemmän. Käytännön tekemistä olisi pitänyt olla enemmän Käytännön tieto ja taito siitä, mitä tutkinto loppujen lopuksi mahdollistaa, jäi hyvin vajavaiseksi. Mielestäni esim. kaupallisten aineiden (markkinointi, myyntityö) opetusta voisi enemmän suunnata juuri siihen alaan sopivaksi, mitä opiskelee. Pelkkä yleiskurssitus ei riitä. Itse pääaineen eli tekstiilisuunnittelun opetus ei ollut ajan tasalla olevaa. Metodiopetus, tutkimuksen teon perusteet Opettajuuden arkea ei käsitelty ollenkaan (vastuu, velvollisuudet ym. käytännön asiat, jotka ovat tärkeitä). Myös erityisopetusta pitäisi olla pakollisena enemmän kuin 1 ov. Opetuksen taso vaihteli paljon. Opetus ei vastannut usein työelämän tarpeita. Opintojen monipuolisuus ja valmiudet tiedonhakuun Opintojen teoreettisuus, irrallisuus työelämästä tai muusta ympäröivästä todellisuudesta, myös opetuksen laatu oli välillä matala. Opettajan epäpätevyyteen arvostella oppilaiden töitä > arvosanojen heijastuminen työelämään Systeemit, menetelmät, prosessit ja kaupallinen ja liiketaloudellinen osaaminen riittämätöntä Tutkinto ei valmista mihinkään. Ei uskottavuutta markkinoilla. Työelämäkontaktit heikkoja * Perustelut on poimittu sellaisinaan suoraan vastauslomakkeista

Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / Lay yht. (tieto taitoarviot) Oman alan tehtävien käytännön taidot 2,0 3,4 5,4 Neuvottelutaidot 2,0 3,2 5,2 Esiintymiskyky 1,7 3,6 5,3 Organisointi ja koordinointitaidot 1,7 3,5 5,2 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 1,5 3,9 5,4 Joustavuus ja sopeutumiskyky 1,5 3,9 5,4 Projektinhallintataidot 1,4 2,9 4,3 Esimiestaidot 1,4 2,2 3,6 Ongelmanratkaisutaidot 1,3 4,2 5,5 Luovan ajattelun taidot 1,1 3,8 4,9 Suomen kielen viestintätaidot Tieto ja viestintätekniikan hallinta Taloussuunnittelu ja budjetointi 1,0 1,0 1,0 2,2 3,2 4,4 5,4 4 5,0 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Oppimiskyky 0,9 4,4 5,3 Lainsäädännön tuntemus 0,8 3,9 4,7 Kyky itsenäiseen työskentelyyn 0,7 5 5,7 Tiedonhankintataidot 0,7 4,7 5,4 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 0,5 2,5 3,0 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 0,4 4,5 4,9 Englannin kielen viestintätaidot 0,0 3,8 3,8 Muiden kielten viestintätaidot 0,1 2,1 2,0 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,2 4,7 4,5 Ruotsin kielen viestintätaidot 0,9 2,6 3,5 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä Kyselyllä kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. Tässä on esitetty yksittäisistä vastauksista lasketut keskiarvot sekä erotus kehityspainoarvon ja merkityspainoarvon välillä. * Miten hyvin yliopisto opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti * Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä

Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / TaM (tieto taitoarviot) Organisointi ja koordinointitaidot 2,1 3,4 5,5 Esimiestaidot 2,0 2,2 4,2 Projektinhallintataidot 1,9 3,2 5,1 Taloussuunnittelu ja budjetointi 1,9 2,1 4,0 Esiintymiskyky 1,7 3,6 5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot 1,5 4,2 5,7 Joustavuus ja sopeutumiskyky 1,5 4 5,5 Neuvottelutaidot 1,5 3,6 5,1 Ongelmanratkaisutaidot 1,2 4,3 5,5 Oman alan tehtävien käytännön taidot 1,1 4,5 5,6 Oppimiskyky Luovan ajattelun taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,1 1,1 1,1 2,3 3,4 4,3 4,6 5,4 5,7 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Kyky itsenäiseen työskentelyyn 0,9 4,7 5,6 Tiedonhankintataidot 0,9 4,4 5,3 Suomen kielen viestintätaidot 0,8 4,3 5,1 Tieto ja viestintätekniikan hallinta 0,8 4,5 5,3 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 0,8 4 4,8 Lainsäädännön tuntemus 0,8 3 3,8 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,4 4,4 4,8 Englannin kielen viestintätaidot 0,2 4,1 4,3 Muiden kielten viestintätaidot 0,3 2 1,7 Ruotsin kielen viestintätaidot 1,3 2,4 3,7 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä

5. Koulutukseen osallistuminen vuonna 2002 suoritetun tutkinnon jälkeen* on osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen 67 % on osallistunut työvoimakoulutukseen 5 % on osallistunut/suorittanut ammatillisen erikoistumiskoulutuksen, pätevöitymiskoulutuksen tms. 9 % on suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto 12 % on suorittanut tieteellisiä jatko opintoja 14 % on suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon 13 % ei ole osallistunut koulutukseen 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % * Jakauma on koko aineistosta (N=204). Vastauksia on 291, koska vastaajat ovat voineet valita useamman vaihtoehdon. Esimerkkejä taiteen maistereiden ammatillisista erikoistumis tai pätevöitymiskoulutuksista, toiseen korkeakoulututkintoon tähtäävistä opinnoista / tutkinnoista tai muista koulutuksista / tutkinnoista: IDBM pro (TAK, TKK, MKKK) Kirjasto ja tietopalvelualan erikoistumisopinnot Lukiodiplomikoulutus Opettajan pätevyys Pedagoginen tutkinto Yrittäjän ammattitutkinto 2006 Diplomi insinööri, sähkö Kauppatieteiden maisteri Kuvataiteen maisteri Filosofian maisteri Fysioterapeutti Pedagogiset opinnot, 2 Arkkitehtuuri opinnot Arkeologian jatko opinnot Mediatutkimus, jatko opinnot Taideteollinen Tekniikantohtori 2008 Tietojenkäsittelytiede Ammatillista lisäkoulutusta (käsi ja taideteollisuusalan) Intoakatemia opinnot (Kainuun kesäyliopisto) Muotoilija, amk Yrittäjän ammattitutkinto

Vuonna 2002 valmistuneiden maistereiden kotiläänit ennen opintojen aloittamista ja asuinläänit syksyllä 2007 Kotilääni ennen opintojen aloittamista Lappi Oulu Muu Yhteensä HTM 43 % (6) 36 % (5) 21 % (3) 100 % (14) KM 52 % (25) 25 % (12) 23 % (11) 100 % (48) OTM 20 % (12) 35 % (20) 45 % (26) 100 % (58) TaM 21 % (7) 30 % (10) 49 % (16) 100 % (33) YTM 45 % (19) 31 % (13) 24 % (10) 100 % (42) Lay yht. 35 % (69) 31 % (60) 34 % (66) 100 % (195) Asuinlääni syksyllä 2007 Lappi Oulu Muu Yhteensä HTM 37,5 % (6) 25 % (4) 37,5 % (6) 100 % (16)* KM 48 % (24) 24 % (12) 28 % (14) 100 % (50) OTM 5 % (3) 19 % (11) 76 % (44) 100 % (58)** TaM 23 % (8) 21 % (7) 56 % (19) 100 % (34) YTM 24 % (11) 38 % (17) 38 % (17) 100 % (45)*** Lay yht. 26 % (52) 25 % (51) 49 % (100) 100 % (203) * Ulkomailla 2 henkilöä ** Ulkomailla 1 henkilö *** Ulkomailla 3 henkilöä Vuonna 2002 valmistuneiden maistereiden ikäjakauma valmistuessa % Hallintotieteiden maisteri Kasvatustieteen maisteri Oikeustieteen maisteri Taiteen maisteri Yhteiskuntatieteiden maisteri Yhteensä alle 25 v. 6 % 14 % 9 % 9 % 0 % 8 % 25 29 v. 50 % 40 % 67 % 62 % 64 % 58 % 30 34 v. 6 % 2 % 12 % 20 % 20 % 12 % väh. 35 v. 38 % 44 % 12 % 9 % 16 % 22 % Yht. % 100 100 100 100 100 100 N 16 50 58 34 45 203 Ka, vuotta 35,1 34,1 28,6 29,5 29,9 30,9

Liite: Taiteiden tiedekunnasta taiteen maisteriksi vuonna 2002 valmistuneiden ensimmäinen ammatti, tehtävä tai virkanimike Nimike lkm amanuenssi 1 cm designer 1 englannin opettaja 1 konseptipäällikkö 1 kuvataideopettaja 2 kuvataiteen lehtori 2 kuvataiteen tuntiopettaja 4 lehtori 1 media alan opettaja 1 multimediaohjaaja 1 muotoilija 3 musiikin lehtori 1 opettaja 1 projektisuunnittelija 1 sisustusneuvoja 1 sivutoiminen tuntiopettaja 1 suunnittelija 1 tuntiopettaja 1 tuntiopettaja (kerhonohjaaja) 1 tutkija 3 tutkimusapulainen 1 tutkimusapulainen/projektitutkija 1 valokuvaustarvikemyyjä 1 Yhteensä 32

Taiteiden tiedekunnasta taiteen maisteriksi vuonna 2002 valmistuneiden syksyn 2007 ammatti, tehtävä tai virkanimike Nimike lkm cm design chief 1 informaatikko 1 inva auton kuljettaja 1 konseptimuotoilija 1 kulttuurikasvatuksen lehtori 1 kuvataideopettaja 1 kuvataiteen lehtori 2 kuvataiteen suunnittelijaopettaja 1 kuvataiteen tuntiopettaja 2 lehtori 2 mediakasvatuksen ja musiikin päätoiminen tuntiopettaja 1 muotoilija 1 muotoilupäällikkö 1 opettaja 1 osastonjohtaja, opettaja 1 projektipäällikkö 2 projektivastaava 1 päätoiminen kuvataideopettaja 1 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 1 sisustussuunnittelija 1 team leader 1 teknologiajohtaja 1 tuntiopettaja (kulttuuriala) 1 vanhempi tutkija, projektipäällikkö 1 vastaanottovirkailija 1 yrittäjä 1 Yhteensä 31

Uraseurantamalli* 1. työpaikka Nykyinen työpaikka Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Tyytyväisyys yo koulutuksen sisältöön ja laatuun Koulutuksen työelämärelevanssi (tieto taito arviot) Vakituisuus Sijainti Sektori Tehtävänkuva Laatu/koulutusvastaavuus Työura: 5 vuotta työmarkkinoilla Työttömyyden kesto Työssäoloaika Työttömyysjaksojen lkm Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Jatko /lisäkoulutus Koulutusta vastaava työkokemus Työnantajien lkm/ Työsuhteiden määrä * Aarresaari verkoston laaturyhmä: Tapio Anttonen JY Sakari Jussi Pekka OY Satu Peteri LaY Lapin yliopiston tutkintojen laatuun tähtääviä toimenpiteitä: Opetussuunnittelua kehitetään yhdessä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ja hyödynnetään työelämäpalautetta ja alan tutkimuksia. Valmistuneilta kerätään palautetta, jota käytetään tutkintojen työelämävastaavuuden kehittämisessä. Perustutkintojen opetussuunnitelmien tulee mahdollisimman hyvin ennakoida tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita. Yliopisto edistää opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja seuraa valmistuneiden sijoittumista työelämään.