Sisäasiainministeriö LAUSUNTO Oikeusyksikkö 28.11.2011 lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen LAUSUNTO APULAISOIKEUSASIAMIES JUSSI PAJUOJAN PÄÄTÖKSEN DNRO 1354/2/11 JOHDOSTA KOSKIEN POLIISILLA OLEVIEN TIETOJEN LUOVUTTAMISTA VUOKRANANTAJALLE TAI ASUNTO OSAKEYHTIÖLLE Lausunnon antajista Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto, Asunto, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Vuokralaiset VKL ry haluavat tuoda Sisäasiainministeriön tietoon apulaisoikeusasiamiehen päätöstä dnro 1354/2/11 koskevat epäkohdat sekä lausuvat päätöksen johdosta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa koskien poliisilla olevien tietojen luovuttamista vuokranantajalle tai asunto tai kiinteistöosakeyhtiölle (jäljempänä myös yhtiö) sekä vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön asemaa, velvollisuuksia ja oikeuksia häiritsevää elämää koskevassa poliisiasiassa. Suomen Vuokranantajat on vuokranantajien ja asunnonomistajien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Yhdistys kuuluu Suomen Kiinteistöliittoon. Jäsenet ovat valtaosin asuntoja vuokraavia yksityishenkilöitä, joista useimmilla on 1 2 huoneistoa vuokrattavana. Vuokrattavat huoneistot sijaitsevat pääosin asunto osakeyhtiöissä. Yhdistys pyrkii edistämään hyvää huoneenvuokratapaa vuokramarkkinoilla ja reiluja menettelytapoja vuokralaisen ja vuokranantajan välisessä suhteessa. Tarkoituksena on edistää oikean tiedon leviämistä huoneenvuokrasuhdetta ja asunto osakeyhtiöitä koskevissa asioissa. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin 20.000 asunto osakeyhtiöistä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat, jonka jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti yksityisistä vuokranantajista. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenpalveluihin kuuluu mm. ilmainen puhelinneuvonta juridisissa kysymyksissä. Lisäksi Kiinteistöliitto laatii asiantuntijalausuntoja jäsenilleen.
2(5) Isännöintiliitto edustaa laajasti isännöintialaa, sillä jäsenkuntaan kuuluu yli 340 isännöintiyritystä ja 22 yhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa 40 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista. Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Isännöintiliitto kehittää isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infra struktuurin ammattimaisia omistaja, rakennuttaja, käyttäjä, sijoittaja ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLIn jäsenistöön kuuluvilla asunto omistajilla ja sijoittajilla on omistuksessaan yhteensä kymmeniä tuhansia vuokra asuntoja. Vuokralaiset VKL ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvonta ja neuvontajärjestö. Edustamme laajapohjaisesti vuokralaisia niin aravavuokrasuhteissa, asumisoikeusasunnoissa kuin vapaarahoitteisellakin sektorilla vuokranantajasta riippumatta. Toiminnassamme korostamme hyvää vuokratapaa sekä reiluja menettelytapoja vuokrasuhteissa. Tärkeää meille on turvata vuokralaisten tietämys oikeuksistaan ja velvoitteistaan, jotta vuokrasuhteet hoituvat molempien osapuolten kannalta onnistuneesti. Vuokraasumisen imago on meille tärkeä. Vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tietojensaantitarpeesta Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 61 :n 1 momentin 4 kohdan ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun 48 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää. Saman pykälän 6 kohdan mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. Purkamisperusteen osalta näyttövelvollisuus normaalin asumisen rajoista poikkeamisesta sekä järjestysmääräysten rikkomisesta on vuokranantajalla. Asunto osakeyhtiölain 8 luvun 2 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakehuoneistoissa vietetään häiritsevää elämää. Sama oikeus yhtiöllä on myös, jos osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilyttämiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen (AOYL 8:2.1, 5 kohta). Hallintaanottoperusteen osalta näyttövelvollisuus normaalin asumisen rajoista poikkeamisesta sekä järjestysmääräysten rikkomisesta on yhtiöllä. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä on huoneistossa metelöinti, äänekäs musiikin soittaminen ja tappelut. Käytännössä näihin tilanteisiin liittyy usein runsasta päihteiden käyttöä. Häiritsevä elämä ja järjestysmääräysten rikkominen ovat usein rinnakkaisia sopimuksen purkamis tai hallintaanottoperusteita. Huoneenvuokralakien mukaan vuokranantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vedota purkamisperusteeseen, jos menettelyllä on vain vähäinen merkitys. Myöskään asuntoosakeyhtiö ei saa ottaa osakehuoneistoa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vä
3(5) häinen merkitys. Vähäisyyskriteeri korostaa sitä, että näytön vuokrasopimuksen rikkomisesta pitää olla varsin pitävä, ennen kuin purkamisperuste vuokralaisen sitä vastustaessa johtaa tuomioistuimen ratkaisuun asiassa. Sama koskee asunto osakeyhtiön hallintaanottomenettelyn käynnistämistä. Koska näyttövelvollisuus häiriöistä on vuokrasopimuksen purkamistilanteissa vuokranantajalla ja vastaavasti huoneiston hallintaanottotilanteissa asunto tai kiinteistöosakeyhtiöllä, ei sopimuksen purkamiseen tai hallintaanottomenettelyyn voida lähteä puutteellisen näytön perusteella. Sekä vuokranantajan että yhtiön kannalta on perusteltua kerätä näyttöä esimerkiksi haastattelemalla useita naapureita siitä, onko häiriöitä aiheutunut. Myös poliisin käynti paikalla ja heidän käyttämisensä todistajina on tähän saakka toiminut näyttönä häiriöistä. Tiedossamme on useita tapauksia, joissa asuntoyhteisössä häiriöitä aiheuttanut henkilö tai hänen vieraansa ovat esittäneet naapureita tai taloyhtiön edustajia kohtaan näiden henkeen tai terveyteen kohdistuneita uhkauksia. Ääriesimerkkinä voidaan mainita Suomeenkin pesiytyneet moottoripyöräkerhot, joiden jäsenistö toimii laillisen järjestelmän ulkopuolella. Tällöin on kyse myös muiden asukkaiden turvallisuudesta. Tästä seuraa väistämättä se, että naapurit tai taloyhtiön edustajat eivät uskalla lähteä todistajiksi mahdollisiin vuokrasopimuksen purkamista tai huoneiston hallintaanottoa koskeviin oikeudenkäynteihin. Tällöin ainoa keino puuttua häiriöihin on ilmoittaa häiriöistä poliisille. Mikäli vuokranantajalla ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiöllä ei enää jatkossa ole mahdollisuutta saada poliisilta tietoa siitä, milloin ja mistä syystä poliisi on yleisöilmoituksen perusteella käynyt huoneistossa, ei heillä usein ole käytännössä mitään mahdollisuutta näyttää häiritsevää elämää toteen. Näytön puuttuessa ei vuokrasopimusta voida purkaa eikä huoneiston hallintaanottomenettelyä käynnistää. Pahimmassa tapauksessa koko taloyhtiötä terrorisoivaa asukasta ei siten saada myöskään häädettyä. Toisaalta on myös tilanteita, joissa esimerkiksi yksi yksittäinen naapuri väittää jatkuvasti toisen asukkaan viettävän häiritsevää elämää ja kun poliisit sitten käyvät paikanpäällä, todetaankin, että tosiasiassa mitään häiriöitä ei edes ole. Valitettavasti tällaista eräänlaista kerrostalokiusaamista ja tekaistuja väitteitä toisinaan esiintyy. Mikäli poliisilta ei tällaisessa tilanteessa saada tietoa asian todellisesta laidasta, on vaarana, että asukasta virheellisesti syytetään häirinnästä naapureiden epätosien kertomusten perusteella. Poliisilta saatavat tiedot huoneistossa käynneistä ovat merkittävässä asemassa vuokranantajalle ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiölle myös näissä tilanteissa. Vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi kyseisten tahojen on ensiarvoisen tärkeää saada poliisilta jatkossakin tiedot siitä, milloin, montako kertaa ja mistä syystä poliisille on tehty ilmoitus asukkaan aiheuttamista häiriöistä ja vastaavasti milloin ja montako kertaa poliisit ovat ilmoitusten johdosta käyneet huoneistossa. Mitään asukkaan yksityisyydensuojaa, kuten terveydentilaa, koskevia tietoja vuokranantajalle ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiölle ei tietenkään ole tarpeen eikä pidäkään luovuttaa.
4(5) Poliisille ilmoitettujen tietojen salassa pidettävyydestä Käsityksemme mukaan ns. yleisöilmoitukset eli esimerkiksi naapureiden poliisille tekemät ilmoitukset huoneistossa vietettävästä häiritsevästä elämästä tai järjestysmääräysten rikkomisista sekä poliisin käynnit huoneistossa edellä mainittujen ilmoitusten johdosta eivät ole julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisia ilmoituksia rikoksesta eivätkä siten salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja. Näissä tilanteissa ei useinkaan täyty minkään nimenomaisen rikoksen tunnusmerkistö. Käsityksemme mukaan näissä tilanteissa ei myöskään ole kysymys sellaisesta salassa pidettävästä poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämästä rekisteristä tai rikosten ehkäisemistä koskevasta selvityksestä, mitä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetaan. Kysymys on mielestämme nimenomaan yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä tiedoista, jotka eivät niinkään palvele rikosten ennaltaehkäisemistä ja selvittämistä, eivätkä siten olisi salassa pidettäviä. Vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön asianosaisasemasta ja tietojensaantioikeudesta julkisuuslain mukaan Lopuksi Julkisuuslain 11 :n mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Mikäli vastoin käsitystämme edellä mainittujen tietojen tulkittaisiin olevan salassa pidettäviä, on asunto tai kiinteistöosakeyhtiöllä joka tapauksessa kohdeltava julkisuuslain 11 :n mukaisena asianosaisena tilanteessa, jossa yhtiöllä on suoraan lain perusteella velvollisuus turvata yhtiön asukkaiden oikeuksia ja säilyttää kaikkien asukkaiden kotirauha. Sama asianosaisasema on oltava vuokranantajalla, jolla huoneenvuokralakien perusteella on oikeus purkaa vuokrasopimus mm. silloin, jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää tai jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. Koska huoneistossa vietettävällä häiritsevällä elämällä ja järjestysmääräyksien rikkomisella on olennaisia vaikutuksia vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseen, on näillä tahoilla oltava oikeus saada poliisin rekisteristä muunkin kuin julkisen asiakirjan osalta ne tarpeelliset tiedot, jotka ovat välttämättömiä vuokranantajan ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiön velvollisuuksien ja oikeuksien toteuttamiseksi. On syytä huomioida, että poliisin rekistereitä koskevalla apulaisoikeusasiamiehen kannanoton mukaisella luovutuskiellolla on yhteiskunnassa hyvin merkittävät ja laajakantoiset seuraamukset. Päihteiden, erityisesti huumeiden, käytön jatkuvasti yleistyessä myös yleinen turvattomuus lisääntyy. Viranomaisten tehtävänä täytyy olla myös sen turvaa
5(5) minen ja varmistaminen, että kansalaisten oikeus turvattuun asumiseen ja kotirauhaan säilyy. Näyttää kuitenkin siltä, että apulaisoikeusasiamiehen kannanoton seurauksena häiriökäyttäytyjän kotirauha ja yksityisyydensuoja ovat turvattuja, mutta vastaavasti kunniallisesti käyttäytyvien kansalaisten kotirauha on suojaamaton ja monessa tilanteessa menetetty, koska näytön puuttuessa häiriökäyttäjän vuokrasopimusta ei ole mahdollista purkaa eikä häiriökäyttäjää saada hallintaanottomenettelynkään kautta häädettyä. Mikäli vuokranantajilla ja asunto tai kiinteistöosakeyhtiöillä ei edellä lausutusta huolimatta jatkossa ole mahdollisuutta saada poliisilta mitään tietoja häiritsevää elämää ja järjestysmääräysten rikkomista koskevissa tapauksissa, lausunnon antajat pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että lainsäädäntöä muutetaan tarvittavilta osin siten, että edellä mainittujen tahojen tiedonsaantioikeus tarpeellisilta osin taataan erillisellä säädöksellä. SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Mia Koro Kanerva toiminnanjohtaja, OTM Virpi Hienonen neuvontalakimies ISÄNNÖINTILIITTO Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Marina Furuhjelm lakimies, OTK Johanna Aho Lakimies, OTK Vuokralaiset VKL ry Anne Viita toiminnanjohtaja