HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET



Samankaltaiset tiedostot
BI4 IHMISEN BIOLOGIA

TURVOTUS Kuopio

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Valtimotaudin ABC 2016

Mikä on valtimotauti?

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä Markku Leh9mäki K- SKS

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Verisuonien ja sydämen patologiaa

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo. Kyy puri

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VERMAN Turvotus ja kompressiohoito Valkeakoski Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Tietoa eteisvärinästä

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Anatomia ja fysiologia 1

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Neupogen Novum 0,6 mg/ml Neupogen Novum 0,96 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa filgrastiimi

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)

Miten turvotus syntyy?

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Verenkierto (circulation)

Ville-Veikko Hynninen

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Koiran sydänsairaudet

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

kivunhoito.info Kipuanalyysi

ALARAAJATURVOTUS FAKTAA JA TYÖKALUJA

Liikunta. Terve 1 ja 2

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

VALMISTEYHTEENVETO. Hypertonisen dehydraation ja hypokloreemisen alkaloosin hoito, muiden lääkeaineiden ja konsentraattien liuottaminen.

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish.

Eläinfysiologia ja histologia

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

11. Elimistö puolustautuu

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

7. MAKSA JA MUNUAISET

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

IAP:n kokous , Oulu

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle. Epirubicin medac 2 mg/ml injektioneste, liuos epirubisiinihydrokloridi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Elinsiirretyn lapsen anestesia

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Hengityskoulu Perusoppimäärä

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Lääkehoito ja lähihoitaja Lääkkeet ja yhteiskunta Lääkkeet ja yksilö Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

AMGEVITA (adalimumabi)

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Transkriptio:

Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I HEMODYNAMIIKKA Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Verenkierron säätelymekanismit Verenkierto ja sen häiriöt * Veren hyytyminen ja sen häiriöt * VERENKIERRON SÄÄTELYMEKANISMIT (1) Verenkierron tasapainotilaa ylläpitävät mm. - neuraaliset tekijät - autonominen hermosto - humoraaliset tekijät - hormonieritys, elektrolyytit Säätely kohdistuu - syketaajuuteen - minuuttitilavuuteen - arteriolien seinämän sileän lihaksen tonukseen VERENKIERRON SÄÄTELYMEKANISMIT (2) Verenkierto - valtimopuolelta kapillaareihin - kapillaareista tihkumalla verenkierron ulkoiseen tilaan - ulkoisesta tilasta imuneste -ja laskimokiertoon Kiertävän veren määrää säätelee - verisuonten hydrostaattinen paine (h.p.) - plasman kolloidiosmoottinen paine (k.o.p.) - valtimoissa h.p. > k.o.p. -> tihkuminen ulkoiseen tilaan - laskimoissa veren k.o.p. > ulkoisen tilan k.o.p. -> neste siirtyy verisuonitilaan Nestetasapainoa säätelevät Edema vaikutuksiltaan Development vastakkaiset Picture Fig 4.1 verisuonten hydrostaattinen paine ja plasman kolloidiosmoottinen paine VERENKIERRON SÄÄTELYMEKANISMIT (3) Tasapainoon vaikuttavat - fyysinen rasitus - emootiot - monet sairaustilat, jotka voivat häiritä tasapainoa - esim. kilpirauhasen liikatoiminta - lääkkeet, joilla pyritään korjaamaan häiriötilat - esim. verenpainelääkkeet Arteriapuoli: Hydrostaattinen paine > osmoottinen paine Neste soluvälitilaan Venapuoli: Osmoottinen paine > hydrostaattinen paine Neste venakapillaareihin 1

VERENKIERTO JA SEN HÄIRIÖT * Hemorragia Hypovolemia Sokki ja disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia (DIC) Hyperemia ja kongestio Ödeema Hemorragia (1) verisuonen rikkoutumisesta seuraava ulkoinen, sisäinen tai kudoksensisäinen verenvuoto fysiologinen (esim. kuukautisvuoto) tai patologinen (esim. trauma) tihkuvuoto, kapillaarivuoto tai massiivinen vuoto (esim. aortan repeämä) valtimoverenvuoto kirkkaan punainen ja pulsoiva laskimoverenvuoto sinipunainen ja tasainen akuutti, helppo huomata; krooninen, vaikeasti havaittava koon mukaan erotetaan - hematooma; veren kertyminen kudokseen - petekkia; 1-2 mm:n läpimittainen vuoto iholla tai limakalvolla - purppura; iholla tai limakalvolla esiintyvä laaja-alainen, usein petekkiaalisten vuotojen yhteisesiintymä - ekkymoosi; muutaman senttimetrin läpimittainen hematooma Hemorragia (2) Sisäiset verenvuodot - veri purkautuu kudokseen tai ruumiinonteloon - tärkeimmät syyt ovat traumat ja ateroskleroosi - Esimerkkejä - hemothorax; verenvuoto rintaonteloon - hemoperikardium; verenvuoto sydänpussiin - hemoperitoneum; verenvuoto vatsaonteloon - hemartroosi; verenvuoto nivelonteloon - hematometra; verenvuoto kohtuonteloon - hematosalpinx; verenvuoto munanjohtimeen Hemorragia (3) Sisäiset verenvuodot - Syitä - traumat - verisuonia heikentävät prosessit - ateroskleroosi - verisuonipullistumat l. aneurysmat - hyytymisjärjestelmän häiriöt - hyytymistekijän puutos tai trombosytopenia l. verihiutaleiden vähyys - voivat liittyä johonkin sairauteen (esim. maksan vajaatoiminta) tai lääkityksen (esim. nonsteroidaaliset anti-inflammatoriset kipulääkkeet) Hemorragia (4) Hypovolemia Morfologia - punasolujen ja fibriiniin muodostama hematooma - punasolut hajoavat -> makrofaagit fagosytoivat hemoglobiinin -> hemosideriini (raudan oksidatiotuote; ruskea, sinimusta) ja hematoidiini (hemoglobiinin hajoamistuote; punainen, kellanruskea) - pienet hematoomat resoloituvat fagosytoosin seurauksena - suuremmat hematoomat paranevat organisoitumalla (syntyy arpikudos) Kiertävän veren määrä on normaalia pienempi Syitä - äkillinen verenvuoto - kuivuminen l. dehydraatio l. riittämättömän nesteen saannin (esim. riittämätön janon tunne) tai lisääntyneen nesteen menetyksen (hikoilu, ripuli, oksentelu, virtsaaminen, palovammat) seurauksena Seuraukset - sydämen minuttitilavuus pienenee -> pulssi nopeutuu - vaikea hypovolemia -> hypovoleeminen sokki 2

Sokki (1) Sydämen pumppaustoiminnan tai kiertävän veren määrän alenemisen aiheuttama systeeminen hypoperfuusiotila Tunnuspiirteet - hypotensio - alentunut kudosperfuusio - solujen hypoksia Yleinen kuolemaan johtavien (letaalien) sairauksien loppuvaihe Sokin kategoriat - kardiogeeninen - hypovoleeminen - septinen - (neurogeeninen) - (anafylaktinen) Sokki (2) Kardiogeeninen sokki - yleensä vaikean sydämen vajaatoiminnan seuraus - laaja sydäninfarkti - kammioperäiset rytmihäiriöt - sydämen kompressio (esim. tamponaatio) - ulosvirtauseste (esim. keuhkoembolia) Hypovoleeminen sokki - veren tai plasman volyymi vähenee äkillisesti - hemorragia (trauma) - nesteen menetys (ripuli, oksentelu, palovamma) Sokki (3) Septinen shokki - usein liittyy tehohoitokuolemiin - infektion disseminoituminen verenkiertoon - Gram-negatiiviset bakteerit erityisesti aiheuttavat nk. endotoksiinisokin - systeeminen vasodilataatio, alentunut sydämen supistumiskyky, endoteelivaurio (-> keuhkoissa ARDS), hyytymisjärjestelmän aktivoituminen (DIC), monielinvaurio (MODS), kuolema Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia DIC - Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia l. konsumptiokoagulopatia - laaja-alainen veren intravaskulaarinen hyytyminen - laukaisevia tekijöitä - infektiot, septikemia - kasvaintaudit - laajat kudostraumat - palovammat - maksasairaudet - pankreatiitti - raskaustoksemia - synnytyskomplikaatiot - Laaja-alainen hyytyminen -> veren hyytymistekijöiden kulutus -> fibrinolyysi -> iskemia, infarktit, verenvuodot Monielinvaurio MODS - Multiple Organ Dysfunction Syndrome (monielinvaurio) - usean elimen toiminnan vaiheittainen hiipuminen - taustalla mahdollisesti endoteliitti -> hypoksinen kudosvaurio Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005/Medivil Oy 3

Hyperemia ja kongestio Tiloja, joissa kudoksen verisuonissa on normaalia enemmän verta Aktiivinen; säädelty prosessi - emootiot (esim. punastuminen), lihasrasitus, tulehdus - kudos väriltään kirkkaan punertava (hapettunut valtimoveri) - lyhytaikainen eikä seurauksia Passiivinen - syynä riittämätön venapaluu - kudos väriltään sinertävä tai tummanpunainen (vähähappinen veri) - krooninen, voi johtaa pysyviin kudosmuutoksiin (esim. hypoksia -> atrofia, fibroosi; laskimolaajentumat l. varices, kollateraalivirtaukset) Kliinisesti tärkeitä esimerkkejä passiivisesta kongestiosta - maksakirroosi -> porttilaskimopaineen nousu -> kollateraalivirtausten kehittyminen - sydämen vajaatoiminnan aiheuttamat keuhko- ja maksamuutokset Hyperemia, kongestio ja ödeema Ödeema (1) Tärkeitä esimerkkejä sydämen vajaatoiminta portahypertensio aivoödeema Ödeema l. vesipöhö Nesteen kertyminen soluvälitilaan ja keuhkoissa myös alveolitiloihin Ödeemaneste l. transsudaatti - o.p. < 1. 12 g/cm3 - sisältää vain vähän proteiineja (vrt. eksudaatti) - syitä - lisääntynyt hydrostaattinen paine - vähentynyt plasman onkoottinen paine - imunestekierron tukkeutuminen - natriumin ja veden retentio - tulehdus Ödeema (2) - kohonnut hydrostaattinen paine - verisuonikongestio - paikallinen - laskimokompressio - raskaus -> alaraajaturvotus - kirroosi ->askites - systeeminen - sydämen vajaatoiminta - vasen kammio -> keuhkoverenkierto (interstitielli ödeema, alveolaarinen ödeema) - oikea kammio -> systeeminen laskimoverenkierto (alaraajojen ödeemi, askites) Ödeema (3) Vähentynyt onkoottinen paine - plasman proteiinien määrän vähäisyys - riittämätön tuotanto - esim. yleisemmin maksavaurio - aliravitsemus - menetys - yleisemmin munuaissairaus (-> nefroottinen syndrooma) 4

Ödeema (4) Ödeema (5) Imutieobstruktio (ahtaumat ja tukkeumat) - Imusolmukkeissa - syöpäkasvainten imusolmukemetastaasit - imusolmukeinfektiot, esim. tbc - kirurgisten operaatioiden jälkitila Lymfedeema - imunesteen virtauksen estymisestä aiheutunut turvotus Laskimopaluun estyminen - nostaa hydrostaattista painetta - taustalla usein laskimotukos l. tromboosi, laskimoläppäinsuffisienssi tai ulkopuolinen laskimokompressio Natriumin ja veden retentio - munuaissairauksien yhteydessä - dietaariset syyt Muskottipähkinä Maksa: krooninen passiivinen kongestio Infektio: Pneumonia Hyperemia 5

Normaali Keuhkoödeema Paulev-Zubieta New Human Physiology, 2nd Edition 6