nro 3/2011 SISÄLLYSLUETTELO KH 42 KH 43 KH 44 Kokouksen järjestäytyminen Talouden tasapainotusohjelman seuranta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma KH 45 n lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusten arviointia ajalla 1.1-31.12.2010 KH 46 n lasten kotihoidon tuen kuntalisäkokeilun päättyminen 31.8.2011 KH 47 KH 48 KH 49 KH 50 KH 51 KH 52 KH 53 KH 54 KH 55 KH 56 KH 57 KH 58 KH 59 Uuden päiväkodin rakentaminen Tyyskylän alueelle Sjundeå svenska skolanin laajennus Valtuustoaloite koskien Svartbäckin kiinteistön palauttamista alkuperäiseen alkutilaansa Valtuustoaloite koskien valtuutettujen sidonnaisuuksien ilmoittamista Valtuustoaloite koskien turvallisuussuunnitelman laatimista Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Ikääntymispoliittisen ohjelman hyväksyminen Pohjois-n osayleiskaavan muutos (Nybyn kylä) Yksityistietoimen talousarviomäärärahojen siirto ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Lyhytaikaisen luoton rajan vahvistaminen Muut asiat KH 60 Kunnanhallituksen puheenjohtajan 11.3.2011 ottaman teknisen lautakunnan 1.3.2011 kokouksen 21 käsittely
Sivu 2 Nro 3/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-21.45 tauko klo 19.55-20.20 Läsnä olevat jäsenet Penttinen Arto, puheenjohtaja Janhunen Taina, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Martin Kirsi, jäsen Nordström Marcus, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Rahkola-Toivanen Merja, jäsen Ryynänen Tarja, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Muut läsnä olevat Dahlqvist Rabbe, kv:n puheenjohtaja Oinonen Thea, kv:n II varapuheenjohtaja Sorvanto Jarkko, hallintopäällikkö Moisala Jarno, kehittämispäällikkö Kiili Sari, henkilöstöpäällikkö, läsnä :t 42-44, 59 Tassberg Marjut, talouspäällikkö, läsnä :t 42-43, 59 Lindström Catharina, tekninen johtaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja, läsnä :t 42-48, 59 Asiat 42-60 Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Marcus Nordström pöytäkirjantarkastaja Kristian Parviainen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 21.03.2011 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarno Moisala kehittämispäällikkö
Sivu 3 KH 42 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marcus Nordström ja Kristian Parviainen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH 43 Liite 1 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN SEURANTA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 12.4.2010 hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. Talouden tasapainotusohjelman toteuttamisesta raportoidaan lisäksi laajemmin 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteiden mukaan. Liitteenä on raportti tilanteesta 31.12.2010. Käsittely: 1. merkitsee seurannan tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi ja 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti todeta toimenpiteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 20, 24, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 35, 36 ja 44 loppuun suoritetuiksi 4. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti poistaa toimenpiteet 37, 40, 41 ja 43 sekä 5. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 15 toteutus siirretään vuodelle 2012. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: Toimenpide 27 siirretään kohdasta 3 (Toimenpide on suoritettu loppuun) kohtaan 4 (Toimenpide esitetään poistettavaksi). Esittelijä muutti päätösehdotusta niin, että vaikuttavuusarviot lisätään niihin toimenpiteisiin, joita esitetään nyt loppuun suoritetuiksi, ja joista vaikuttavuusarvio voidaan antaa. Rahkola-Toivanen Nordströmin kannattamana ehdotti, että toimenpide 26 poistetaan kohdasta 3. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Rahkola-Toivasen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä Rahkola-Toivasen esitys voitti äänin 10 (Janhunen, Kaisla, Karell, Laaksonen, Martin, Nordström, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Ryynänen, Sarviaho) 1 (Parviainen). Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 1. päätti, että vaikuttavuusarviot lisätään niihin toimenpiteisiin, joita esitetään nyt loppuun suoritetuiksi, ja joista vaikuttavuusarvio voidaan antaa ja 2. merkitsi seurannan tiedoksi ja 3. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee seurannan tiedoksi ja 4. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti todeta toimenpiteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 20, 24, 28, 29, 30, 31, 35, 36 ja 44 loppuun suoritetuiksi 5. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää liitteen mukaisesti poistaa toimenpiteet 27, 37, 40, 41 ja 43 sekä 6. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että toimenpiteen 15 toteutus siirretään vuodelle 2012. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 KH:43 /2011 KH 44 KH 14.2.2011 34 Liite 3 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien viranomaisten lakisääteinen velvollisuus. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan 8.8.1986. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kielloista säädetään puolestaan yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä kaikki vähintään 30 työntekijää säännöllisesti työllistävät työpaikat on velvoitettu laatimaan tasa-arvosuunnitelma. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan velvoittaa valtion ja kuntien viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. n kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2011 sisältää ohjeistuksen sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi kunnan viranomais- ja työnantajatoiminnassa. Suunnitelmassa tuodaan esiin ne sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista tukevat, koko kunta-organisaatiota koskevat periaatteet, joiden mukaisesti kunnassa toimitaan. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu ne konkreettiset toimenpiteet, joihin kunta sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lainsäädäntö velvoittaa kuntaa tarjoamaan palveluja tasapuolisesti kaikille niille, joilla on oikeus palvelujen saamiseen. n kunta pyrkii luomaan sellaisen elin- ja toimintaympäristön, että kaikki kunnassa asuvat ja toimivat ihmiset sukupuolesta, iästä, vammaisuudesta tai erilaisesta kulttuuritaustasta riippumatta tuntevat olonsa turvalliseksi, viihtyvät ja saavat lakisääteiset palvelut joustavasti ja ilman kohtuuttomia kustannuksia mahdollisimman läheltä asuinaluettaan tai työpaikkaansa. Palvelut järjestetään siten, että sekä suomen- että ruotsinkielisillä kuntalaisilla on mahdollisuus saada palvelua äidinkielellään. Kaksikielisyys huomioidaan kunnan hallinnossa, toiminnassa ja tiedottamisessa. Kaikissa kunnan tuottamissa palveluissa lähtökohtana on tasa-arvo ja kuntalaisille tarkoitettuja palveluja kehitettäessä huomioidaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuusnäkökulmat. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 n kunnassa on laadittu tasa-arvosuunnitelma vuosille 2005-2008. Vuosien 2005 2008 tasa-arvosuunnitelman toteutumista ei arvioida tässä suunnitelmassa. n kunnalla ei ole ollut ennen tätä suunnitelmaa erillistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Vuosille 2005 2008 laaditussa tasaarvosuunnitelmassa on kuitenkin käsitelty myös yksilöiden yhdenvertaisuutta koskevia periaatteita kunnassa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyy kunnanhallitus. Tasaarvolaki (Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986) edellyttää, että tasa-arvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja sen toteutumista tulee seurata. Lainsäädännön edellyttämä tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2011 on laadittu siten, että suunnitelmaluonnos on laadittu virkamiestyönä ja luonnosta on käsitelty kunnan johtoryhmässä 24.1.2011. Luonnosta on käsitelty 11.1.2011 sekä 8.2.2011 kunnan yhteistyöryhmän kokouksessa, joissa henkilöstön edustajat ovat ilmaisseet muutosesityksensä ja mielipiteensä luonnoksesta. Henkilöstön edustajien esitykset ja mielipiteet on huomioitu suunnitelmassa kokouksessa sovitun mukaisesti. Tasa-arvolain mukaisesti suunnitelman tulee sisältää erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten palkoista ja palkkaeroista. Suunnitelmassa on lainsäädännön mukaan tuotava esiin tarpeelliset toimenpiteet sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasapainon saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa tulee arvioida tasa-arvon toteuttamiseksi aiemmin suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista ja tuloksia. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain yhteistyöryhmän toimesta sekä kunnan henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Kokonaan uusi, tasa-arvolain vaatimat selvitykset sisältävä suunnitelma laaditaan vähintään kolmen vuoden välein. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma liitetään osaksi työsuojeluohjelmaa. Kunnan tasa-arvoasian vastuuhenkilönä toimii henkilöstöpäällikkö. Käsittely: päättää hyväksyä liitteen mukaisen n kunnan tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Haanpää puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti jättäneen asian pöydälle. Asia jätettiin pöydälle. === Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 KH 44 Liite 2 Käsittely: Kunnanhallituksen jäseniä pyydetään ottamaan mukaan kokoukseen edellisen kokouksen esityslistan mukana toimitettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. päättää hyväksyä liitteen mukaisen n kunnan tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Esittelijä teki liitteeseen seuraavat muutokset: Sivu 9, alaotsikko Työsuojelu, kappale 3: Raskaana olevalla ei teetetä työtä, joka aiheuttaa vaaraa sikiön tai äidin terveydelle lauseen jälkeen lisätään kappalejako. Sivu 9, alaotsikko Työsuojelu, kappale 4: Tapaturmasta tai pitkäaikaisesta sairaudesta toipuneen työhön paluuseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että työhön palaavalle annetaan riittävästi aikaa perehtyä töihin ja päivittää poissaolon aikana mahdollisesti unohtuneita tietoja ja taitoja. Näissä tilanteissa kunnan organisaatiossa hyödynnetään varhaisen puuttumisen mallia. lauseet poistetaan ja korvataan lauseella Työyhteisöä ja työkykyä uhkaavissa tilanteissa kunnan organisaatiossa sovelletaan varhaisen puuttumisen mallia. Sivu 10, otsikko 6. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus n kunnan luottamushenkilöhallinnossa, kappale 1 ja 2: Lain edellyttämä sukupuolen mukainen jakauma on toteutettu kaikissa n kunnan toimielimissä. lause poistetaan. Mahdollisuuksien mukaan sanat poistetaan. hyväksyi liitteenä olevan n kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman seuraavin muutoksin: Sivu 9, alaotsikko Työsuojelu, kappale 3: Raskaana olevalla ei teetetä työtä, joka aiheuttaa vaaraa sikiön tai äidin terveydelle lauseen jälkeen lisätään kappalejako. Sivu 9, alaotsikko Työsuojelu, kappale 4: Tapaturmasta tai pitkäaikaisesta sairaudesta toipuneen työhön paluuseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että työhön palaavalle annetaan riittävästi aikaa perehtyä töihin ja päivittää poissaolon aikana mahdol- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 lisesti unohtuneita tietoja ja taitoja. Näissä tilanteissa kunnan organisaatiossa hyödynnetään varhaisen puuttumisen mallia. lauseet poistetaan ja korvataan lauseella Työyhteisöä ja työkykyä uhkaavissa tilanteissa kunnan organisaatiossa sovelletaan varhaisen puuttumisen mallia. Sivu 10, otsikko 6. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus n kunnan luottamushenkilöhallinnossa, kappale 1 ja 2: Lain edellyttämä sukupuolen mukainen jakauma on toteutettu kaikissa n kunnan toimielimissä. lause poistetaan. Mahdollisuuksien mukaan sanat poistetaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 KH:12 /2009 KH 45 SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA AJALLA 1.1-31.12.2010 SIVLTK 10.2.2011 5 Oheismateriaali Kansaneläkelaitos ja n kunta sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta 1.1.2010 alkaen. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen 25.5.2009 61 mukaisesti määräaikaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. Kunnanvaltuustolle raportoidaan kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 euroa kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kuntalisän käyttöönoton vaikutuksia on tässä pyritty tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Tässä tarkastelujakso on 1.1 31.12.2010 - edellisen kerran kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on tarkasteltu tilanteessa 31.8.2010 (kunnanvaltuusto 15.11.2010 92). Tarkastelujakso on edelleen lyhyehkö, joten päätelmät kuntalisän vaikutuksista ovat vasta suuntaa-antavat. Yhteiskunnassa vallinnut taloudellinen taantuma vaikeuttaa kuntalisän vaikutuksesta tehtävää arviointia. Opetuslautakunnan talousarviossa vuodelle 2010 oli varattu 120 000 euroa kuntalisän maksamista varten. Kuntalisän määrärahan toteuma oli tilanteessa 31.12.2010 169 % (202 262,74 euroa). Kotihoidon tuen kuntalisään tarkoitettu määräraha ylitettiin ja ylityksen suuruus oli vuoden vaihteessa 82 262,74 euroa. Tiedot perustuvat tilinpäätösennusteeseen. Kahdentoista kuukauden tarkastelujakson (tarkastelukuukaudet tammikuun 2010 ja joulukuun 2010 välillä) perusteella voidaan todeta, että n kunnassa 1.1.2010 käyttöön otetun kotihoidon tuen kuntalisän hakijoiden määrä on kasvanut vuoden 2010 aikana 28 % (71 -> 91) ja kotihoidon pii- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 rissä olevien lasten määrä on kasvanut 22 % (143 -> 175). Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden tarkastelujaksolla 21 % (126 - >153). (0 5-vuotiaiden) määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) ja alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa kasvanut 2 % (49 -> 50). Vuoden aikana kasvuprosentti on vaihdellut, alle 3-vuotiaiden osalta edellisellä tarkastelujaksolla oli kasvua 29 %. Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on vuoden aikana ollut lähes sama lukuun ottamatta selkeää kasvua vuoden alun tammikuusta helmikuuhun. Kotihoidossa olevien lasten määrän kohdalla voidaan todeta sama ilmiö. Eli helmikuun jälkeen tilanne on pysynyt suhteellisen samana. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina on tilasto päivähoidossa olevien lasten ja kuntalisän hakijoiden määristä sekä vertailu kotihoidossa olevien lasten ja kuntalisän saajien määristä (taulukot 1-6). Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Lautakunta päättää - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana. Lautakunta päätti - merkitä selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi ja - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle selvityksen lasten kotihoidon kuntalisän vaikutuksista vuonna 2010 tiedoksi merkittäväksi. ==== KH 45 Käsittely: 1. merkitsee selvityksen tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selvityksen tiedoksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. 1. merkitsi selvityksen tiedoksi ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selvityksen tiedoksi Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 KH:12 /2009 KH 46 SIUNTION LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄKOKEILUN PÄÄTTYMINEN 31.8.2011 OPLTK 22.4.2009 37 n sivistystoimi on vastaanottanut 2.2.2009 päivätyn valtuustoaloitteen koskien kuntalisän käyttöönottoa ssa. Valtuustoaloitteessa on selvitysten aikatauluksi, tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi esitetty, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona ja se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuussa. Varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää luovat asiakasperheiden valinnat, jotka koostuvat ssa valinnoista lasten kotihoidon, kunnallisen ja yksityisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon sekä osa-aikaisen että osa- ja kokopäivähoidon välillä. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella päivähoitosetelillä. Perheet voivat valita kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspalvelun sijaan myös lasten hoitamisen kotona. KELA tukee lasten kotihoitoa lakisääteisellä kotihoidontuella. n varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa ei tällä hetkellä ole valittavana ei- lakisääteisiin palveluihin kuuluvaa kotihoidontuen kuntalisää. Aiemmat selvitykset kotihoidontuen kuntalisästä ssa on tehty vuosina 2002 ja 2007. Kiintymyssuhdeteorioiden valossa lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen perustuva turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen suotuisaa kasvu- ja oppimisprosessia optimaalisella tavalla. Edellä mainittu mahdollistuu usein parhaiten alle 3-vuotiaan lapsen ollessa kotihoidossa. Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on julkistettu. Yhteenvetona valtuustoaloitteen suuntaisesti voidaan todeta, ettei voida antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tai -ympäristö tukisi lapsen kasvua ja kehitystä parhaiten. Merkitseviä muuttuvia tekijöitä on paljon. Kuntalisän mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia mm. hoitopaikkainvestointeihin on vaikea ennustaa. Laadukkailla kuntalaiskyselyillä voidaan saada suuntaa-antavia perheiden näkemyksiä ja kannanottoja kuntalisän vaikutusten ennakoinnin tueksi kuitenkaan varmaa tietoa perheiden sitoutumisesta tiettyihin ratkaisuihin ei kyselyillä voida saada. Perheiden lasten hoitoa koskevien ratkaisujen taustalla ovat useat tekijät, mm. arvovalinnat, työllisyys- ja taloudellinen tilanne sekä monet muut yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Varmaa on, että kuntalisän käyttöönotolla on välittömiä kustannusvaikutuksia, joihin kuluvan vuoden talousarviossa ei ole varauduttu. Mikäli kunta- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 lisän euromäärä on merkittävän suuri, on toki todennäköistä, että pidemmällä aikavälillä kuntalisän käyttöönotto edesauttaa hillitsemään hoitopaikkainvestointeja. Kuntalisän maksamista ei voida perustella taloudellisesti edullisena vaihtoehtona. Sen sijaan perustelut lapsen edulla ovat oikeita. KH 11.5.2009 134 Nopeasti heikentyneessä kuntataloudessa etsitään parhaillaan kustannussäästöjä, joita jo niukasti laaditussa talousarviossa on erittäin haasteellista löytää, kohdentaa ja toteuttaa. Kriittisen säästötarkastelun kohteena ovat lakisääteiset palvelut ja niiden tuottamiseen tarkoitetut resurssit. Samanaikaisesti välittömästi kustannusvaikutuksia aikaansaavan, ei-lakisääteisen kuntalisän käyttöönotto ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole kannattavaa. Osana varhaiskasvatuksen monipuolista sekä laadukasta palvelutarjontaa ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuntalisän käyttöönottoa voidaan tarkastella uudelleen. Opetuslautakunta päättää, että edellä lausuttuun perustuen kuntalisää ei oteta käyttöön 1.8.2009 alkaen. Ehdotuksen mukaan. = = = = = Marcus Nordströmin, Yrjö Kokkosen, Elisa Calinin ja Kristian Parviaisen allekirjoittama aloite kuuluu seuraavasti: Päivähoitolaki antaa alle kouluikäisille lapsille subjektiivisen oikeuden kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden jälkeen, tyypillisesti lapsen kymmenennestä ikäkuukaudesta alkaen. n kunnassa tämän oikeuden ilmentymiä ovat kunnallinen päiväkotihoito ja kunnallinen perhepäivähoito. Lisäksi kunta tukee yksityisesti järjestettyä hoitoa päivähoitosetelillä, mutta vain jos hoidon tuottaa ulkopuolinen taho, joko yksityisen päiväkodin tai perhepäivähoidon muodossa. Useassa väitöskirjassa ja tutkimuksessa on yritetty selvittää alle kouluikäisten lasten eri hoitomuotojen vaikutusta lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hoitomuoto tukee parhaiten lapsen kehittymistä. Yhtälö muodostuu monesta vaikuttavasta tekijästä, mm. perheen sisäisistä olosuhteista, lapsen yksilöllisestä kehitysasteesta hoitomuotoa valittaessa ja lähipiirin elämäntilanteesta. Pienen lapsen kehityksen kannalta paras hoitomuoto voi olla niin päiväkoti, perhepäivähoito kuin kotihoito. Laki tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea pienten lasten kotihoitoa kuntalisällä. Kuntaliiton seurannan perusteella tällaista tukea maksavien kuntien määrä on jatkuvasti kasvava. Tarkastellessa naapurikuntiamme voimme todeta, että n lisäksi ainoastaan Inkoo on jäänyt kehityksestä jälkeen, Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 esim. Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja kaikki suuret kaupungit, kuten Espoo, Helsinki ja Vantaa, maksavat kotihoidon kuntalisää. Kuntalisän maksamista pitäisi tarkastella ennen kaikkea erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, perheet joissa toinen vanhempi tienaa merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet joissa toinen vanhempi on työtön, voinevat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito-oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Me allekirjoittaneet vastustamme lähtökohtaisesti tasavertaisuuden ja lasten edun mittaamista rahassa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan kuitenkin huomioimaan tämäkin näkökulma, on todettava, että vuoden 2009 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella asian vaikutus kunnan taloudelle olisi hyvin pieni, enimmillään alle yhden prosentin verran kokonaisbudjetista. Laskettuna keskimääräisellä kuntalisällä, 136 / kk, voidaan arvioida, että taloudellinen vaikutus olisi enintään luokkaa 200 tuhatta euroa / vuosi. On huomattava, että kuntalisän käyttöönottaminen tukimuotona voi parhaassa tapauksessa olla kunnalle nettopositiivinen päätös. Alustavalla tarkastelulla jo kahdenkymmenenkahden alle kolmevuotiaan lapsen siirtyminen kotihoitoon nykyisen kunnallisen hoitomuodon sijaan toisi nykyisellä päivähoidon kustannusrakenteella kunnalle positiivisen vaikutuksen suunnittelukauden 2009-2012 aikana. Tällöinkin on todettava, että kotihoidon kuntalisä lykkäisi tulevia tarpeita investoida uusien päiväkotien rakentamiseen, ja lisäisi n kiinnostavuutta myös lapsiperheiden asuinkuntana. Lisäksi on todettava, että kotihoidon tuen kuntalisä helpottaisi välittömästi kunnallisen päivähoidon akuuttia henkilöstöpulaa ja jonotilannetta. Henkilöstöpulan voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, kun Työvoimatoimiston internet-palvelu tuntee Uudenmaan alueella 169 auki olevaa alan työpaikkaa, eikä ole palkalla kilpailtaessa listan kärkipäässä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että sivistystoimi valmistelee toimenpiteet ja tekee tarpeelliset selvitykset kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Selvitysten aikatauluksi, tavoitteeksi ja suuntaviivoiksi esitämme, että tuki koskisi alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista kotona, että se olisi mahdollista alkaen 1.8.2009, ja että kunnanhallitus tuo asian valmisteltuna päätettäväksi valtuustolle viimeistään toukokuun kokoukseen. Käsittely: ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy opetuslautakunnan ehdotuksen perusteluineen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Jäsen Nordström ehdotti jäsen Calinin kannattamana, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa jäsen Nordströmin ehdotusta, äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Keränen, Rahkola-Toivanen, Westermarck) ja 7 ei-ääntä (Calin, von Essen, Karell, Laaksonen, Nordström, Parviainen, Rehnberg). Puheenjohtaja Janne Laakkonen pidättyi äänestämästä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanhallitus oli päättänyt hyväksyä jäsen Nordströmin ehdotuksen eli ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kuntalisä otetaan käyttöön 1.8.2009 lähtien ja myönnetään alle kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Lisän suuruus on yhdeltä alle kolmevuotiaalta lapselta 136 eur / kk ja sitä korotetaan muista alle esiopetusikäisistä kotona hoidettavista lapsista 68 eur / kk / lapsi. Lisän myöntäminen edellyttää Kelan maksaman kotihoidon tuen ehtojen ja hakemisen lisäksi, että perheen kaikki alle viisivuotiaat lapset hoidetaan kotona. (Tähän ehtoon on mahdollista hakea poikkeusta erityisissä tapauksissa ja mahdolliset hakemukset käsitellään opetuslautakunnassa). Merkittiin, että vs. sivistystoimenjohtaja Anu Vesiluoma osallistui asian käsittelyyn. KV 25.5.2009 61 Käsittely: Tämän jälkeen pidettiin tauko klo 19.40-20.00. ===== Käsittelyn alkuun vs. sivistystoimen johtaja Anu Vesiluoma piti alustuspuheenvuoron. Jäsen Nordström teki jäsen Calinin kannattamana seuraavan ehdotuksen: Lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollisen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 eu- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 roa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. Jäsen Westermarck ehdotti, ettei kuntalisää oteta käyttöön. Jäsen Rahkola-Toivanen ehdotti, että kunnanvaltuusto harkitsee kuntalisän käyttöönottoa 1.1.2011. Jäsen Westermarck perui ehdotuksensa ja kannatti jäsen Rahkola-Toivasen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta eriävää kannatettua ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän totesi, että jäsenten Nordström ja Rahkola-Toivanen ehdotukset ensiksi asetetaan äänestyksessä vastakkain. Voittava ehdotus asetetaan sitten kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Puheenjohtaja teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta, äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Rahkola-Toivasen ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Calin, Dahlqvist, Haanpää, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Raivio, Rehnberg, Savinaien,Tuomi, Varpio) ja 13 ei-ääntä (Forsblom, Grotell, Grundström, Holm, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Penttinen, Pesonen, Rahkola-Toivanen, Westermarck, Vierinen). Puheenjohtaja totesi, että jäsen Nordströmin ehdotus oli voittanut tässä äänestyksessä. Hän totesi edelleen, että tämä ehdotus asetetaan tämän jälkeen kunnanhallituksen ehdotusta vastaan äänestyksessä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka äänestää kunnanhallituksen ehdotuksen puolesta äänestää jaa ja joka äänestää jäsen Nordströmin ehdotuksen puolesta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Westermarck) ja 18 ei-ääntä (Calin, Dahlqvist, Grotell, Grundström, Haanpää, Holm, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Nordström, Oinonen, Parviainen, Penttinen, Raivio, Rehnberg, Savinainen, Tuomi, Varpio). Jäsenet Forsblom, Kaisla, Keränen, Laakkonen, Paasikivi, Pesonen, Rahkola-Toivanen ja Vierinen pidättäytyivät äänestyksestä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että lasten kotihoidon kuntalisä otetaan käyttöön n kunnassa alkaen 1.1.2010. Lisä on määräaikainen 31.8.2011 saakka niin, että kunnanvaltuusto käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan vuonna 2010 käsitellessään tilinpäätöstä kesäkuussa 2011 ja päättää tuen mahdollisesta jat- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 kamisesta. Kuntalisän edellytys on, että kaikki perheen kotihoidon tukeen oikeutetut lapset hoidetaan kotona. Mahdollinen vanhemman sisaruksen osallistuminen esiopetukseen ei kuitenkaan muodosta estettä kuntalisän myöntämiselle. Kuntalisän määrä on 136 euroa/kuukausi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta ja mahdollisten sisarusten osalta 68 euroa/kuukausi/lapsi. Kuntalisän käsittelee, myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Kunnan tehtäväksi jää tiedottaa kunnan lapsiperheille kuntalisästä. ===== SIVLTK 10.2.2011 5 Kunnanvaltuusto on 25.5.2009 61 päättänyt, että ssa otetaan käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä 1.1.2010 alkaen määräaikaisesti 31.8.2011 saakka. Valtuusto on samalla päättänyt, että se käsittelee kuntalisän vaikutusta hoitomuodon valintaan käsitellessään vuoden 2010 tilinpäätöstä ja samalla päättää tuen mahdollisesta jatkamisesta. Asia on tarkoituksenmukaista tuoda kuitenkin jo alkuvuodesta valtuuston ratkaistavaksi, koska mm. Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välinen sopimus edellyttää jatkon sopimista riittävän ajoissa ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ajalla 1.1.2010-31.8.2011. Kunnanvaltuustolle on raportoitu kuntalisän vaikutuksista säännöllisesti. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2010 tarkastelujaksolla 21 % (126 ->153), kun taas 0 5-vuotiaiden määrä päivähoidossa on kasvanut 12 % (140 -> 157) Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu on ollut suhteellisen maltillista. Sama ilmiö on näyttäytynyt mm. naapurikunnissa, oli niissä tarjolla kuntalisä tai ei. Maltillinen kasvu tai jopa lasten vähenemä johtunee ainakin osin yhteiskunnassa vallinneesta laskusuhdanteesta ja sen vaikutuksista. Kuntalisän vaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että kuntalisä houkuttelee ilmeisemmin kotona olevia, sellaisia, jotka ovat jo aikaisemminkin saaneet kotihoidontukea tai ehkä vanhempainvapaata lopettelevia henkilöitä ja lapsen hoidon aloitusta lyhytaikaisesti siirtäviä. Kotihoidon tuen kuntalisä ei toistaiseksi ole houkutellut perheitä irtisanomaan olemassa olevia päivähoitopaikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kahdentoista kuukauden perusteella voidaan todeta, että kuntalisä tarjoaa perheille mahdollisuuden siirtää lapsen hoidon aloitusta ja siten mahdollisesti keventää päivähoitopaikkojen kysyntää, kuitenkin vain hetkellisesti. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 Selkeästi investointeja lykkäävää vaikutusta on vaikea todeta. n varhaiskasvatuksessa kasvua tapahtuu edelleen n. yhden päiväkotilapsiryhmän verran vuodessa. Ja koska käytössä olevien tilojen käyttöaste on voimassa olevaa tilasuunnitteluohjetta suurempi, ei uusilta tilainvestoinneilta kuntalisästä huolimatta voida välttyä. Mikäli kuntalisän piirissä olevien lasten määrä pysyy lähitulevaisuudessa suhteellisen samana, on tuen kustannusvaikutus vuositasolla reilut 200 000 euroa. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana reilulla parillakymmenellä lapsella mikäli nämä lapset olisivat sijoittuneet päivähoitoon, olisivat tämän suuruisen lapsiryhmän henkilöstökustannukset olleet n. 100 000 euroa. Sivistyslautakunnan talousarviossa vuodelle 2011 määrärahaa kuntalisän maksamiseksi on noin kahdeksalle kuukaudelle yht. 144 000 euroa. Mikäli kuntalisän maksamista jatkettaisiin 1.9.2011 eteenpäin, edellyttäisi se kunnanvaltuustolta lisämäärärahan myöntämistä loppuvuodelle 2011 vähintään noin 60 000 euroa. Kansaneläkelaitoksen kanssa tehty sopimus edellyttää, että kunta ilmoittaa kuntalisän muutoksista Kansaneläkelaitokselle viimeistään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa (LKYTL 20 ). Sopimus tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31.elokuuta 2011 asti. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti lakkaavaksi kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan kustannuspaikalle 365. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan. - ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ettei lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Keskustelun aikana jäsen Calin esitti, että lautakunta päättää esittelijän muutetusta ehdotuksesta poiketen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.8.2011 jälkeen toistaiseksi ja kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon 60 000 euron lisämäärärahan kuntalisän käyttökokeilusta aiheutuviin kustannuksiin 1.9.-31.12.2011 väliselle ajalle. Varajäsen Lönn kannatti jäsen Calinin esitystä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että oli syntynyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys, jonka vuoksi oli suoritettava nimenhuutoäänestys. Esittelijän pohjaehdotusta kannattaneiden tuli äänestää JAA ja jäsen Calinin esittämää ja varajäsen Lönnin kannattamaa esitystä kannattaneiden tuli äänestää EI. Käydyssä nimenhuutoäänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: 6 JAAääntä, 3 EI-ääntä. JAA-äänen antoivat jäsen Hautamäki, jäsen Huittinen, jäsen Paasikivi, jäsen Halonen, jäsen Alho ja jäsen Savinainen. EI-äänen antoivat puheenjohtaja Gottberg, varajäsen Lönn ja jäsen Calin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun ehdotuksen tulleen kokouksen päätökseksi. Lautakunta päätti - todeta lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että o Lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua ei tule jatkaa. Kuntalisän vaikutusten arvioinnin perusteella on todettava, että vaikka kuntalisällä tuetaan lasten kotihoitoa ja sen myötä lasten päivähoidon aloituksen lyhytkestoista siirtämistä, ei kuntalisä poista tai vähennä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla investointitarpeita. ==== o Kokeilun jatkaminen vuoden 2011 loppuun edellyttäisi, että kunnanvaltuusto myöntää sivistyslautakunnan talousarvioon vähintään 60 000 euron lisämäärärahan. KH 46 Käsittely: ehdottaa kunnanvaltuustolle, ettei kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketa 31.8.2011 jälkeen. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Parviainen Ryynäsen kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle että lasten kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.12.2012 saakka. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Parviaisen esitystä äänestävät ei. Äänestyksessä Parviaisen esitys voitti äänin 7 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin, Nordström, Parviainen, Ryynänen) 4 (Kaisla, Penttinen, Rahkola-Toivanen, Sarviaho). ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kotihoidon kuntalisän käyttökokeilua jatketaan 31.12.2012 saakka. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 TEKNLTK:8 /2010 KH 47 UUDEN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN TYYSKYLÄN ALUEELLE TEKNLTK 9.3.2010 29 Toiminta Svartbäckissa loppui viime vuodenvaihteessa. Syynä on, että rakennus on kauan odottanut peruskorjausta ja nyt erinäiset ongelmat sisäilman laadussa johtivat siihen, että toiminta muutti väliaikaisiin tiloihin Västanlidissä. Vuokrasopimus Västra Sjundeå Ungdomsföreningin kanssa on määräaikainen ja solmittu 18 kuukaudeksi. Kiireellisesti on päätettävä missä ja miten toiminta jatkuu. Tammikuussa on rakennuksen lattiat avattu, niin, että voidaan tarkemmin tutkia miten suuria vahinkoja rakenteissa on. Rossipohjan rakenteet osoittautuivat osittain vaurioituneiksi, mutta ne ovat kuivat. Ei ole voitu havaita näkyviä kosteusvaurioita sienikasvuineen. Svartbäckin sijainnin, kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen olisi sääli, jos rakennus jätettäisiin oman onnensa nojaan. Alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan rakennusta muutettaisiin kovalla kädellä, on kyseenalaistettava. Rakennus pitäisi korjata talon omilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa, ettei pohjasuunnitelmaan tehdä suuria muutoksia, van että keskitytään olemassa olevaan huonejakoon. On kuitenkin harkittava keittiön ja märkätiloja sisältävän lisärakennuksen tekemistä. Lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja ojitus on kuitenkin uusittava, mutta ulkokuori kelvannee vielä muutaman vuoden. Yläkerta, joka toimii toimistona, vaatii kevyen korjauksen. Ensimmäisen kerroksen pohjoinen osa on niin hyvässä kunnossa, että kevyt pintakorjaus riittää tilojen saattamiseksi tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Päiväkodin johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että myös henkilökunta toivoo, että vanha rakennus saatetaan kuntoon. Tällaisen hankkeen kustannuksia on vaikea arvioida kun vielä ei ole olemassa suunnitelmia, mutta ne lienevät noin 500.000 euroa. Korjauksen vaihtoehtoja ovat: Uusi, irtotavarasta rakennettava päiväkoti, n. 1 000 000 euroa Uusi moduulipäiväkoti n. 400 000 euroa Vuokrattava moduulipäiväkoti, 10 v. n. 35 000 euroa/v Moduulipäiväkoti voidaan sijoittaa kirkonkylään tai keskustaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 (MM) Käsittely: Kauniin rakennuksen ja tontin huomioon ottaen tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäckin päiväkoti korjataan. Korjauksen suunnittelu aloitetaan kiireellisesti. Varajäsen Raivio ehdotti, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu toiselle tontille käynnistetään. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta eriävä kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa esittelijän ehdotusta, äänestää jaa ja joka kannattaa varajäsen Timo Raivion ehdotusta äänestää ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Ekström, Nygård) ja 6 ei ääntä (Tuomi, Parviainen, Kaisla S, Kaisla H, Uusi-Eskola, Raivio). KH 19.4.2010 94 Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että tekninen lautakunta oli päättänyt hyväksyä varajäsen Raivion ehdotuksen eli ehdottaa kunnanhallitukselle, että Svartbäck myydään purkukuntoisena ja uuden päiväkodin suunnittelu aloitetaan. ==== Svartbäckin päiväkotirakennus on vanha ja tällä hetkellä terveysviranomaisen määräämässä käyttökiellossa sisäilman ongelmien vuoksi. Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö ovat tällä hetkellä väliaikaisesti hajasijoitetut Västanlidin nuorisoseuran tiloihin ja Päivärinteen puukouluun. Terveysviranomaisen väliaikainen lupa em. tilojen käytölle on myönnetty tammikuun 2010 alusta enintään 1,5 vuodeksi ts. 1.8.2011 Svartbäckin päiväkodin lapset ja henkilöstö tarvitsevat toimintatilat. Svartbäckin päiväkodin peruskorjaamisesta ja laajentamisesta on laadittu hankesuunnitelma 5.6.2009, jonka perusteella muutos- ja laajennustöiden perustamiskustannuksiksi arvioitiin 963 000. Tiloissa on toiminnan pois siirtämisen jälkeen tehty tarkempia tutkimuksia avaamalla mm. lattiarakenteita. Tutkimustulosten pohjalta on voitu yksilöidä välttämättömät korjauskohteet ja arviona on esitetty 500 000 kustannusarviota. Tämä ei sisällä laajennusosaa, vaan tilojen uudelleen sijoittelua rakennuksen sisällä. Uuden päiväkodin rakentaminen on 500 000 1 000 000 luokkaa, riippuen siitä, mitä toimintaa siihen sisällytetään. Svartbäckin päiväkodin toimintatilojen käyttöä ja peruskorjausta koskeva arviointi tulee kytkeä Pohjois-n ja Lappersin alueen väestönkehityk- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 seen ja sen vaatimaan palvelutarpeen kehitykseen. Lisäksi tulee huomioida palveluiden eri tuotantotapojen erilainen tilantarve. Käsittely: palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: palauttaa asian opetus- ja tekniselle lautakunnalle ja edellyttää, että 1. sivistystoimi valmistelee Pohjois-n ja Lappersin alueen nykyisen väestön palvelutarveanalyysin ja tekee ennusteen palvelutarpeen kehityksestä väestön kehityksen pohjalta yhdessä teknisen toimen kaavoittajan kanssa 2. tekninen toimi laatii vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat yhdessä taloushallinnon kanssa sivistystoimelta saamiensa tilatarpeiden pohjalta. Suojelutilanne Svartbäckin osalta selvitetään. 3. Selvitysten tulee valmistua kunnanhallituksen 21.6.2010 kokoukseen. OPLTK 17.6.2010 89 Liite 12 Käsittely: Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. ==== Opetuslautakunta antaa kunnanhallitukselle varhaiskasvatuksen tarveselvityksensä Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin aluetta koskien liitteen mukaisesti. Opetuslautakunta päättää 1) hyväksyä tarveselvityksen ja 2) esittää edelleen kunnanhallitukselle, että se hyväksyy tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen-lappersin alueelle liitteenä olevaan varhaiskasvatuksen tarveselvitykseen perustuen. Jäsen Gottberg ehdotti jäsen Anderssonin kannattamana moduulin rakentamista akuutin tarpeen kattamiseksi neljän ryhmän tarpeisiin. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät jaa ja jäsen Gottbergin ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Jäsenet Alho, Paasikivi, Rahkola-Toivanen, Ryynänen ja Halonen äänestivät jaa. Jäsenet Andersson, Gottberg ja Backman äänestivät ei. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 25 KH 21.6.2010 152 Liite 1 Käsittely: Ehdotuksen mukaan lisäyksellä, että opetuslautakunta vaatii, että kunnanhallitus käsittelee viime vuonna tehdyn asiantuntijaraportin ja korostaa että opetuslautakunnalla ei päätöksenteossa ole sitä ollut käytössään. Lisäksi opetuslautakunta valtuuttaa vt. sivistystoimenjohtajan tekemään tarkentavat vaihtoehtoiset ennustelaskelmat. ===== 1. merkitsee tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päättää hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. Asia käsiteltiin asian 155 jälkeen. Päätösehdotus liitteineen jaettiin kokouksessa. Nordström Laaksosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska tehtyä pöydällepanoehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian pöydälle panoa äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). Nordström Haanpään kannattamana ehdotti, että Svartbäckin kunto kartoitetaan lattiat avaamalla. Koska tehtyä ehdotusta vastustettiin, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Nordströmin muutosehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6 (Lovén, Paasikivi, Hintikka, Penttinen, Ryynänen, Vierinen) 5 (Haanpää, Karell, Laaksonen, Nordström, Andersson). TEKNLTK 1.2.2011 8 Liitteet 3, 4 1. merkitsi tehdyt selvitykset tiedoksi 2. päätti hyväksyä tarveselvityksen ja käynnistää uuden päiväkodin suunnittelun Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle liitteenä olevaan tarveselvitykseen perustuen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 26 Oheismateriaalia Päiväkotihankkeen toteuttamista on jatkettu kunnanhallituksen 21.6.2010 152 päätöksen pohjalta, jonka mukaan teknisen toimiston tulee käynnistää uuden päiväkodin suunnittelu Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueelle. Samalla on valmisteltu myös Svartbäckin nykyisen päiväkotirakennuksen toimintakunnon säilyttäviä toimia. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 18.10.2010 laatiman raportin mukaan rakennus käyttöiän jatkaminen edellyttää huomattavia korjaustöitä ja on vaativa ja haastava prosessi. Nykyisen päiväkotirakennuksen tulevaisuuteen liittyvät päätökset tuodaan lautakunnan ratkaistavaksi erikseen. Svartbäckin päiväkodin väistötilana toimivan Västra Sjundeå Ungdomsföreningin tilan vuokrasopimusta on jatkettu vuoden 2011 loppuun. Väistötilat eivät kuitenkaan sovellu erityisen hyvin päiväkotikäyttöön, jonka vuoksi päiväkotihankkeen kiirehtiminen on tärkeää. Kunnalla ei ole omistuksessaan uudelle päiväkotirakennukselle sopivaa tonttia Svartbäckin ja pohjoisen Lappersin alueella. Sen sijaan em. alueita lähellä olevalla Tyyskylän alueella kunnalla on tontti, joka soveltuu kaavallisesti päiväkotirakentamiselle. Tontti, jonka rekisterinumero on R:No 755-467-1-163, on kooltaan noin 3400 neliötä. Tontilla on rakennusoikeutta 1770 neliötä. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 15.11.2010 90 varannut talousarviokäsittelyn yhteydessä 1,15 miljoonaa euroa investointimäärärahaa päiväkotiratkaisuihin vuodelle 2011. Tekninen toimisto on syksyn aikana kilpailuttanut uuden päiväkodin rakentamistyöt KVR-urakkana. KVR-urakkamuotoon päädyttiin sen vuoksi, koska teknisen toimiston henkilöstöresurssit olivat syksyllä, ja ovat edelleen vähäiset. KVR-urakalla tarkoitetaan sellaista toteuttamismuotoa, jossa urakoitsija huolehtii kokonaisuudessaan rakennuskohteen toteuttamisesta, myös suunnittelusta ja hankkeen kokonaiskoordinoinnista. Tarjouksia saatiin viisi. Saatujen tarjousten hintahaarukka oli 910000-1394000 euroa (alv 0 prosenttia) ja urakkaan kuuluivat myös ulkoalueet ja ulkoleikkivälineet. Uusi päiväkoti on mitoitettu 3 lapsiryhmälle eli 43 lapselle. Urakkaneuvotteluja ei ole käynnistetty, koska päiväkotihankkeen hankesuunnitelmaa ei ole hyväksytty. Uuden päiväkodin rakentamista ja Svartbäckin päiväkodin korjaamista päiväkotikäyttöä varten on vertailtu seuraavasti: Lautakunta Kunnanvaltuusto