KATSAUS Tiina Huusko Auli Tormonen Kuntoutus tie parempaan elämään Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa väestön työ- ja toimintakykyä, edistää terveyttä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan. Kuntoutuksen tulisi vastata sekä yksilön että yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Yksilön ja yhteiskunnan kohtaamat haasteet ja riskit ovat jossain määrin ennakoitavissa. Ne voivat kuitenkin ajankohtaistua myös yllättäen taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Vuosi 2008 oli Kelan kuntoutustoiminnan kannalta merkittävä. Kuntoutuksen lähivuosien keskeiset linjaukset ja toimenpiteet on koottu Kuntoutuksen kehittämisohjelmaan 2015. Kehittämisohjelman periaatteet pohjautuvat Kelan strategiaan ja sen valmistelussa on otettu huomioon myös Kelan Etuusohjelmassa 2015 esitettyjä näkökulmia. Ohjelman toiminta-ajatus Kuntoutus tie parempaan elämään on johdettu Kelan toiminta-ajatuksesta Elämässä mukana muutoksissa tukena, jonka mukaan Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Kuntoutuksen kehittämisohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Sen valmistelusta on vastannut Terveys- ja toimeentuloturvaosaston (1.1.2009 alkaen Terveysosasto) kuntoutusryhmä. Kelan johtoryhmä on hyväksynyt ohjelmassa esitetyt näkemykset. 58 Kuntoutus 1 2009
Kelan kuntoutuksen juuret Kuntoutus on ollut osa Kelan toimintaa sen alkuajoista lähtien. Kelan kuntoutustoiminta pohjautuu vuoden 1937 ja vuonna 1956 uudistettuun kansaneläkelakiin sekä vuonna 1964 voimaan tulleeseen sairausvakuutuslakiin. Vuoden 1937 kansaneläkelain kuntoutussäännöksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voitiin antaa työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi sairaanhoitoa, ammattiopetusta, työvälineitä ja muita apuneuvoja. Työkyvyttömyyden estämiseksi voitiin antaa sairaanhoitoa. Tästä kansaneläkelain säännöksestä Kelan kuntoutus lähti vähitellen kehittymään, monipuolistumaan ja laajenemaan. Vuonna 1991 toteutettiin kuntoutuksen laaja-alainen lainsäädäntöuudistus. Siihen sisältyi Kelan kuntoutustoiminnan kannalta kolme merkittävää uutta lakia: laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta, kuntoutusrahalaki ja laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Kelan järjestämä kuntoutus jakautui tuolloin järjestämisvelvollisuuden ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiriin kuuluvaan toimintaan. Järjestämisvelvollisuus koski vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan nykyinen kuntoutustoiminta perustuu 1.10.2005 voimaan tulleeseen lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Uudistuksella pyrittiin selkeyttämään Kelan aikaisempaa kuntoutuslainsäädäntöä. Lain mukaan Kelan on järjestettävä vajaakuntoisten ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. 90 000 Lkm 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1970 75 1980 85 1990 95 2000 05 Huom. Ei sisällä kuntoutusajan toimeentuloturvaa/kuntoutusrahaa saaneita. Timo Partio, AT/Tilastoryhmä 21.1.2008 Kuvio 1. Kuntoutujat vuosina 1968 2007. Lähde: Kela. Kuntoutus 1 2009 59
Harkinnanvaraisena, määrärahasidonnaisena kuntoutuksena Kela voi järjestää myös muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan kuntoutusasiakkaiden lukumäärä on kasvanut alkuaikojen vajaasta 5 000:sta lähes 88 000:een. Vastaavasti kuntoutuksen kus tan nukset ovat kasvaneet muutamasta miljoo nasta noin 233 miljoonaan euroon. Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapah tu vat taloudelliset ja asennemuutokset vaikut tavat olennaisesti kuntoutuksen haastei siin. Väestön ikääntyminen, globalisaatio, työelä män muutokset, lisääntyvät mielen tervey den ongelmat, lasten ja nuorten syrjäyty minen, omais hoitajien määrän kasvu, maahan muuton lisääntyminen ja monet muut yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat omalta osaltaan koko Kelan palvelutoimintaan, kuntoutus mukaan lukien. Kelan kuntoutuksen vahvuuksina pidämme - vahvaa sitoutumista kuntoutuksen kohdentamisessa alueelliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen - vankkaa kokemusta kuntoutuspalvelujen järjestämisestä - systemaattista auditointitoimintaa - palvelujen järjestämistä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä sekä - laajaa yhteistyötä järjestöjen, palvelujentuottajien ja terveydenhuollon kanssa. Keskeiset haasteemme liittyvät - kuntoutusasiakkaaseen - Kelan rooliin kuntoutuksen järjestäjänä - palvelujen hankintaan ja - kuntoutuksen tuloksellisuuden mittaamiseen. Kuntoutuksen kehittämis - ohjelman tavoitteet Olemme kiteyttäneet Kuntoutuksen kehittämisohjelman 2015 keskeiset tavoitteet neljään toimenpidelinjaukseen: 1. Varmistamme asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toimivuuden ja tuloksellisuuden. 2. Terävöitämme Kelan roolia valtakunnallisena kuntoutuksen toimijana ja kehittäjänä. 3. Parannamme hankintamenettelyn joustavuutta, tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. 4. Kehitämme toimivan raportointijärjestelmän kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamiseksi ja kehittämisen tueksi. Asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toimivuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi pyrimme mm. - kehittämään etuusprosessien toimivuutta siten, että ne tukevat kuntoutuksen oikea-aikaista käynnistymistä ja toteutumista - tehostamaan kuntoutusta järjestävien tahojen ja sidosryhmien yhteistyötä esimerkiksi kuntoutuksen suunnittelussa - lisäämään sähköisten viestintävälineiden käyttöä ja kehittämään mm. sähköisen interaktiivisen kuntoutussuunnitelmalomakkeen ja - parantamaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ja sen avulla sitoutumista kuntoutukseen. Tavoitteena on myös, että vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat haastatellaan ja että 60 Kuntoutus 1 2009
heille nimetään tarvittaessa oma kuntoutusasioiden hoitaja tai tiimi. Kuntoutuksen päätöksentekoa pyrimme tukemaan selkeillä etuusohjeilla ja atk-järjestelmiä kehittämällä. Kelan roolia valtakunnallisena kuntoutuksen toimijana ja kehittäjänä pyrimme terävöittämään mm. kuntoutuslainsäädäntöön vaikuttamalla. Tavoitteemme on, että harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia siirrettäisiin Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan kuntoutukseen. Myös vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajaa tulisi nostaa, vaikeavammaisuuden määritelmää täsmentää ja tarvittaessa vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen edellytyksenä oleva kytkentä vammaisetuuksiin poistaa. Lisäksi Kelan roolia ikäihmisten kuntoutuksessa tulisi selkiyttää. Osallistumme aktiivisesti myös kuntoutuksen kehittämistyöhön. Sen painopisteitä ohjelmakaudella ovat vaikeavammaisten kuntoutus, työhönkuntoutus, mielenterveyskuntoutus, geriatrinen kuntoutus ja työnjaosta sopiminen terveydenhuollon kanssa, lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus sekä maahanmuuttajien kuntoutustarpeiden selvittäminen. Hankintamenettelyn joustavuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamisen tavoitteena on mm. - selkiyttää hankintamenettelyä ja saada se entistä joustavammaksi - tukea asiakkaan valintamahdollisuuksia - kehittää vaihtoehtoisia hankintamenettelyjä esimerkiksi palvelusetelikokeilun ja rahoitusyhteistyön avulla. Kehittämisohjelman viimeisenä toimenpidelinjauksena on toimivan raportointijärjestelmän kehittäminen kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamiseksi ja kehittämisen tueksi. Tähän liittyen tavoitteena on - luoda rekisteri- ja järjestelmäpohjainen raportointimalli kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin - kehittää mittareita ja menetelmiä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin ja - tehdä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä raportointijärjestelmän kehittämisessä. Pyrimme myös aktiivisesti vaikuttamaan sähköisen sairauskertomuksen kehittämiseen niin, että tulevaisuudessa kuntoutukselle saadaan kansallinen laatujärjestelmä. Kehittämisohjelman tavoitteet ovat laajoja ja monipuolisia. Niiden suunnittelu ja toteuttaminen vaatii riittävästi aikaa ja resursseja. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta yhteistyö asiakkaan ja eri toimijoiden kanssa on hyvin keskeistä. Toivomme, että yhteistyö kuntoutuksessa jatkuisi Kelassa ja sen ulkopuolella edelleen vilkkaana ja rakentavana ja että kuntoutus voisi tarjota Kelan kuntoutusasiakkaille tien parempaan elämään. Visiomme on, että - Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina - kuntoutuspalvelut tukevat työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä - kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia Kuntoutus 1 2009 61
- kuntoutujan yksilölliset tavoitteet vaikuttavat palvelujen toteutukseen ja Kelan kuntoutuspalvelut kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen - kuntoutusetuuksia ja -asioita hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt. LT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Tiina Huusko työskentelee kuntoutuspäällikkönä Kelassa. VTM Auli Tormonen työskentelee pääsuunnittelijana Kelassa. Koko Kuntoutuksen kehittämisohjelman voi tilata Kelasta: lomakevarasto@kela.fi. tai puh. 020 634 7703. 62 Kuntoutus 1 2009