Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät koostuvat alueidenkäytön suunnittelusta, asumisesta ja rakentamisesta sekä luonnon ja ympäristön suojelusta. Hallinnonala edistää luonnon, yhdyskuntien, ihmisten elinolojen sekä talouden ja kulttuurin kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, asunto-olojen kehittäminen sekä rakennetun kulttuuriympäristön hyvä hoito. Keskeiset ympäristökysymykset, kuten ilmastomuutos, otsonikerroksen oheneminen, biologisen monimuotoisuuden turvaaminen, Itämeren tilan parantaminen ja ympäristön muu pilaantumisen ehkäiseminen ovat suurelta osin rajat ylittäviä ja niiden ratkaisut vaativat jatkossakin kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisten sopimusten toimeenpano kansallisesti edellyttää alueellisia ja paikallisia toimia. Hallinnon ohjauskeinoista ovat eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden päätöksentekoon vaikuttaminen ja ympäristötavoitteiden sisällyttäminen tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja käyttöön nousseet entistä tärkeämmiksi. Ympäristösuojelun tehostamisessa korostuu ympäristöpolitiikan yhdentämisen myötä jokaisen hallinnonalan vastuu oman alansa ympäristötavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu paineena kaavoitukseen, rakentamiseen ja asumiseen. Toisaalta vähenevän väestön alueet vaativat erityisiä toimenpiteitä. Rakentamisen laadulle ja ekologiselle kestävyydelle asetetaan kasvavia vaatimuksia. Kansainvälinen yhteistyö EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan toteuttamiseen vaikutetaan Itämeren, Barentsin, arktisen alueen sekä pohjoismaiden ympäristöyhteistyössä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalla edistetään Venäjän ja Baltian maiden ympäristöongelmien ratkaisua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vahvistetaan ympäristöhallintoa. Ympäristöasiat sisällytetään myös taloudelliseen, erityisesti energia- ja liikenneyhteistyöhön. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n kuudennen ympäristöohjelman, EU:n kestävän kehityksen strategian ja eri sektoreille laadittujen ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä edistävien strategioiden toimeenpanoon. EU:n laajentumisneuvotteluissa pyritään siihen, että hakijamailla on edellytykset toimeenpanna EU:n ympäristölainsäädäntö ennen jäsenyyttä. Osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan toteutusohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan ja sen toimintasuunnitelman toimeenpanoon. Lähialueyhteistyössä tavoitteena on parantaa erityisesti kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä Itämeren suojelua, vähentää Suomeen tulevia saasteita sekä edistää EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanoa Baltian maissa. Jatketaan kestävän metsätalouden yhteistyötä Venäjän kanssa ja toteutetaan kaavoituksen kehittämishankkeita Baltian maiden kanssa. EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyöohjelman osana oleva ympäristöohjelma etenee. Selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtääviä yhteishankkeita. Osallistutaan elokuussa 2002 järjestettävään YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen (Rio + 10) ja sitä edeltävään valmisteluprosessiin, jossa käsitellään Agenda 21:n ja muiden Rion sitoumusten toimeenpanoa. Suomi toimii arktisen neuvoston ja sen kahden työryhmän puheenjohtajana vuonna 2002. Neuvoston kestävän kehityksen projekteista pyritään luomaan tavoitteellinen ohjelmakokonaisuus, johon eri hallinnonalat osallistuvat aktiivisesti. Pohjolan kestävän kehityksen strategiaa toteutetaan kansallisesti hallinnonalojen yhteistyönä; pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toimeenpanosta vastaavat ympäristöministeriöt. Vesien ja maaperän suojelu Vesiensuojelussa on tavoitteena, että Itämeren ja sisävesien ravinnekuormitus vähenee Suomessa vuoteen 2005 mennessä noin puoleen 1990-luvun alkupuolen tasosta. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja hyvä laatu turvataan ja pohjavesiin kohdistuvia riskejä vähennetään. Vesiensuojelua tehostetaan erityisesti maataloudessa ja haja-asutuksessa. Maatalouden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

päästöjä vähennetään EU:n maatalouden ympäristöohjelman sekä nitraattiasetuksen toimeenpanolla. Pintavesien tilaa parannetaan myös yhdyskuntien siirtoviemäreitä rakentamalla ja vesialueita kunnostamalla. EY:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoa valmistellaan kehittämällä seurantaa, suunnittelua ja arviointia vesien tilavaatimusten määrittelyä aluekohtaisten toimenpideohjelmien laatimista varten. Lähialueilta Suomeen ja Itämereen kohdistuvia päästöjä vähennetään. Öljy- ja kemikaalikuljetusten aiheuttamat riskit Itämerellä pyritään minimoimaan. Maaperän pilaantuminen ja tilan huononeminen estetään ja syntyneitä vaurioita korjataan. Ympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavien aineiden päästöjä ilmaan ja niiden laskeumaa vähennetään, ja aineista luonnolle aiheutuvat haitat pyritään minimoimaan. Ympäristön tilaa parannetaan yhteisviemärihankkeilla, puhdistamalla pilaantuneita maa-alueita ja kunnostamalla pilaantuneita vesistöjä. Ilmastopolitiikka Kansainvälisen ilmastosopimuksen perimmäisenä tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet tasolle, joka ei vaaranna ilmakehän tilaa ja toimintaa. Suomen tavoitteena on osaltaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja kansallisessa ilmastostrategiassa määritellyllä tavalla. Kioton pöytäkirjassa esitettyjen joustavuusmekanismien kehittämistä ja käyttöä edistetään sekä EU:ssa että osana Suomen ympäristöpoliittisia ulkosuhteita lähialueilla, siirtymätalousmaissa ja kehitysmaissa. Kasvihuonekaasupäästöjen inventointija raportointijärjestelmiä kehitetään kansainvälisten sopimusten ja EU:n lainsäädännön velvoitteiden mukaisiksi. Kansallisiin toimenpiteisiin ja kansainvälisiin neuvotteluihin tarvittavaa tietopohjaa vahvistetaan. Vahvistetaan kehitysja siirtymätalousmaiden valmiuksia osallistua kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin ja sopimusten toimeenpanoon. Kestävä yhdyskuntakehitys ja alueidenkäyttö Huolehditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen tavoitteiden ja vaatimusten huomioonottamisesta suunnitteluja hallintokäytännössä oppaiden, ohjauksen ja valvonnan sekä niitä palvelevan tutkimuksen avulla. Parannetaan alueiden käytön ohjauksen edellytyksiä kehittämällä kaavoituksen ja ympäristömuutosten seurantamenetelmiä. Huolehditaan valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisestä kaavoituksessa ja keskeisimpien valtion viranomaisten alueidenkäyttöön liittyvässä toiminnassa. Seurataan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta hallinnon ja oikeuskäytännön osalta sekä erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien, kaupan suuryksiköiden sijoittumisen, kuntien välisen yhteistoiminnan ja viranomaisten voimavarojen näkökulmista. Edistetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta eheyttävää kuntien suunnitteluyhteistyötä. Pienten kuntien suunnitteluvalmiuksia parannetaan aluearkkitehtitoiminnalla. Edistetään yhdyskuntien kestävää kehitystä. Huomiota kiinnitetään lähiöiden, kaupunkikeskustojen, maaseutuympäristöjen sekä väestöltään vähenevien taajamien ja kasvukeskusten kehittämiseen. Tuetaan rakennusperinnön säilymistä ja hyvää hoitoa sekä kulttuuriympäristöjen vaalimista. Huolehditaan kansallisen rakennusperintöstrategian toimeenpanosta. Kehitetään asemakaavan toteuttamisvastuita ja yhdyskuntarakentamisen kunnallisia rahoitusjärjestelmiä. Elinympäristön hyvä laatu Tavoitteena on, että kaikilla kansalaisilla on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Pyritään huolehtimaan siitä, että elinympäristöjä kehitetään eri väestöryhmien tarpeisiin, uudet vuorovaikutteiset, kansalaisyhteiskuntaa vahvistavat toimintatavat ovat käytössä sekä kansalaisilla, elinkeinoelämällä ja hallinnolla on ajanmukainen tieto elinympäristön tilasta ja muutoksista. Edistetään suunnitelmallisuutta yhdyskuntien kehittämisessä sekä suunnitelmien vaikutusten asianmukaista arviointia. Kiinnitetään huomiota rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman vaalimiseen, rakentamisen kestävyyteen ja ekologisuuteen sekä asuntotuotannon monipuolisuuteen. Tavoitteena on vähentää terveellisyys- ja turvallisuushaittoja ja -riskejä elinympäristössä. Taajamien ilman epäpuhtauksia sekä melulle ja tärinälle altistumista pyritään vähentämään. Tietämystä haitallisten aineiden aiheuttamista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

riskeistä lisätään. Vaarallisimpien aineiden päästöt lopetetaan vaiheittain ja geneettisesti muutettujen organismien ympäristöriskit pyritään hallitsemaan. Rakentamisessa pyritään parantamaan sisäilmaston laatua uudistamalla asianomaiset määräykset ja ohjeet. Sisäilmavuonna 2002 jaetaan kaikille sidosryhmille uusinta tutkimus- ja ohjaustietoa hyvän sisäilman merkityksestä rakennusten käyttäjien terveydelle, viihtyvyydelle ja työskentelyn tehokkuudelle. Parannetaan alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien rakennusvalvonnan tietämystä sisäilma-asioista. Rakennusten ääneneristävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan opastavaa aineistoa rakentamisratkaisuista, jotka täyttävät uusien määräysten tiukentuneet vaatimukset. Elinympäristön laatua parannetaan ottaen huomioon vanhusväestön kasvava osuus koko väestöstä. Asumisen uustuotannon laatua kehitetään erityisesti vanhusten esteettömän liikkumisen parantamiseksi ja heidän yksin asumisestaan aiheutuvien turvallisuusriskien vähentämiseksi. Edistetään rakentamismääräyksin ja ohjein sekä taloudellisin tuin hissien rakentamista. Luonnonvarojen kestävä käyttö Tavoitteena on talouden ekotehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen luonnon vastaanottokyvyn mukaiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan aine- ja materiaalitalouden toimijoihin. Taloudellista ohjausta pyritään lisäämään. Edistetään luonnon- ja kulttuuriarvojen huomioon ottamista luonnonvarojen käytössä. Yhteensovitetaan pohjavesien suojelua ja kiviainesten käyttöä. Edistetään uusiutumattomien kiviainesvarojen kierrättämistä ja korvaavien aineksien käyttöä. Jätteiden määrän kasvua hillitään ja jätteistä pyritään hyödyntämään taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti noin kaksi kolmasosaa vuoteen 2005 mennessä. Ympäristöklusterin tutkimusohjelman avulla luodaan kattava tietopohja kansantalouden ja tärkeimpien tuotannonalojen ekotehokkuudesta ja elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden yhdentämistä tietoyhteiskuntahankkeisiin ja kestävien ratkaisujen kehittämiseen. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman mukaisesti. Luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaisesti huolehditaan eliölajien ja luontotyyppien suotuisasta suojelun tasosta. Suojelutoimia pyritään tehostamaan valmistuneiden luonnonsuojelualueverkoston edustavuuden kokonaisarvioinnin ja lajien uhanalaisuustarkastelun perusteella. Etelä-Suomen metsiensuojelutoimikunnan ehdotusten pohjalta kehitetään metsien suojelua Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin alueilla. Luonnonsuojelualueiden hoidon rahoitusta suunnataan entistä enemmän luonnon ennallistamiseen ja hoitoon. Natura 2000 -verkoston kansallinen valmistelu saatetaan loppuun. Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuonna 1996 päätetyn kokonaisrahoitusohjelman mukaisesti. Natura-alueiden hoitoa ja käyttöä tehostetaan yhteisesti sovittavien periaatteiden pohjalta. Natura 2000 -verkoston toimeenpanossa ja hoidossa hyödynnetään EU:n rahoitusta. Arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien hoitoa edistetään maisemanhoitosuunnitelmilla sekä käytännön kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä. Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan. Toteutetaan työllisyyttä tukevaa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimenpideohjelmaa. Asuntomarkkinoiden toiminta ja tuleva asuntokanta Edistetään asuntojen tarjonnan ja kysynnän alueellisen tasapainon sekä asuntomarkkinoiden toimivuuden toteutumista. Toimitaan kasvavien seutujen asuntotuotannon esteiden vähentämiseksi. Kohdistetaan valtion tukema asuntotuotanto pääosin niille alueille, joilla asuntojen tarjonta on riittämättömintä kysyntään nähden. Jatketaan valtion ja kuntien yhteistyötä asuntomarkkinoiden tasapainon edistämiseksi. Edistetään tiiviin pientalorakentamisen ratkaisuja ja kaupunkimaisten pienimuotoisten kerrostaloalueiden syntymistä erityisesti Helsingin seudulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Väestöltään vähenevillä seuduilla toimitaan ensisijaisesti olemassa olevan asuntokannan käytön tehostamiseksi. Samalla näillä seuduilla pyritään tukemaan asuinympäristön kehittämistä ja varaudutaan osallistumaan pysyvästi tyhjinä olevien aravavuokra-asuntojen määrän vähentämisestä aiheutuvien kustannusten jakamiseen. Jatketaan toimia asunnottomien määrän vähentämiseksi. Ekologisesti kestävä rakentaminen ja rakentamisen ohjaus Tavoitteena on rakentamisen ekotehokkuuden parantaminen ja erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen osana kansallista ilmastostrategiaa saattamalla voimaan kireämmät lämmöneristys- ja ilmanvaihtomääräykset sekä edistämällä määräyksissä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Taloudellista ohjausta päästöjen vähentämiseksi asuntorakentamisessa ja asuntokannan korjaamisessa parannetaan täsmentämällä valtion korjausavustusten ehtoja ja tukemalla energiakatselmuksia. Kehitetään toimintamallia rakennusten elinkaaritarkastelujen avuksi käyttöikäsuunnittelusta lähtien. Edistetään rakennushankkeiden ympäristövaatimusten hallintaa. Toteutetaan toimenpiteitä ja kehittämisohjelmia, joiden tavoitteena on kehittää asuntokantaa ja asuntoalueita pienkerrostalojen, kaupunkipientalojen ja rivitalojen lisäämiseksi. Parannetaan uustuotannon laatua erityisesti liikkumisen esteettömyyden ja turvallisuuden osalta siten, että vanhenevan väestön asumistarpeet otetaan entistä paremmin huomioon. Huolehditaan rakennustuotteiden sisämarkkinoiden norminannossa, eurooppalaisessa standardoinnissa ja rakentamismääräyskokoelman uusimisessa kansallisen oikeus- ja hallintokulttuurin säilyttämisestä ja ilmastostamme aiheutuvien erityispiirteiden huomioimisesta. Tarkistetaan rakentamismääräysten ja erityisesti palomääräysten sisältö euroluokkien mukaisiksi. Seurataan rakennustuotteiden markkinavalvonnan käynnistymistä ja kehitetään seurantajärjestelmää. Seurataan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta ja laatua parantavien uusien menettelyjen käyttöönottoa kuntien rakennusvalvonnassa. Kuntien rakennusvalvonnan toimivuuden seurantaa kehitetään entistä paremmin alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien yhteistyössä. Hallinto ja palvelujen kehittäminen Hyvän palvelun ympäristöhallinto-projektin tuloksena laatuajattelua vahvistetaan ympäristöhallinnossa. Hallinnonalan virastojen toimintaa arvioidaan yhtenäisin kriteerein arviointisuunnitelman mukaisesti. Arviointien tulosten pohjalta hallinnon toimivuutta ja voimavarojen käyttöä tehostetaan. Huolehditaan hallinnonalan virastojen yhteistyön sujuvuudesta ja muista toimintaedellytyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön ja ympäristölupajärjestelmän hallintokäytäntöjen toimivuuden ja vaikuttavuuden riittävä yhdenmukaisuus varmistetaan. Uudistusten vaikuttavuutta seurataan. Edistetään suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Kehitetään hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin laatua. Kannustavasta ja yhtenäisestä palkkausjärjestelmästä sovitaan järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2002 alkupuoliskolla. Ympäristöhallinnon työyhteisöjen toimivuutta ja kilpailukykyä työnantajana parannetaan. Henkilöstöpolitiikan keskeisenä tavoitteena on työyhteisölle arvokkaan osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen ja siirtäminen edelleen. Ympäristöhallinnon asianhallintajärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Verkkopalveluiden ja sähköiseen asiointiin liittyviä palveluja kehitetään voimakkaasti asiakas- ja sidosryhmäpalvelun parantamiseksi sekä oman toiminnan tehostamiseksi. Viestinnällisiä valmiuksia kehitetään. Tiedonkeruuta rationalisoidaan verkkopalveluiden avulla. Tietojärjestelmiä, tietovarantojen hallintaa sekä tietohallinnon infrastruktuuria kehitetään hallinnonalan sisäisten sekä ulkoisten vaatimusten mukaisesti. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 01. Ympäristöministeriö 17 850 18 033 19 009 976 5 10. Ympäristön suojelu 22 073 21 217 21 353 136 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 54 378 45 887 47 438 1 551 3 30. Asumisen edistäminen 454 107 422 152 415 482-6 670-2 40. Alueelliset ympäristökeskukset 52 881 54 055 58 438 4 383 8 50. Ympäristölupavirastot 3 684 4 455 4 740 285 6 60. Suomen ympäristökeskus 21 040 21 248 22 425 1 177 6 70. Valtion asuntorahasto 4 025 3 437 7 804 4 367 127 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 17 282 22 774 25 170 2 396 11 Yhteensä 647 319 613 259 621 859 8 600 1 Henkilöstön kokonaismäärä 2 564 2 560 2 580 01. Ympäristöministeriö S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asunto-olojen kehittäminen. Ympäristöministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002 ovat: Kansainväliset asiat Vaikutetaan EU:n rahoitusjärjestelmien, erityisesti TACIS- ja ISPA-ohjelmien suuntaamiseen sekä edistetään kansainvälisten rahoittajien yhteistoimintaa siten, että Itämeren suojelu ja Barentsin alueen ympäristökysymykset otetaan riittävästi huomioon. Valmistellaan toukokuussa 2003 pidettävää Environment for Europe -prosessin 5. ympäristöministerikokousta vaikuttaen erityisesti siirtymätalousmaiden ympäristöpolitiikan kehittämiseen. Jatketaan aktiivista toimintaa kansainvälisten ympäristösopimusten kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä kansainvälisen ympäristöyhteistyön vahvistamiseksi. Tavoitteena on muun muassa, että hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden käytön ja päästöjen rajoittamisesta tehty sopimus, biodiversiteettisopimuksen alainen bioturvallisuuspöytäkirja ja ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja tulisivat kansainvälisesti voimaan vuonna 2002. Osallistutaan YK:n metsäfoorumin työhön ja edistetään metsien kestävää käyttöä maailmanlaajuisesti. Osallistutaan YK:n asuinyhdyskuntakehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen (Habitat+5) sekä Euroopan Neuvoston kestävän kehityksen aluesuunnitteluperiaatteiden toimeenpanoa ja kulttuuriympäristöohjelmaa koskevaan yhteistyöhön. Osallistutaan WTO:n uuteen neuvottelukierrokseen maailmankaupan vapauttamisesta edistämällä ympäristönäkökulman sisällyttämistä neuvotteluihin. Pyritään edistämään ympäristönäkökulman sisällyttämistä muiden kansainvälisten elinten toimintaan, kansainväliseen kauppapolitiikkaan sekä EU:n ja Suomen ulkosuhteisiin sekä vahvistamaan kansainvälistä ympäristöyhteistyötä. Ympäristön suojelu Edistetään ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaupan alalla ja julkisissa hankinnoissa sekä ympäristöjärjestelmien ja -merkintöjen käyttöönottoa. Vuoden 2005 loppuun ulottuvan tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman täytäntöönpanemiseksi valmistellaan jätealan säädösehdotuksia ja ohjeita, joista tärkeimpiä ovat ehdotukset valtioneuvoston asetukseksi sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja -romuista sekä kaatopaikoista annetun asetuksen muutokseksi. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti selvitetään mahdollisuus jätevero-ohjauksella vähentää kaatopaikoille sijoitettavien biohajoavien jätteiden määrää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Happamoitumista ja rehevöitymistä aiheuttavaa laskeumaa, alailmakehän otsonin muodostusta ja taajamien ilman epäpuhtauksia vähennetään vaikuttamalla EU:n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin sekä valmistelemalla näitä toimeenpanevia kansallisia määräyksiä. Kehitetään keinoja pienhiukkasten päästöjen rajoittamiseksi. Taajamien ilman laatua koskevaa seurantaa ja tiedottamista parannetaan. Valmistellaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvat meluntorjuntaa koskevat säädösmuutokset. Pyritään ympäristössä hitaasti hajoavien, kertyvien ja myrkyllisten kemikaalien käytön ja päästöjen rajoittamiseen Euroopan yhteisössä ja kansainvälisin toimin. Toimeenpannaan EU:n säännökset ja kansainväliset sopimukset geneettisesti muunnettujen organismien turvallisesta käsittelystä, käytöstä ja kansainvälisistä siirroista. Vaikutetaan Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi panemalla täytäntöön valtioneuvoston Itämeri-ohjelmaa, osallistumalla lähialueyhteistyöhön ja HELCOM-yhteistyöhön sekä tukemalla Itämeren Agenda 21:n toimeenpanoa. Edistetään Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista ja Itämeren alueen merikuljetusten turvallisuutta. Pannaan täytäntöön EY:n vesipolitiikan puitedirektiiviä valmistelemalla sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia sekä kehittämällä vesien aluekohtaista seurantaa, suunnittelua ja arviointia. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikutetaan erityisesti rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä jätehuollossa. Tuetaan Kioton pöytäkirjan joustavuusmekanismeja koskevien kokeiluhankkeiden käynnistymistä. Parannetaan kasvihuonekaasupäästöjen inventointi- ja raportointijärjestelmiä. Alueidenkäyttö Huolehditaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden toteutumisesta järjestämällä syventävää koulutusta ja valmistelemalla opasaineistoja. Arvioidaan lain toimivuutta ja edistetään lain edellyttämien voimavarojen kehittymistä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Kehitetään ja ohjataan maakuntakaavoitusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden välittämiseksi kuntakaavoitukseen ja viranomaisten toimintaan. Selvitetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisen tarve ja mahdollisuudet valtionhallinnon keskeisillä sektoreilla. Laaditaan yhdyskuntarakenteen tutkimus- ja seurantaohjelma. Ohjeistetaan rakennusperintöstrategian toteuttamista. Edistetään kulttuuriympäristöohjelmien laatimista valmistelemalla aineistoa kuntien ja maakuntien liittojen käyttöön. Jatketaan alueidenkäytön tietojärjestelmäkokonaisuuden toteuttamista ja kehittämistä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Osallistutaan EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan toteuttamisohjelmaan, Itämeren Interreg III B -ohjelman toteuttamiseen sekä EU:n kaupunkipolitiikan muotoiluun ja kaupunkiympäristöä koskevan yhteistyön kehittämiseen. Jatketaan aluesuunnittelun lähialueyhteistyötä. Ympäristövaikutusten arviointi Yhdenmukaistetaan ympäristövaikutusten arvioinnin hallintokäytäntöjä ja selvitetään arvioinnin vaikuttavuutta päätöksenteossa. Valmistellaan EU:n lainsäädännöstä aiheutuvat suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin säädösmuutokset. Luonnonsuojelu Jatketaan luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa sekä uhanalaisten lajien ja luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien suojelua. Rantojen suojelun toteutumisesta ja kustannustehokkaista toteutustavoista käynnistetään vuonna 2002 kokonaisarvio, jossa otetaan huomioon myös kokemukset 1996 uudistetusta luonnonsuojelulainsäädännöstä sekä uuden maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) vaikutukset. Edistetään metsiensuojelua Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin alueilla. Kehitetään arvokkaiden maisema-alueiden hoitoa ja suojelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Jatketaan geologisten muodostumien inventointia maa-aineslain toimeenpanon turvaamiseksi. Jatketaan luonnonsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua ja edistetään valmiiden ohjelmien käyttöönottoa. Kehitetään luonnon monimuotoisuuden seurantaa erikseen laadittujen selvitysten pohjalta. Rakentaminen Parannetaan rakentamismääräysten ja ohjeiden käytettävyyttä ja ajanmukaisuutta erityisesti sähköisessä tiedottamisessa. Kehitetään korjausrakentamisen ohjausta ottamalla tarvittaessa määräysten piiriin luvanvaraisia korjauksia. Vahvistetaan esimerkki- ja koerakentamisen tulosten käyttöä määräysvalmistelussa ja informaatio-ohjauksessa. Ryhdytään tarvittaviin toimiin kuntien rakennusvalvonnan resurssien riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen varmistamiseksi. Seurataan rakentamisen sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi valmisteltavien harmonisoitujen tuotestandardien sisältöä ja pyritään vaikuttamaan niihin siten, että rakentamisen hyvä laatu on saavutettavissa. Varaudutaan kansallisten rakentamismääräysten tarkistamiseen. Tuetaan Valtion teknisen tutkimuskeskuksen toimintaa eurooppalaisten hyväksyntälaitosten kattojärjestössä ja tehostetaan kansallista menettelyä eurooppalaisten hyväksyntäohjeiden valmistelussa. Valmistellaan uusien energiatehokkuutta säätelevien rakentamismääräysten käyttöönottoa mm. laatimalla opasaineistoa. Valmistellaan asuinrakennuskannan energiansäätösopimuksien puitemallit. Ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteiden toteutumiseksi valmistellaan tarvittavia viranomaistoimenpiteitä. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan menetelmiä uudisrakentamisen elinkaarenaikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kehitetään rakennusten ympäristöluokitusta yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan kanssa. Selvitetään kiinteistöjen käyttö- ja huolto-ohjeen käyttöä ja toimivuutta ja suunnataan kehitystyötä erityisesti käyttöikäasioihin. Uudistetaan pohjarakentamista koskevat määräykset ja ohjeet ja edistetään erilaisten paalutusmenetelmien työmaatekniikkaa ja laadun varmistusta. Asuminen Edistetään asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa muun muassa jatkamalla valtion ja näiden kuntien välillä laaditun yhteistoiminta-asiakirjan toteuttamista. Tehostetaan yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen ja muiden asuntoalan toimijoiden kanssa asuntomarkkinoiden tasapainon edistämiseksi. Seurataan vuokramarkkinoiden toimintaa ja toimitaan vuokramarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Edistetään väestön ikääntymisestä aiheutuvien tarpeiden huomioonottamista uudisrakentamisessa, nykyisessä asuntokannassa ja palveluiden kehittämisessä. Asumistukea kehitetään niin, että asumistuessa hyväksyttävät asumismenot vastaavat paremmin todellisia asumismenoja. Ministeriön toiminnan kehittäminen Ympäristöministeriön toimintaa linjaa ministeriön uusi toimintastrategia sekä siihen liittyvät osaamis- ja henkilöstö-, tutkimus- ja kehittämis- ja viestintästrategia. Ministeriön työprosessien sujuvuutta seurataan ja kehitetään edelleen. Ympäristöministeriön toimialan lainsäädännön valmistelussa kiinnitetään laatuun erityistä huomiota. Lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia arvioidaan entistä systemaattisemmin, tarvittaessa erillisin selvityksin. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien, tietovarantojen hallinnan ja tietoteknisen infrastruktuurin ja verkkopalveluiden kehittämistä ohjataan ja tuetaan hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Koulutuksella tuetaan uusien tietoteknisten palvelujen käyttöönottoa, viestintävalmiuksia ja toiminnan kehittämistä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 19 009 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 168 000 euroa siirtona momentilta 35.10.67 ja 151 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

kaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä 168 000 euroa neljän henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 35.40.21. 2002 talousarvio 19 009 000 2001 talousarvio 18 033 446 2001 I lisätalousarvio 446 034 2000 tilinpäätös 17 849 785 10. Ympäristön suojelu S e l v i t y s o s a : Edistetään ympäristönsuojelua ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä ja ympäristönsuojeluteknologian kehittämishankkeilla. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Erityistä huomiota kiinnitetään vuonna 2002 Itämeren suojelua edistäviin hankkeisiin. Kunnostetaan pohjavesialueita soranoton jäljiltä. Tehostetaan saastuneiden maa-alueiden ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamista ja käytetään siihen myös öljysuojarahaston varoja. Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja -osaamisen lisääminen Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Toteutetaan Itämeren suojelukomission ja Euroopan unionin ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Osallistutaan hankkeiden yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avustajamaiden kanssa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Itämeren suojelun osalta valiokunta viittaa ympäristövaliokunnan lausuntoon YmVL 14/2001 vp. Primorskin öljysataman käyttöönoton myötä öljyonnettomuuksien riski etenkin Suomenlahden itäosissa kasvaa. Valiokunnan mielestä Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta tulee parantaa ja nostaa öljyntorjuntamäärärahan vuotuista tasoa. Valiokunta toteaa myös, että Itämeriohjelmaan sisältyvät toimenpide-ehdotukset edellyttävät lisärahoitusta useiksi vuosiksi ja sitoutumista konkreettisiin toimenpiteisiin. Lähialueyhteistyöllä on Suomen ympäristön ja Itämeren tilan parantamisen kannalta keskeinen merkitys. Jatkossa on tärkeää huolehtia Suomen rahoitusosuudesta Pietarin lounaista jätevedenpuhdistamoa koskevassa hankkeessa. Samalla on syytä seurata hankkeeseen osoitetun rahoituksen tarkoituksenmukaista käyttöä. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 682 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta noin 800 000 euroa käytetään kaluston hankintaan. Näistä kustannuksista noin 670 000 euroa aiheutuu sellaisesta öljyntorjuntakalustosta, jonka hankintamenot arvioidaan korvattavan lähes täysimääräisesti öljysuojarahaston varoista. Menoja vastaavat korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet vuosina 1990 2000 keskimäärin 1 730 000 euroa, mikä on ollut noin 69 % menoista. Vuonna 2002 korvausten määrän arvioidaan olevan 1 700 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. 2002 talousarvio 1 682 000 2001 talousarvio 1 681 879 2000 tilinpäätös 2 768 373 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 261 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Osa öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamista varten. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa keskimäärin öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 420 000 euroa siirtona momentilta 35.10.65. 2002 talousarvio 1 261 000 2001 talousarvio 840 940 2000 tilinpäätös 840 940 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 273 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksen (894/1996) mukaisten avustusten maksamiseen ympäristönsuojelun edistämiseen sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Avustettavia hankkeita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota Itämeren suojelua edistäviin hankkeisiin. Ympäristönsuojelua edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin voidaan myöntää avustusta yleensä enintään 50 % ja investointihankkeisiin enintään 30 % niiden hyväksyttävistä kustannuksista. Saastuneiden maaalueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostushankkeissa avustus voi kuitenkin olla enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kun hakijana on muu kuin yritys. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuoteen 2005 määriteltyjä tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 67 000 euroa siirtona momentille 35.99.26. 2002 talousarvio 5 273 000 2001 talousarvio 5 339 967 2000 tilinpäätös 5 339 967 64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 353 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin ja jätteiden hyödyntämistä edistäviin investointeihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen lainojen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on muille kuin yhdyskuntien vesiensuojelulainoille neljän ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 5 8 kaksi prosenttiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 170 000 euroa vuonna 2003, 110 000 euroa vuonna 2004, 75 000 euroa vuonna 2005 ja sen jälkeen yhteensä 135 000 euroa. 2002 talousarvio 353 000 2001 talousarvio 992 309 2000 tilinpäätös 1 097 841 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 102 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa keskimäärin öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 420 000 euroa siirtona momentille 35.10.60. 2002 talousarvio 2 102 000 2001 talousarvio 2 522 819 2000 tilinpäätös 2 522 819 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 018 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestointien, kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristöohjelmien ja alueellisten strategioiden edistämiseen sekä niihin liittyvään valmisteluun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa. S e l v i t y s o s a : Ympäristöinvestointien edistämiseksi määrärahaa käytetään lähialueen maiden ympäristöasiantuntijoiden kouluttamiseen ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä. Määrärahaa käytetään erityisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön kehittämiseen, teollisuuden ympäristönhallintamenetelmien kehittämiseen, kunnallisen vesihuolto-, energia- ja jätehuoltotoiminnan kehittämiseen pitäen erityisesti silmällä Itämeren suojelua, lähialueiden ympäristön tilan seurantaan, alueidenkäytön suunnittelun kehittämiseen sekä Keski- ja Itä-Euroopassa sijaitsevien ympäristöhankkeita edistävien keskusten toiminnan tukemiseen. Määrärahan tarve jakautuu seuraavasti: Määrärahalla maksettavat avustukset pienehköihin ympäristöhankkeisiin perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin. Niiden tulee myötävaikuttaa Suomeen kulkeutuvien päästöjen vähenemiseen ja niissä tulee soveltaa pääasiassa suomalaista ympäristönsuojeluteknologiaa. Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen avustusosuuden maksamiseen sellaisissa yhteistyöhankkeissa, joita rahoittavat myös muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset. Avustukset myönnetään valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Suurempien hankekokonaisuuksien avustukset maksetaan ulkoasiainministeriön pääluokan momentilta 24.50.66. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 168 000 euroa siirtona momentille 35.01.21. 2002 talousarvio 2 018 000 2001 talousarvio 2 186 443 2000 tilinpäätös 2 186 443 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 664 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 336 000 euroa kymmenen henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 35.40.21. Työn kokonaiskustannusarvio Valtion osuus edellisestä Myönnetty Myönnetään Työkohde 1 000 1 000 1 000 1. Uudet kohteet Mynämäen Nousiaisten siirtoviemäri, Mynämäki, Nousiainen 1 260 505-100 000 Liperin kk:n Ylämyllyn siirtoviemäri, Liperi 1 680 840-100 000 Härmän siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Alahärmä, Ylihärmä 2 170 1 090-100 000 Sievin Ylivieskan siirtoviemäri, II vaihe, Sievi 670 335-100 000 Uudet hankkeet yhteensä 5 780 2 770-400 000 2. Keskeneräiset hankkeet 19 580 9 620 4 890 3 314 000 3. Saastuneiden alueiden kunnostus 2 650 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt 2 300 000 Kaikki yhteensä 25 360 12 390 4 890 8 664 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Valiokunta on huolissaan ympäristötöihin osoitettavien määrärahojen niukkuudesta. Tältä momentilta rahoitetaan mm. saastuneiden maa-alueiden kunnostustyöt sekä siirtoviemärihankkeet. Saastuneiden maiden kunnostustöitä on eri puolilla maata runsaasti, mutta kunnostus etenee hitaasti huonon määrärahatilanteen vuoksi. Ensi vuodelle ehdotetun määrärahan puitteissa saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen voidaan käyttää vain 200 000 euroa, kun tarve olisi noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi erittäin mittavia lähivuosien ongelmia ovat käytöstä poisjäävien kunnallisten kaatopaikkojen kunnostukset, jotka voivat olla huonossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille ylivoimaisia tehtäviä. Monet kaatopaikat sijaitsevat aivan asutuksen läheisyydessä. Valiokunta toteaa, että ympäristötöillä on myös erittäin huomattava työllistävä vaikutus, mikä tulee ottaa huomioon päätettäessä mahdollisista lisätoimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 000 000 euroa. 2002 talousarvio 8 664 000 2001 talousarvio 7 652 551 2001 I lisätalousarvio 1 009 128 2000 tilinpäätös 7 316 175 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2002 ovat: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden ylläpito ja kehittäminen turvataan erityisesti tärkeimmissä kansallispuistoissa ja muilla vilkkaasti käytetyillä suojelualueilla. Aloitetaan luonnonsuojelualueisiin liittyvien erilaisten yleisöpalveluiden kokoaminen asiakkaiden kannalta yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi. Luodaan periaatteet kestävän luontomatkailun harjoittamiselle suojelualueilla sekä monipuolistetaan luontokeskusten käyttöä ympäristökasvatuksessa ja luonto-opetuksessa. Selvitetään ennallistamisen tarpeellisuutta, kiireellisyyttä ja vaikuttavuutta. Kohdennetaan metsien, soiden ja perinnebiotyyppien ennallistaminen ja hoito luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä järjestetään hankkeiden seuranta. Osana kansallista luonnon monimuotoisuuden seurantaa Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten eliölajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta sekä niitä koskevan valtakunnallisen tietojärjestelmän integroimisesta Metsähallituksen uuteen paikkatietojärjestelmään. Metsähallitus osallistuu myös EU:n luontodirektiivin liitteen II kasvilajien biologiseen seurantaan. Metsähallitus vastaa hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelutavoitteiden toteuttamisesta sekä keskittää hoidon ja käytön suunnittelua Natura-alueille. Metsähallitus käyttää monipuolisesti hyväkseen EU:n rakennerahastoja ja Life-Luonto -rahoitusta luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön rahoituksessa sekä osallistuu lähialueiden luonnonsuojeluyhteistyöhön. Metsähallitus kehittää ja yhtenäistää Metsäntutkimuslaitokselta ja puolustusministeriöltä siirtyvien luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä. Metsähallitus lisää tutkimusyhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen ja muiden tutkimusorganisaatioiden sekä paikallisten ja alueellisten tahojen kanssa. Erityisesti edistetään luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien työllisyys- ja aluetaloudellisten vaikutusten arviointia ja eri toimintojen yhteensovittamista koskevaa tutkimusta sekä tutkimustulosten soveltamista käytäntöön. Metsähallituksen luontopalvelut toimii asiantuntijana luonnonvarasuunnitelmien ja alue-ekologisten suunnitelmien toimeenpanossa ja kehittämisessä. S e l v i t y s o s a : Luonnonsuojelu Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisellä sijalla olevaa luonnonsuojelualueiden verkostoa täydennetään perustamalla luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille luonnonsuojelualueita. Valtio varautuu hankkimaan yksityisomistuksessa olevat, luonnonsuojeluun varatut alueet hallintaansa tai maksamaan korvauksia alueiden käyttöoikeuksien rajoittamisesta. Vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteena oli, että luonnonsuojeluohjelmat ovat pääosin toteutettu vuoteen 2007 mennessä yksityismaiden osalta. Toteuttamisvarat ja -valtuudet on mitoitettu tavoitteen mukaisiksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Luonnonsuojelulain toimeenpanoon liittyvä korvausjärjestelmä on monipuolinen. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset sisältävät alueiden käyttöoikeuksien rajoittamiskorvausten ohella mm. määrärahavarauksen korvausten maksamiseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Koskiensuojelulain (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyröjoen erityissuojelusta annettujen lakien (703/1983 ja 1139/1991) mukaiset korvaukset vesivoiman omistajille tullevat pääosin maksetuiksi. Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnonsuojelualueiden talonrakennustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön. Pääosa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevista luonnonsuojelualueista siirtyy Metsähallituksen hallintaan vuoden 2002 alussa. Lisäksi Metsähallitukselle siirtyy puolustusministeriön hallinnassa olevia suojelualueita. Hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lisäksi muun muassa yksityisten luonnonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, uhanalaisten eliölajien suojeluun, luonnonsuojelusuunnitteluun, maisema-alueiden ja perinnemaisemien hoitoon sekä maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja tietyissä tapauksissa vanhojen ottopaikkojen kunnostamiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensaatioihin. Alueidenkäyttö Kuntien yleiskaavoitusta tuetaan sekä yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävillä alueilla että luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävillä alueilla. Valtio tukee harkinnanvaraisesti myös kuntia seudullisesti merkittävien virkistysalueiden hankinnassa. Aluearkkitehtijärjestelmää tuetaan pienten kuntien kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja kulttuuriympäristönhoidon asiantuntemuksen parantamiseksi. Rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön ja siihen liittyvän ympäristön säilyttämiseksi. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 15 335 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 8 500 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoitomenoihin, suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös saimaannorpan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään valtion 411 luonnonsuojelualueen sekä luonnonsuojelutarkoituksiin varattujen alueiden ja erämaa-alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Valtion mailla sijaitsevien suojelualueiden pinta-ala on yhteensä noin 1 412 000 ha. Suomessa on yksityismaiden luonnonsuojelualueita lähes 2 500. Niiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmää tukevia hoitotoimenpiteitä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 56 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 521 107 euroa siirtona momentilta 30.32.21 Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle siirtyvien luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön menoihin ja 500 000 euroa muiden lisääntyvien luonnonsuojelualueiden asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 67 000 euroa talousarvioesityksen 15 218 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 30.32.21 ja aiheutuu siitä, että luonnonsuojelualueiden hallinnan siirtoon liittyen on Metsäntutkimuslaitoksesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

siirrettävien voimavarojen lopulliseksi määräksi tarkentunut 521 107 euroa aiemman 454 107 euron sijasta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa suojeluohjelmien etenemisen myötä; mm. Pohjois- Suomen vanhat metsät perustetaan suojelualueiksi vuosina 2002 2003. Lisäksi tulisi suunnata voimavaroja mm. luontoarvojen ennallistamiseen. Luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahaan tarvitaan lähivuosina selvä tasokorotus. Määrärahatilanteen niukkuudesta johtuen valiokunnan mielestä on syytä selvittää mahdollisuuksia rahoituspohjan laajentamiseen ja alueellisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Nuuksion kansallispuisto on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Se on sijainniltaan sikäli erikoinen, että se sijaitsee maan väkirikkaimmalla alueella. Sitä tulisikin kehittää siten, että se palvelisi mahdollisimman monipuolisesti koko alueen laajaa väestöpohjaa sekä matkailua. Sijaintinsa ja suuren kävijämääränsä vuoksi Nuuksio voisi olla eräänlainen "näyteikkuna" suomalaiseen kansallispuistoverkostoon. Valiokunnan mielestä myös alueen kuntien tulisi osallistua hankkeen suunnitteluun sekä rahoitukseen. Tehtyjen selvitysten mukaan luontomatkailulla on myös selviä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 6 : Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana selvitetään mahdollisuudet Nuuksion kansallispuiston kehittämiseen yhteishankkeena alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa. Momentin määrärahasta käytetään n. 250 000 euroa saimaannorpan suojeluun, norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Tehokkain keino poikaskuolemien vähentämiseen on verkkokalastuksen rajoittaminen, mikä edellyttää rauhoitussopimusten tekemistä kalastajien kanssa. Verkkokalastusta on rajoitettu 326 km 2 :n alueella, mutta norppakannan kasvun turvaamiseksi aluetta tulisi laajentaa. Norppia on tällä hetkellä 220 240. Tavoitteena on, että norppakanta kasvaisi 400 yksilöön, jolloin ei olisi enää välitöntä vaaraa lajin kuolemisesta sukupuuttoon. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 50 000 euroa saimaannorpan suojelun tehostamiseen. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 6 : Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana selvitetään mahdollisuudet Nuuksion kansallispuiston kehittämiseen yhteishankkeena alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa. 2002 talousarvio 15 335 000 2001 talousarvio 13 678 724 2001 I lisätalousarvio 290 629 2000 tilinpäätös 12 626 709 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 261 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävien kohteiden, luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon sekä virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille usean kunnan yhteisten virkistysalueiden hankintaan. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla edistetään aluearkkitehtitoimintaa maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamiseksi pienissä kunnissa. Samoin edistetään yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävien yleiskaavojen laatimista, valtioneuvoston 5.1.1995 tekemän periaatepäätöksen ja luonnonsuojelulain tarkoittamien maisema-alueiden maankäytön ohjausta sekä rantojensuojelua. 2002 talousarvio 1 261 000 2001 talousarvio 1 261 409 2000 tilinpäätös 1 261 409 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 336 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta annettujen lakien mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaustoimitusten kustannuksiin ja valtion edun valvonnan kannalta välttämättömistä selvityksistä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Lähes kaikki varsinaiset koskiensuojelulain mukaiset korvaukset on maksettu. Vuosina 1988 2000 määrärahaa on käytetty yhteensä noin 72,3 miljoonaa euroa. 2002 talousarvio 336 000 2001 talousarvio 840 940 2000 tilinpäätös 15 093 041 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 15 405 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7a :n mukaan valtiolle määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2002 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2002 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 16 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä enintään 16 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korvausmenettelyllä perustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneuvoston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville yksityismaille. Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): 2003 2004 2005 2006 2007 Vuoden 2002 valtuuksista 5 5 2 2 2 Aikaisempien vuosien valtuuksista 5,5 2,7 2,6 1,7 - Yhteensä 10,5 7,7 4,6 3,7 2 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 3 800 000 euroa talousarvioesityksen 11 605 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 35.20.87 ja aiheutuu siitä, että määrärahasiirrolla saatetaan momentin määräraha vastaamaan paremmin vuoden 2002 tarkentuneita arvioita. 2002 talousarvio 15 405 000 2001 talousarvio 11 604 967 2000 tilinpäätös 11 604 967 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 241 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus myönnetään niissä tapauksissa, kun siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. 2002 talousarvio 1 241 000 2001 talousarvio 840 940 2000 tilinpäätös 840 940 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 505 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualueiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja perusparannusmenojen maksamiseen. 2002 talousarvio 505 000 2001 talousarvio 504 564 2000 tilinpäätös 504 564 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 13 355 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuojelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa- alueisiin. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä vuonna 2002 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2002 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 800 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2003 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa sekä vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä enintään 15 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Vuoden 2000 loppuun mennessä valtiolle oli hankittu alueita yhteensä noin 255 000 ha. Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): 2003 2004 2005 2006 2007- Vuoden 2002 valtuuksista 5,0 5,0 2,5 2,5 0,8 Aikaisempien vuosien valtuuksista 3,5 2,4 1,7 1,7 - Yhteensä 8,5 7,4 4,2 4,2 0,8 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 6 / 2 0 0 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 3 800 000 euroa talousarvioesityksen 17 155 000 euroon nähden on siirtoa momentille 35.20.63 ja aiheutuu siitä, että määrärahasiirrolla saatetaan momentin määräraha vastaamaan paremmin vuoden 2002 tarkentuneita arvioita. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunnan mielestä Etelä-Suomen metsiensuojeluun tulisi suunnata enemmän voimavaroja. Etelä-Suomen metsät ovat eläin- ja kasvilajistoltaan maamme rikkainta luontoa, mutta niistä on suojeltu vain noin prosentti. Luonnonsuojelualueilla on nykyisin huomattava merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajina että myös kansalaisten virkistyskäytössä. Lisäksi luonnonsuojelualueet ovat matkailun voimatekijöitä niin suomalaisille kuin ulkomaisille matkailijoille. Valiokunta kiirehtii kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsiensuojelutoimikunnan ehdotusten toteuttamista. Etelä-Suomen metsiensuojelun huonon kokonaistilanteen kannalta onkin erittäin myönteistä, että mahdollisuudet Repoveden kansallispuiston perustamiseen ovat parantuneet. UPM- Kymmenen ilmoituksen mukaan sen tarkoituksena on lahjoittaa valtiolle Repoveden kansallispuiston perustamista varten n. 550 hehtaarin maa-alue. Tämän lahjoituksen myötä valtion omistukseen tulisi niin suuri yhtenäinen maa-alue, että kansallispuiston perustaminen olisi mahdollista. Kansallispuistoa on lisäksi tarkoitus vahvistaa UPM-Kymmenen omistukseen jäävällä 1 200 hehtaarin rauhoitusalueella, jota koskisi sama hoito- ja käyttösuunnitelma kuin kansallispuistoa. Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiirehtinyt Repoveden kansallispuiston perustamista, ja UPM-Kymmenen lahjoituksen avulla pitkään vireillä ollut kansallispuistohanke voi edetä. Valiokunta pitää myös hyvänä uudentyyppistä toteutusmallia, jossa valtio omistaisi suojeltavat ydinalueet ja kansallispuistoa vahvistettaisiin yksityiseen omistukseen jäävällä rauhoitusalueella. Saadun selvityksen mukaan lahjoituksen verokohteluun saattaa liittyä ongelmia. Jotta nyt kyseessä oleva hanke etenee ja jotta vastaavanlaisia lahjoituksia tulisi jatkossakin, on verotukseen liittyvät ky- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

symykset selvitettävä. Valiokunnan mielestä nyt on välttämätöntä, että valtio muutoinkin osallistuu omalta osaltaan hankkeen eteenpäin viemiseen. 2002 talousarvio 13 355 000 2001 talousarvio 17 155 168 2000 tilinpäätös 12 445 907 30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Vuoden 1999 kesällä alkanut korkotason kohoaminen sekä asuntojen hintojen asukkaiden maksukykyyn nähden korkeaksi noussut taso käänsivät pitkään jatkuneen asuntojen kysynnän ja hintojen nousun lievään laskuun kesällä 2000. Samalla vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistyminen hidastui ja koko asuntotuotannon aloitukset jäivät vuonna 2000 edellisvuotta vähäisemmiksi. Myös asuntotuotantoon myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi vahvaan laskuun. Asuntoluottokannan kasvu hidastui alkuvuodesta 2001 noin 10 prosentiksi. Aravavuokra-asuntojonoissa olevien hakijaruokakuntien määrä kasvoi vuonna 2000 10 000 kotitaloudella noin 118 000 kotitalouteen ja asunnottomien määrän lasku pysähtyi. Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 5,5 % ja muualla maassa 4,0 %. Kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa haittaa työvoiman saantia ja vaikuttaa haitallisesti koko kansantalouteen. Pääkaupunkiseudulla aravavuokra-asuntojen niukkuus on edelleen suurin. Asuntojen tarjonnan lisäämiseksi kysyntäalueilla jatketaan valtion toimia hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaisesti. Vuonna 2002 arava- ja korkotukilainoituksella rakennettavista uusista asunnoista aiempaa suurempi osuus rakennetaan pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vielä vuonna 2001 on tarkoitus myös saattaa päätökseen valmistelutyö uuden määräaikaisen hankekohtaisen avustuksen ottamiseksi käyttöön pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamisen edistämiseksi. Asiasta annetaan sen jälkeen tarpeelliset esitykset eduskunnalle. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään tonttimaan saatavuutta ja poistetaan asuntotuotannon käynnistymisen esteitä näillä alueilla. Samalla huolehditaan siitä, että arava- ja korkotukituotannon kustannukset eivät nouse asumiskustannusten ja talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti. Muuttotappioalueilla tyhjinä on vielä varsin vähän asuntoja, mutta muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta. Näidenkin seutujen asuntomarkkinoiden tasapainoa ja asunto-oloja pyritään parantamaan erityistoimin. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Lähiöiden uudistamista jatketaan Lähiöuudistus 2000 -ohjelman mukaisesti. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisen korjaustoiminnan käytäntöjen omaksumista. Kuntoarvioavustuksilla tuetaan myös energiakatselmuksia kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2000 lopussa 170 350 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 454 107 400 euroa, josta 47 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2000 ilman asumistukea keskimäärin 54 % ja se aleni asumistuen jälkeen noin 26 %:iin. Aravavuokra-asunnoissa asuvista tuensaajista 42 %:lla ja vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvista 61 %:lla todellinen vuokra ylitti asumistukea myönnettäessä huomioon otettavat enimmäisasumismenot, minkä vuoksi hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan vuonna 2002. Asumistuen saajien määrä ja tuen maksatus alenivat vuonna 2000 erityisesti sen vuoksi, että tukijärjestelmien yhteensovitusta koskevan uudistuksen mukaisesti noin 30 000 asumistukea saavaa opiskelijaa siirtyi asumislisäjärjestelmän piiriin. Asumistukea saavista noin 60 % oli työttömiä ruokakuntia. Työllisyyden parantumisen vuoksi työttömien asumistuen saajien määrä aleni noin 8 000 tuensaajalla. Tulojen nousun arvioidaan edelleenkin vähentävän asumistuensaajien lukumäärää vuosina 2001 2002. Asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tason korottaminen puolestaan lisää tuen maksatusta ja tuensaajien määrää vuonna 2002. Asunnottomuuden vähentämiseksi valvotaan sosiaalisten vuokra-asuntojen asukasvalintaa sekä suunnataan erityistoimia etenkin pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuttamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2000 ja arvio vuosista 2001 2002: 2000 2001 2002 arvio arvio asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot (32 300) (n. 32 000) (n. 32 000) arava- ja korkotukiasunnot 10 600 12 500 1) 12 500 vuokra-asunnot 6 600 asumisoikeusasunnot 3 200 omakotitalot 800 muut asunnot 21 700 19 500 19 500 Korjauslainoitus (arava ja korkotuki) 3 600 4 000 6 000 Asuntojen hankinta 2 850 4 600 6 600 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 2 250 4 000 6 000 arava ja korkotuki 600 600 600 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2000 2002 (milj. euroa): 2000 2001 2002 Yleinen asumistuki 454 422 415 Eläkeläisten asumistuki 230 243 257 Opiskelijoiden asumislisä 147 202 207 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 353 387 370 Aravalainojen myöntämisvaltuus 652 2) 690 3) 740 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 320 400 435 Maksetut korkotuet: asuntolainojen korkotuki 89,1 90,9 86,9 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 4,2 5,8 5,4 Avustusvaltuudet: korjausavustukset 40,4 40,4 25,0 avustukset vuokrataloille 1,7 1,7 2,0 avustukset opiskelija-asuntoihin 2,2 2,5 2,5 avustukset asunnottomille ja pakolaisille 2,5 3,4 8,4 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Asuntojen kysyntä on ollut edelleen vilkasta kasvukeskuksissa ja esim. vanhojen asuntojen hintataso sekä tehtyjen kauppojen määrä ovat pysyneet korkeina. Myös nostettujen asuntoluottojen markkamäärä sekä asuntoluottokanta ovat korkealla tasolla. Yleisen suhdannetilanteen muutos ilmenee kuitenkin siinä, että koko talonrakennustoiminnan volyymi on hitaassa laskussa. Asuntojen rakennuslupien määrä on laskenut, ja uusien asuntojen myyntihinnat ovat laskeneet. Kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta on edelleen ongelmana etenkin pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa. 1) Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu sekä se, kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan. 2) Valtuuden toteutunut käyttö. 3) Valtuuden ennakoitu käyttö, mukaan lukien edellisiltä vuosilta siirtyneet valtuuserät. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

A s u n n o t t o m u u s. Talousarvioehdotuksessa lisätään toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Asunnottomille ja pakolaisille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen osoitettavan omapääoma-avustuksen määrärahaa korotetaan ja avustusta ryhdytään uudisrakentamisen rinnalla osoittamaan asuntojen hankintaan. Hallituksen tarkoituksena on korottaa avustusten asuntokohtaisia markkamääriä. Asumistuen normivuokran korotus ja sen nostaminen keskimääräistä enemmän pienissä asunnoissa ehkäisee asunnottomuutta. Valiokunta katsoo, että asunnottomuuden vähentämiseen tarkoitettuja Raha-automaattiyhdistyksen varoja olisi tarpeen lisätä yhdistyksen määrittelemien uusien linjausten mukaisesti. Valiokunnan mielestä myös valtakunnallisesti toimivan Y-säätiön osuutta RAY:n investointiavustuksista tulisi lisätä. 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 415 482 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja muutetaan vastaamaan nykyistä paremmin todellista vuokratasoa ja että muutoin tukiperusteet säilytetään vuonna 2002 ennallaan. Myös toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavien tulojen uudistaminen vähentää asumistuen saajia. Vuoden 2001 lopussa asumistuen saajia arvioidaan olevan noin 161 500 ja vuoden 2002 lopussa noin 160 000. 2002 talousarvio 415 482 000 2001 talousarvio 422 151 695 2000 tilinpäätös 454 107 401 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat Vuonna 2002 saadaan valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään 500 000 000 euroa sekä sen lisäksi vuodelta 2001 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2002 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien samoin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon sekä lähiöiden projektiluonteisen perusparannuksen pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2003 2005 myönnettävistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusaravalainoissa yhteensä enintään 148 000 000 euroa ja lähiöohjelman vuokratalojen perusparannuslainoissa enintään 16 800 000 euroa. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2002 aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää enintään 1 200 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), asuntoosakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Vuonna 2002 saadaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään 450 000 000 euroa sekä sen lisäksi vuodelta 2001 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien samoin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2003 2005 hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeuskorkotukilainoissa yhteensä enintään 60 500 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 1 300 000 000 euroa vuoden 2002 lopussa. Lisäksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lain mukainen valtionvastuu. Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille 8 % lainavuosina 1 5 ja 6 % lainavuosina 6 10. Muille lainansaajille vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1 4 ja 5 % lainavuosina 5 8. Muiden vuonna 1993 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on 6 % lainavuosina 1 4 ja 4 % lainavuosina 5 8. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta ennen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyttyjen lainojen osalta. Avustukset Vuonna 2002 saadaan valtion asuntorahaston varoista myöntää asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) mukaisia avustuksia enintään 40 000 000 euroa sekä sen lisäksi vuodelta 2001 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä. Vuonna 2002 saadaan valtion asuntorahaston varoista myöntää eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokratalojen talouden tervehdyttämisavustuksia enintään 2 000 000 euroa, omapääoma-avustuksia asunnottomien asuttamiseksi enintään 8 400 000 euroa ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksia enintään 2 523 000 euroa. Vuokratalojen talouden tervehdyttämisavustusvaltuudesta valtiokonttori saa käyttää enintään 50 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2002 saadaan valtionavustuslain (688/2001) nojalla valtion asuntorahaston varoista myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneille kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2003 2005 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa yhteensä olla enintään 12 000 000 euroa. Järjestelmä on tarkoitettu olemaan voimassa vuodet 2002 2005. Varainhankintavaltuudet Vuonna 2002 valtion asuntorahasto saa arvopaperistaa asunto- ja aravalainoja tai sille saadaan ottaa pitkäaikaista lainaa yhteensä enintään 430 000 000 euron nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enintään 1 600 000 000 euroa. Vuonna 2002 valtiovarainministeriö tai valtiokonttori saa valtioneuvoston määräämissä rajoissa tehdä asuntorahaston varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suojautumissopimuksia pääomamäärältään yhteensä enintään 2 180 000 000 euron suuruisten vastuiden osalta. S e l v i t y s o s a : Arava- ja korkotukilainavaltuuksien siirtyvät erät ovat asteittain kasvaneet lähes 500 milj. euroksi. Näiden erien supistamiseksi on uudet valtuudet mitoitettu vastaavasti alemmalle tasolle, mikä ei vaikuta alkavan tuotannon määrään. Hallitus seuraa asunto- ja rakennusmarkkinoiden sekä arava- ja korkotukilainoitustilanteen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin riittävien lainoitusvaltuuksien osoittamiseksi siten, että talousarviossa esitettyjen asuntomäärien toteutuminen voidaan turvata. Asunto-osakeyhtiötalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vain valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneissa kunnissa omistusasunnoiksi tarkoitettujen talojen uustuotantoa varten asuntojen kokonaistarjonnan lisäämiseksi. Edellytyksenä asunto-osakeyhtiötalolainojen hyväksymiselle korkotukilainoiksi on lisäksi, että lainoituksella edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä, joille segregaa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

tion ehkäisemiseksi rakennetaan monipuolisesti sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta asuntotuotantoa. Vuoden 2002 alusta on tarkoitus ottaa käyttöön uusi toimiva vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin perustuva osaomistusasuntojen lainoitusjärjestelmä vuokra- ja omistusasumisen välille, jotta kynnystä omistusasuntoon voidaan madaltaa. Väestöltään vähenevillä alueilla tehostetaan olemassa olevan asuntokannan käyttöä varautuen siihen, että purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla enintään 50 prosenttia jäljellä olevasta lainapääomasta jäisi valtion vastuulle. Omapääoma-avustuksia asunnottomien ja pakolaisten asuttamiseksi osoitetaan uustuotantokohteiden lisäksi myös vuokratalojen ja vuokra-asuntojen hankintaan. Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2002 seuraavaksi: milj. Arvioitu saldo 1.1.2002 400 Tulot: Tulot asuntolainoista ja takausmaksuista 690 Rahaston pitkäaikainen varainhankinta 2 030 Menot: Luotonanto 900 Korkotuki- ja avustusmenot 150 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 320 kuoletukset 1 600 Arvioitu saldo 31.12.2002 150 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : A r a v a - j a k o r k o t u k i t u o t a n t o. Talousarvioehdotuksen tavoitteena on säilyttää valtion tukema asuntotuotanto nykyisellä tasolla 12 500 asunnossa. Tavoite on todennäköisesti realistinen, joskaan ei riittävä asuntojen tarpeeseen nähden. Arava- ja korkotukituotanto on kuluvan vuoden aikana käynnistynyt kohtuullisen hyvin pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Tonttipula on eräs tuotannon este, mutta yhtenä syynä uustuotantoa koskevien hakemusten vähenemiseen ovat myös aravalainojen epäedulliset ehdot. Korko voi olla suhteellisen korkea ja lainan lyhentäminen alkaa nykyisellä inflaatiotasolla vasta 14 16 vuoden kuluttua, jolloin edessä ovat jo peruskorjaustarpeet. Lainaehtojen ja rakennuskustannusten vuoksi myös vuokrataso on korkea, vaikka arava-asunnoissa asuvien keskimääräinen ansiotasokehitys on ollut huomattavasti muita asukasryhmiä hitaampaa. Rakennuttajat toteuttavatkin hankkeet mieluummin korkotuella, jota koskevat ehdot ovat heidän kannaltaan aravalainoja edullisemmat. Valiokunta toteaa, että yhtenäislainajärjestelmän nykyisten ehtojen tarkistaminen on välttämätöntä lainojen kysynnän ja tuotannon jatkumisen edistämiseksi. Lainoitusjärjestelmän tulee mahdollistaa talojen kunnossapito ja korjaaminen. Vuokran ja pääomamenojen nousun tulee olla myös kohtuullisessa suhteessa asukkaiden tulotasoon nähden. Saadun selvityksen mukaan ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan ehdotusta aravajärjestelmän muutoksiksi. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 7 : Eduskunta edellyttää, että aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että asukkaiden maksukyky otetaan nykyistä paremmin huomioon ja mahdollisuudet talojen kunnossapitoon ja korjaamiseen turvataan aikaistamalla yhtenäislainan takaisinmaksua. Uudistuksen tulee myös edistää kohtuuhintaista asuntorakentamista. Korjauslainoitusta on tarkoitus lisätä 50 prosenttia kuluvaan vuoteen nähden. Noususuhdanteen aikana aravaja korkotukilainoilla tuettavaa peruskorjaustoimintaa on hillitty erityisesti kasvukeskuksissa, mutta nykyisessä suhdannetilanteessa tätä toimintaa on perusteltua lisätä. O m i s t u s a s u n t o j e n t u o t a n n o n k o r k o t u- k i. On myönteistä, että asunto-osakeyhtiötalojen uustuotannon korkotukilainoitusta jatketaan. Asunto-osakeyhtiötalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vain valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneissa kunnissa. Edellytyksenä on lisäksi, että lainoituksella edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä, joille segregaation ehkäisemiseksi rakennetaan monipuolisesti sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta asuntotuotantoa. Valiokunta katsoo, että suhdanne- ja asuntotuotantotilanteen edellyttäessä ja edellä mainittujen kriteereiden täyttyessä tukimuodon käyttöä tulee laajentaa myös muihin kasvukeskuksiin. K o r j a u s a v u s t u k s e t. Talousarvioesityksessä todetaan, että asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Uutena tukimuotona ovat kuntoarvioavustukset, joilla tuetaan energiakatselmuksia kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi. Talousarvioesityksen mukaan korjausavustusten määrä vähenee kuluvan vuoden 40,4 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon. Tilanne on ongelmallinen, sillä määrärahataso on edellisvuosiin verrattuna tuntuvasti alhaisempi, mikä jo sinänsä vaikeuttaa hissien rakentamista ja muita asuntojen korjauksia. Lisäksi määrärahaa käytetään kuntoarvioa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20