PUMPPUPUISTO KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS

PUMPPUPUISTO KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS Maaliskuu 2014

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 19.3.2014 Laatinut Tarkastanut Silja Laine, Kimmo Salokannel Jukka Räsänen, Olli-Matti Luhtinen Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 3 SISÄLTÖ 1. Työn tausta ja tutkimusmenetelmä 4 1.1 Tausta 4 1.2 Tutkimuksen suoritus 5 1.3 Käytetyt ohjelmistot 5 2. Mallinnuksen lähtötiedot 5 2.1 Liikenteelliset tiedot 5 2.2 Päästökertoimet 6 2.3 Taustapitoisuudet 6 2.4 Meteorologinen aineisto 7 2.5 Maastomalli 7 3. Raja- ja ohjearvot 8 4. Tulokset 9 4.1 Ilmanlaatua kuvaavat pitoisuuskartat 9 4.2 Mallinnustulokset 9 4.2.1 Typpidioksidi (NO 2 ) 9 4.2.2 Pienhiukkaset (PM2.5) 17 4.3 Mittaustulokset 18 4.4 Epävarmuustekijät 19 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 19

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 4 PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS 1. TYÖN TAUSTA JA TUTKIMUSMENETELMÄ 1.1 Tausta Selvityksen kohteena on otsikossa mainittu, Vantaan Kaivokselassa, Hämeenlinnanväylän vieressä sijaitseva nykyinen Sarlinin teollisuusalue (Kuva 1), johon on tarkoitus toteuttaa asuinrakentamista. Tämän edellyttämää kaavamuutosta varten laaditaan kohteesta erilliset melu- ja ilmanlaatuselvitykset. Tämä raportti sisältää ilmanlaatuselvityksen. Meluselvityksestä on laadittu oma raporttinsa. Selvitysten tilaajana on Phof Oy Ab. Tilaajan yhteyshenkilö ja kohteen suunnittelija on Hilkos Consulting Oy/Tom Hilkos. Selvitykset on laatinut Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä Olli- Matti Luhtinen. Tämän ilmanlaatuselvityksen ovat laatineet Silja Laine, Kimmo Salokannel sekä Jukka Räsänen. Kuva 1. Selvityskohteen sijainti.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 5 1.2 Tutkimuksen suoritus Työssä tehtiin typpidioksidin ja pienhiukkasten (halkaisija alle 2,5 µm) leviämisselvitys Vantaan Kaivokselaan Hämeenlinnanväylän viereen. Mallinnuksissa päästölähteinä otettiin huomioon ainoastaan tieliikenteestä aiheutuvat pakokaasupäästöt sekä taustapitoisuus. Hengitettävien hiukkasten (halkaisija 2,5 10 µm) pitoisuuksia ei mallinnettu, sillä erityisesti katupöly ja pientaloalueella puun pienpoltto muodostavat vuodenajasta riippuen merkittävän osan ilmassa olevista hiukkasista, eivätkä hengitettävien hiukkasten mallinnustulokset edustaisi todellista ilmassa olevaa pitoisuutta. Typpidioksidin mallinnuksissa on otettu huomioon typpimonoksidin muutunta typpidioksidiksi. Pakokaasupäästöjen typen oksideista suurin osa on typpimonoksidia, joka reagoi hapen tai otsonin kanssa ilmakehässä muuttuen typpidioksidiksi. Malli ottaa huomioon otsonin taustapitoisuuden muutuntaa laskettaessa. Pitoisuudet laskettiin kahdelle eri korkeudelle; 3 metriä, joka vastaa ensimmäisen kerroksen korkeutta ja 30 metriä, joka vastaa ylimpien kerrosten korkeutta. Mallinnukset tehtiin nykytilanteen sekä ennustetilanteen 2030 liikennemäärillä uudella maankäytöllä. Päästökertoimina käytettiin nykytilanteessa ajoneuvokannan nykyisiä keskiarvoja ja ennustetilanteessa keskiarvona Euro 5- vaatimustasoa. Kertoimet perustuvat VTT:n LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöihin. Mallinnuksissa käytettiin 50x50 metrin reseptoriverkkoa ja rakennusten kohdalla se on tihennetty 10x10 metrin kokoiseksi. 1.3 Käytetyt ohjelmistot Rambollilla on käytössään päästöjen leviämismallinnukseen Breeze AERMOD leviämismalli. Leviämismallinnus tehdään mallilla, jolle on syötetty lähtötietoina päästötiedot, säädata, maastonmuodot sekä rakennukset. Lisäksi ohjelma huomioi mm. kaasujen lämpötilasta johtuva nosteen ja NOx-muutunnan. Breezen taustalla on U.S. EPA:n suosittele AERMOD -malli. Malli on laajalti yleisesti käytössä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, myös Suomessa. 2. MALLINNUKSEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Liikenteelliset tiedot Mallinnuksissa otettiin huomioon VT 3:n, kohdealueen läheisyydessä sijaitsevien ramppien sekä Vaskivuorentien liikenne. Tarkastelualueen muiden katujen liikennemääriä ei ollut tarpeen huomioida selvityksessä. VT 3:n liikennemäärätiedot perustuvat nykytilanteessa Liikenneviraston Tierekisterin tietoihin ja ennustetilanteessa asiakkaan toimittamaan liikenne-ennusteeseen. Ramppien liikennemäärätiedot perustuvat Liikenneviraston Tierekisterin tietoihin, jotka ennustetilanteessa on kerrottu vastaamaan vuoden 2030 tilannetta VT 3:n ennusteen mukaisilla kasvukertoimilla. Vaskivuorentien liikennemäärä on saatu Vantaan kaupungin meluntorjuntasuunnitelman lähtötiedoista (Ramboll 2013). Taulukossa 1 on esitetty selvityksessä huomioitujen teiden ja katujen liikennemäärätiedot nykyja ennustetilanteessa.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 6 Taulukko 1. Nyky- ja ennusteliikennemäärät. Tie KAVL KAVL KAVL KAVL KEV NYKY RAS NYKY KEV 2030 RAS 2030 VT3 51 223 4 148 83 700 6 300 Rampit VT 3 S à Vaskivuorentie 7 241 150 11 770 244 Vaskivuorentie à VT 3 N 5 033 236 8 181 384 VT 3 N à Vaskivuorentie 4 380 133 7 119 216 Vaskivuorentie E à VT 3 S 1 526 99 2 539 161 Vaskivuorentie W à VT 3 S 7 171 449 11 656 730 Vaskivuorentie Vanha Kaarelantie-VT 3 26 146 2 586 38 673 3 825 VT 3-Vantaanlaaksontie 9 967 750 15 066 1 134 2.2 Päästökertoimet Päästökertoimilla kuvataan, kuinka paljon yksi ajoneuvo tuottaa päästöjä tietynlaisissa liikenneolosuhteissa tiettyä ajettua matkaa kohden. Yhden ajoneuvon päästöjen määrään vaikuttaa se, onko kyseessä maantie- vai katuajo. Maantieajo tuottaa päästöjä vähemmän kuin katuajo. Päästökertoimet on huomioitu erikseen viidelle ajoneuvotyypille jaoteltuna katu- ja maantieajolle: henkilö- ja pakettiauto (HAPA) linja-auto (LA) kuorma-auto ilman perävaunua (KAIP) kuorma-auto puoliperävaunulla (KAPP) kuorma-auto täysperävaunulla (KATP) Nykytilanteen päästöjen laskemisessa on käytetty VTT:n vuodelle 2011 laskemia keskimääräisiä päästökertoimia. Ennustetilanteen päästöjen laskemisessa taas on käytetty vuodelle 2030 arvioituja kertoimia, jolloin autokannan on oletettu vastaavan keskimäärin nykyistä Euro 5 -vaatimustasoa. Tulevaisuuden päästökertoimet ovat selvästi alhaisempia kuin nykyiset päästökertoimet. VT 3:lla päästöt on laskettu käyttämällä jokaisen ajoneuvotyypin mukaista päästökerrointa. Ajoneuvojakauma (taulukko 2) on saatu VT 3:n varrella sijaitsevasta LAM-pisteestä (Liikenneviraston LAM-kirjat). Niiden teiden ja katujen osalta, joille ei ajoneuvojakaumaa ollut raskaiden ajoneuvojen osalta saatavilla, päästöjen laskemisessa käytettiin raskaiden ajoneuvojen päästökertoimien keskiarvoa. Taulukko 2. Maanteiden ajoneuvotyyppijakauma. HA-PA LA KAIP KAPP KATP 91,8 % 4,6 % 1,2 % 1,3 % 1,1 % 2.3 Taustapitoisuudet Taustapitoisuudella kuvataan tarkastelualueella vallitsevaa pitoisuutta, kun ei oteta huomioon paikallisten tekijöiden vaikutusta. Taustapitoisuuden suuruuteen vaikuttaa mm. kaukokulkeuma. Mallinnuksissa käytettiin Espoon Luukin taustapitoisuusaseman mittaamia pitoisuuksia. Luukki on ns. alueellinen tausta-asema, joka edustaa maaseutumaista ympäristöä, eikä sen mittaustuloksiin vaikuta merkittävästi paikalliset tekijät. (HSY)

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 7 2.4 Meteorologinen aineisto Lyhyillä etäisyyksillä ilmansaasteiden liikkeiden suunnan ja nopeuden määrittelevät keskimääräiset tuuliolosuhteet. Vaaka- ja pystytasoisen leviämisen ja laimentumisen perustana on puolestaan rajakerroksen turbulenssi. Näin ollen mallinnuksen kannalta tärkeimmät meteorologiset tekijät ovat tuulen nopeus ja suunta sekä ilmakehän stabiilius. Mallinnuksissa käytetyt meteorologiset tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen toimittamasta sääaineistosta. Aineisto sisältää tuulen suunnan ja nopeuden sekä ilmakehän pystysuuntaista stabiilisuutta kuvaavan Monin-Obukhovin pituuden tunneittain eriteltynä. Aineiston tuntiaikasarjat tuotetaan ilmakehän parametrisointimenetelmällä. Mallinnuksissa käytetty aineisto kuvaa pääkaupunkiseudun meteorologisia olosuhteita. Se on muodostettu Helsinki-Vantaan lentokentän ja Helsingin Isosaaren havaintoasemien sekä Jokioisten luotausaseman havaintojen perusteella vuosien 2005-2007 aineistoista. Aineisto on laskettu kuvaamaan olosuhteita 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Vuosina 2005-2007 vallitseva tuulen suunta (Kuva 2) oli lounaasta koilliseen ja keskimääräinen tuulen nopeus oli noin 4-4,5 m/s. Kuva 2. Tuuliruusu. 2.5 Maastomalli Ilmanlaatuselvityksessä käytettiin Maanmittauslaitoksen sivuilta vapaasti ladattavissa olevaa laserkeilausaineistoa. Rakennusmassoittelu perustuu tilaajan toimittamaan suunnitelmaan (Kuva 3). Kuvissa oikealla, tontin nro 16131 eteläpäädyssä sijaitsevat kaksi rakennusta ovat toimistorakennuksia (valkoisella olemassa oleva ja harmaalla sen mahdollinen laajennus).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 8 Kuva 3. Rakennusmassoittelu. (Hilkos Consulting Oy/Tom Hilkos) 3. RAJA- JA OHJEARVOT Ilmanlaadun sääntelemistä varten on annettu raja-, ohje-, kynnys- ja tavoitearvoja. Arvoilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään ilman epäpuhtauksien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista ja terveyshaittoja. Päästöjen leviämismallinnuksen tuloksena saatuja pitoisuuskarttoja voidaan verrata raja- ja ohjearvoihin, minkä perusteella voidaan tehdä johtopäätökset tarkasteltavan alueen ilmanlaadun tasosta (kansalliset ohjearvot VNp 480/1996 ja EU:n määräämät raja-arvot VA 38/2011). Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, ja ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia siitä, että epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot. Yhdiste Aika Raja-arvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Saavutettava viimeistään Hengitettävät vuosi 40 - voimassa hiukkaset PM 10 vrk 50 35 vrk/vuosi voimassa Pienhiukkaset PM 2,5 vuosi 25-1.1.2015 Typpidioksidi NO 2 vuosi 40 - voimassa tunti 200 18 h/vuosi voimassa Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua ja niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 9 Taulukko 4. Ilmanlaadun ohjearvot. Yhdiste Aika Ohjearvo µg/m 3 Tilastollinen määrittely Hengitettävät vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo hiukkaset PM 10 WHO (World Health Organisation) uudisti vuonna 2005 omat ohjearvonsa hiukkasille, otsonille, typpidioksidille ja rikkidioksidille. Suomen kansallisiin ohjeisiin verrattuna WHO:n ohjeet ovat tiukemmat hiukkasten ja rikkidioksidin osalta. WHO:n vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) on 50 µg/m 3. Vuosiohjearvo on 20 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiohjearvo on 25 µg/m 3 ja vuosiohjearvo on 10 µg/m 3. (WHO 2006) Typpidioksidi NO 2 tunti 150 kuukauden tuntiarvojen 99. prosentti- vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo piste HSY:n suositusetäisyydet HSY on julkaissut vuoden 2014 alussa uudet ilmanlaatuvyöhykkeet (HSY 2014), jotka antavat suositukset tarvittaville suojaetäisyyksille liikenneväyliin asuinrakennuksille sekä herkille kohteille. Vanhat suositukset oli laadittu vuonna 1998 (YTV, 1998. Kaavoitus ja ilmansuojelu projekti. Julkaisusarja C 1998:6) ja uudet ovat aiempaa tiukemmat. HSY on myös julkaissut vuoden 2013 lopulla ohjeluonnoksen siitä, kuinka ilmanlaatu voidaan ottaa huomioon suunnittelussa (HSY, Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa, luonnos 20.12.2013). 4. TULOKSET 4.1 Ilmanlaatua kuvaavat pitoisuuskartat Selvityksen tulokset on esitetty pitoisuuskarttoina kunkin epäpuhtauden yhteydessä. Tutkitut epäpuhtaudet mallinnettiin 3 ja 30 metrin korkeudella. Pitoisuuskarttoina on esitetty 3 metrin korkeudella saadut tulokset ja lisäksi johtopäätöksissä yksi tilanne 30 metrin korkeudelta. Kaikki 30 metrin korkeudella tehtyjen mallinnusten tulokset olivat sekä typpidioksidin että hiukkasten osalta selvästi alle raja- ja ohjearvotasojen. Kaikki mallinnukset tehtiin nyky- ja ennustetilanteen 2030 liikennemäärillä. Typpidioksidin pitoisuuksista on esitetty vuosiraja-arvoon, tuntiraja-arvoon, vuorokausiohjearvoon ja tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet. Pienhiukkasten pitoisuuksista on esitetty vuosirajaarvoon verrannollinen pitoisuus. Lukuun ottamatta typpidioksidin ja hiukkasten vuosikeskiarvoon verrattavia pitoisuuskarttoja, muut karttakuvat eivät kuvasta tyypillisiä tilanteita tai keskiarvoja. Kartoissa on esitetty tietyn tarkastelujakson raja- tai ohjearvoon verrattava pitoisuus. Raja- ja ohjearvojen yhteydessä on kerrottu, mitä tunnuslukua kussakin tilanteessa on raja- tai ohjearvoon verrataan. 4.2 Mallinnustulokset 4.2.1 Typpidioksidi (NO 2 ) Nykytilanteessa (Kuva 4) typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylity suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. Korkeimmillaan vuosipitoisuudet vaihtelivat välillä 20-30 µg/m 3. Ennustetilanteessakaan vuosiraja-arvo ei ylity (Kuva 5).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 10 Vuosiraja-arvoon verrannollisten pitoisuuskarttojen väriasteikko on seuraava: vihreä 0-10 µg/m 3 turkoosi 10-20 µg/m 3 sininen 20-30 µg/m 3 violetti 30-40 µg/m 3 vaaleanpunainen 40-50 µg/m 3 (raja-arvotaso) kirkkaanpunainen 50-60 µg/m 3 tummanpunainen yli 60 µg/m 3. Kuva 4. Typpidioksidin keskimääräinen vuosipitoisuus nykytilanteessa (raja-arvo 40 µg/m 3 ).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 11 Kuva 5. Typpidioksidin keskimääräinen vuosipitoisuus ennustetilanteessa (raja-arvo 40 µg/m 3 ). Nykytilanteessa (Kuva 6) typpidioksidin tuntiraja-arvo on raja-arvon tuntumassa suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. Raja-arvo ylittyy kuvassa punaisesta väristä alkaen. Ilmanlaatu rakennusten suojapuolella sisäpihalla on jonkin verran parempi. Ennustetilanteessa tilanne suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla (Kuva 7) on parempi kuin nykytilanteessa. Mallinnusten perusteella raja-arvo ei ylity rakennusten kohdalla. Tuntiraja-arvoon verrannollisten pitoisuuskarttojen väriasteikko on seuraava: vihreä 0-50 µg/m 3 turkoosi 50-100 µg/m 3 sininen 100-150 µg/m 3 violetti 150-200 µg/m 3 vaaleanpunainen 200-250 µg/m 3 (raja-arvotaso) kirkkaanpunainen 250-300 µg/m 3 tummanpunainen yli 300 µg/m 3.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 12 raja-arvo Kuva 6. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa (raja-arvo 200 µg/m 3, sallitut ylitykset 18 h/vuosi).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 13 Kuva 7. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus ennustetilanteessa (raja-arvo 200 µg/m 3, sallitut ylitykset 18 h/vuosi). Nykytilanteessa (Kuva 8) typpidioksidin vuorokausiohjearvo on lähimpänä ramppeja sijaitsevien rakennusten kohdalla ohjearvon tuntumassa, muuten pääasiassa ohjearvon alapuolella. Ennustetilanteessa pitoisuudet ovat alhaisempia (Kuva 9) ja on epätodennäköistä, että vuorokausiohjearvo ylittyisi suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. Tulokset käytiin läpi vuorokausiohjearvoon vertaamista varten kuukausi kerrallaan koko mallinnusaineiston ajalta (2005-2007), jotta saataisiin selville, onko vuorokausiohjearvo vaarassa ylittyä jonain tarkasteluajanjakson kuukautena. Kuviin valittiin pahinta tilannetta edustava kuukausi. Vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuskarttojen väriasteikko on seuraava: vihreä 0-30 µg/m 3 turkoosi 30-50 µg/m 3 violetti 50-70 µg/m 3 vaaleanpunainen 70-90 µg/m 3 (ohjearvotaso) kirkkaanpunainen 90-110 µg/m 3 tummanpunainen yli 110 µg/m 3.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 14 ohjearvo Kuva 8. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa (ohje-arvo 70 µg/m 3 ). Kuva 9. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus ennustetilanteessa (ohjearvo 70 µg/m 3 ).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 15 Nykytilanteessa (Kuva 10) typpidioksidin tuntiohjearvo hyvin todennäköisesti ylittyy suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. Ohjearvo ylittyy punaisesti väristä alkaen. Ennustetilanteessa (Kuva 11) tilanne on hieman nykytilannetta parempi, mutta kuitenkin ohjearvo todennäköisesti ylittyy suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. Tuntiohjearvon osalta tulokset käytiin samalla tavalla läpi kuin vuorokausiohjearvonkin. Kuvat edustavat pahimman kuukauden tilannetta. Tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuskarttojen väriasteikko on seuraava: vihreä 70-90 µg/m 3 turkoosi 90-110 µg/m 3 sininen 110-130 µg/m 3 violetti 130-150 µg/m 3 vaaleanpunainen 150-170 µg/m 3 (ohjearvotaso) kirkkaanpunainen 170-190 µg/m 3 tummanpunainen yli 190 µg/m 3. ohjearvo Kuva 10. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa (ohje-arvo 150 µg/m 3 ).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 16 ohjearvo Kuva 11. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus ennustetilanteessa (ohje-arvo 150 µg/m 3 ).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 17 4.2.2 Pienhiukkaset (PM2.5) Nyky- ja ennustetilanteessa pienhiukkasten pitoisuudet olivat selvästi alle raja-arvon. Pitoisuudet olivat kaikissa tilanteissa alle 10 µg/m 3. Pitoisuudet on esitetty seuraavissa karttakuvissa (Kuva 12 ja Kuva 13). Kuva 12. Pienhiukkasten vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa (raja-arvo 25 µg/m 3 ).

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 18 Kuva 13. Pienhiukkasten vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus ennustetilanteessa (raja-arvo 25 µg/m 3 ). 4.3 Mittaustulokset Mallinnusten tueksi tutkittiin mittaustuloksia, joita voidaan käyttää mallinnustulosten luotettavuuden arvioinnin tukena. Mittaamalla saadut tulokset ovat aina luotettavampia ja tarkempia kuin mallintamalla saadut tulokset. Vuonna 2010 HSY suoritti Vantaalla typpidioksidimittauksia passiivikeräinmenetelmällä. Selvitysaluetta lähimpänä sijaitsi Kaivokselan mittauspiste Vaskivuorentien ja Vanhan Kaarelantien kupeessa. Mittauspisteessä mitattiin typpidioksidin vuosikeskiarvoksi 21 µg/m 3, mikä vastaa suuruusluokaltaan melko hyvin mallinnuksissa saatuja vuosikeskiarvoon verrannollisia tuloksia. (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2010, HSY:n julkaisuja 2011) Lisäksi vastaavanlaisessa ympäristössä Espoossa Länsiväylän varrella on mitattu vuonna 2010 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 20 µg/m 3, mikä on noin puolet vuosiraja-arvosta. Tämän perusteella on epätodennäköistä, että vuosirajaarvo ylittyisi myöskään tässä kohteessa. On kuitenkin mahdollista, että on tilanteita joissa pitoisuudet kohoavat hetkellisesti. Näin voi olla esimerkiksi epäedullisissa sääolosuhteissa kuten inversiotilanteessa tai katupölykauden aikaan, jolloin ilmanlaatu heikkenee yleisesti kaikkien väylien lähistössä.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 19 4.4 Epävarmuustekijät Tieliikenteen päästöjen leviämisen mallintamiseen liittyy aina epävarmuutta. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät päästökertoimiin erityisesti tehtäessä mallinnuksia ennustetilanteessa. Autokannan kehitystä noin 20 vuoden päähän on käytännössä mahdotonta ennustaa, joten mallinnuksissa on käytetty ennustetilanteessa tämän hetkisen parhaan tietämyksen mukaisia kertoimia. Päästökertoimet ovat laboratorio-olosuhteissa saatuja keskimääräisiä tuloksia lukuisten eri ajoneuvo- ja moottorityyppien yhdistelmistä, joten ne eivät täysin vastaa todellista ajoa. Epävarmuutta sisältyy myös liikenne-ennusteisiin sekä sääaineistoon. Tämän työn mallinnuksissa käytetty kolmen vuoden sääaineisto ei kata kaikkia mahdollisia sääolosuhteita, joten todellisuudessa pitoisuudet voivat mm. tuulen suunnasta riippuen vaihdella paljonkin. Kaiken kaikkiaan mallintamalla saatujen tuloksien epävarmuus on noin 10-30 %. 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä tehtiin typpidioksidin ja pienhiukkasten leviämisselvitys Vantaan Kaivokselassa sijaitsevan teollisuustontin ympäristöön, jonne ollaan kaavoittamassa asumista. Päästölähteinä otettiin huomioon tieliikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt merkittävimmillä liikenneväylillä sekä taustapitoisuus. Mallinnukset tehtiin nyky- ja ennusteliikennemäärillä. VT 3:n liikennemäärä kasvaa ennustetilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. Samalla autokanta puhdistuu koko ajan, joten päästöjen kannalta tilanne tulee todennäköisesti olemaan parempi tulevaisuudessa. Typpidioksidin tuntiohjearvo ylittyi suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla alimpien kerrosten korkeudella. Lisäksi vuorokausiohjearvo ylittyi aivan rakennusten tuntumassa. Muut raja- ja ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet pysyivät sallituissa rajoissa. Pienhiukkaspitoisuudet olivat alhaisia sekä nyky- että ennustetilanteessa eivätkä olleet vaarassa ylittyä suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden perusteella VT 3:n ennusteliikennemäärällä KAVL 90 000 asuinrakennuksien minimietäisyys liikenneväylästä tulisi olla 63 metriä ja vastaava suositusetäisyys on 150 metriä (Kuva 14). Minimietäisyyttä suositellaan käytettäväksi täydennysrakentamiseen ja suositusetäisyyttä uusia asuinalueita suunniteltaessa. Herkille kohteille on olemassa omat suositus- ja minimietäisyydet. Tässä kohteessa kuvassa 3 esitetyllä massoittelulla lähin rakennus sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä liikenneväylän, tässä tapauksessa VT 3:n, reunasta. Tämän perusteella minimi- ja suositusetäisyydet eivät täyty.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 20 Suositusetäisyys 150 m Minimietäisyys 63 m Kuva 14. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaiset minimi- ja suositusetäisyydet tien reunasta, kun liikennemäärä on 90 000 (KAVL). Mikäli minimi- tai suositusetäisyyksiä ei pystytä toteuttamaan, tulisi suurille päästömäärille altistuville alueille sijoitettavissa asuinrakennuksissa käyttää tehokkaita suojauskeinoja. Tällaisia keinoja ovat mm.: rakennusten käyttötarkoitus ja sijoittaminen o sijoitetaan asuinrakennusten sekä oleskelupihojen ja liikenneväylien väliin suojaavia rakennuksia ja toimintoja o suunniteltavien rakennusten muodostama umpikortteli, joka laskee pitoisuuksia sisäpihoilla ja oleskelualueilla o osoittamalla rakennusten alimmat kerrokset muuhun kuin asumiseen rakennusten ilmanvaihto o tuloilman otto etäältä päästölähteistä, mahdollisimman korkealta ja suojan puolelta o parhaan mahdollisen tekniikan käyttäminen tuloilman suodatuksessa o tarvittaessa huonekohtaiset ilmanpuhdistimet. (HSY, Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa, luonnos 20.12.2013) Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat tyypillisesti noin 1/3 alhaisempia rakennusten sisäpihoilla ja katoilla kuin katutasolla. Tässä tapauksessa pitoisuudet katon korkeudella ovat tätäkin alhaisemmat johtuen rakennusten korkeudesta. Esimerkkinä on kuvassa 15 esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa 30 metrin korkeudella (ohje-arvo 70 µg/m 3 ). Kuva esittää pitoisuuksia samassa tilanteessa kuin kuva 8, mutta eri korkeudelta. Kuten kuvasta käy ilmi, pitoisuudet ovat 30 metrin korkeudella hyvin alhaisia, ja siksi ilmanoton järjestäminen tältä korkeudelta voi olla mahdollista.

PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA; ILMANLAATUSELVITYS 21 Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus nykytilanteessa 30 metrin korkeudella (ohje-arvo 70 µg/m 3 ). Loppupäätelmä Tässä kohteessa tullaan toteuttamaan perusratkaisuista poikkeavia teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan saada aikaan tilanne, jossa asuinrakennukset voidaan sijoittaa lähemmäs liikenneväylää kuin HSY:n määrittämät minimi- ja suositusetäisyydet vaatisivat: 1) Hämeenlinnanväylän vieressä olevissa rakennuksissa ei tule olemaan asuntoja joissa olisi ikkunoita, ilmanvaihtoaukkoja, tms. tien puolella, vaan kaksinkertainen umpinainen seinärakenne (luhtikäytävä). 2) Tuloilma otetaan korkealta puhtaan ilman puolelta, jossa pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja tai suosituksia, käyttäen lisäksi parasta mahdollista tekniikka ilmansuodatuksessa. 3) Oleskelupihat ovat korkeiden rakennusmassojen suojassa eivätkä pitoisuudet niidenkään osalta todellisuudessa ylitä raja-arvoja tai suosituksia.