ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen



Samankaltaiset tiedostot
Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Tulviin varautuminen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

44 Lapuanjoen vesistöalue

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

4 Vuoksen vesistöalue

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission riskienhallinnan toimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

42 Kyrönjoen vesistöalue

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)

57 Siikajoen vesistöalue

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus

53 Kalajoen vesistöalue

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

Säännöstelyluvan muuttaminen

PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35.

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Vesihuollon vesitehokkuus

Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Vesivoima ja ilmastonmuutos Vesivoiman tuotannon toimintaympäristön muutokset Pohjois- ja Etelä-Savossa

Ilmastostrategiaseminaari Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Padotus- ja juoksutusselvitys

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

Tulvariskien hahmottaminen

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Suomen muuttuva ilmasto

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Transkriptio:

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vesivaroihin Tulviin Kuiviin kausiin Vesistösäännöstelyjen toteutukseen Arvioidaan mahdollisuuksia ja tarvetta sopeutua muutoksiin Säännöstelykäytäntöjä muuttamalla Aloittamalla luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten järvien säännöstely Pohjavedenpinnan muuttuminen eri puolilla Suomea

Tulokset valmiita Vuoksen vesistöstä Pieniä muutoksia voi vielä tulla Vaikutustarkastelut tehty Pieliselle Ilmastoskenaariot (12) Ilmatieteen laitokselta Tarkasteltavat jaksot 2010-39 ja 2040-69 (ja 2070-99) Tarkasteltu 30 vuoden jaksoa Järvien vedenkorkeuden keskiarvo, maksimi ja minimi Tulovirtaamat Lähtövirtaamat Suurin tulva siis toistumisajaltaan noin 1/30 vuodessa Harvinaiset tulvat voivat muuttua eri tavalla Rankkasateiden erilaista muuttumista ei ole huomioitu Vertailtu erilaisia säännöstelykäytäntöjä

Vedenkorkeus (m, NN) Pielinen Havainnot ja skenaariot 94.40 94.20 94.00 93.80 93.60 93.40 93.20 Havaitut ka 1961-90 Havaitut ka 1998-2007 Simuloitu ka 2010-39 KA A1B Noora Veijalainen 93.00 92.80 92.60 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Pielinen Minimit ja maksimit Noora Veijalainen 95.50 Vedenkorkeus (m, NN) 95.00 94.50 94.00 93.50 93.00 luonnonmukainen luonnonmukainen 2040-69 2010-39 luonnonmukainen 92.50

Pielinen Luonnontilainen vs. varautuva 2040-69 95.50 Noora Veijalainen Vedenkorkeus (m, NN) 95.00 94.50 94.00 93.50 93.00 2040-69 luonnonmukainen luonnonmukainen luonnonmukainen 2040-69 luonnonmukainen 2040-69 varautuva 92.50

Pielinen Tulvavahingot Tanja Dubrovin Tulvavahingot, milj.euroa/vuosi 0.7 0.6 0.5 Kokonaisvahingot Teollisuus ja yhdyskuntarakenteet Rakennukset Muut 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Luomu Varautuva 2010-2039 Luomu 2010-2039 Varautuva 2040-2069 Luomu 2040-2069 Varautuva

Pielinen Virkistyshaitta Tanja Dubrovin Haitta (eur) 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Luomu Varautuva 2010-2039 Luomu 2010-2039 Varautuva 2040-2069 Luomu 2040-2069 Varautuva

Pielinen Vesivoima MWh/vuosi 400.00 350.00 300.00 Talvi (1.11.-31.3.) Kesä (1.4.-31.10.) Koko vuosi Tanja Dubrovin 250.00 200.00 150.00 100.00 50.00 0.00 Luomu Varautuva 2010-2039 Luomu 2010-2039 Varautuva 2040-2069 Luomu 2040-2069 Varautuva

Saimaa (alustavat tulokset) Keskiarvot Noora Veijalainen 76.60 Vedenkorkeus (m, NN) 76.40 76.20 76.00 75.80 75.60 Keskiarvo 2010-2039 Keskiarvo 2040-2069 Keskiarvo 2070-2099 Keskiarvo 75.40 75.20

Saimaa (alustavat tulokset) Minimit ja maksimit Noora Veijalainen Vedenkorkeus (m, NN) 78.00 77.50 77.00 76.50 76.00 75.50 Keskiarvo, Min ja Max 2010-39 Keskiarvo, Min ja Max (KA A1B) 2040-69 Keskiarvo, Min ja Max (KA A1B) 75.00 74.50

Vedenkorkeus (m, NN) Saimaa (alustavat tulokset) Minimit ja maksimit, eri skenaariot 2040-69 78.00 77.50 77.00 76.50 76.00 75.50 maksimi 2040-2069 maksimit minimi 2040-2069 minimit Noora Veijalainen 75.00 74.50

Vedenkorkeus, Kallavesi Noora Veijalainen 83.00 Keskiarvo, min ja max 82.50 2040-69 ka A1B Keskiarvo, min ja max Vedenkorkeus (m, NN) 82.00 81.50 81.00 80.50

450 Onkivesi tulovirtaama Virtaama (m 3 /s) 400 350 300 250 200 150 100 Ka Max 2040-2069 Ka 2040-2069 Max 50 0 82.60 Kallavesi vedenkorkeus Vedenkorkeus 82.40 82.20 82.00 81.80 81.60 Ka Max 2040-2069 Ka 2040-2069 Max 81.40 81.20 Saimaa vedenkorkeus 77.50 77.00 Ka Vedenkorkeus 76.50 76.00 Max 2040-2069 Ka 2040-2069 Max 75.50 75.00

Vedenkorkeus, Höytiäinen Höytiäinen vedenkorkeus Noora Veijalainen 87.80 87.60 Min Min Ka Ka Virtaama (m 3 /s) 87.40 87.20 87.00 86.80 Max Ka 2040-2069 Min nykyiset uudet säännöstelyohjeet 2040-2069 Ka Ka nykyiset Max uudet säännöstelyohjeet 2040-2069 Max nykyiset uudet säännöstelyohjeet Säännöstelyrajat Säännöstelyrajat 86.60 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Ilmastonmuutoksella suuria vaikutuksia järvien vedenkorkeuksiin ja niiden vuodenaikaisvaihteluun Saimaalla tulvat kasvavat merkittävästi Saimaannorpalle Saimaan muuttuvat vedenkorkeudet ja jään väheneminen tietävät suuria ongelmia Pielisellä säännöstelyn aloittamisella voitaisiin pienentää ilmastonmuutoksen haittoja Kuivuus voi olla monin paikoin tulevaisuudessa entistä suurempi ongelma Nykyiset säännöstelyohjeet eivät monin paikoin enää tule toimimaan Uusien säännöstelyohjeiden tulisi olla joustavia

Säännöstelyjen muuttaminen tärkeä ja välttämätön sopeutumiskeino Säännöstelylupien muutosprosessi tulisi aloittaa pian etenkin Etelä-Suomessa Jo kaksi viimeistä lauhaa talvea ovat osoittaneet monien nykyisten säännöstelykäytäntöjen puutteet Tarkemmat paikalliset selvitykset tarpeen Tulvien muuttuminen tulisi huomioida Tulvantorjunta, alimmat rakentamiskorkeudet, penkereet ym. Lisää tutkimustietoa tarvitaan Mm. hyydetulvien, rankkasadetulvien muuttuminen Harvinaiset tulvien suuruuksien muuttuminen Sateiden jakauman muuttuminen (suorat ilmastomallien tulokset)

Pohjavesi, Lammi Tullinkangas Noora Veijalainen Pohjavesi 0104 161.00 Min 160.50 160.00 Average Max 159.50 159.00 2040-69 Min A1B AV. 2040-36 Average A1B AV. 2040-69 Max A1B AV. 158.50 158.00