Pukukoodi PUIMME KYLTERIMIEHET BISNESMUOTIIN. ONKO SLUS HISTA TULLUT LAHKO? T UTKIMME: K AUPPIS LAINEN TYÖLLISTYY PARHAITEN M IKS I K E S KOSSA SOI PANHUILU?
PÄÄKIRJOITUS VERNA VUORIPURO RAKKAUDESTA LAJIIN? Palkaton työ voi muuttua epäoikeudenmukaiseksi, jos perusteet siihen ovat kyseenalaiset. Haluatko kirjoittaa, kuvata tai kuvittaa? Ota yhteyttä kylteri@kyweb.fi ONKO TUOSSA MITÄÄN järkeä? mietin, kun kuuntelin Slushin työntekijöiden kertomuksia tapahtuman parissa valvotuista öistä ja mitättömistä palkkioista (s. 14). Oli vaikeaa käsittää, miksi omistaa elämänsä projektille, joka ei ole hyväntekeväisyyttä tai oma yritys. Sitten muistin, että olenhan itsekin tehnyt samaa Kylterin parissa tämän vuoden. Intohimo omaa alaa kohtaan on välillä niin suuri, että hauskat hetket, oppiminen ja urahyödyt ovat taloudellisen hampaidenkiristelyn arvoisia. Uskon, että esimerkiksi Kylteriin haastatellut Slushin ydintiimiläiset tulevat varmasti hyötymään työkokemuksestaan jatkossa. Harva pääsisi muuten parikymppisenä vaikkapa vierailulle Nasdaqiin. ASIA, JOTA SLUSHIN palkkiopolitiikassa en kuitenkaan voi hyväksyä on sille esitetyt perustelut. Pieni tai olematon palkka kun kuulemma toimii filtterinä, jotta töihin saadaan motivoituneimmat tekijät. Siten tänne tulevat vain he, jotka oikeasti tätä haluavat, minulle sanottiin. On vaarallista iskostaa tällainen ajatusmalli nuoriin työntekijöihin. Ei ole ahneutta tai välinpitämättömyyttä osata hinnoitella kykynsä oikein. Lahjakkaat ja innokkaat nuoretkin ansaitsevat korvausta, joka on edes jossain suhteessa työpanokseen. Voittoa tavoittelematon organisaatio voi toki teettää palkatonta työtä halukkailla, mutta tätä on turha yrittää kuorruttaa näyttämään motivaation testaamiselta. OMISTAUTUMINEN ON INSPIROIVAA, sen olen saanut päätoimittajavuotenani huomata. Kylterinkään avustajapalkkiot eivät päätä huimaa, mutta silti esimerkiksi tähän numeroon Tapio Melgin ja Voitto Kangas keräsivät ainutlaatuisen ja suuritöisen setin dataa kauppislaisten työllistymisestä - vain, koska heitä kiinnosti (s. 18). Tällaista tietoa kyltereiden urakehityksestä ei ole aiemmin koonnut edes Aalto-yliopisto. Avustajien kanssa tehtiin tähän lehteen myös tyylikäs kuvaeditoriaali (s. 26). Vapaaehtoiset kylterimallit Aksel, Werner ja Jonathan olivat valmiita kylmettämään nenänpäänsä Merihaan parkkihalleissa, jotta lukijoille saatiin esiteltyä tulevan kauden pukumuotia. Myös tinkimätön kuvaustiimi teki kaikkensa, lähestulkoon voileipäpalkalla. TÄMÄ ON VIIMEINEN Kylterini päätoimittajana. Lukijoiden lisäksi haluan kiittää kuluneesta vuodesta joka ikistä lehteä avustanutta huipputyyppiä. Halu tehdä laadukasta yhteistä opiskelijalehteä on kerännyt kasaan porukan innoittavia ihmisiä. Se on paras palkka, jonka tästä työstä olen voinut saada. 2 4/2014 3/2014 3
Kylteri, oletko briljantti työnhakija? TEKIJÄT 5/2014 KYLTERI on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden Hyödynnä SEFEn sparraus töitä hakiessasi. Saat neuvoja hakemuksen ja cv:n tekoon sekä haastatteluun valmistautumiseen. Palkkaneuvonnasta saat apua oman työpanoksesi hinnoitteluun. Muista myös tarkistuttaa työsopimuksesi SEFEn juristeilla ennen allekirjoittamista. VERNA VUORIPURO KARIN GELLMAN KATI ILOMÄKI ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. PÄÄTOIMITTAJA Verna Vuoripuro 050 413 2280 verna.vuoripuro@kyweb.fi AD Karin Gellman 040 353 8287 karin.gellman@kyweb.fi ILMOITUSMYYNTI TAPIO MELGIN TANELI KONTIAINEN VOITTO KANGAS Oliver Rotko 040 353 8282 oliver.rotko@kyweb.fi KANNEN KUVA Jere Oliver Tienhaara JULKAISIJA KY-säätiö JERE OLIVER TIENHAARA SALLA KOIVU STELLA KALLIONPÄÄ Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs. 00100 Helsinki PAINO Lönnberg PAPERI? MultiArt Gloss 250 g Galerie Art Matt 115 g PAINOS 1200 ESA-PEKKA MATTILA PETRI ANTTILA SE VOIT OLLA SINÄ! ISSN-L 1457-0890 ISSN 1457-0890 www.sefe.fi/kesatyo ajanvaraus.sefe.fi
TÄSSÄ LEHDESSÄ VESI 3 PÄÄKIRJOITUS 8 TILINPÄÄTÖS 10 LYHYET Miksi Keskossa soi panhuilu? Taloustieteen opiskelijat nousivat kapinaan. LOSKA 14 PYHÄLLÄ HENGELLÄ Onko Slush uskonto? 26 18 SAMASTA MUOTISTA Selvitimme, mihin kylterit menevät töihin. 26 DARK CASUAL Puimme kauppismiehet bisnesmuotiin. LUMI 32 HAASTATTELUSSA TUOMO PIETILÄINEN 34 MEDIAILLAN TÄRKEIMMÄT 37 KY-LOOKS 38 KOLUMNI: STELLA KALLIONPÄÄ 40 RAFLAPOLIISI 42 KY TIEDOTTAA 10 45 PUHEENJOHTAJALTA 46 AJANKOHTAISET 14 18 Budjetit määräytyvät kuten oppikirjoissa: budjettineuvottelujen perusteella. Mun piti tehdä kandi valmiiksi, mutta sit mä vaan hurahdin. Kerromme, miten kylteri työllistyy. 6 5/2014 5/2014 7
TILINPÄÄTÖS KYLTERIELÄMÄ LUKUINA KOONNUT KYLTERIN TOIMITUS 1300 vapaaehtoistyöntekijää osallistui startup-konferenssi Slushin valmisteluihin marraskuun lopulla. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kävijöitä oli yli 10 000. m 2 982 Valta vaihtuu KY ry:n uudeksi hallituksenmuodostajaksi ja puheenjohtajaksi valittiin 4. vuoden opiskelija Antti Korpelainen. Hänellä on ollut 9KY-pestiä, ja opintopisteitä on kertynyt tämän vuoden loppuun mennessä 177. Haku päällä Kylterin uusi päätoimittaja valitaan joulukuun alussa. Lehden uuden luotsaajan pesti kestää ja hänellä on tehtävänään 12 kuukautta, 5 lehteä. Jo lähes 310 000 opiskelijalla on opintolainaa, kertoo Kelan tuore opintoetuustilasto. Heistä 100 400 oli nostanut lainaa lukuvuoden 2013 2014 aikana. on KY:n Otaniemestä vuokraamien neliöiden kokonaismäärä. KY:llä on ensi syksynä Otaniemessä muun muassa toimisto, oma juhlatila ja vapaaehtoistilaa. Antin lempikappale Kiljukaulassa on numero 802, Aavikon laitaa. '15 Takaisin ruotuun Kauppiksen kevätlukukausi alkaa 5. tammikuuta 2015. 8 5/2014 5/2014 9
LYHYET MIKSI KESKOSSA SOI PANHUILU? Y l e e n s ä h a n k k e i l l a o n b u dje t t i, ja s e y l e e n s ä ylitetään. HUILUMUSIIKILLA YRITETÄÄN HILLITÄ MELUA YKSI LEARNING HUBIN suurimmista heikkouksista on isoon työtilaan soveltumaton akustiikka. Sali suunniteltiin 1940-luvulla kirjastoksi, ei 200 opiskelijan ryhmätyötilaksi. Valeria Gryadan mukaan melua vähentäviä kiinteitä seiniä tai akustiikkapaneeleita ei rakennuksen suojelun vuoksi voitu rakentaa. Akustiikan parantaminen olisi vaatinut todella ison suunnitteluprosessin, jotta se olisi tehty oikein. Tällä aikataululla ja budjetilla se ei ollut mahdollista. Tilaan tuotiin liikuteltavia sermejä jakamaan ryhmätyötiloja erilleen. Lokakuussa saliin ilmestyi uusia kaiuttimia, joilla meluhaitta yritetään taltuttaa. Sieltä tulee musiikkia, jonka tarkoitus on pienentää muiden keskustelun aikaansaamaa hälyä. Kokeillaan tätä nyt jonkin aikaa ja tehdään arvio syksyllä 2015 tämän toimivuudesta, Seppo Ikäheimo toteaa. Learning huti? Töölön uusitun oppimistilan perusheikkoudet eivät muutostöissä juuri kehittyneet. Sisustusarkkitehdin mukaan suurimmat haasteet olivat raha ja rakennuksen suojelu. TEKSTI TANELI KONTIAINEN KUVA ESA-PEKKA MATTILA Töölön kampuksen Kesko-salin muutostöiden tarkoituksena oli luoda käyttäjälähtöinen tila opiskelijoiden tarpeet tarkasti huomioon ottaen. Reilun puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen Kylteri päätti selvittää, miksi Learning hubiksi ristitty oppimistila on edelleen meluisa ja vailla säädettäviä työtasoja, riittäviä pistorasiapaikkoja tai kunnolla toimivaa langatonta internetiä. Monet näistä kun olivat juuri niitä asioita, joita opiskelijoista koostuva suunnitteluryhmä halusi tilassa parantaa. Aalto-yliopiston Learning hub -projekteja koordinoiva suunnittelija, sisustusarkkitehti Valeria Gryada pitää hanketta pääosin onnistuneena, vaikka myöntää tilan puutteet. Suojeltuun rakennukseen ei voitu tehdä kaikkia tarpeellisia muutoksia meluisuuden vähentämiseksi. Toinen rajoittava tekijä oli käytettävissä oleva raha. Gryadan mukaan hankkeen budjetti oli muutamia tuhansia euroja, mikä ei hänen mielestään ole iso summa Töölön hubin kokoiseen tilaan. KAUPPAKORKEAKOULUN VARADEKAANI Seppo Ikäheimo perustelee budjettia monilla muilla odottavilla hankinnoilla. Budjetin suuruutta hän ei sähköpostiviestissään kuitenkaan kerro. Yleensä hankkeilla on budjetti, ja se yleensä ylitetään. Nytkin kävi näin, ja monista hienoista asioista on jouduttu tinkimään, Ikäheimo sanoo. Töölön kampuksella uusitaan lähivuosina tietokoneita, av-laitteita ja luokkien kalustusta hyvinkin paljon. Jotta kustannukset olisivat hallinnassa ja voisimme tehdä paljon oppimista edistäviä asioita, raha vain täytyy jakaa moniin asioihin. Budjetit määräytyvät kuten oppikirjoissa opetetaan: budjettineuvottelujen perusteella. BUDJETTIKURI KARSI PISTORASIOITA JATKOJOHDOT KUROTTAUTUVAT SEINUSTALTA yli lattian. Tuntuu kummalliselta, että uudessa oppimistilassa ei otettu huomioon sitä, että kannettavien tietokoneiden käyttö vaatii sähköä. Gryada selittää puuttuvia pistokkeita budjettikurilla. Jossain vaiheessa piti tarkasti päättää, mihin investoimme rajallisen rahasumman. Jotain täytyi uhrata. Suunnitteluhetkellä luulimme, että pistorasioita olisi riittävästi, mutta enemmän ihmisiä käyttää nyt tilaa kuin ajattelimme. Kannettavan tietokoneen käyttöön ei kannusta myöskään tilassa vain satunnaisesti toimiva langaton internetyhteys. Seppo Ikäheimo kuuli huonosti toimivasta verkosta ensi kertaa Kylteriltä ja toteaa, että asiat hoidetaan, jos niistä saadaan palautetta. Wifin käyttömahdollisuudet ovat saamani tiedon mukaan ylipäätään rajalliset. Siksi hubissa voi kapasiteetti tulla täyteen. Kapasiteettirajoitetta voidaan kiertää käyttämällä oman kännykän yhteyttä, Ikäheimo ohjeistaa. ISTUMISEN VAARAT UNOHTUIVAT SUUNNITTELUSSA ISTUMINEN TAPPAA. VAIKKA istumatyön haittapuolet ovat olleet esillä kauan, Learning hubissa ei säädettävistä työtasoista nautita. Uudistuksessa ergonomiaa parannettiin muun muassa uusilla pehmeillä kalusteilla ja säkkituoleilla. Valeria Gryada toteaa, että seisomatyöskentely luultavasti tehtäisiin tämän päivän suunnitelmissa mahdolliseksi. Suunnittelun aikaan säädettävät pöydät eivät olleet vielä niin esillä kuin nyt. Tällä hetkellä ehdottaisin tilaan joitain seisomapöytiä, ja ehkä niitä voisi hankkia jos saamme lisää budjettia. 10 5/2014 5/2014 11
LYHYET TALOUSTIETEILIJÄT NOUSIVAT KAPINAAN Kansiksen kapea kehys Opiskelijat nousivat maailmalla barrikaadeille yksipuolisen taloustieteen opetuksen takia, mutta Aallossa luotetaan yhä uusklassiseen teoriaan. TEKSTI KATI ILOMÄKI KUVITUS KARIN GELLMAN Taloustieteen opetus on kriisissä, linjasi International Student Initiative for Pluralism in Economics -liike eli ISIPE tänä syksynä manifestissaan. Yli kuusikymmentä opiskelijajärjestöä 30 maasta väittää tulevien sukupolvien tietojen taloustieteestä uhkaavan jäädä yksipuolisiksi. Tämä taas heidän mukaansa vaarantaa kyvyn ratkaista 2000-luvun suuria ongelmia. Miten on opetusohjelman monimuotoisuuden laita Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksessa, joka järjestää opetuksensa yhdessä Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa? HY:N MIKROTALOUSTEORIAN PRO- FESSORI Hannu Vartiaisen mukaan ISIPE:n kritiikki perustuu osaltaan väärinkäsitykseen. Useat niin kutsutuista heterodoksisista [ei-valtavirtataloustieteellisistä] lähestymistavoista sulkeutuvat osaksi normaalia taloustiedettä, kunhan mallinnus vain tulkitaan asianmukaisesti. Samoilla linjoilla on Aallon taloustieteen laitoksen johtaja, professori Juuso Välimäki. Hänen mukaansa kauppiksessa opetettava uusklassinen taloustiede tarjoaa välineet taloudellisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja analysoimiseen monissa eri sovelluskohteissa. Olemme muokanneet opinto-ohjelmamme vastaamaan kansainvälisissä verrokkikouluissa tarjottuja tutkintoja, ja painotamme Suomen ja Euroopan talouskysymyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että analyyttisenä kehikkona käytämme uusklassista teoriaa. ISIPE KRITISOI SITÄ, miten klassisen, jälkikeynesiläisen, institutionaalisen, vihreän talouden, feministisen, marxilaisen ja itävaltalaisen taloustieteen perusteet on jätetty huomioimatta. Useat ekonomiopiskelijat valmistuvat ISIPE:n mukaan koskaan kohtaamatta luentosalissa eri näkökulmien kirjoa. Haastatellut professorit ovat yhtä mieltä siitä, että eri teorioiden tunteminen on kannatettava asia. Eri juttu on, onko koulukuntien paikka perustutkinnon opinnoissa. Tärkein päämäärämme on opettaa valtavirtataloustiedettä kunnolla ja korkealaatuisesti. Suurempi ongelma on, että mahdollisuudet esitellä kattavasti edes valtavirran sisällä käytyä keskustelua ihmiskunnan ongelmista ovat liian vähäiset, Aallon taloustieteen professori Pertti Haaparanta kommentoi. VARTIAINEN OTTAA ESILLE sen, että yliopisto-opetus perustuu luonteeltaan konservatiiviseen tieteeseen. Uudet ajatukset hyväksytään osaksi tieteellistä maailmankuvaa vasta, kun ne uskottavasti kumoavat vanhat ajatukset. Jos opetuksessa painotettaisiin materiaalia, joka ei ole läpäissyt tiedeyhteisön seulaa, se menettäisi helposti kurinalaisuutensa ja luotettavuutensa. Sen sijaan tutkimuksessa heterodoksista kritiikkiä pitää käsitellä ja kaikkia vaihtoehtoisia lähestymistapoja testata. Uskallan myös väittää, että niin taloustieteessä tehdäänkin, Vartiainen toteaa. ISIPE KRITISOI KOULUKUNTAKYSY- MYKSEN ohella myös matematiikan ja kvantitatiivisuuden ylivaltaa opinnoissa. Aallon kurssitarjonnassa joitain talousja oppihistorian kursseja onneksi on, ainakin vielä. Esimerkiksi Matti Pohjolan Suomen talous ja talouspolitiikka -kurssi toimii ajankohtaisten ilmiöiden taustoittajana. Haaparanta kertoo, että viime vuosina on tarjottu esimerkiksi taloustieteen oppihistorian kurssia, jolla käsitellään ainakin itävaltalaista koulukuntaa ja marxilaista teoriaa. Meillä on lisäksi taloushistorian kurssi, jolla käsitellään myös talouskriisejä. Kummankaan kurssin jatkuvuus ei kuitenkaan ole varmaa. 12 5/2014 5/2014 13
PYHÄLLÄ HENGELLÄ Kymmenet nuoret omistavat työpäivänsä ja elämänsä Slushtapahtumalle palkatta. Onko kyseessä uskonlahkomainen uhrautuminen vai lähtölaukaus uralle? TEKSTI VERNA VUORIPURO Tämän vuoden alussa kourallinen parikymppisiä helsinkiläisiä aloitti elämänsä rutistuksen. Luvassa oli valvottuja öitä, tuhansia työtunteja, yhteisöllisyyttä ja hurmosta. Yksi lähti maailmalle kiertämään levittääkseen yhteisönsä sanomaa. Mun oli tarkoitus tehdä kandi valmiiksi, mutta sit mä vaan hurahdin, toinen kommentoi. Koko urakka huipentui marraskuun lopulla valtavaksi tapahtumaksi, jossa samanmieliset kokoontuivat iloitsemaan yhteisestä tarkoituksestaan, tämän maan kurimuksesta vapauttamisesta. Kuulostaa lähes uskonnolliselta. Kyseessä on kuitenkin Suviseurojen sijaan Suomen suurin tekninen tapahtumatuotanto, startup-konferenssi Slush. 24-VUOTIAS JENNY GYLLANDER lähti mukaan järjestämään Slushia viime vuonna. Meilasin tapahtuman toimitusjohtajalle Miki Kuuselle, että voin tulla Slushin official instagrammeriksi. Lopulta työnkuvani laajeni vastaamaan koko tapahtuman sosiaalisen median kanavista, hän kertoo. Hankenilla yrittäjyyttä ja kansantaloustiedettä opiskeleva Gyllander on työskennellyt Slushissa tämän vuoden helmikuusta asti täyspäiväisenä markkinointijohtajana. Työmäärä on ollut hurja. Jos mä laskisin työtunteja, niihin mahtuisi normaalin ihmisen useampi työvuosi. Täysipäiväisyys tarkoittaakin Slushissa tapahtuman lähestyessä lähes ympärivuorokautisuutta. Mä tulin toimistolle tänään aamukuudelta. Eilen tyypit oli täällä yöllä kolmeen asti, kommentoi Slushin taloudesta vastaava 22-vuotias kylteri Teemu Laiho kahta viikkoa ennen h-hetkeä. Kun hän lähti mukaan Slushiin, hänellä ei ollut aavistustakaan työmäärästä. Mukana on todella omistautunutta jengiä. Nämä tyypit laittavat koko elämänsä tähän. SLUSHIN PARISSA TYÖSKENTELEE koko vuoden täysipäiväisesti viisitoista henkilöä. Tapahtumaa edeltävinä kuukausina tämä ydintiimi laajenee noin 30 henkeen. Näistä palkkaa maksetaan kullekin tarvittaessa. Kysymme, paljon sun vuokra on ja paljon menee kuussa rahaa ruokaan. Se on sitten about se palkka, kommentoi tapahtuman vastaava tuottaja, kylteri Atte Hujanen. Slushin organisaatio kasvaa viimeisten viikkojen aikana noin 1300 vapaaehtoisella, jotka toimivat noin 70 ryhmänvetäjän sekä 30 tiiminvetäjän kanssa. Lisäksi tapahtuman teknisestä toteutuksesta vastaa noin 600 hengen palkattu ammattiorganisaatio. Slushin laajennetun tiimin lisäksi vuokranmaksussa voidaan auttaa tiiminvetäjiä, jos työ vie niin paljon aikaa, ettei palkallisiin projekteihin ehdi. Sekä Laiho että Gyllander kertovat laskevansa kolikoita palkkapäivän lähestyessä. Ennen viime kuun opintotukea mulla oli tilillä rahaa kymmenen senttiä, Laiho nauraa. SLUSHIN TÄMÄN VUODEN budjetti ei vielä Kylterin painoon mennessä ollut julkinen. Viime vuonna budjetti oli 2,1 miljoonaa euroa. Kävijämäärä kuitenkin tuplaantui tämän vuoden Slushissa, joten rahaakin oli todennäköisesti paljon enemmän. Tapahtuman takana on Startup-säätiö. Raha konferenssin järjestämiseen tulee lipputuloista sekä partneriyrityksiltä, jotka haluavat näkyvyyttää tapahtumassa. Miksi näin suuren luokan tapahtumatuotanto ei maksa omistautuneille työntekijöilleen? Tuottaja Hujasen mukaan kyse on periaatteesta. Siinä pysyy silloin tekemisen meininki ja keskittyminen olennaiseen, kun ei mietitä ylityötunteja ja bonuksia. Kun kaikki ovat yhtä köyhiä, ei ole stressiä sen suhteen. Laiho on samaa mieltä. Hänen mielestään korvauksen pienuus toimii ikään kuin filtterinä. Tänne tulevat töihin sitten vain ne, jotka oikeasti haluavat tehdä tätä. Ky sy m m e, p a ljo n s u n v u o kra o n ja paljon menee k u u s s a ra h a a r u o k a a n. S e o n s i t t e n a b o u t se palkka. KUVA Petri Anttila 14 5/2014 5/2014 15
Hujanen korostaa, että Slushin työntekijöitä yhdistää yrittäjähenki. Harvoinpa yrityksissäkään toimitusjohtaja tai itse yrittäjät saavat paljoa palkkaa. Tässä on vähän sama juttu. Lyhyellä aikavälillä tehdään oman talouden kannalta huonoja päätöksiä, mutta nämä kokemukset ja verkostot, jotka tästä saa ovat varmasti rahan arvoisia. Gyllander kertoo, ettei edes haluaisi palkankorotusta, vaikka mahdollisuus sellaiseen tarjoutuisi. Jos tiimi nostaisi lisää palkkaa, se olisi jostain muusta pois. Silloin ei ehkä tapahtumassa wifi toimi tai ruoka ei ole niin hyvää, hän perustelee. Tuhat halukasta vapaaehtoistakin mielestäni kertoo siitä, että miksi me heille palkkoja maksettaisiin, kun voimme sen sijaan luoda huikean kokemuksen kaikille. GYLLANDER KERTOO KUVAAVAN esimerkin yhden Slushin ydintiimiläisen omistautumisesta. Startup Saunalle ilmestyi toukokuussa 2013 nuorehko teekkari, joka halusi lähteä ulkomaille mainostamaan Slushia. Viime vuoden syksyllä hänelle annettiin lentolippu, ja hän kiersi ulkomaisia konferensseja ja startup-kiihdyttämöitä. Tänä vuonna hän vastasi noin kolmasosasta Slushin maailmankiertueesta, jonka osana järjestettiin paikalliset tapahtumat 71 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Palkkaa hän ei ole saanut, ainoastaan matkakorvaukset. Martin on siellä reissannut mukanaan vain seitsemän kilon käsimatkatavaralaukku, Gyllander mainitsee. Gyllanderin mukaan ilmaista työvoimaa motivoi ajatus siitä, että he tekevät jotain tarpeellista koko startup-kentälle. Lisäksi Slushissa viehättää innostus, omistautuneisuus ja rohkeus. Samaa mieltä on Laiho. Mä vain tykkään tehdä tätä. Slushissa kaikki kävijät ovat samalla tasolla. Siellä on poliitikkoja, toimitusjohtajia ja opiskelijoita sekaisin. KUVA Sami Välikangas Ennen viime k u u n op into t u k e a m u l l a o li t i li l l ä ra h a a ky m m e n e n senttiä. SLUSHIN TYÖNTEKIJÖIDEN KERTO- MUSTEN perusteella tapahtuma kuulostaa lähes uskonlahkolta. Slushin työntekijät uskovat saattavansa Suomen talouden nousuun startupeilla ja yrittäjyyden tukemisella. Tapahtuman järjestäminen on saatu kuulostamaan hyväntekeväisyydeltä. Samanmieliset nuoret opiskelijat tekevät työtään kuin hurmoksessa. Gyllander vertaa leikkimielisesti Slushin järjestämistä jopa raskausaikaan. Yhdeksän kuukauden odotus, kohta tämä lapsi syntyy, hän toteaa kaksi viikkoa ennen Slushia. Työntekijät ja vapaaehtoiset tuntuvat kaikki vilpittömästi uskovan Slushiin. Palkanmaksun epäoikeudenmukaisuutta kukaan ei tunnusta heistä raha on järkevää laittaa yhteiseen hyvään. Jo s m ä l a s k i s in ty ö t u n t eja, n ii hin m a h t u i s i n o r m a a lin i h m i s e n u s e a mp i työvuosi. USKONTOJEN UHRIT RY. määrittelee lahkoja seuraavasti: Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. - - Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Tämän vuoksi niiden (lahkojen) on pakko esittää jäsenilleen suuria vaatimuksia ja mainostaa muille omia suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan. Kuulostaa tutulta. Slushilla on myös johtohahmonsa, ja henkilöpalvontaa ei voi olla huomaamatta. Esimerkiksi Miki Kuusen ja Peter Vesterbackan nimet lausutaan ylpeydellä. Täällä voi päästä tekemisiin todella maagisten hahmojen kanssa. Opiskelijan etunimi voi parissa päivässä tulla tutuksi vaikka Supercellin Ilkka Paanaselle, Hujanen sanoo. SLUSHIA ON VAIKEA kritisoida, koska siihen uskovat yksisilmäisesti niin monet. Tapahtumaa tukevat niin poliitikot kuin yliopistotkin. Vapaaehtoisten hehkutuspuhe ei tunnu opetellulta, koska silmistä todella paistaa vilpitön palo edistää hyvää asiaa. Mutta onko Slush kuitenkaan hyväntekeväisyyttä? Tapahtumassahan vain autetaan voittoa tavoittelevia yrityksiä keräämään rahaa. Vapaaehtoistyön etuja ovat yhteishenki ja tapahtuman sisäänpääsy, jonka avulla voi onnistua tapaamaan arvokkaita kontakteja. Voidaan kuitenkin miettiä, kiinnostaako toimitusjohtajia ja muita isoja nimiä Slushissa opiskelija-apurit vai yritykset, joita tapahtuma esittelee. Hujanen kertoo silti vaikuttavia tarinoita siitä, miten Slushissa työskennelleet ovat päässeet etenemään urallaan. Moni on sanonut, että Slushissa oppii kolmessa kuukaudessa enemmän kuin McKinseyllä vuodessa. Ehkäpä Slushin henkiset hyödyt todella ovat työmäärän ja itsensä uhraamisen arvoisia. On kuitenkin vaikeaa uskoa, että tuotannosta hyötyisivät rahallisesti vain startupit. Jää nähtäväksi, kuka todellisuudessa Slushin taloudellisen sadon korjaa. KUVA Jussi Hellsten Jenny Gyllander vieraili Nasdaqissa syksyllä. GYLLANDER JA LAIHO eivät vielä tiedä, mitä Slushin jälkeinen elämä sisältää. Viime vuonna Gyllander lähti Slushin jälkeen kahdeksi kuukaudeksi Aasiaan rauhoittumaan. Tavallinen päivätyö ei kumpaakaan kiinnosta. Toiveissa on, että tulevaisuudessakin työ tuntuisi itselle merkitykselliseltä. Jos mä voin tehdä yhtä siistejä juttuja jossain muuallakin kuin Slushissa niin why not. Slushissa olen esimerkiksi saanut suunnitella Times Squarella näytettävää videoa ja tapahtuman logoa, Gyllander sanoo. Konkreettisia Slushin tuomia urahyötyjä kumpikaan ei omien sanojensa mukaan ole ehtinyt vielä miettiä. Tämä porukka tulee kyllä jeesaamaan toisiaan jatkossakin. 16 5/2014 5/2014 17
Samasta muotista Kuka tietää, mihin firmoihin kauppislaiset nyt työllistyvät? Ei käytännössä kukaan, ainakaan tarkasti. Siksipä Kylteri kaivoi LinkedInistä kaikki 2007 2008 kanditasolle opiskelijaksi hyväksytyt ja selvitti, mihin he päätyivät aloittaessaan työelämässä. TEKSTI JA TUTKIMUS TAPIO MELGIN JA VOITTO KANGAS KUVITUS SALLA KOIVU Työllistyminen yrityksiin kylterien yleisimmissä pääaineissa Harmaa: Finance Oranssi: Marketing Punainen: Communications Vihreä: ISM Lime: IB Sininen: Accounting Sinivihreä: Economics Vaaleanpunainen: Management 18 5/2014 5/2014 19
Intro L askentatoimi ja rahoitus: Sprigi päälle ja analyysiä asiakkaalle KAUPPAKORKEAKOULUN DEKAANI Ingmar Björkman ottaa vastaan työhuoneellaan marraskuun sateisena lauantai-iltapäivänä. Hän on kiinnostunut tutkimuksemme tuloksista, mutta ei kovin yllättynyt. Tuloksista näkyy, että opiskelijamme ovat työllistyneet jopa erinomaisesti viime vuosien taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Olisin kuitenkin hieman varovainen tekemään voimakkaita johtopäätöksiä muutaman vuoden otannasta, sillä suhdanteet muuttuvat. Viime aikoina vähemmän rekrytoinut sektori saattaa lähteä taas vetämään. Moni muu selvityksen tuloksia kommentoinut lähtee analyysissään pidemmälle. Kauppiksen entinen vararehtori havaitsee tuloksia kuullessaan perinteisten ekonomiduunien katoamisen. Toinen yrityselämästä kauppikseen siirtynyt luennoitsija taas kiinnittää huomiota siihen, mitä tuloksissa ei näy: kotimaisia suuryrityksiä sekä erityisesti vientisektorin työpaikkoja. Metodologia: LinkedIn auttoi tutkimuksessa Lähtökohdaksi selvitystä tehtäessä otettiin 2007 ja 2008 kauppakorkeakouluun kanditasolle KTM-tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen listat. Näistä löytyi 565 nimeä. 25 opiskelijaa ei aikanaan antanut lupaa julkaista nimeään. Nimet käytiin systemaattisesti läpi LinkedInistä. Valmistumishetken työpaikka, nykyinen työpaikka, traineepaikat, pääaineet sekä muutama muu tieto kerättiin ylös. Yhteensä 391 opiskelijan (69%) profiilit saatiin koottua. Puuttuvia tietoja kerättiin jonkin verran myös esimerkiksi kauppiksen ethesis-portaalista. Valtaosa on jo valmistunut vuosina 2012 2014, mutta osalla gradu on jäänyt roikkumaan tai opinnot ovat muuten vielä kesken. Osa ei koskaan käytännössä edes aloittanut opintojaan. LASKIKSEN JA RAHOITUKSEN opiskelijat päätyvät uransa alkuvaiheessa vääntämään analyysiä yhdellä jos toisellakin tittelillä. Huolimatta melko samankaltaisesta kurssitarjottimesta työpolut eriytyvät vahvasti jo harjoittelupaikkojen kohdalla. Tie kontrolleriksi tai CFO-officeen isoon firmaan vie Big Fourin kautta. Nämä suuret tilintarkastus- ja konsulttitalot KPMG, PwC, Deloitte ja EY ovat suuria laskiksen lukijoiden työllistäjiä kauppiksessa. Audit ja assurance - sekä tax ja transactions -osastoille tullaan usein trainee-ohjelmien kautta, mutta lähes puolella on taustalla pankki- tai konsulttipuolen kokemusta tai kesäharjoitteluita pörssiyrityksissä. Kansainväliset partnership-malliin perustuvat tilintarkastustoimistot ovat kasvaneet viime vuosina, ja rekrytointi on ollut sen mukaista. EY loistaa kirkkaana tähtenä eniten rekrytoivien listalla. Peräti 18 kauppislaista otoksesta on päätynyt yritykseen. Heistä 15 on lukenut laskista. Laskentatoimen laitokselta pohditaan, että yritys on näkynyt paljon opiskelijoiden suuntaan ja mahdollisesti panostanut erityisesti Aallon kauppislaisten rekrytointiin. EY:tä ei kuitenkaan tavoitettu kommenttia varten. Noin joka kolmas laskiksen opiskelija lähtee suhaamaan näiden Ruoholahden avokonttoreiden ja asiakkaan kokoushuoneiden väliä. Kuten konsultti- ja pankkihommissa, tilintarkastuspalvelut ovat monelle hyvä parin vuoden jatkokoulutus, joka varmistaa kauppiksessa vähemmälle huomiolle jääneet perusasiat kuntoon. Tämän jälkeen siirrytään pöydän toiselle puolelle, asiakkaalle. Osa toki jatkaa senior associaten tai konsultin roolia pidemmälle asiakasvastuullisempiin tehtäviin ja vetämään omaa analyytikkoarmeijaa. Rahoituksen kohdalla näkyy samaa dynamiikkaa, mutta työnantajat ovat erilaisia ja pieniä asiantuntijayrityksiä on enemmän. Perinteinen kahtiajako konsultointiin ja pankkipuoleen on vahvaa. Neljäsosa rahislaisista päätyy pankkeihin, finanssisektorille yhteensä yli puolet. Kotimaisista Danske, SEB ja Nordea ovat rekrytoineet marketsille, korppuun tai IBD:hen kolmesta neljään valmistunutta otannasta, OP vain yhden. Lontooseen on päätynyt kymmenen opiskelijaa. Neljän goldman sachsilaisen lisäksi muun muassa Morgan Stanleyn ja J.P.Morganin investointipankkidivisioonat ovat edustettuina. Private equity ja varainhoito työllistävät myös merkittävästi. 2 3 vuotta on tyypillinen relevanteissa työtehtävissä käytetty aika opintojen aikana sisältäen myös osa-aikatyöt Ulkomaille työllistyneet 16 3 3 Iso-Britannia Sveitsi Skandinavia 3 3 3 Muu Eurooppa Yhdysvallat Muu maailma 20 5/2014 5/2014 21
Konsultteja joka lähtöön ja joka pääaineesta Harjoittelupaikkojen shoppailu käy työstä RAHOITUKSEN OHELLA MYÖS Information and Service Managementin ja taloustieteen sekä CEMS-ohjelman opiskelijat päätyvät liikkeenjohdon konsultointiin. Vaikka kokonaisuudessaan alalle on joukosta päätynyt kolmisenkymmentä, top tier -yrityksiin eli McKinseylle, BCG:lle ja Bainille on jokaiseen rekrytoitu vain muutama kauppislainen. Alalle päätyy paljon eritaustaisia insinöörejä sekä joitakin lakimiehiä, lääkäreitä ja jopa humanisteja, joiden case-taidot ja analyyttinen, strukturoitu ajattelu saattaa monesti nokittaa liikaa putkessa kulkeneen kauppislaisen. Loput management consultingiin työllistyvistä päätyvät kotimaisiin pienempiin niin sanottuihin second tier-taloihin kuten Augustille, NAG:ille, NHG:lle, Magentalle, Reddalille tai kansainvälisille Bearing- Pointille, Strategy&:iin sekä IBM:n strategiapuolelle. Paljon viime vuosina koululla mainostanutta Accenturea ei listoilla pahemmin näy. Kansikselta ja ISM:stä päädytään lopulta laajalti erilaisille sektoreille ja tehtäviin. Markkinointi, mainonta sekä kriisiviestintä, some ja julkisuuskuvan hallinta vetävät konsulteiksi myös viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoita. Miltton, Pohjoisranta, Dagmar, TBWA, SEK ja Hasan & Partners näkyvät monen trai- nee-positioissa ja kouluttavat osaajia sekä itselleen että epäsuorasti myös asiakkaille. Ulkomaille huipputoimistoihin ei lähdetä. Johtamisen opiskelijoita päätyy toisinaan johdon headhuntingiin, mutta nyt vain HRM Partners, MPS Consulting ja Psycon ovat listattuina. Poissaoloaan huutaa IT-konsultointi. IBM, Capgemini, Tieto ja Accenture löytyvät listoilta, mutta lähinnä myynnin ja HR:n osalta. Information Systems -taustaa vaativissa tehtävissä koko otannasta näistä yrityksistä löytyy vain muutama henkilö. Mainostoimistoissa, Big Fourissa, konsultoinnissa ja pankeissa kolmannen ja neljännen vuoden paikkeilla alkavat kesätai off-cycle -harjoittelut keväisin ja syksyisin ovat tyypillisin tapa kerätä CV:hen rivejä ja lisätä geeliä menestyskypärään. Haastatteluihin valmistaudutaan syksyisin lukemalla Case in Pointia tai Wall- StreetOasiksen ja muiden foorumeiden kautta saatavilla olevaa materiaalia sekä sparrailemalla kavereiden kanssa. 80 % vuonna 2012 valmistuneista oli ollut yli 3 kuukautta kokopäivätöissä lukukausien aikana, 42% yli vuoden (2013 SEFE) 71% oli kokopäivätöissä valmistumishetkellä (2013 SEFE) YKSI HARJOITTELUPAIKOISTA HUOKU- VA dynamiikka on harjoittelupaikkashoppailu. Yrityspalveluihin päädytään usein pörssiyrityksessä vietetyn kesän jälkeen. Varsinkin rahoituksessa hakemuksia lähetellään joka suuntaan. Harjoitteluhakuihin valmistautuminen ja niissä käynti käy työstä. Palkintona voi olla offeri eli työpaikka valmistumisen jälkeen, joko onnistuneen harjoittelun tai varsinaisten hakujen myötä, ja yli vuosikin ennen valmistumista. Sekä tietenkin erittäin mielenkiintoisia töitä, motivoituneita nuoria työkavereita ja hyvät jatkomahdollisuudet. Osa opiskelijoista päätyy aloille myös maailmanparannusmentaliteetilla. Tehtävissä pääsee nopeasti tekemään merkittäviltä tuntuvaa, usein kotimaista yritysten kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kehittävää toimintaa. Yritysten välillä on selkeää hierarkiaa opiskelijoiden silmissä. Monelta sektorilta löytyy kansainvälinen nimekkäin talo, muut top tier -toimijat, kotimainen ja kansainvälinen second tier ja erikoistuneita boutique-toimijoita. Yrityspalveluiden- ja rahoitusalan tehtävien 53 prosentin osuus otoksen valmistuneista on hämmentävän suuri luku, vaikka pienet suunnittelu- ja softatalot luetaankin tähän mukaan. Firmat muodostavat laatumielikuvissa useampikerroksisen pyramidin, mutta todellisuudessa traineeshoppailu saa monen löytämään mielenkiinnon kohteensa, ja he valitsevatkin yhdenkin kauppiksen proffan kommentin mukaisesti ensimmäiseksi työpaikakseen oikean yrityksen. Kotimaiset ja ulkomaiset suuryritykset työllistävät joka aineesta opiskelijoi- ta. Markkinoinnista jokunen päätyy hyvinä oppimispaikkoina pidettyihin bränditaloihin kuten Unileverille, P&G:lle tai L Oréalille. Teollisuuteen päätyy yksittäisiä opiskelijoita laskentatoimesta kontrollerin tehtäviin, johtamisesta rekrytointiin ja HR:ään, markkinoinnista myös myyntiin. Yleiseen asiakkuuksien, projektien ja tuotteiden hallintaan liittyviin tehtäviin päädytään pääaineesta riippumatta. Kone on ainoa kotimainen teollisuusyritys, joka on palkannut useamman työntekijän tästä joukosta. Tämän lisäksi vain Fazer nousee kotimaisista tuotantoa harjoittavista yrityksistä vähintään kolme palkanneiden listalle. Moni vientiteollisuuden yritys puuttuu listasta kokonaan, kuten puuttuvat myös muutamat suuret valtionyritykset. Herää kysymys, onko tilanne terve vientiyritysten talent managementin kannalta, jos tilanne pysyy samana pitkään. Ko n e o n ain o a k o t im ain e n t e o l li s u u sy r i tys, jo k a o n p a l k a n n u t u s e a m m a n ty ö n t e kijä n t ä s t ä joukosta. Off- c y c l e -h a rjo i t t e l u t k e v äi s in ja syk sy i s in o v a t tyyp i l li s in t ap a k e rä t ä C V:h e n r i v ejä ja li s ä t ä ge e li ä menestyskypärään. 22 5/2014 5/2014 23
Startupit työllistävät vasta muutamia Julkiselle puolelle kaivataan kyltereitä Työnteko kannattaa NOIN VIISI PROSENTTIA kauppislaisista näyttää päätyvän startup-sektorille, pääasiassa ISM:stä ja markkinoinnista. Puolet perustajiksi, puolet nopeasti kehittäviin tehtäviin. Supercell ja Rovio ovat työllistäneet muutamia, ja IT-puolen myyntikokemusta kertyy myös esimerkiksi Dream Brokerilta. Kauppislaisten perustamia firmoja ei kuitenkaan vielä ole montaa. Sefeltä kerrotaan, että tyypillisin ekonomin perustama yritys on yhä omaan osaamiseen perustuva pieni konsultti-, suunnittelu- tai tilitoimisto. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi viime vuonna selvityksen, jonka mukaan yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nyt alle 50 hengen yrityksiin. Tämä ei näy kauppislaisen kohdalla. Otaniemessä usein ihmetelläänkin, mihin tehtävään kauppislaista tarvitsisi. Myynti ja konkreettinen osaaminen vaikkapa hakukoneoptimoinnissa voi olla tarpeen, mutta yleishallinnollisia tehtäviä on kovin vähän ennen kuin yritys kasvaa tarpeeksi suureksi. No in v ii s i p ro s e n t t i a k a upp i s l ai s i s t a n äy t t ä ä p ä ä ty v ä n startup-sektorille. Aaltolaiset kiinnostavat Lontoon pankkeja AALLON KAUPPIS MUISTUTTAA tällä hetkellä työllistymisen osalta myös montaa ulkomaista verrokkiyliopistoa, esimerkiksi Stockholm School of Economicsia (SSE Placement Report 2013). Erojakin tosin löytyy: johdon konsultointi sekä investointipankit vetävät Tukholmassa huomattavasti enemmän, ja paljon laajemmalta pääainepohjalta. Lontooseen lähtee paljon taloustieteitä lukeneita, ja myös johtamisen ja markkinoinnin lukijat ovat kohderyhmää liikkeenjohdon konsultoinnissa. Toinen merkittävä ero Tukholman kauppikseen on työllistyminen ulkomaille. Suomalainen Aallon kauppatieteilijä lähtee lähinnä pankkiin Lontooseen tai CEMSin myötä ulkomaisiin suuryrityksiin. Ulkomaille lähtee toki moni hieman myöhemmässä vaiheessa työurallaan, mutta muutamia selkeitä mahdollisuuksia kauppiksella voisi olla. Lontoon pankit ovat aktivoituneet Aallon suuntaan, ja paikkoja olisi varmasti enemmänkin, jos useampi vain hakisi. Toinen mielenkiintoinen mahdollisuus olisi CEMS-sisäänoton laajentaminen. CEMS on Aallossa edelleen alle 30 opiskelijan ohjelma. Tuplaamalla sen koon tai perustamalla vaikkapa Tukholman tapaan erillisen CEMStuplatutkinnon maisterivaiheen hakijoille voisi näkyä positiivisesti sekä rankingeissa että kauppiksen kansainvälisessä maineessa pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on, että joku ainakin hakisi töitä ulkomailta. MYÖS JULKINEN JA kolmas sektori vetävät kauppislaisia, vaikka tätä ei raflakeskusteluista aina arvaisi. Taloustieteen ja Creative Sustainabilityn ohella jokaisesta ohjelmasta lähdetään non-profit -organisaatioihin, ministeriöihin, lähetystöihin, virastoihin tai muihin julkisiin tehtäviin. Määrä on pieni verrattuna kansalliseen tasoon, mutta 10 prosenttia on silti huomattava luku. Yksi kolmannella sektorilla työskentelevä kertoo, että moni löytää kiinnostuksen näitä organisaatioita kohtaan hieman myöhemmässä vaiheessa elämäänsä. Yksi rahoitusta lukenut kertoo kansainvälisen diplomatian kiinnostavan, toinen taas kertoo vaihtaneensa pääainetta, kun kilpailuhenkisyys ja opiskelukavereiden matala kiinnostus keskustella asioista laajemmin ei luonut mielekästä opiskeluympäristöä. Osaavia tyyppejä kaivattaisiin myös julkiselle puolelle. Kansanedustajien avustajapaikat opiskeluiden aikana tai jälkeen ovat harvinaisuus, ja kuntapuolellekin sekä terveydenhuollon hallintoon voisi kenties useampi päätyä. Näiden paikkojen vain tulisi tarjota tarpeeksi vastuuta ja dynaaminen ympäristö, jotta idealistisempi Y-sukupolvi pääsisi myös toteuttamaan itseään. Vuonna 2007 valmistuneiden keskipalkka 2012 syksyllä oli 5144 euroa/kk, mediaanipalkka 4700 euroa/kk. MITÄ TULOKSISTA VOI vetää yhteen? Mitä kauppis voisi tehdä paremmin? Dekaani Björkman käy läpi korkeakoulussa tapahtuneita uudistuksia. Kansainvälisten harjoittelujen apurahoja, uusia valinnaisuutta lisääviä tutkintorakenteita, ohjelmien tulosten mittaamista monipuolisilla kriteeristöllä. Paljon on tapahtunut jo Aallon aikana, minkä vuoksi uuden pääainettaan miettivän opiskelijan ei pidä liikaa olettaa tilanteen pysyvän samana seuraavien vuosien aikana. Onhan opintotaustakin toivottavasti hieman erilainen, ja poikkeavat sivuainevalinnat Aallosta auttavat saamaan ainakin sen haastattelukutsun. Pääaineiden deterministisyys ei siis myöskään ole välttämättä yhtä vahvaa jatkossa yleisempien tutkintorakenteiden myötä. Lisäksi kansainvälisiin korkeakouluihin verratessa vahvistuu näkemys, että ongelmana voi myös olla self-selection bias. Vääristä pääaineista ei haeta tiettyihin tehtäviin, vaikka työnantajat mielellään nämä hakemukset ottaisivat vastaan. Björkman ei kuitenkaan lämpeä ehdotukselle lisätä opintojen käytännön relevanssia esimerkiksi tuomalla opetusohjelmaan keskeisiin teollisuusaloihimme keskittyviä kursseja, vaan integroisi sisältöjä enemmän muuhun opetukseen kuten capstone-kursseihin. Gradujen akateemiset vaatimukset ovat Suomessa maailman mittakaavassa erittäin korkealla, mikä ei ainakaan helpota yritysten näkökulmasta relevanttien gradujen tekoa. Dekaani olisi valmis keskustelemaan aiheesta, mutta kysymys on valtakunnallinen. Työharjoittelujen määrä on runsaampi kuin moni professori ehkä toivoisi. Sefen tuoreista raporteista käy myös ilmi, että kauppiksessa 80 prosenttia tekee täysipäiväisiä töitä lukukausien ulkopuolella vähintään 3 kuukautta ja 42 prosenttia yli vuoden. Tässä selvityksessä näkyy, että koulutusalalle relevanteissa töissä vietetään yleensä kahdesta kolmeen vuotta opintojen aikana. Vain kourallinen työllistyy hyvin korkeintaan yhdellä kesän ulkopuolisella harjoittelulla, ja silloinkin kyse on usein first tier -konsulttitaloon tai investointipankkiin päätyvästä opiskelijasta. Voikin väittää, että työnteko opintojen aikana kannattaa, varsinkin kolmannen vuoden jälkeen, kunhan se on työllistymisen kannalta relevanttia. Toivottavasti opintojen pakollisuutta ei siis lisätä ja opintotuen rakennetta kehitetään siihen suuntaan, että kandin jälkeen olisi helppo työskennellä vaikkapa vuosi menettämättä joko opiskelupaikkaa tai kahden vuoden opintotukea. Hyvin pärjäävillä kauppislaisilla ei ole paljoa syytä valittaa, mutta positiivista kehitystä on syytä jatkaa. 24 5/2014 5/2014 25
Dark Casual Kylterit Werner Kaitila, Jonathan Fanta ja Aksel Homan puettiin tulevaan bisnesmuotiin Kuvat ja konsepti: Jere Oliver Tienhaara Valosuunnittelu: Petri Anttila Kuvausassistentti: Esa-Pekka Mattila Stylisti: Piia Emilia J onathan (vasemmalla) puvuntakki, kauluspaita ja housut Selected Homme A ksel puvuntakki ja housut Hansen/My O My Men, kauluspaita Human Scales/ My O My Men, rusetti Selected Homme Werner kauluspaita Journal/ My O My Men, kravatti Selected Homme, housut Selected Homme, vyö Edwin/My O My Men, takki mallin oma 26 5/2014 5/2014 27
28 4/2014 J onathan puvuntakki, kauluspaita ja housut Selected Homme A ksel puvuntakki Frenn, kauluspaita Selected Homme, kravatti Gitman/My O My Men, housut Edwin/My O My Men
30 30 4/2014 5/2014 A ksel takki Hansen/ My O My Men, kauluspaita Human Scales/ My O My Men, rusetti Selected Homme Werner puku ja takki Frenn, laukku Ally Capellino/ My O My Men, kauluspaita, kello ja kengät mallin omat Vaatteet: My O My Men Bestseller Republic of Communications 5/2014 31
KYSYIMME TALOUSTOIMITTAJA VASTASI TEKSTI VERNA VUORIPURO KUVA PETRI ANTTILA ONKO VIESTINTÄJOHTAJA VIHOLLINEN, TUOMO PIETILÄINEN? Kylterien mediaillassa puhunut Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen paljastaa toimitusjohtajien likaiset temput. Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen on Suomen tunnetuimpia tutkivia journalisteja. Hän on skuupannut useita yritysmaailmaa ravistelleita juttuja. Syksyllä 2013 hän julkaisi työryhmänsä kanssa Björn Wahlroosin kohutun epävirallisen elämäkerran. Pietiläinen puhui kylterien mediaillassa KY:llä lokakuussa. Miten skuupit syntyvät? Hankkimalla hyvä lähdeverkosto ja tekemällä vinkit loppuun asti, jolloin vinkkarit ymmärtävät, että vinkkaamisella on merkitystä. Tällaiset syväkurkut ovat yrityksen tai yhteisön vastuullisimpia ihmisiä, jotka haluavat korjata epäkohtia kertomalla niistä medialle. Media ei tietenkään paljasta lähteitään, vaan noudattaa lähdesuojaa. Mikä skuuppien metsästämisessä viehättää? Se, että niiden kautta pystyy vaikuttamaan yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen. Mikä on ollut urasi mieleenpainuvin hetki? Valtionyhtiö Soneran teleurkinnan paljastaminen 10 vuotta sitten. Kävi ilmi, että toimitusjohtajan tieten oli urkittu lähes sadan suomalaisen puhelin- ja tekstiviestiliikennettä, muun muassa Soneran hallituksen ja Hesarin toimittajien liikennettä. Näin haluttiin paljastaa toimittajien lähteitä. Yleensä kollegat ovat kateellisia skuupeista, mutta tästä he iloitsivat. Toimittajan lähdesuoja on niin pyhä asia. Muuttuiko käsityksesi Björn Wahlroosista kirjantekoprosessin aikana? Ilman muuta! Hänellä oli hyvin kova ja virheetön ulkokuori, mutta siihen tuli paljon säröjä ja värejä. Hän osoittautui joissain asioissa inhimilliseksi ja erehtyväiseksi. Hän esimerkiksi varmaan myöhemmässä vaiheessa katui omia huumekokeilujaan. Kuinka monta viestintäjohtajaa tarvitaan briiffaamaan ekonomi haastatteluun? Toivottavasti mahdollisimman vähän. Kyllä ekonomin pitäisi olla asiantuntija omalla alallaan ja pystyä vastaamaan kysymyksiin. Onko viestintäjohtaja vihollinen? 99 prosenttia viestintäjohtajista ja tiedottajista on hyödyllisiä. Sitten on se viimenen prosentti, joka pyrkii manipuloimaan ja salailemaan. Se on vahingollinen koko kansalaisyhteiskunnan kannalta. Mitä jokaisen tulevan ekonomin tulisi ymmärtää mediasta? Toisin kuin luullaan, toimittajat ovat hyvän ja läpinäkyvyyden kannalla ja haluavat parantaa yhteiskuntaa. Toimittaja kiinnittää yleensä huomiota epäkohtiin, mikä saattaa tuntuu sillä hetkellä epämukavalta. Muutaman vuoden päästä moni varmasti ymmärtää, että epäkohtaan tarttuminen oli hyväksi. Mediaillassa jäi kesken puhe toimitusjohtajien likaisista tempuista median kanssa. Mitä ne ovat? Valehtelua, erilaista painostusta, oikeudella uhkaamista, harhaanojhtamista ja sumutusta. Näitä kaikkia on nähty. Esimerkiksi Sonera uhkasi silloin haastaa Hesarin oikeuteen ja vaatia kymmenien miljoonien eurojen vahingonkorvausta, jos juttu paljastataan. Voiko toimittajia painostaa tällä tavalla? Kyllä niin voi tehdä, muttei kannata. Se on varmin merkki siitä, että ollaan oikeilla jäljillä. 32 5/2014 5/2014 33
Kuinka toimittaja kesytetään? Etkö ehtinyt paikalle kylterien mediailtaan? Ei hätää, kokosimme taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen ja kylteriyrittäjä Simo Suoheimon keskeisimmät neuvot yhteen. TEKSTI VERNA VUORIPURO 1. TOIMITTAJIEN TYÖSKENTELYÄ OHJAAVAT JOURNALISTIN OHJEET. Niihin on kiteytetty kustantajien ja journalistien näkemys siitä, millaisten eettisesti kestävien periaatteiden mukaan suomalaisen median halutaan toimivan. Haastateltavan kannattaa perehtyä journalistiliiton nettisivuilta löytyviin ohjeisiin, jotta hän tietää oikeutensa. 2. KYSYMYKSIIN KANNATTAA VASTATA ITSE JA NOPEASTI. Kun toimittaja pyytää haastattelua, hän haluaa sen nimenomaan sinulta, ei viestintäosastolta. En kommentoi -kommentti varmistaa vain, että jutusta tulee entistä isompi, jos kyseessä on esimerkiksi epäily hämärästä toiminnasta. Verkkojournalismi on muuttanut toimittajien työtahtia nopeammaksi, joten kysymyksiin kannattaa pyrkiä vastaamaan pikimmiten. Jos jotain kysyttyä faktaa ei tiedä, se täytyy toki ensin tarkistaa. 3. HAASTATELTU VOI LUKEA OMAT SITAATTINSA ENNEN JULKAISUA. Journalistin ohjeet linjaavat, että haastateltavalla on oikeus tarkastaa lausumansa ennen jutun julkaisua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia sitaatteja, ei koko artikkelia. Haastateltavalla on oikeus korjata sitaatteja, jos niissä on virheitä tai jos ne on laitettu väärään asiayhteyteen. Sitaattien julkaisun voi kieltää vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. 4. VALMISTAUDU HYVIN ENNALTA SOVITTUUN HAASTATTELUUN. Simo Suoheimon mukaan huolellinen valmistautuminen voi edesauttaa yrityksen tai asiantuntijan sanoman läpi menemistä. Ei ainakaan ole haitaksi etukäteen esimerkiksi kurkistaa toimittajan LinkedIn-profiiliin tai tutkia, millaisista aiheista hän on aiemmin kirjoittanut. 5. VARMISTA, ETTÄ TOIMITTAJA YMMÄRTÄÄ ASIASI. Toimittajat tekevät virheitä eivätkä ole joka alan asiantuntijoita. Haastateltavana sinun kannattaa siis varmistaa, että hän on ymmärtänyt lausuntosi varsinkin, jos aihepiiri on monimutkainen. Hyvä idea on vaikean asian kohdalla pyytää toimittajaa toistamaan omin sanoin lausumasi, jotta huomaat, onko viesti mennyt perille. Hanki mentori Haluatko kehittää osaamistasi, vuorovaikutustaitojasi ja kasvattaa verkostojasi? KPMG:n mentorointiohjelma alkaa keväällä 2015. Lisätietoja kpmg.com/fi/mentorointi Hae mentorointiohjelmaamme viimeistään 7.12. 34 5/2014 kpmg.fi 5/2014 35
TEKSTI SANNA KAUHANEN KUVA EMILIA VUOKKO KY-LOOKS LOTTA 4. VUOSIKURSSI Collaborative and Industrial Design/Aalto Arts Tyylini on käytännönläheinen, sillä pyöräilen paljon. Käytän usein luonnonläheisiä värejä kuten mustaa, harmaata ja ruskeaa. Nyt päällä olevat farkut olen ostanut Ruotsista kirpputorilta. Ruotsissa kirppareilla on paljon parempilaatuisia vaatteita kuin Suomessa, mutta hinnat eivät silti ole korkeita. Suomessa kierrän yleensä UFF:lla sekä Suvilahden ja Hietsun kirppareilla. Yritän siirtyä yhä enemmän second handiin. Taikissa pukeutuminen eroaa paljon verrattuna kauppikseen: Taikissa pukeudutaan persoonallisemmin, ja siellä on matalampi kynnys pukeutua rennommin kuin kauppiksella. 5/2014 37
KOLUMNI STELLA KALLIONPÄÄ ANNAMARI SIPILÄ Meistä tuli visionäärikonsultteja, muutosajureita, datasieppareita 87-vuotiaan analyysi työelämästä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan Eräänä iltana puhelimeni soi kello 22.40. Soittaja on haastattelupyyntööni vastaava Aira Samulin. 87-vuotias Samulin on juuri niin valloittava kuin julkisuuskuvasta välittyy. Mä teen sellasta mitä muut eivät tee. Olen ollut yrittäjä kahdeksalla vuosikymmenellä. Kun en sodan takia voinut hankkia koulutusta niin piti elämästä repiä. Kutsun ihmisiä kotiini kuuntelemaan ja puhumaan elämästä, teen keikkoja ympäri Suomea... Mulla on vähän omituinen ammatti eikö olekin? Niin meillä kaikilla saattaa tulevaisuudessa olla. TUSKIN OLEN AINOA, joka haki kauppikseen ajatellen, että ekonomin tutkinto rajaa mahdollisimman vähän eri urapolkuja pois eikä oman työllistymisen suhteen tarvitse pelätä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos teki alkuvuodesta listan ammateista, jotka todennäköisimmin häviävät tai muuttuvat olennaisesti. Kärkiviisikkoon mahtuivat kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat, top kolmeenkymmeneen myös taloushallinnon-, rahoitus- ja vakuutusalan työntekijät ja pankkitoimihenkilöt. Etlan arvion mukaan tietotekniikka kehittyy niin voimakkaasti, että se uhkaa jopa joka kolmatta ammattia Suomessa seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä. Uhkaa on väärä sana, mutta muuttaa varmasti. Esimerkiksi analytiikka, automatisointi ja tekniikan halpeneminen todennäköisesti muuttavat ja vähentävät työpaikkoja, mutta taatusti myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. TULEVAISUUDESSA KAUPPIKSEEN EI voi enää hakea sillä periaatteella, että kurssien suorittamisesta seuraa automaattiduuni eläköitymiseen asti. Eivät kauppislaiset vastaisuudessakaan valmistu työttömiksi, mutta todennäköisesti ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että ne yrittäjät menestyvät, jotka joko löytävät markkinaraon tai tekevät paremmin jo olemassa olevia asioita. Näin voi asia olla pian myös työmarkkinoilla. Varmasti aina on työpaikkoja, jotka saa olemalla hyvä siinä mitä tekee. Toinen vaihtoehto on ymmärtää, mitä ylipäätään tulisi tehdä. Vaikka otsikossa mainittuja, Helsingin seudun kauppakamarin kyselyn mukaisia tulevaisuuden ammatteja ei koskaan syntyisikään, työnhakija saattaa pian joutua yrittäjän tapaan ensin oivaltamaan, mille osaamiselle markkinoilla on tilausta. Tekemään niin kuin yrittäjät - ja Aira Samulin - ovat aina tehneet: repimään elämästä. Kirjoittaja on Kylterin entinen päätoimittaja. 38 5/2014 5/2014 39