ROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.5.2014 COM(2014) 271 final KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän budjeiepäasapainon korjauksen ( Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävä korjaus ) laskemisesa, rahoiamisesa, maksamisesa ja alousarvioon oamisesa Euroopan unionin omien varojen järjeselmäsä anneun neuvoson pääöksen 2014/xxx/, Euraom 4 ja 5 ariklan mukaisesi FI FI
JOHDANTO Helmikuun 7. ja 8. päivänä 2013 kokoonuneen Eurooppa-neuvoson pääelmien ja Euroopan unionin omien varojen järjeselmäsä (...) anneun neuvoson pääöksen mukaisesi ällä asiakirjalla korvaaan 23. oukokuua 2007 päiväy komission valmiseluasiakirja 9851/07 1. Jollei oisin ilmoiea, kaikki viiaukse arikloihin koskeva omisa varoisa (...) anneua pääösä, jäljempänä omisa varoisa vuonna 2014 anneu pääös. Tässä asiakirjassa esieään Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävää korjausa koskeva seuraava säännö: korjauksen määrän laskeminen ieynä vuonna sen rahoiaminen seuraavana vuonna alousarvion kokonaismäärien määrieleminen korjauksen oaminen alousarvioon. Helmikuun 7. ja 8. päivänä 2013 kokoonuneen Eurooppa-neuvoson pääelmisä johuva omien varojen järjeselmään ehdy muuokse eivä vaikua Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävään korjaukseen vuoa 2014 edelävinä vuosina. Omisa varoisa vuonna 2014 anneun pääöksen voimaanulo huomioon oaen ämän asiakirjan säännö uleva voimaan 1. ammikuua 2014. Sen vuoksi niiä sovelleaan ensimmäisen kerran laskeaessa Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävää vuoden 2014 korjausa, joka oeaan ensimmäisen kerran alousarvioon vuonna 2015. Unionin yleisen alousarvion käyöllä, joka oikeuaa korvauksen saamiseen yheisen pankkialan kriisinrakaisurahason oiminnasa ehdyn halliusenvälisen sopimuksen 2 12 ariklan nojalla ( kriisinrakaisurahasoon liiyvä meno ), ei ole vaikuusa Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävään korjaukseen. Sekä kriisinrakaisurahasoon liiyvä meno eä vasaava BKTL-varojen lisäkäyö on siksi jäeävä laskelman ulkopuolelle. 1 2 Budjeiepäasapainon korjauksen laskeminen, rahoiaminen, maksaminen ja alousarvioon oaminen Euroopan unionin omisa varoisa ehdyn neuvoson pääöksen 4 ja 5 ariklan mukaisesi, Euroopan unionin neuvoso, 9851/07 ADD 2, 23. oukokuua 2007. Sopimus kaaa sopimussuheen ulkopuolise vasuu ja niihin liiyvä kusannukse unionin oimielinen käyäessä oimivalaa yheisesä pankkialan kriisinrakaisurahasosa anneun aseuksen () N:o.../... mukaisesi. 2
1. YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HYVÄKSI TEHTÄVÄ KORJAUS 1.1. Korjauksen laskeminen (omisa varoisa vuonna 2014 anneun pääöksen 4 arikla) Vuoden korjauksen määrä laskeaan 4 ariklan mukaisesi seuraavasi: a) laskeaan erous seuraavien osuuksien välillä: Yhdisyneen kuningaskunnan proseniosuus rajaamaomien alvperuseiden kokonaismääräsä, ja Yhdisyneen kuningaskunnan proseniosuus jäsenvalioille kohdenneujen menojen kokonaismääräsä; b) kerroaan a alakohdassa saau erous kohdenneujen menojen kokonaismäärällä; c) kerroaan b alakohdan ulos 0,66:lla; edellä olevien a c alakohdan mukaisesi saaua ulosa nimieään Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen alkuperäiseksi määräksi; d) vähenneään c alakohdan mukaisesi saadusa uloksesa erous seuraavien osuuksien välillä: Yhdisyneen kuningaskunnan proseniosuus rajaamaomisa alv-peruseisa kerrouna 2 ariklan 1 kohdan b ja c alakohdassa arkoieuilla kaikkien jäsenvalioiden kyseisä varainhoiovuoa koskevilla kokonaismaksuilla, lukuun oamaa maksuja kriisinrakaisurahasoon liiyvien menojen rahoiamiseksi (eli maksu, joka Yhdisyny kuningaskuna olisi jouunu suoriamaan, jos BKTL-varaa ei olisi olemassa eikä alv-varaa olisi rajau), jäljempänä 3.1 kohdassa määrieyjen kokonaismenojen rahoiamiseksi, ja edellä 2 ariklan 1 kohdan b ja c alakohdassa arkoieu varainhoiovuoa koskeva Yhdisyneen kuningaskunnan maksu jäljempänä 3.1 kohdassa määrieyjen kokonaismenojen rahoiamiseksi lukuun oamaa maksuja 2 ariklan 5 kohdassa arkoieujen Alankomaille, Iävallalle, Ruosille ja Tanskalle myönneävien BKTL:oon perusuvien maksuosuuksien bruoalennusen rahoiamiseksi ja lukuun oamaa maksuja kriisinrakaisurahasoon liiyvien menojen rahoiamiseksi; d alakohdassa arkoieua erousa nimieään Yhdisyneen kuningaskunnan eduksi, jäljempänä myös -eu, koska se on eu, jonka Yhdisyny kuningaskuna saa alv:n rajaamisesa, yhdenmukaisen alv-kannan alenamisesa ja BKTL-varan käyöönoosa); ulosa, joka saadaan vähenämällä korjauksen alkuperäisesä määräsä (eli c alakohdan mukaisesa uloksesa) -eu, nimieään Yhdisyneen kuningaskunnan peruskorjaukseksi; 3
e) vähenämällä d alakohdan mukaisesi saadusa määräsä Yhdisyneen kuningaskunnan saama hyöy siiä, eä 2 ariklan 1 kohdan a alakohdassa arkoieujen, jäsenvalioiden iselleen kano- ja siiä johuvina kuluina pidäämien varojen proseniosuus on noussu (10 prosenisa 20 proseniin); Tämä edellyää, eä d alakohdan mukaisesa uloksesa vähenneään ulos, joka saadaan keromalla keskenään 12,5 prosenia 1 2 ariklan 1 kohdan a alakohdassa arkoieuisa ja :n alousarvioon kanokulujen vähenämisen jälkeen oeuisa neokokonaisvaroisa, ja erous, joka saadaan, kun Yhdisyneen kuningaskunnan osuudesa 2 ariklan 1 kohdan a alakohdassa arkoieuisa varoisa vähenneään sen osuus rajaamaomasa :n alv-peruseesa; edellä e kohdassa arkoieuja hyöyjä nimieään perineisiin omiin varoihin liiyviksi poikkeuksellisiksi hyödyiksi; Yhdisyneen kuningaskunnan peruskorjauksesa vähenneään lopuksi perineisiin omiin varoihin liiyvä poikkeuksellise hyödy, ja näin saadaan laskeua Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävä korjaus (eli e alakohdan mukainen ulos); f) edellä a alakohdan oisessa lueelmakohdassa ja b alakohdassa arkoieusa jäsenvalioille kohdenneujen menojen kokonaismääräsä vähenneään niille jäsenvalioille kohdenneujen menojen kokonaismäärä, joka ova liiynee :hun 30. huhikuua 2004 jälkeen, lukuun oamaa maaalouden suoria ukia ja markkinoihin liiyviä menoja sekä siä osuua maaseudun kehiämisen määrärahoisa, joka on peräisin EMOTR:n ukiosasosa. Seuraavassa aulukossa esieyjä osuuksia käyeään laskeaessa kunkin jäsenvalion siä osuua maaseudun kehiämisen määrärahoisa, joka on peräisin EMOTR:n ukiosasosa. -13:n Euroopan maaseudun kehiämisen maaalousrahason maksusioumusmääräraha vuosina 2014 2020 EMOTR:n ukiosasosa peräisin oleva eoreeise osuude 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 BG 67,6% 66,0% 64,1% 62,6% 61,1% 59,6% 58,2% CZ 35,0% 33,4% 31,8% 30,1% 28,4% 26,6% 24,7% EE 43,9% 41,2% 38,6% 36,0% 33,3% 30,6% 27,8% CY 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% LV 67,2% 65,6% 64,0% 62,5% 60,9% 59,3% 57,6% LT 57,7% 55,8% 53,8% 52,0% 50,2% 48,3% 46,4% HU 25,2% 23,1% 20,8% 18,8% 16,5% 14,0% 11,1% MT 84,2% 83,9% 83,7% 83,5% 83,3% 83,1% 82,8% PL 31,2% 27,1% 22,8% 18,9% 14,9% 11,0% 7,0% RO 73,1% 71,2% 69,0% 67,4% 65,7% 64,1% 62,6% SI 84,0% 83,7% 83,4% 83,1% 82,8% 82,5% 82,2% SK 30,6% 27,1% 23,5% 20,0% 16,1% 12,0% 9,7% HR 74,0% 69,9% 68,6% 67,4% 66,0% 64,6% 63,2% 1 Proseniosuus 12,5 on suhdeluku, joka saadaan jakamalla kanokuluina pidäey perineisen omien varojen lisäosuus (10 %) kanneujen perineisen omien varojen neomäärällä (80 %). 4
1.2. Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen laskenakaava Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävä korjaus vuonna (oeaan ensimmäisen kerran alousarvioon vuonna +1) on: -korjaus perineisiin omiin varoihin liiyvä poikkeuksellise hyödy = Alkuperäinen määrä - -eu - Kunkin osaekijän arkka määriely on seuraavanlainen: ALKUPERÄINEN MÄÄRÄ (1.1 kohdan a, b ja c alakoha sekä f alakoha) Alkuperäinen määrä ncvat = 0,66 * ( ncvat AE AE NAgE MS 2004 )( AE NAgE MS 2004 ) jossa ncvat : jäsenvalion/jäsenvalioryhmän rajaamaon alv-peruse (jossa = ai ) vuonna ; AE : :lle kohdenneu :n meno (jossa = ai ) vuonna ; MS 2004 NAgE : muu kuin maaaloueen liiyvä :n meno (kuen on määriely edellä 1.1 kohdan f kohdassa), joka on kohdenneu vuonna niille jäsenvalioille, joka ova liiynee :hun 30. huhikuua 2004 jälkeen; -ETU (edellä oleva 1.1 kohdan d alakoha) ncvat - eu = *( GNIP + cvatp ) ( GNIP + cvatp ncvat ) jossa ncvat : jäsenvalion/jäsenvalioryhmän rajaamaon alv-peruse (jossa = ai ) vuonna ; GNIP : :n suoriama BKTL-maksu yheensä (jossa = ai ) vuonna ; cvatp : :n suoriama rajau alv-maksu yheensä (jossa = ai ) vuonna ; 5
PERINTEISIIN OMIIN VAROIHIN LIITTYVÄT POIKKKSELLISET HYÖDYT (edellä oleva 1.1 kohdan e alakoha) TOR ncvat Perineisiin omiin varoihin liiyvä poikkeuksellise hyödy = 0,125* TOR *( ) TOR ncvat jossa TOR : jäsenvalion/jäsenvalioryhmän perineisen omien varojen neomäärä (jossa = ai ) vuonna ; ncvat : jäsenvalion/jäsenvalioryhmän rajaamaon alv-peruse (jossa = ai ) vuonna. 6
2. YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HYVÄKSI TEHTÄVÄN KORJASEN RAHOITTAMINEN SRAAVANA VUONNA (OMISTA VAROISTA VUONNA 2014 ANNETUN PÄÄTÖKSEN 5 ARTIKLA) Muu jäsenvalio vasaava vuonna +1 vuoden Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen rahoiamisesa seuraavalla avalla: a) rahoiuksen jakaanuminen laskeaan sen osuuden mukaisesi, joka kullakin jäsenvaliolla, Yhdisyny kuningaskuna pois lukien, on 2 ariklan 1 kohdan c alakohdassa arkoieuisa vuoeen +1 liiyvisä maksuisa ja oamaa huomioon 2 ariklan 5 kohdassa arkoieuja Alankomaille, Iävallalle, Ruosille ja Tanskalle myönneäviä BKTL:oon perusuvien maksuosuuksien bruoalennuksia; b) ämän jälkeen rahoiuskusannuksen jakauumisa mukaueaan sien, eä Alankomaiden, Iävallan, Ruosin ja Saksan rahoiusosuus rajoieaan neljäsosaan edellä a kohdan mukaisesa laskelmasa saaavasa osuudesa. Korjaus ehdään Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi alenamalla sen alv-peruseisia maksuja. Jos korjauksen määrä yliää alv-peruseise maksu, korjaus ehdään pienenämällä sen BKTL-peruseisia maksuja. Rahoius, josa muu jäsenvalio vasaava, lisäään niiden alv- ja BKTL-maksuihin. Seuraavassa aulukossa havainnolliseaan edellä esieyn laskenameneelmän käyöä vuoden 2013 alousarviossa olevien BKTL-arvioiden pohjala. 7
Jäsenvalio YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HYVÄKSI TEHTÄVÄN KORJASEN RAHOITTAMISTA KOSKEVAT LASKENTAKAAVAT Sarakkeessa 3 esieyjen osuuksien 3/4 Saksan, jakauuminen Alankomaiden, muiden Osuude ilman BKTL:n Iävallan ja Ruosin jäsenvalioiden kuin Yhdisynyä proseniosuus sarakkeen 2 Yhdisyneen kuningaskunaa mukaisesa kuningaskunnan, osuudesa Saksan, Alankomaiden, Iävallan ja Ruosin kesken Rahoiusosuus (1) (2) (3) (4) (5)=(2)+(3)+(4) Belgia 2,95 3,47 1,51 4,98 Bulgaria 0,30 0,36 0,16 0,51 Tšekki 1,08 1,27 0,56 1,83 Tanska 1,95 2,29 1,00 3,29 Saksa 20,93 24,59-18,44 0,00 6,15 Viro 0,13 0,15 0,07 0,22 Irlani 1,02 1,20 0,52 1,72 Kreikka 1,39 1,63 0,71 2,34 Espanja 7,86 9,24 4,03 13,27 Ranska 15,97 18,76 8,19 26,95 Kroaia 0,16 0,19 0,08 0,28 Ialia 11,87 13,94 6,09 20,03 Kypros 0,12 0,14 0,06 0,20 Lavia 0,18 0,21 0,09 0,30 Lieua 0,25 0,30 0,13 0,43 Luxemburg 0,25 0,29 0,13 0,42 Unkari 0,72 0,85 0,37 1,22 Mala 0,05 0,06 0,03 0,08 Alankomaa 4,65 5,46-4,10 0,00 1,37 Iävala 2,42 2,85-2,13 0,00 0,71 Puola 2,93 3,45 1,51 4,95 Porugali 1,21 1,43 0,62 2,05 Romania 1,05 1,24 0,54 1,78 Slovenia 0,26 0,31 0,14 0,44 Slovakia 0,55 0,65 0,28 0,93 Suomi 1,52 1,79 0,78 2,56 Ruosi 3,31 3,89-2,92 0,00 0,97 Yhdisyny kuningaskuna 14,89 0,00 0,00 0,00 Yheensä 100,00 100,00-27,59 27,59 100,00 Lisäalousarvioesiyksessä nro 6/2013 käyey BKTL-ennusee. Sarakkeessa 1 esieään jäsenvalioiden osuude BKTL-maksuisa (2 ariklan 1 kohdan c alakoha) vuonna +1. Sarakkeessa 2 esieään edellä olevan a alakohdan mukaisesi laskeu osuude. Sarakkeessa 3 esieään Saksan, Alankomaiden, Iävallan ja Ruosin osuuksien pieneneminen (kolme neljäsosaa niiden edellä olevan a alakohdan mukaisesi laskeuisa osuuksisa). Sarakkeessa 4 esieään Saksalle, Alankomaille, Iävallalle ja Ruosille myönneyjen alennusen jakauuminen jäsenvalioiden kesken, lukuun oamaa näiä neljää jäsenvalioa ja Yhdisynyä kuningaskunaa. Sarakkeessa 5 esieään ämän laskuoimiuksen anama osuude, joiden mukaisesi Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävä korjaus rahoieaan. 8
3. TALOUSARVION KOKONAISMÄÄRIEN MÄÄRITTELEMINEN 3.1 Kokonaismeno vuonna Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen laskemisessa arkoieaan menoilla kyseiseen vuoeen (vuoeen ) liiyviä osiasiallisia maksuja (maksumäärärahojen oeuuminen), joka makseaan joko kyseisen vuoden alousarvion määrärahoisa ai (vuodela vuodelle +1) siirreyisä käyämäömisä määrärahoisa. Vain maksuihin käyey määräraha eli osiasiallisesi suorieujen maksujen määrä oeaan huomioon. 3.2. Jäsenvalioille kohdenneujen menojen kokonaismäärä Edellä 3.1. kohdassa määrielyjen menojen kokonaismäärän kohdenamisa jäsenvalioille koskeva seuraava säännö: Pääsäänöisesi maksu kohdenneaan jäsenvaliolle, jossa pääasiallisella vasaanoajalla on koipaikka. Jos komissio kuienkin ieää, eä kyseinen vasaanoaja oimii vain välikäenä, maksu on kohdenneava mahdollisuuksien mukaan sille ai niille jäsenvalioille, jossa ai joissa on lopullisen ai lopullisen edunsaajien koipaikka, sen mukaan mikä on sen ai niiden osuus kyseisisä maksuisa. Kriisinrakaisurahasoon liiyviä menoja ei oea huomioon. Joiain menoeriä ei edes voida kohdenaa kokonaan ai osiain jäsenvalioille. Jos perusaksi oeaan Euroopan unionin yleisen alousarvion kokonaismeno, ainakin kaksi menojen pääluokkaa on jäeävä ulkopuolelle (vaikkakin ämä lueelo on ohjeellinen eikä välämää kaava): 1. Ulkoise meno, joka pääosin vasaava vuosia 2014 2020 koskevan rahoiuskehyksen osakea 4 maailmanlaajuisena oimijana. Tämä menoluokka sisälää myös muihin osakkeisiin sisälyvä meno, joisa hyöyvä unionin ulkopuolise vasaanoaja, kuen kehiysyheisyö, :n ulkopuolella käyey ukimusmääräraha, unionin ulkopuolisille vasaanoajille korvau hallinnollise meno jne. 2. Meno, joia ei voida kohdenaa ai selkeäsi määriää. Tämä voi johua käsieellisisä vaikeuksisa, esimerkkinä meno, joka liiyvä edusukseen, virkamakoihin ai virallisiin ai muihin kokouksiin, sekä maksu, joka koskeva raja yliäviä unionialoieia, alueiden välisen yheisyöoimien edisämisä ja muia raja yliäviä oimia. Jäsenvalioille kohdenneujen menojen määrielmä vasaa periaaeessa vuosia 2014 2020 koskevan rahoiuskehyksen osakkeia 1, 2, 3, 5 ja 6. 9
4. YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN HYVÄKSI VUONNA TEHTÄVÄN KORJASEN OTTAMINEN TALOUSARVIOON 4.1. Väliaikainen arvio (oeaan vuoden +1 alusavaan alousarvioesiykseen) Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi vuonna ehäväsä korjauksesa on ehävä väliaikainen laskelma vuoden +1 alousarvioesiykseen. Laskelman on perusuava uoreimpiin käyeävissä oleviin ieoihin sekä rahoiusosuuksien eä menojen osala. Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävällä korjauksella vähenneään Yhdisyneen kuningaskunnan alv- ja BKTL-maksuja. Muiden jäsenvalioiden alv- ja BKTL-maksuja koroeaan niiden rahoiusosuua vasaavalla määrällä. 4.2. Väliaikaisen arvion arkisus (vuoden +1 ja vuoden +3 välisenä aikana) Komissio voi arviaessa ehdoaa väliaikaisen arvion arkisamisa milloin ahansa vuoden +1 ja vuoden +3 välisenä aikana. Tarkisus sisällyeään alusavaan lisäalousarvioesiykseen. Tarkisamisa ehdoeaan, jos komissiolla on syyä oleaa, eä väliaikaisen laskelman alusava arvio poikkeaa huomaavasi vuoden +4 alusavassa lisäalousarvioesiyksessä ehdoeavasa Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen lopullisesa laskelmasa (kaso jäljempänä). Tarkisamisa voidaan ehdoaa myös, jos ilmenee, eä vuoden +1 alousarvioesiykseen sisällyey arvio BKTL-peruseisa poikkeava huomaavasi lopullisisa BKTL-peruseisa, ja näin ollen Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen rahoiusosuude muuuva huomaavalla avalla. 4.3. (Vuoden +4 alusavaan lisäalousarvioon sisällyeävän) Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävän korjauksen lopullinen laskeminen 4.3.1. Lopullisen määrän laskeminen Meneely korjauksen lopullisen määrän laskemiseksi esieään ämän asiakirjan 1 kohdassa. Laskeaessa Yhdisyneen kuningaskunnan hyväksi ehävää lopullisa korjausa käyeään pohjana vuoa koskevia alv- ja BKTL-peruseia ja jäsenvalioille kohdenneujen menojen arvioia sellaisina kuin ne ova iedossa 31. joulukuua vuonna +3. Ne on muueava euroiksi vuoden keskimääräisen vuosiaisen valuuakurssin mukaan. -edun arvioimiseksi lopullisa laskelmaa varen (1.1 kohdan d alakoha) on oeava huomioon perineisen omien varojen ja muiden ulojen osuus vuonna. Tämä arkoiaa, eä kaikkia varoja ja uloja koskevien lopullisen ieojen peruseella on laskeava uudelleen nimellinen alousarvio. 4.3.2. Korjauksen lopullisen rahoiuksen laskeminen ja oaminen alousarvioon Edellä 2 kohdassa esieään lopullisen korjauksen rahoiuksen laskenameneelmä. Lopullise rahoiusiedo ova vuoden +1 alv- ja BKTL-perusee sellaisina kuin ne ova iedossa 31. joulukuua vuonna +3. Lopullisia rahoiusieoja verraaan niihin maksuihin, joka on jo oeu alousarvioon (s. vuoden +1 alousarvioon ja mahdollisesi vuoden +2 ai +3 alousarvioon, jos arkisaminen on ehy noina vuosina). 10
Jäsenvaliokohaise ero oeaan vuoden +4 alusavan lisäalousarvioesiyksen asianmukaiseen lukuun muunneuina kansalliseksi valuuaksi. Muunamisessa käyeään korjauksen rahoiusvuoden (vuosi +1) keskimääräisä valuuakurssia. 11