Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015
Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset eivät välttämättä halua liittyä järjestön jäseneksi, eivätkä halua osallistua hallinnon työtehtäviin Ihmiset vaativat vapautta, väljyyttä ja vähemmän sidoksisuutta mutta ihmiset osallistuvat kuitenkin suuressa määrin vapaaehtoistoimintaan Osallistuminen on projekti-luontoista, lyhytkestoista kun se on perinteisesti ollut pitkään jatkunutta vakaata ja rauhallista osallistumista
Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Kansalais- ja vapaaehtoistyö perustuu siihen, että ihmisellä on halu osallistua ja toimia. Toimintaa ei voi rakentaa pakkojen, velvoitteiden tai korvausten varaan Mikä saa ihmiset lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kiinnostus jotain asiaa kohtaan Halu auttaa Halu oppia Saada uusia ystäviä tai murtaa yksinäisyyttä Vastapainoa omalle työlle Halu osallistua, olla mukana Halu vaikuttaa
Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Suurin syy osallistua vapaaehtoistyöhön on itselle saaminen mutta myös toisille antaminen on lähes yhtä suuri syy eli ottaa antaa Sen jälkeen tulevat jatkuvuuden etsintä sekä läheisyyden kaipuu. Samat syyt nousevat esille, kun haetaan syitä miksi vapaaehtoistoiminnan viihdytään pitkää
Jotta motivaatio vapaaehtoistyöhön säilyy Innostus ja sitoutuminen syntyvät yleensä helpommin, kuin pysyy yllä. Mikä saa motivaation pysymään? Toiminnassa pystyy vaikuttamaan ja toiminta pitää kokea tärkeänä Tarvitaan toiminnan hyvää suunnittelua ja organisointia Luodaan vapaaehtoisille mahdollisuus oppia uutta ja kouluttautua Muistetaan kiittää ja kannustaa sekä palkita Toiminnan pitää olla vapaaehtoisille miellyttävää yhdessäoloa sekä sen pitää tarjota elämyksiä
Sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan Sitoutuminen voi tapahtua ryhmään jossa työskentelee Sitoutuminen voi tapahtua asiakkaaseen tai potilaaseen tai urheilijaan Sitoutuminen voi tapahtua ideologiaa, arvoihin tai ihanteisiin Sitoutuminen voi tapahtua organisaatioon, jolloin nimenomaan kuuluminen siihen on tärkeää
Vapaaehtoistoimintaan voidaan osallistua toimintaa Unruhin termein seuraavasti Insaiderit Säännölliset Turistit Muukalaiset Em. roolit voivat vaihtua vuosien varrella ja ihanteellista olisikin, jos mahdollisimman moni vaihtaisi rooliaan
Vapaaehtoistyö lisää sosiaalista pääomaa ja toiminnan jatkuvuus myös edellyttää sitä Sosiaalisen pääoman tuottaja Siellä missä sosiaalinen pääoma on korkea ihmiset voivat paremmin (Harju. 2003) Sosiaalista pääomaa ovat Luottamus (yleinen-, erityinen- ja instituutionaalinenluottamus) Vastavuoroisuus Toiminnan normit Informaatio ja tiedon kulku Sosiaaliset taidot ja kommunikaatio Erimielisyyksien avoin käsittely
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMISEN UUDET HAASTEET Kaupallisuuden lisääntyminen Jäsenyys/ asiakkuus keskustelut Talous Yhteiskumppanien valinta ja heidän sitoutuminen toimintaan Ihmisten sietokyky laskee ja motivoinnin merkitys kasvaa Yhteistyö ja vuorovaikutustaitojen ja tilanteiden onnistumisen merkitys korostuu Viestintä ja tietoteknisten taitojen merkitys kasvaa Yhdistyksessä tarvitaan entistä enemmän myös osaamista ihmisten vaatimustaso nousee asiakkuus ajattelu lisääntyy Projektimainen toiminta Yhdistyksen vision, tavoitteiden ja tehtävien selkeys antaa suuntaa tekemiselle tulevaisuudessa entistä enemmän Toiminnan kiinnostavuus menestyvä ja hyvä brändi Vapaaehtoiset haluavat hyötyä toiminnastaan Yhdistys joutuu tulevaisuudessa kehittämään entistä enemmän ihmistä ei organisaatiota Ongelmana on vanhat, väsyneet, happamat ja velvollisuudesta mukana olevat tai ns. korvaamattomat tai räikeästi omaa etuaan ajavat henkilöt Ongelmana on myös liike-elämästä tuodut opit, jotka eivät sovi vapaaehtoistoimintaan
Lähteet: Harju, Aaro. 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet Harju, Aaro. 2007. Kansalaistoimintaan kätketty aarre Humak. 2009. Järjestökehittäjän erikoistumisopinnot