Hiidenveden kunnostus 2012 2015 loppuraportti Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Anu Suonpää, Eeva Ranta, Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 264/2016
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 264/2016 Hiidenveden kunnostus 2012 2015 loppuraportti Ekaterina Ikonen Juha-Pekka Vähä Anu Suonpää Eeva Ranta Sanna Helttunen
Laatija: Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Anu Suonpää, Eeva Ranta, Sanna Helttunen Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 264/2016 Valokuva(t): LUVY ry (Ekaterina Ikonen, Eeva Ranta), sekä Jarmo Vääriskoski, Esko Vuorinen, Aki Janatuinen, Sanna Helttunen, Mika Vinni, Google Maps Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 2016 ISBN 978-952-250-150-9 (nid.) ISBN 978-952-250-151-6 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut
Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 08101 LOHJA Puh. 019 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Anu Suonpää, Eeva Ranta, Sanna Helttunen Hiidenveden kunnostus 2012 2015 loppuraportti Julkaisu 264/2016 Julkaisuaika 4/2016 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 64 Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Vihdin ja Lohjan kuntien alueella. Hiidenvesi on luontaisesti savisamea järvi, joka on rehevöitynyt voimakkaan, laajalta valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vuoksi. Hiidenveden kunnostuksen pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila Hiidenvedessä ja valuma-alueen vesistöissä, sekä monipuolistaa vesistöjen virkistyskäyttöä. Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hanketta rahoittivat valuma-alueen kunnat (Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Hiidenveden kalastusalue. Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hankkeessa toteutettiin laajasti vesistökunnostustoimenpiteitä Hiidenveden valuma-alueella. Hankekauden aikana perustettiin yhdeksän kosteikkoa Hiidenveden lähivaluma-alueelle, minkä lisäksi kunnostettiin Vanjärvi Hiidenveden kunnostushistorian suurimpana vesistökunnostustoimenpiteenä. Kosteikkojen tarkoitus on estää jo syntyneen, sameutumista ja rehevöitymistä aiheuttavan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen päätyminen järveen. Maanviljelijöiden ympäristöneuvonta koostui tilakohtaisista kartoituksista, pienryhmäkoulutuksista sekä yleisötilaisuuksista. Maanviljelijöille toteutetun palautekyselyn mukaan neuvonta on johtanut tuloksiin. Haja-asutuksen jätevesineuvontaa tehtiin yhteistyössä LINKKI-hankkeen kanssa. Neuvonnan tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietämystä jäteveden asianmukaisesta käsittelystä. Vuosien 2014 2015 aikana toteutettiin 161 hajavesineuvontakäyntiä. Hankkeessa panostettiin myös Hiidenveden tilan seurantaan. Hankkeen aikana laadittiin laajan asiantuntijatiimin kanssa yhteistyössä Hiidenveden seurantatarvekartoitus. Järven tilaa seurattiin veden laadun, vesikasvillisuuden, kalaston ja sulkasääskien osalta. Hankekauden aikana havaittiin ensimmäistä kertaa Hiidenveden tilan kohenemisen merkkejä. Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hanke oli mukana useissa yhteistyöhankkeissa, mm. GisBloom ja Järvi Hoi. Yhteistyöhankkeiden avulla Hiidenveden alueelle saatiin tuotua lisää asiantuntemusta ja resursseja, ja niiden aikana tuotettiin merkittävä määrä uutta tietoa järven tilasta ja vesistökunnostuksesta. Asiasanat Hiidenvesi, vesistö, vesistökunnostus, järvikunnostus, vedenlaatu, kosteikko
Sisältö Alkusanat... 5 20 vuotta Hiidenveden kunnostusta.... 6 1 Johdanto.... 7 2 Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hanke.... 7 2.1 Hallinnointi...10 2.1.1 Hanketyöryhmä...10 2.1.2 Asiantuntijaverkostot...10 2.1.3 Yhteistyöverkosto...11 2.2 Rahoitus ja vuosittaiset budjetit...11 2.3 Hiidenveden kunnostustoimet...12 2.3.1 Kosteikot ja laskeutusaltaat...12 2.3.1.1 Yleistä kosteikoista...13 2.3.1.2 Kosteikon puhdistusprosessit ja vaikuttavuus...14 2.3.1.3 Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikot...15 2.3.1.4 Kosteikon perustamisprosessi...19 2.3.1.5 Kosteikkojen maastokartoitus...24 2.3.1.6 Kosteikon hoito ja tyhjennys...24 2.3.2 Maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta...27 2.3.2.1 Kysely tilakohtaisen neuvonnan vaikuttavuudesta...29 2.3.3 Haja-asutuksen jätevesineuvonta...30 2.3.4 Kiintoainekuormituksen hallinta raakkujen ja lohikalojen lisääntymisalueilla...33 2.4 Hiidenveden virkistyskäytön edistäminen...33 2.4.1 Kuuslammin kunnostus...34 2.4.2 Kysely Hiidenveden vedenlaadusta ja virkistyskäytöstä...35 2.5 Järven tilan seuranta...40 2.5.1 Vedenlaatututkimukset...40 2.5.1.1 Hiidenveden vedenlaadun kokonaiskartoitus automaattimittauksen avulla...40 2.5.1.2 Hiidenveden kunnostus -hankkeen seurantakohteet yhteistarkkailussa...42 2.5.1.3 Uimaveden laadun seuranta Vihdin Varikkaan uimarannalla...46 2.5.2 Kalastoselvitykset...47 2.5.3 Vesikasvillisuusselvitys...48 2.5.4 Sulkasääskitutkimukset...49 2.5.5 Seurantatarvekartoitus...50 2.6 Viestintä...51 3 Hiidenvesi.... 53 3.1 Hiidenveden ominaispiirteet...53 3.2 Valuma-alue ja kuormitus...55 3.3 Säännöstely...55 4 Hiidenveden kunnostuksen historiaa.... 56 4.1 Hiidenveden kunnostus vuosina 1995 2005...56 4.2 Hiidenveden kunnostus vuosina 2005 2007...56 4.3 Hiidenveden kunnostus vuosina 2008 2011...56 5 Yhteistyöhankkeet.... 57 5.1 GisBloom 2010 2013...57 5.2 Järvi Hoi 2012 2014...57 6 Hiidenveden kunnostus katsaus tulevaisuuteen.... 58 7 Yhteenveto.... 59 Lähdeluettelo.... 61 Liitteet Liite 1. Hiidenveden kunnostus -hankkeen ohjausryhmän kokoonpano 2012 2015...64
Alkusanat Ajankohtaisessa ympäristökeskustelussa on noussut esiin luonnon elvyttävä vaikutus. Luonnossa liikkumisella on monia tutkittuja terveysvaikutuksia. Mieliala kohenee viidessä minuutissa ja verenpaine laskee vartissa. Säännöllinen vierailu luontokohteilla parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monimuotoinen ja elinvoimainen Hiidenveden järviluonto on virkistyspaikka paikallisille asukkaille, mökkiläisille ja matkailijoille. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa toteutetussa kyselyssä kävi ilmi, että 70 % vastaajista harrastaa maisemien katselua ja luonnon seurantaa Hiidenveden rannoilla. Hiidenveden tilaa kohentamalla vaikutetaankin paitsi luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen, myös ihmisten hyvinvointiin. Uudenmaan toiseksi suurimman järven kunnostus vaatii paljon aikaa ja resursseja. Hiidenveden kunnostus -hankkeen painopiste on suunnattu ulkoisen hajakuormituksen vähentämiseen. Kuormituksen pienentäminen vaatii niin neuvontaa maatalouden ympäristötoimenpiteistä ja haja-asutusalueen jätevesien puhdistamisesta kuin kiintoaine- ja ravinnesieppareina toimivien kosteikkojen rakentamista. Kunnostustoimia tehdään kaikissa Hiidenveden valuma-alueen kunnissa: Vihdissä, Lohjalla, Karkkilassa ja Lopella. Pitkäjänteisen kunnostustyön ensimmäiset merkit on havaittu Hiidenveden tilassa. Järven syvänteiden happipitoisuuksissa, kalaston rakenteessa ja vesikasvillisuudessa on havaittu viitteitä rehevöitymiskehityksen pysähtymisestä. Myös Hiidenveden vedenlaadun kartoituksessa havaittiin paranemista 10 vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Vaikka hankkeen seurantaresurssit ovat pienet, huomionarvoista on se, että myönteistä muutosta on havaittu sekä veden laadussa että lajistossa. Myönteiset merkit rehevöityneen järven tilassa kertovat osaltaan siitä, että kunnostustoimenpiteissä on onnistuttu. Valuma-alueen hajakuormitukseen pureutuva kunnostus parantaa Hiidenveden lisäksi kaikkien valuma-alueella sijaitsevien pienempien vesistöjen; lampien, jokien ja purojen, tilaa. Hiidenveden tilan parantaminen vähentää myös alapuolisiin vesistöihin, Lohjanjärveen ja lopulta Itämereen päätyvää kuormitusta. Hiidenveden kunnostus -hankkeen rahoittajat, valuma-alueen kunnat sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Hiidenveden kalastusalue, takaavat hankkeelle perusrahoituksen, jonka avulla on hankittu menestyksekkäästi lisäresursseja kunnostustoimiin. Hiidenveden kunnostus -hanke on toiminut myös rahoittajien keskustelufoorumina, jossa sai alkunsa päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen sisävesien tilaa parantavaan Freshabit-hankkeeseen. Vuonna 2016 alkava Freshabit tähtää Länsi- Uudellamaalla raakkujen pelastamiseen ja lohikalojen palauttamiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on oleellista vähentää vesistöjen kiintoainekuormitusta mikä on myös yksi Hiidenveden kunnostuksen päätavoitteista. Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hankkeen loppuraportin alkusanoja kirjoittaessa uusi, kuusivuotinen hankekausi on jo käynnistynyt, ja työ Hiidenveden hyvän tilan saavuttamiseksi jatkuu. Vihdissä 29.2.2016 Kari Setälä Hiidenveden kunnostus -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 5
20 vuotta Hiidenveden kunnostusta 2016 Hiidenveden kunnostus 2016 2021 -hanke alkaa. 2015 Hiidenveden seurantaohjelma ja seurannan tarpeiden kartoitus valmistuvat. 2015 Hiidenveden valuma-alueella jo 100 kosteikko- ja laskeutusallasta. 2015 Hiidenveden Facebooksivulla yli 300 seuraajaa ja Twitterissä 100. 2015 Hiidenveden valuma-alueella tehdään kyselyt virkistyskäytöstä ja maatalousneuvonnan vaikuttavuudesta. 2014 Hiidenvedellä valuma-alueella toteutettu 850 jätevesijärjestelmän kartoitus- ja neuvontakäyntiä LINKKI-hankkeen työnä. 2014 Yhteistarkkailun yhteydessä havaitaan syvänteiden happipitoisuuksien kohentumista. 2014 Bongaa kala! -verkkopeli julkaistaan Järvi Hoi -hankkeessa. 2015 Hiidenveden kasvillisuuskartoitus valmistuu, järviruo on lisääntyminen tulkitaan merkkinä rehevyyden vähenemisestä. 2015 Toistetaan vuonna 2005 tehty vedenlaadun tutkimus, vedenlaadussa viitteittä parantumisesta. 2014 Uimavedenlaadun automaattiseuranta käynnistyy Vihdissä, tulokset nähtävissä verkossa. 2013 Vanjärven kosteikko valmistuu. 2013 Kunnosta järvesi! -verkkopeli valmistuu Hiidenveden kunnostus ja Gisbloom -hankkeiden yhteistyönä. 2013 Maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta aloitetaan. 2012 Alkaa kansainvälinen Järvi Hoi -yhteistyöhanke, joka tuottaa tarkennettua tietoa Hiidenveden ravintoverkon toiminnasta. 2012 Päivitetty Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma valmistuu. 2008 Hiidenveden päävyöhykelinjamenetelmällä toteutettu vesikasvillisuustutkimus valmistuu. 2008 Ensimmäinen pitkäkestoinen kunnostushanke alkaa LUVY:llä, rahoittajina: Vihti, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, HSY, Uudenmaan ELY-keskus ja LUVY. 2010 Hiidenvesi pilottikohteena valtakunnallisessa Gisbloomyhteistyöhankkeessa, jossa tuotetaan uusia työkaluja rehevyyden hallintaan. 2012 Uusi hankevaihe alkaa vuosille 2012 2015, rahoittajaksi myös Lopen kunta. 2011 Vaanilanlahden kosteikko valmistuu. 2005 Tehdään koko järven kattava vedenlaadun tutkimus automaattimittausten avulla. 2005 Kunnostuksen painopiste siirtyy sisäisen kuormituksen vähentämisestä valuma-alueen kunnostukseen. 2005 Helsingin yliopiston väitöstutkimuksissa todetaan Hiidenveden ravintoverkon mitätöivän hoitokalastuksen tulokset. 2005 Hiidenveden kunnostuksen koordinointi siirtyy Vihdin kunnalle. 2004 Hoitokalastusten kokonaissaalis (1995 2004) 717 565 kg, 236 kg/ha. 2003 Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelma valmistuu. 1994 Hiidenveden yhteistarkkailukokouksessa todettiin, että järven suojelun tehostamiseksi on tarpeen perustaa projekti. 1995 Hiidenvesi 2000 -projekti aloitetaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. 1996 Hiidenveden hajakuormitusselvitys valmistuu. 2000 Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hiidenveden valuma-aluelle valmistuu. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
1 Johdanto Tuloksekkaan järvikunnostuksen perusta on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kunnostustyö. Terve järviekosysteemi pystyy puskurimekanismien avulla vastustamaan vuosikausia runsastakin ravinnekuormitusta ilman näkyviä ekosysteemimuutoksia (Jukka Horppila, suullinen tiedonanto 10.6.2015). Typpi- ja fosforikuormitus aiheuttavat vesistön rehevöitymistä ja kiintoaineskuormitus sameutumista, liettymistä ja umpeenkasvua (Tattari ym. 2015a). Riittävän voimakas ja pitkään jatkuva kuormitus aiheuttaa lopulta hapettomuutta järven pohjanläheisessä vesikerroksessa, jolloin myös pohjasedimentistä alkaa vapautua sinne varastoituneita ravinteita. Järvessä alkavat rehevöitymistä edistävät prosessit, mitkä siirtävät järven uuteen tasapainotilaan; karusta reheväksi tai keskirehevästä hyvin reheväksi. Pitkään jatkunut ylisuuri kuormitus on vaikuttanut myös Hiidenveden tilaan. Hiidenvesi on luonnostaan keskirehevä ja melko sameavetinen järvi, mikä johtuu sen laajan (935 m²) valumaalueen maaperän savisuudesta ja metsävaltaisen maanpeitteen humusvaikutuksesta valumavedessä. Järvi on muodoltaan epäsäännöllinen koostuen useasta vedenlaadun suhteen vaihtelevasta vesialtaasta. Järven matalammat altaat ovat nykyään voimakkaasti rehevöityneitä. Rehevöityminen ilmenee runsaina sinileväesiintyminä, syvänteiden happikatona, rantojen umpeenkasvuna ja kalaston muuttumisena. Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteena on paitsi pysäyttää järven rehevöityminen, palauttaa järven ekologinen tila voimakasta rehevöitymistä edeltävään keskirehevään tilaan. Järviekosysteemissä tasapainotilasta toiseen siirtyminen vaatii pitkän ajan ja merkittäviä muutoksia valuma-alueella. Hiidenveden kunnostusta on toteutettu vuodesta 1995 ensin hoitokalastuksella, mutta menetelmän tulokset olivat heikot. Tutkimuksissa osasyynä hoitokalastuksen tuloksettomuuteen arvioitiin olevan Hiidenveden ravintoverkon erityispiirteillä, erityisesti planktonin, sulkasääsken ja kuoreen vuorovaikutuksella (mm. Malinen ja Vinni 2015). Johtopäätöksenä selvityksissä todettiinkin, että rehevöitymistä ei voida pysäyttää vain sisäiseen kuormitukseen puuttumalla, jos rehevöitymiskehityksen alkuperäiseen aiheuttajaan, valumaalueen kuormitukseen, ei puututa ensin (Mattila 2004). Vuodesta 2005 järven kunnostuksessa painopiste siirrettiinkin valuma-alueen kunnostamiseen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on koordinoinut Hiidenveden kunnostus -hanketta lukuun ottamatta muutaman vuoden jaksoa, jolloin koordinointi tapahtui Vihdin kunnan toimesta (vuosina 2005 2007). Kunnostustyöstä ja sen jatkosta päätettiin alkuvaiheessa aina vuosittain, mutta ensimmäinen pidempi sitoutuminen rahoittajilta saatiin vuonna 2007 nelivuotiselle hankekaudelle (2008 2011). Valuma-alueen kunnat; Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry päättivät jatkaa hankkeen rahoitusta myös seuraavalle kaudelle 2012 2015. Rahoittajien takaaman rahoituksen turvin Hiidenveden tilan parantamista on voitu jatkaa pitkäjänteisesti. Tässä raportissa esitellään Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Näiden lisäksi syvennytään järven tilassa tapahtuneisiin muutoksiin ja uusimpiin tutkimustuloksiin hankkeen käyttämistä kunnostusmenetelmistä. Paitsi että raportti vetää yhteen hankekauden 2012 2015 saavutuksia, sivuaa se myös laajempaa Hiidenveden kunnostuksen 20-vuotista taivalta. Koska tätä raporttia kirjoittaessa hanke on jo saanut rahoituspäätöksen uudelle 2016 2021-kaudelle, raportti sisältää myös viittauksia tulevaan. Hiidenveden kunnostus -hankkeen koordinaatiotiimi kiittää kaikkia raportin kirjoittamiseen ja oikolukuun osallistuneita asiantuntijoita, ja erityisesti Marjo Ojalaa informatiivisista karttaesityksistä. 2 Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hanke Hiidenveden kunnostus -hankkeen hankesuunnitelma 2012 2015 hyväksyttiin vuonna 2011 hankkeen rahoittajien edustajista koostuvassa ohjausryhmässä. Hankesuunnitelmaan asetettiin pitkän tähtäimen tavoite eli visio: Hiidenveden vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja leväkukintojen vähenemisen myötä vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin hankesuunnitelmassa myös strategiset päämäärät ja esitettiin yleisellä tasolla keskeisimmät toimenpiteet niiden edistämiseksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 7
Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimet tähtäsivät järven tilan parantamiseen kahdella pääkeinolla: kiintoaine- ja ravinnekuormituksen syntymisen ehkäisyllä ja jo syntyneen ravinnekuormituksen pysäyttämisellä. Kuormituksen syntymistä pyrittiin ehkäisemään maatalousyrittäjien ympäristöneuvonnalla, haja-asutusalueen jätevesineuvonnalla sekä yleisellä viestinnällä. Jo muodostuneen kuormituksen päätymistä järveen pyrittiin vähentämään rakentamalla kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Hankesuunnitelman pohjalta hankkeen koordinaattori ja ohjausryhmä laativat vuosittain tarkemman toimintasuunnitelman. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Seuraavassa käydään läpi Hiidenveden kunnostus -hankkeen hankesuunnitelmassa vuosille 2012 2015 asetetut viisi strategista päämäärää osatavoitteineen sekä arvioidaan yleisellä tasolla niiden toteutumista. Pitkäjänteinen toiminta ja lisäresurssien hankinta Rahoittajat ja muut toimijat sitoutuvat kunnostustyöhön pitkäjänteisesti. Lisärahoitusta ja -resursseja sekä uusia toimintamalleja saadaan yhteistyöhankkeiden kautta. Pitkäjänteisen kunnostustoiminnan jatkuvuuden varmistamisessa onnistuttiin erinomaisesti. Kaikki kuluneen hankekauden rahoittajat sitoutuivat hankekauden lopussa uuteen, aiempaa pidempään 6-vuotiseen hankekauteen 2016 2021. Pitkä hankekausi takaa suunnitelmallisen toiminnan jatkuvuuden ja mahdollistaa ulkopuolisen lisärahoituksen hankkimisen sekä yhteistyöhankkeisiin osallistumisen. Hankekaudella 2012 2015 lisärahoituksen hankkimisessa onnistuttiin niin ikään erittäin hyvin. Nelivuotisen hankekauden aikana ulkopuolista rahoitusta hankittiin sekä suorana lisärahoituksena, että yhteistyöhankkeiden kautta yhteensä 369 589 euroa. Yhteistyöhankkeiden kautta Hiidenveden valuma-alueelle ohjautui merkittäviä resursseja myös muiden toimijoiden suoritteiden kautta. Esimerkiksi GisBloom-hankkeessa Suomen ympäristökeskus kehitti uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan Hiidenvesi pilottialueenaan. Yhteistyöhankkeiden kautta luotiin paitsi uusia yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoja, syntyi myös uusia toimintamalleja kun kehitettiin mm. järvikunnostukseen liittyvät Pelasta järvi!- ja Bongaa kala! -verkkopelit. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenevät Hiidenvedellä ja sen valuma-alueella. Vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Sekä kuormituksen että virkistyskäytön parantamisessa onnistuttiin resurssien puitteissa hyvin. Hankekauden aikana valmistui yhdeksän suurehkoa kosteikkoa, joiden laskennalliset reduktiot Puustinen ym. 2007 mukaan laskettuna ovat yhteensä 110 200 kg kiintoainesta ja 164 kg fosforia. Näiden lisäksi tehtiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa laajamittainen Vanjärven kunnostus sekä kartoitettiin ja kunnostettiin edellisten hankevaiheiden aikana perustettuja kosteikkoja. Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikkojen maastokartoituksessa havaittiin, että lähes kaikki kosteikot olivat keränneet erittäin runsaasti kiintoainesta. Ilman kosteikko- ja laskeutusaltaita osa kiintoaineesta olisi päätynyt vastaanottavaan vesistöön eli Hiidenveteen. Kartoituksessa havaittiin myös, että kasvillisuus oli lisääntynyt näkyvästi valtaosalla kohteista. Kasvillisuuden tiedetään olevan merkittävässä roolissa kosteikon vesiensuojelutehokkuudessa. Hiidenveden syvänteiden happipitoisuuksien paraneminen sekä järven rantakasvillisuuden muuttuminen vähemmän reheväksi viittaavat myös järven rehevöitymisen hidastumiseen. Vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia parannettiin myös viestinnän avulla. Vuosina 2014 ja 2015 hanke tarjosi ajantasaista uimaveden laatutietoa Varikkaan uimarannalta hankkeen verkkosivuilla. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
Aktiivinen tiedottaminen ja verkostoyhteistyö Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti. Alueen toimijat ja alan asiantuntijat saadaan mukaan kunnostustyöhön. Hankkeen tavoite julkaista tiedote kerran kuussa saavutettiin. Suuri osa tiedotteista päätyi paikallislehtiin jutuiksi. Tiedotteiden lisäksi hankkeessa julkaistiin muutamien kuukausien välein uutiskirje, johon koottiin kaikki ajankohtaiset uutiset. Myös sosiaalisen median viestintään panostettiin merkittävästi ja seuraajamäärät kasvoivat. Hankkeessa pyrittiin hyödyntämään paikallista osaamista mahdollisimman paljon. Kosteikkosuunnittelussa, kartoituksissa, maatalousneuvonnassa ja rakentamisessa hyödynnettiin paikallisia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Hanketta esiteltiin myös laajemmissa vesistökunnostusalan tapahtumissa, joissa verkostoiduttiin alan asiantuntijoiden kanssa ja saatiin rakentavaa palautetta hankkeen kehittämisestä ja ideoita yhteistyöhön. Ammattimainen koordinointi ja yhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa Alueen omat asiantuntijat koordinoivat toimia ammattimaisesti. Erityisosaamista hankitaan osin ostopalveluina ja kehittämisyhteistyötä tehdään muiden alan toimijoiden kanssa. Hanketta koordinoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Koordinaatio täytti sille asetetut tavoitteet ja pysyi sovituissa budjettiraameissa. Koordinaattorin omaa asiantuntemusta hyödynnettiin laajapohjaisesti ja kustannustehokkaasti kasvillisuusselvityksistä laboratoriotutkimuksiin. Yhteistyöhankkeiden ja kouluttautumisen kautta hankittiin lisäosaamista vesistökunnostuksen käytännön menetelmistä ja kosteikkosuunnittelusta, mikä osaltaan vähentää ostopalveluiden hankkimisen tarvetta ja auttaa kohdentamaan tarvittavat ostopalveluhankinnat paremmin. Yhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa oli vilkasta ja hedelmällistä, mistä osoituksena ovat mm. onnistuneet yhteistyöhankkeet (GisBloom, Järvi Hoi, Freshabit Life IP). Seurannasta tietoa kunnostustyöhön Saadaan kunnostuksen tarvitsemat lähtötiedot. Vaikuttavuuden arviointi ohjaa ja suuntaa kunnostustyötä. Hankekaudella 2012 2015 Hiidenveden tilan ja vedenlaadun seurantaa kehitettiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Seurannan tarpeita kartoitettiin laaja-alaisesti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä ja yhdessä eri tutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden kanssa. Seurannan tarpeista laadittiin seurannan tarvekartoitus (Suonpää 2015), johon pohjautuen hankkeelle suunniteltiin ensimmäistä kertaa oma seurantaohjelma. Seurantaohjelmaa päivitetään tarvittaessa ja toteutetaan resurssien puitteissa. Seurannan tarvetarkastelussa huomioitiin Hiidenveden valuma-alue, vedenlaatu ja vesistön biologiset sekä fysikaaliset tekijät. Seurantaa toteutettiin osin yhteistyössä Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun kanssa. Hankekaudella Hiidenveden tilaa seurattiin useilla eri mittareilla. Vedenlaatua seurattiin analysoimalla veden ominaisuuksia sekä alueellisesti että ajallisesti. Myös Hiidenveden kasvillisuutta ja kalastoa kartoitettiin laajasti, eri menetelmin ja eri asiantuntija ja yhteistyötahojen toimesta. Näiden asiantuntijaselvitysten lisäksi kartoitettiin myös Hiidenveden virkistyskäyttäjien kokemuksia Hiidenveden tilasta. Seurannan tulokset ovat käytettävissä ja tulevat osaltaan ohjaamaan tulevan hankekauden 2016 2021 toimenpiteiden kohdentamista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 9
2.1 Hallinnointi Hiidenveden kunnostus -hanketta koordinoidaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Vuosina 2012 2015 kunnostushanketta rahoittivat Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Hiidenveden kalastusalue. Hankkeessa ylintä päätösvaltaa käyttää rahoittajien muodostama ohjausryhmä (liite 1). Ohjausryhmä päättää kunnostuksen pääperiaatteista ja laajoista linjauksista sekä hyväksyy koordinaattorin valmistelemat vuosittaiset hankesuunnitelmaan perustuvat toimintasuunnitelmat. Hankekauden aikana ohjausryhmä kokoontui 15 kertaa (2012 [4], 2013 [3], 2014 [3] ja 2015 [5]). Ohjausryhmä kävi tutustumassa myös hankkeessa perustettuihin kosteikkoihin maastossa keväällä 2015 (kuva 1). Kuva 1. Hiidenveden kunnostus -hankkeen ohjausryhmän kosteikkoretkipäivä. 2.1.1 Hanketyöryhmä Hanketyöryhmä, nk. Hiisiryhmä, kokoontui noin kahden kuukauden välein käsittelemään Hiidenveden kunnostuksen ajankohtaisia asioita ja linjaamaan ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti priorisointijärjestykseen toteutettavia toimia kosteikkoihin, neuvontaan, viestintään, seurantaan ja muihin hankkeen toimiin liittyen. Hanketyöryhmän työskentelyyn osallistuvat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hanketyöntekijät sekä erikseen kutsutut teema-alueiden asiantuntijat. 2.1.2 Asiantuntijaverkostot Ammatillinen asiantuntijaverkosto koostui mm. alueen viranomaisten, Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden tahojen asiantuntijoista. Asiantuntijaverkosto toimi hankkeen tukena ja osallistui suunniteltavien toimien kommentointiin. Hankekautena asiantuntijaverkosto oli erityisen aktiivinen seurantaohjelman suunnittelussa. Asiantuntijaverkosto osallistui hankekaudella 2012 2015 Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelman (Hagman 2012) laatimiseen sekä seurannan kehittämiseen. Vuoden 2012 aikana kunnostus- ja hoitosuunnitelman laadintaa varten pidettiin yksi palaveri maatalouden asiantuntijoiden kanssa ja kaksi palaveria kala- 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
asiantuntijoiden kanssa. Luonnosvaiheessa asiantuntijat saivat kommentoida hoito-ja hankesuunnitelmaa. Vuonna 2014 panostettiin Hiidenveden seurannan kehittämiseen ja järjestettiin kolme asiantuntijapalaveria, jotka käsittelivät seurannan eri tarpeita. Maatalouden asiantuntijoiden kanssa keskusteltiin erikseen Hiidenveden valuma-alueen kuormituksesta, ja Hiidenveden vedenlaatu ja biologiset tekijät sekä kalat käsiteltiin omina kokonaisuuksina. Lisäksi sedimenttitutkimuksista keskusteltiin Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen geologisen osaston asiantuntijoiden kanssa. 2.1.3 Yhteistyöverkosto Hiidenveden valuma-alueen paikalliset yhdistykset ja organisaatiot on koottu yhteistyöverkostoon, jossa käsitellään hankkeen ajankohtaisia asioita. Yhteistyöverkoston jäsenet voivat esittää mielipiteitään ja toiveitaan Hiidenveden kunnostukseen liittyen sekä kommentoida hankkeessa laadittavia suunnitelmia. Yhteistyöverkoston kokoontui vuosina 2012 2014 kerran vuodessa, minkä jälkeen kokoukset muutettiin tarvittaessa järjestettäviksi. Hiidenveden yhteistyöverkosto osallistui 2012 2015 hankekaudella Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Yhteistyöverkosto kokoontui kaksi kertaa vuoden 2012 aikana hoito- ja kunnostussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi yhteistyöverkostolle annettiin mahdollisuus esittää kommentteja hoito-ja kunnostussuunnitelmaan. Vuonna 2013 yhteistyöverkossa käsiteltiin Hiidenveden ajankohtaisia asioita ja keskusteltiin alkaneesta Järvi Hoi hoitokalastusmenetelmien kehittämishankkeesta. Vuonna 2014 yhteistyöverkoston tapaamisessa käsiteltiin Hiidenveden kunnostuksen seurannan kehittämisestä. 2.2 Rahoitus ja vuosittaiset budjetit Hiidenveden kunnostus -hankkeen budjetti vuosille 2012 2015 oli yhteensä 1 447 913,86 euroa (taulukko 1). Suurimpina rahoittajina olivat Vihdin kunta 45 % osuudellaan ja Lohjan kaupunki 27 % osuudellaan. Näiden lisäksi myös Karkkilan kaupunki sekä Lopen kunta osallistuivat hankkeen rahoittamiseen. Alueen kuntien merkittävän panostuksen lisäksi hanketta rahoittivat myös Helsingin seudun kuntayhtymä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Hiidenveden kalastusalue. Taulukko 1. Hiidenveden kunnostus 2012 2015 -hankkeen vuosittaiset budjetit. HIIDENVEDEN KUNNOSTUS -HANKKEEN RAHOITUS Sopimuskumppaneiden rahoitus 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ Vihti 140 356,00 144 567,00 148 904,00 153 371,00 587 198,00 Lohja 78 792,00 86 114,00 88 697,00 91 358,00 344 961,00 Karkkila 11 654,00 12 004,00 12 364,00 12 735,00 48 757,00 Nummi-Pusula 4 814,00 4 814,00 Loppi 5 000,00 5 000,00 5 000,00 5 000,00 20 000,00 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä 11 654,00 12 004,00 12 364,00 12 735,00 48 757,00 LUVY 4 307,00 4 436,00 4 569,00 4 706,00 18 018,00 Hiidenveden kalastusalue 1 520,00 1 566,00 1 613,00 1 661,00 6 360,00 YHTEENSÄ 258 097,00 265 691,00 273 511,00 281 566,00 1 078 865,00 Siirtynyt kuntaraha edelliseltä hankekaudelta 129 779 129 779 Lisärahoitus, VAPAAEHTOINEN Rahoituslähde 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ Hämeen ELY-keskus 2 842,37 3 061,02 3 061,02 8 964,41 Uudenmaan ELY -keskus 18 042,00 27 652,70 45 694,70 Irjalan kalastuskunta 4 000,00 4 000,00 Itä-Suomen yliopisto 1 200,00 1 200,00 YHTEENSÄ 2 842,37 7 061,02 21 103,02 28 852,70 59 859,11 Lisärahoitus, MUUT HANKKEET Hanke 2012 2013 2014 2015 YHTEENSÄ Gisbloom, SYKE 6 022,20 8 723,87 14 746,07 Järvi Hoi 34 680,25 59 956,09 50 347,49 144 983,83 Ympäristöministeriö 19 680,90 19 584,18 YHTEENSÄ 40 702,45 59 956,09 59 071,36 19 680,90 179 410,80 KAIKKI YHTEENSÄ 431 420,77 332 708,11 353 685,38 330 002,88 1 447 913,86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 11
Perusrahoitus mahdollisti Hiidenveden kunnostus -hankkeen osallistumisen erilaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka monipuolistivat hankkeen vesiensuojelutoimintaa. Samalla saatiin tuotua Suomen korkeatasoisimpien tutkimuslaitosten asiantuntijoiden osaamista projektiin ja hankealueelle. Yhteistyöhankkeiden kautta lisärahoitusta saatiin yhteensä 309 730 euroa, josta ympäristöministeriön vuosille 2015 2017 myöntämää rahoitusta on käytettävissä seuraavalla hankekaudella 130 319 euroa. Hankerahoituksen lisäksi yhteistyöprojektien kautta Hiidenveden kunnostus vahvisti asemaansa haluttuna hankekumppanina ja yhtenä vesistökunnostuksen kärkihankkeista Suomessa. Myös valtion tuki hankkeelle oli merkittävä. Valtiolta saatiin vuosittain lisärahoitusta kosteikkojen rakentamiseen 54 659 euroa, josta Uudenmaan ELY-keskus myönsi yhteensä 45 694,70 euroa. Suoran lisärahoituksen lisäksi Uudenmaan ELY-keskus rahoitti Vanjärven kunnostuksen Hiidenveden kunnostus -hankkeelle kohdennetusta valtion rahoitusosuudesta. Hiidenveden kunnostus -hanke sai tukea myös paikalliselta yhdistykseltä, kun Irjalan kalastuskunta vuonna 2013 myönsi 4 000 euroa avustusta hankkeelle. Hankkeen koordinaattorin hallinnoimista varoista käytettiin ulkopuolisiin ostopalveluihin 630 000 euroa (2012 2015). Merkittävä osa ostopalveluista koostui kosteikkojen suunnittelu- ja rakentamiskuluista sekä seurannan ja maatalouden neuvontapalveluista. Hanketyöntekijöiden palkkoihin sivukuluineen käytettiin hankekauden aikana noin 495 000 euroa. Hankkeessa työskenteli yksi kokopäiväinen työntekijää sekä osa-aikaista henkilökuntaa. Hankkeen koordinaattorina työskenteli vuosina 2012 2014 Sanna Helttunen ja hänen jälkeensä Ekaterina Ikonen. Koordinaattorin lisäksi hankkeessa on työskennellyt osa-aikaisena hankepäällikkönä toiminnanjohtaja Jaana Pönni ja vuodesta 2015 Juha-Pekka Vähä. Yhdistyksen muut asiantuntijat työskentelivät hankkeelle osa-aikaisesti tarvittaessa. Hanketyöntekijät vastasivat mm. hankehallinnosta, lisärahoituksen ja yhteistyöhankkeiden hankkimisesta, seurannan ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta, haja-asutuksen jätevesineuvonnasta, tilaisuuksien järjestämisistä sekä tiedottamisesta. Lisäksi hankkeessa työskenteli kausityöntekijöitä, opinnäytetyöntekijöitä sekä harjoittelijoita. 2.3 Hiidenveden kunnostustoimet Järvikunnostuksen tulokset alkavat näkyä veden laadussa ja vesistön ekologisessa tilassa vuosien viiveellä. Vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttääkin pitkää ja määrätietoista kunnostustyötä. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on tehty työtä Hiidenveden tilan parantamiseksi jo 20 vuotta. Hiidenveden kunnostus -hankkeen ensimmäinen vaihe (1995 2004) painottui sisäisen kuormituksen vähentämiseen hoitokalastuksen avulla. Tänä aikana Hiidenveden tilassa ei kuitenkaan havaittu merkittäviä muutoksia. Vuodesta 2005 lähtien Hiidenveden kunnostus -hankkeen painopiste on ollut ulkoisen, valuma-alueen hajakuormituksen vähentämisessä. Hankekaudella 2012 2015 Hiidenvedelle laadittiin tilaustyönä hoito- ja kunnostussuunnitelma. Sen laati Ramboll Finland Oy. Kunnostussuunnitelmassa käytiin läpi Hiidenveden kunnostuksen suuntaviivat ja raamit. On olennaista todeta, että Hiidenvedestä ei voi tavoitella karua ja kirkasvetistä, koska järvi on luonnostaan, valuma-alueen ominaisuuksista johtuen, sameavetinen ja keskirehevä. Hiidenveden kunnostuksen tavoitteeksi, vesistön tilan heikkenemisen estämiseksi ja hyvän tilan saavuttamiseksi, laaditussa selvityksessä ulkoisen kuormituksen vähentämistavoitteeksi asetettiin pitkällä tähtäimellä 50 %. Sisäiseen kuormitukseen kannattaa puuttua vasta, kun ulkoinen hajakuormitus on saatu kestävälle tasolle. (Hagman 2012) Hiidenvedellä suurin kuormitusvähennys saadaan painottamalla toimenpiteitä, jotka kohdistuvat ensisijaisesti maatalouteen ja haja-asutukseen (Hagman 2012). Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelmaan perustuen kuluneen hankekauden keskeisimmät kunnostustoimenpiteet ovatkin olleet kosteikkojen perustaminen, maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta ja haja-asutusalueen asukkaiden jätevesineuvonta yhteistyössä LINKKI-hankkeen kanssa. 2.3.1 Kosteikot ja laskeutusaltaat Hiidenveden kunnostus hankkeessa perustettujen kosteikkojen toimintaa ja vaikuttavuutta ei ole systemaattisesti tutkittu hankkeen pääpainon ollessa niiden rakennuttamisessa ja järven tilan seurannassa. Kosteikkojen toimivuutta ja vaikuttavuutta on kuitenkin tutkittu laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Seuraavassa osiossa käydään läpi kosteikkojen toimintaperiaatteita, vaikuttavuutta ja merkitystä viimeaikaisen kirjallisuuden avulla. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
2.3.1.1 Yleistä kosteikoista Kosteikko on maaston painanteessa tai notkossa, usein ojan, puron tai muun vesistön rantavyöhykkeessä oleva, vesikasvillisuuden ja avovesialueiden mosaiikista muodostuva allas. Kosteikko pysyy veden peittämänä tai vähintään kosteana myös kuivan kauden aikana. Kosteikko voi olla luontainen (mm. rantaruohikot, suot, majavakosteikot) tai rakennettu (vesiensuojelukosteikko, monivaikutteinen kosteikko, riistakosteikko). Valtakunnallisella tasolla maankäytön muutokset ja etenkin luonnollisten kosteikkojen kuivatus maa- ja metsätalouskäyttöön on ollut hyvin laajamittaista viimeisten vuosisatojen aikana. Kuivatus- ja ojitustoiminta on kohdistunut soihin, pieniin kosteikkoihin ja kokonaisiin järviin (MMM 2015). Ennen voimallista kuivatustoimintaa pinnanmuodoiltaan alavat alueet olivat yleisesti kosteikkoja. Kuivatustoiminta on muuttanut paitsi maaseudun maisemaa ja elinympäristöjä, myös valunnan luonnetta valuma-alueelta vesistöön. Kosteikkoalueiden hidastama ja suodattama virtaus on muuttunut nopeaksi, suoraviivaiseksi ja erodoivaksi virtaukseksi, joka kuljettaa enemmän kiintoainesta ja ravinteita (Berninger ym. 2012; Puustinen ym. 2007). Voidaankin sanoa, että laajamittainen kuivatustoiminta on merkittävästi heikentänyt tai poistanut kosteikkojen tuottamia ekosysteemipalveluja, mikä on osaltaan voimistanut vesistöjen rehevöitymistä maanviljelyn tehostumisen ja keinotekoisten lannoitteiden yleistymisen rinnalla. Kyse ei ole pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. Euroopan tasolla kosteikoista on hävinnyt kaksi kolmasosaa vuosisadan aikana, ja kosteikot kuuluvat maailmanlaajuisesti uhanalaisten elinympäristöjen joukkoon. Huomionarvoista on myös se, että uusia luonnontilaisia kosteikkoja ei synny johtuen tehokkaasta maankäytöstä (Keskinarkaus ym. 2009). Kosteikkojen heikentyminen niin määrällisesti kuin laadullisesti jatkuu globaalilla tasolla; 1900-luvun aikana kosteikkoala on vähentynyt 64 71 % globaalilla tasolla. Samaan aikaan kosteikot ovat eräitä maailman biologisesti tuottavimmista elinympäristöistä (Ramsar 2015). Ilmiö on havaittavissa myös Hiidenveden valuma-alueella. Järven valuma-alueesta 17 % on peltoa, minkä lisäksi metsäalueilla harjoitetaan metsätaloutta. Kuivatustoiminnan myötä on hävinnyt laajamittaisesti luonnontilaisia kosteikkoja, mutta jo ennen maatalouden rakennemuutosta dynaamista kosteikkomaisemaa on harvinaistanut majavan metsästäminen sukupuuttoon. 1800-luvulle asti majava oli Länsi-Uudellamaalla hyvinkin runsaslukuinen (Torsti Salonen, suullinen tiedonanto 22.8.2015), ja lajin vaikutus vesistösysteemeihin oli huomattava. Majava rakentaa kosteikon patoamalla virtavesiä, ja tietyn aikasyklin sisällä siirtyy uudelle alueelle, jolloin pato hiljalleen hajoaa ja kosteikko alkaa kuivua. Samalla uusi kosteikko syntyy toisaalle (Thompson ym. 2016). Majavakosteikot ovat erityisen rikkaita biodiversiteetiltään, ja ne toimivat tulvien tasaajina sekä ravinteiden pidättäjinä (Vehkaoja ja Nummi 2012). Tällainen dynaaminen kosteikkomaisema on hyvin todennäköisesti ollut ominainen myös Hiidenveden valuma-alueelle. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön johdolla riistataloudellinen kosteikkostrategia, jonka tavoitteena on edistää nykyisten kosteikkojen hoitoa ja perustaa uusia turvaamaan vesilintukantojen säilyminen elinvoimaisina (MMM 2015). Strategiassa linjataan kosteikkoverkoston kehittämistä seuraavasti: Suomessa on huomattavia mahdollisuuksia parantaa kosteikkoelinympäristöjen tilaa maa- ja metsätalouden alueilla, vajaatuottoisilla alueilla sekä jo olemassa olevilla kosteikkoalueilla. Tarve kosteikkojen hoitotoimille kasvaa tulevaisuudessa vesien rehevöitymisen, mataloitumisen ja umpeenkasvun vuoksi varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Varsinkin maatalousympäristössä pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja edistämään vesiensuojelua uusien perustettavien kosteikkojen avulla. Vesistöjen rehevöityminen on aiheuttanut tarpeen kunnostustoimille valuma-aluetasolla. Rakennetut ja kunnostetut kosteikot ovatkin yksi vesistökunnostuksen merkittävimmistä menetelmistä niin Suomessa kuin ulkomailla. Kosteikkoja on rakennettu paitsi maatalouden vesiensuojelun tueksi, myös metsätalouden, turvetuotannon ja taajamien hulevesien käsittelemiseksi. Kosteikkoja on kuitenkin toteutettu Suomessa melko vähän maatalouden ympäristöohjelmien puitteissa, ja rakennettujen kosteikkojen kokonaismäärä on Suomessa pieni (Tattari ym. 2015b). Ympäristövaikutusten edistämiseksi kosteikolle on määritelty erilaisia suosituksia koon ja valuma-alueen tyypin suhteen. Suomessa myönnettävän ei-tuotannollisen investointituen saamiseksi on asetettu kaksi kriteeriä, jotka toimivat tuen hakuvaatimuksena: kosteikon pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta, ja ainakin 10 % valuma-alueesta tulisi olla peltomaata (Finlex 2015). Usein suositellaan kuitenkin tätä suurempaan, 1 2 % kokosuhdetta valuma-alueeseen verrattuna. Suositus perustuu tutkimuksiin rakennettujen kosteikkojen vesiensuojelullisesta tehosta (mm. Puustinen ym. 2007). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 13
2.3.1.2 Kosteikon puhdistusprosessit ja vaikuttavuus Kosteikko kerää valumaveden valuma-alueeltaan ja toimii vedenpuhdistamon tavoin suodattamalla rehevöitymistä aiheuttavaa kiintoainesta ja ravinteita. Kosteikon tärkeimmät vedenpuhdistusprosessit ovat kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden sedimentoituminen ja suodattuminen kasvillisuuteen, liuenneen fosforin pidättyminen maaperään, typen poistuminen ilmakehään ja biologinen kulutus (Puustinen ym. 2007). Kosteikon puhdistustulos on sitä parempi, mitä kuormittuneempaa sinne tuleva vesi on ja mitä suurempi sen koko on suhteessa valuma-alueeseen (Berninger ym. 2012). Kosteikkoaltaassa veden virtaus hidastuu, jolloin veden sameaksi tekevä kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle ja sedimentoituvat (kuva 2). Mitä pidempi on veden viipymä kosteikossa, sitä tehokkaampi on kosteikon puhdistustulos. Veden viipymä on puolestaan sitä pidempi, mitä isompi kosteikko on suhteessa valuma-alueeseen. Vesikasvillisuus tehostaa kosteikon toimintaa monella tapaa. Kasvit sitovat liukoisia ravinteita käyttämällä niitä kasvuun. Vesikasvillisuus edistää myös kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden sedimentoitumista kahdella tapaa. Se hidastaa virtausta mekaanisesti varsien ja lehtien avulla, mikä edistää kiintoaineksen vajoamista pohjalle. Kasvillisuus myös kasaa hienointa kiintoainesta, kuten savipartikkeleita, isommiksi hipuiksi, jotka painavampina laskeutuvat kosteikon pohjalle. Fosforin sedimentoituminen kosteikon pohjalle vaatii hapelliset olosuhteet, joiden ylläpitämistä kasvien juuret omalta osaltaan edistävät. Kuva 2. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa suunniteltu kuva avaa kosteikon vedenpuhdistusprosesseja. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa ei ole ollut riittäviä resursseja kosteikkojen puhdistusvaikutusten seurannan järjestämiselle seurannan kalleuden takia. Luotettava kosteikon puhdistusvaikutuksen seuranta edellyttää automaattista jatkuvatoimista seurantalaitteistoa kohteella usean vuoden ajan. Hankevaiheen 2012 2015 aikana päädyttiin suuntaamaan resurssit seurannan sijaan kunnostustoimenpiteisiin ja järven tilan seurantaan. Hankkeessa seurattiin kuitenkin tiiviisti muualla tehtävää kosteikkotutkimusta. Vesitalous-lehden numerossa 4/2015 julkaistussa artikkelissa esitellään kolmen Suomessa rakennetun kosteikon ravinteiden ja kiintoaineen pidätyskykyä (Koskiaho ym. 2015). Yksi kohteista, Hovin kosteikko, sijaitsee Hiidenveden valuma-alueella, ja toiset kaksi kosteikkoa Tuusulassa ja Saarijärvellä Keski-Suomessa. Artikkelin mukaan kosteikkojen pidätysprosentit kokonaisfosforin osalta olivat 58, 27 ja 23 ja kokonaistypen osalta 52, 14 ja 10. Artikkelissa todettiin, että pidätysprosentti voi suurikokoisella kosteikolla jäädä verrattain alhaiseksi, mutta absoluuttinen pidätys (kg) voi silti olla merkittävä. Kosteikon tehoa lisäsi etenkin saapuvan veden kuormittuneisuus (korkea peltoprosentti valuma-alueella), pohjamaan rauta- ja alumiinidioksidipitoisuus (fosforin pidättyminen), sekä kasvillisuuden, levien ja mikrobien runsaus. Kosteikon tehoa voivat heikentää matalat virtaamat, kalojen aiheuttama pohjan pöyhintä ja väliaikaisesti kunnostustoimet. Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että kosteikoilla oli myönteinen vaikutus niin vesistöihin kuin maisemaan 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
ja luonnon monimuotoisuuteen. Automaattiseurantalaitteiston hyödyntäminen koettiin toimivaksi tavaksi tutkia kosteikkojen vaikuttavuutta. Kosteikot ehkäisevät rehevöitymistä lähivesistössä, mutta ne vaikuttavat myönteisesti myös kohdejärven alapuolisiin vesistöihin. Hiidenveden tilan parantuessa myös Lohjanjärven vedenlaatu paranee. Kosteikot ovat myös hyvin monimuotoisia luonnonympäristöjä, jotka tarjoavat suotuisia elinpaikkoja lukuisille lajeille linnuista ja kaloista hyönteisiin. Kosteikkojen merkitys tulvien tasaamisessa on merkittävä. Maatilojen läheisyydessä kosteikot voivat toimia myös kastelualtaina. Kosteikkojen suunnittelu hankittiin Hiidenveden kunnostus -hankkeessa ostopalveluna, mutta myös omaa kosteikko-osaamista myös kosteikkoihin liittyvien kurssien kautta. Hankkeen työntekijät osallistuivat hankekauden aikana mm. Helsingin yliopiston kurssille Ecosystem services provided by boreal wetlands in urban areas ja Koulutuskeskus Sedun kurssille Valumavesien käsittelyn suunnittelu. Koulutuksissa syvennyttiin erityisesti potentiaalisten kosteikkopakkojen tunnistamiseen ja kosteikkosuunnittelun perusteisiin. Kursseilta saatiin uutta oleellista tietoa Hiidenveden kunnostus -hankkeen käyttöön jatkossa. Kursseilla tehtyjen havaintojen mukaan kosteikkojen syvyyttä tulee madaltaa niin, että valtaosa kosteikosta olisi noin 30 senttimetrin syvyistä, täysin kasvillisuuden valtaamaa aluetta. Kasvillisuuden vaikutus kosteikon puhdistustulokseen on aiemmin oletettua suurempaa. Syviä osia tulee sen sijaan sijoittaa alkusyvennyksen lisäksi kosteikon loppuosaan, lähelle lasku-uomaa; on havaittu, että kaksoissyvänteestä koostuva rakenne on tehokkaampi kiintoaineksen pysäyttämisessä. Lisäksi saatiin tuoretta tietoa kosteikkoihin kertyneen kiintoaineen tyhjennyksistä. Aiemman ohjeen mukaan kosteikkoliete suositellaan levitettäväksi pellolle (esim. Puustinen ym. 2007, MMM 2007), mikä on linjassa suljetumpaan ravinnekiertoon pyrkivän maatalouden kanssa. Uusimmissa tutkimuksissa kosteikkojen tyhjennyksessä syntyvien lietemassojen soveltuvuus etenkin runsaissa määrissä pellolle on kyseenalaistettu (Laakso ym. 2014, 2015). Tutkimuksissa selvitettiin kosteikkosedimentin fosforin pidättymistä ja vapautumista, ja näistä lähtökohdista peltolevitystä ei suositeltu laajamittaisesti, ja pienimuotoisissakin tyhjennyksissä on huomioitava, ettei sedimentin osuus nouse yli 10 % kasvualustan määrästä. Tuoreet tutkimustulokset eivät ole vielä päätyneet virallisiin suosituksiin, joten hankkeessa päätettiin seurata erityisen tarkkaan mahdollisia uusia suosituksia, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti välttää suurien kosteikkosedimenttimassojen levittämistä pelloille. 2.3.1.3 Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikot Hiidenveden kunnostus -hankkeiden eri vaiheissa on rakennettu yhteensä noin sata kosteikkoa ja laskeutusallasta. Hankekauden 2012 2015 aikana perustettiin yhteensä yhdeksän uutta kosteikkoa, ja kaksi jäi viimeisteltäväksi seuraavalle hankekaudelle. Kohteiden laskennalliset reduktiot Puustisen ym. 2007 mukaan olivat, hankekauden 2012 2015 aikana 110 200 kg kiintoainesta ja 164 kg fosforia. Kosteikkojen perustaminen on pohjautunut kosteikkojen yleissuunnitelmiin, joissa on kartoitettu Hiidenveden noin 1 000 km² valuma-alueella sijaitseva potentiaaliset kosteikkokohdat (Pimenoff & Vuorinen 2008, Vuorinen 2009, 2010 ja 2012). Yleissuunnitelmakohteiden lisäksi kosteikkoja on perustettu maanomistajien aloitteesta ja muissa kartoituksissa havaittuihin otollisiin sijainteihin. Kosteikkojen perustaminen aloitettiin valuma-alueen pohjoisosista, Vihtijoen alueelta Vihdistä, Lopelta ja Karkkilasta, jonne perustettiin edellisen hankavaiheen (2008 2011) aikana useita kymmeniä pienempiä kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Kunnostushankkeen 2012 2015 aikana kosteikkoja perustettiin vuorostaan lähivaluma-alueelle Lohjan ja Vihdin kuntien alueelle. Painopiste siirtyi myös kohti suurempia kohteita. Kohteiden yhteispinta-ala oli vuoden 2015 lopussa 23 hehtaaria (taulukko 2). Tämän lisäksi Hiidenveden kunnostuksen yhteydessä valmistui vuonna 2013 laajamittainen kunnostusprojekti Vanjärvellä. Vanjärvessä kunnostus lisäsi pysyvää kosteikkoalaa noin 75 hehtaaria ja lisäksi paransi sen toimivuutta ravinteidenpidättäjänä, kun virtaus ohjattiin kulkemaan tehokkaammin koko järven läpi. Taulukko 2. Tunnuslukuja Hiidenveden kunnostuksen yhteydessä rakennetuista kosteikoista. Hankekauden 2012 2015 aikana perustettiin tavanomaisia kosteikkoja yhteensä kolme hehtaaria, minkä lisäksi kunnostettiin Vanjärvi (75 ha). Tiedot 2008 2011 2012 2015 2008 2015 Kosteikko, yhteispinta-ala ha 20 3+75 23+75 Kosteikko, keskiarvopinta-ala ha 0,23 0,32 0,24 Valuma-alue, peltoprosentti 28 57 31 Pinta-alasuhde kosteikko/ v-alue 0,56 2,62 0,76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 15
Hankekauden 2012 2015 aikana on siis siirrytty tekemään keskimäärin kookkaampia kosteikkokohteita. Valitettavasti leudot talvet estivät suurikokoisten Heinälammen ja Oinasjoen kosteikkojen valmistumisen, joten niiden loppuunsaattamineen jäi seuraavalle hankekaudelle. Hankkeessa on perustettu kosteikkoja koko Hiidenveden valuma-alueelle (kuva 3). Osa kosteikoista on perustettu allasketjuina, jotka voidaan tulkinnasta riippuen määritellä yhtenä tai useampana kohteena. Monet kosteikkokohteet on perustettu luontaisten kosteikkoalueiden yhteyteen tehostamaan ympäröivien peltoalueiden valumavesien puhdistusta. Tällöin kosteikon pinta-alaan on laskettu rakennettujen altaiden pintaala vaikutusalueineen. Kosteikkojen kokoluokat on esitetty kuvassa 4. Perustettavien kosteikkojen sijoittelua on kohdennettu tarkemmin hankekauden 2012 2015 aikana kuormittuneimmille alueille. Tästä kertoo merkittävä kasvu peltoalassa kosteikkojen valuma-alueella. Myös kosteikkojen koon suhde yläpuoliseen valuma-alueeseen on parantunut viimeisimmän hankekauden aikana merkittävästi. Kuormituksen vähentämistarve on toisaalta niin valtava, että pienienkin kosteikko- ja laskeutusaltaiden toteuttaminen on tärkeää kokonaisuuden kannalta. Kuva 3. Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikkojen toteutustilanne joulukuussa 2015. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016
Valmiiden kohteiden lisäksi kartalla näkyvät suunnitteilla olevat kohteet, joista valitaan vuosittain edistettävät kohteet toimintasuunnitelmassa määriteltyjen painotusten mukaisesti. Rastilla merkityt selvitetyt mutta toteuttamatta jääneet kohteet tarkoittavat yleissuunnitelmassa esitettyjä potentiaalisia kosteikkopaikkoja, jotka on päätetty jättää toteuttamatta johtuen esimerkiksi pienestä vesiensuojelullisesta vaikuttavuudesta, vaikeista rakennusolosuhteista tai siitä, että maanomistaja ei ole ollut kiinnostunut kohteen perustamisesta. Vaikka Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikot rahoitetaan hankerahoituksella, hankkeessa on seurattu valtiorahoitteisten kosteikkojen tukiehtoja, joita olivat 0,5 % pinta-alasuhteen saavuttaminen suhteessa valuma-alueeseen sekä 10 % pelto-alueen osuus valuma-alueesta (Finlex 2015). Hankkeen kohteet täyttivät melko hyvin vuonna 2015 voimassa olleet raja-arvot tukikelpoiselle kosteikolle (kuva 5 ja 6). Aiempina hankekausina tehtiin kuitenkin enemmän pienikokoisia laskeutusaltaita, joilla tähdättiin ensisijaisesti kiintoaineksen pysäyttämiseen. Laskeutusaltaat laskevatkin osaltaan keskiarvolukuja. Kaikista kohteista 32 % ylittää vaatimuksen 0,5 % pinta-alasuhteesta valuma-alueeseen verrattuna. Kuva 4. Hiidenveden kunnostus -hankkeen valmiit kosteikot neljässä kokoluokassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nr 264/2016 17
Kosteikon ja va:n pinta-alasuhde 3,00% 2,50% 2,00% 1,50% 1,00% 0,50% 0,00% Kuva 5. Kosteikon ja sen valuma-alueen pinta-alan välinen suhde Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikoilla, ja oranssilla viivalla ei-tuotannollisessa investointituessa määritelty raja-arvo 0,5 %. Kaikista kosteikoista 79 % ylittää 10 % peltopinta-alan minimivaatimuksen. Osa kohteista on kuitenkin perustettu laajalle valuma-alueelle niin, että kosteikon välittömässä läheisyydessä on peltoalueita, mutta muuten runsaasti esimerkiksi metsää. Hankkeessa ei eritellä metsätalousalueiden, ojitettujen alueiden tai kaupunkimaisten, hulevesiä tuottavien alueiden osuutta kosteikkojen pinta-alasta, mutta todennäköisesti osa kosteikoista puhdistaa niiden kuormittamia vesiä. Kosteikkojen valuma-alueiden pelto-% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 6. Hankkeessa rakennettujen kosteikkojen valuma-alueiden peltoprosentit, ja oranssilla viivalla ei-tuotannollisessa investointituessa määritetty 10 % pelto-osuuden raja tukikelpoiselle kosteikolle. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa valtaosa kosteikoista on perustettu kaivamalla. Mahdollisuuksien mukaan kaivumassoilla on korotettu tulvimisesta kärsiviä peltoja, jolloin niiden viljeltävyys on parantunut. Hankekaudella 2012 2015 erityisiä hankaluuksia aiheuttivat leudot talvet ja sateiset kesät. Tavanomaisesti talvella ja kesällä on otolliset olosuhteen kosteikkojen rakentamiseen maan ollessa roudassa tai kuivana. Valuma-alueen savinen maaperä ei kestä kosteissa sääolosuhteissa tavanomaisen kaivinkonekaluston painoa, mikä on ajoittain hidastanut kosteikkojen valmistumista. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 264/2016