Etelä-Suomi Päätös Nro 111/2014/1 Dnro ESAVI/206/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2014 ASIA Lahnuksen ampumaradan toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 1558, 27.12.2004 lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista koskeva hakemus, Espoo LUVAN HAKIJA Espoon Ampumaratayhdistys ry c/o Ville Maijanen Kalliomäentie 4 01840 Klaukkala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ampumarata sijaitsee Espoon kaupungin Lahnuksen kylässä kiinteistöillä Ylätalo 49-429-2-37 ja Karlberg 49-429-2-2. Rata-alueen omistaa Espoon kaupunki. Alueen haltija Espoon ampumaratayhdistys ry on vuokrannut alueen Espoon kaupungilta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 3 momentti ja 55 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 7 :n 1 momentti kohta 14 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 31.8.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 11/0195/1, 8.7.2011. Vaasan hallinto-oikeus katsoi em. päätöksessä kumotessaan Espoon ympäristölautakunnan Espoon Ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradan toiminnalle myöntämän ympäristöluvan 30.3.2010 (18.3.2010 6), että kyseisessä lupa-asiassa toimivaltainen viranomainen on ympäris-
tönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 2) perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Päätöksestä ei valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen. 2 VOIMASSA OLEVAT VIRANOMAISPÄÄTÖKSET JA MUUT SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on 27.12.2004 päätöksellään No YS 1558 myöntänyt Espoon Ampumaratayhdistys ry:lle ympäristöluvan Lahnuksen ampumaradan toimintaan. Päätös koskee seuraavia ratoja: hirvirata (ampumamatkat 75 m ja 100 m), yhdistetty skeet- ja trap-rata (haulikkorata), pienikaliiperisten enintään.22 kaliiperisten aseiden rata (ampumamatkat 25 m ja 50 m). Vaasan hallinto-oikeus on 6.7.2006 muuttanut em. ympäristölupaa päätöksellään numero 06/0187/3. Korkein hallinto-oikeus on 13.6.2008 pysyttänyt em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen päätöksellään taltionumero 1525. Päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi tuli tehdä 31.12.2008 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus on 6.10.2009 hallintolain (434/2003) 21 :n nojalla siirtänyt hakemuksen käsittelyn Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on käsitellyt Espoon ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradan toiminnan ympäristöluvan tarkistamista koskevan hakemuksen ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisena ympäristöluvan tarkistushakemuksena sekä ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisena toiminnan olennaista muuttamista koskevana hakemuksena. Ympäristölautakunnan päätös on annettu 30.3.2010 (18.3.2010, 6). Vaasan hallinto-oikeus on 8.7.2011 antamalla päätöksellään Nro 11/0195/1 kumonnut Espoon ympäristölautakunnan em. päätöksen 30.3.2010 (18.3.2010, 6) ja siirtänyt asian Uudenmaan ympäristökeskuksen sijaan lupaviranomaiseksi tulleen (1.1.2010 lähtien) Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen käsiteltäväksi. Päätöksessä on määrätty, että käsittely on aloitettava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen saatua lainvoiman ja luvan hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemustaan ainakin päivitetyllä melumallilaskelmalla nykyisenlaajuisen ampumaratatoiminnan meluvaikutuksista. Laskelmassa on otettava huomioon myös toimintaan haetut muutokset.
3 Ympäristöluvan palauttamisen perustelut Vaasan hallinto-oikeus on perustellut ympäristöluvan palauttamista aluehallintoviraston käsiteltäväksi seuraavasti: Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 27.12.2004 (No YS 1558) antamallaan päätöksellä Espoon Ampumaratayhdistys ry:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Lahnuksen ampumaradan toiminnalle Espoon kaupungissa. Ympäristökeskus katsoi tuolloin toiminnan ympäristövaikutusten kohdistuvan huomattavassa määrin toiminnan sijaintikuntaa laajemmalle alueelle perustaessaan toimivaltansa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 1 kohtaan (86/2000). Tehtyjen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksensä 6.7.2006 (nro 06/0187/3), jossa muun ohella aikaistettiin toiminnanharjoittajan tarkistushakemus tehtäväksi 31.12.2008 mennessä ja velvoitettiin toiminnanharjoittaja esittämään hakemuksessa päivitetty melulaskelma ampumaratatoiminnan meluvaikutuksista sekä kaikki tehdyt melumittaukset. Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksensä 13.6.2008 (taltionumero 1525). Espoon Ampumaratayhdistys ry jätti tarkistushakemuksensa Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.12.2008. Hakemuksessa ei ole asianmukaista selvitystä koko toiminnan meluvaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus siirsi kirjeellään 6.10.2009 hakemuksen käsittelyn hallintolain 21 :n nojalla Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle, sillä ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 14 a) kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hallinto-oikeus katsoi asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella, että ampumaratatoiminnasta saattaa aiheutua edelleen melun johdosta huomattavassa määrin ympäristövaikutuksia sijaintikunnan Espoon kaupungin lisäksi myös Nurmijärven kunnan alueella. Toiminnalla on siten ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja ympäristövaikutuksia haitallisen melun muodossa sijaintikuntaa laajemmalla alueella varsinkin, kun Nurmijärven kunnan puolella asutuksen lisäännyttyä melulle altistuvia kohteita on tullut lisää. Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jonka tulee ratkaista tarkistamishakemuksen ja toiminnan muuttamista koskevan hakemuksen perusteella lupa-asia kokonaisuudessaan. Asiakirjoissa olevien melumittausten perusteella ei koko toiminnan meluvaikutuksia ja niiden ulottuvuuksia pystytä riittävällä tarkkuudella arvioimaan. Melumallilaskelma on tarpeen melun leviämisen selvittämiseksi. Muut sopimukset ja päätökset Espoon kaupungin kiinteistölautakunta on päätöksellään 11.12.2008 jatkanut Lahnuksen ampumarata-alueen vuokrasopimusta 22.8.2034 saakka.
Vuokrasopimuksessa on ehtoja mm. alueen käyttötarkoitusta, rakentamista ja kunnossapitoa koskien. Espoon Ampumaratayhdistys ry on pyytänyt Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskukselta maisematyöluvan tarpeen arviointia Lahnuksen ampumarata-alueen metsittyneen hiihtolatuverkoston kunnostamiseen (raivaus, puuston harvennus sekä latupohjan levennys ja perusparannus), ampumaratojen raivaamiseen ja maisemointiin sekä eräiden muiden alueiden puiden kaatamiseen. Kaupunkisuunnittelukeskus on kirjeellään 16.5.2013 todennut, että esitetty maisemaa muuttavat toimenpiteet eivät edellytä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :n mukaista maisematyölupaa, sillä alueella ei ole voimassa esitettyjä toimenpiteitä rajoittavia määräyksiä. Ampuma-alueen myöhempien mahdollisten rakennusten ja rakennelmien, (esim. huoltorakennus tai katsomorakennelma) suunnittelun yhteydessä tulee rakennusvalvontakeskuksesta varmistaa hankkeiden luvanvaraisuus. 4 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan (vahvistettu 22.6.2010, Ympäristöministeriö) liitekartassa 4 Ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot, johon on merkitty moottori- ja ampumaratoja, ei ole merkintää Lahnuksen ampumaradasta. Yleiskaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut 27.6.1996 Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I. Ampumarata-alue on rajattu kaavan ulkopuolelle eikä sillä ole kaavamerkintää. Radan itä- ja länsipuoliset alueet ovat yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Radan eteläpuolella on virkistysalueeksi (V) merkitty alue ja teollisuusalueeksi (T) merkitty alue. Radan pohjoispuolella (Nurmijärvi) on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M2). Asemakaava. Ampumarata-alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ampumaradat sijoittuvat kiinteistölle Karlberg 49-429-2-2, jonka pinta-ala on 26,63 ha. Hakemuksen mukaisten ampumaratakiinteistöjen yhteispinta-ala on 44,4 ha ja alue rajoittuu Espoon ja Nurmijärven väliseen kuntarajaan pohjoisessa. Rata-alueen lähiympäristö pohjois-, itä- ja länsipuolella on havupuuvaltaista metsää. Eteläpuolella ratayhdistyksen hallinnoima tila rajoittuu Lahnuksentiehen, jonka toisella puolella toimii puutavaraliike. Ampumaradan alue on tasolla +50 m. Sen länsipuolinen kallioalue nousee tasolle +75 m sekä luoteis- ja itäpuoliset kalliokohoumat tasolle +80 m. Kallioiden välissä on laaksopainanteet pohjoisen ja lännen suuntaan.
5 Maaperä Lahnuksen ampumarata-alue sijaitsee kallioiden välisessä laaksossa. Maaperä on haulikko- ja hirviampumaratojen alueella tiiviimpää savea ja silttiä ja pienikaliiperisten aseiden radalla karkeaa hietaa (hieno hiekka) sekä hiekkaista ja soraista moreenia. Maaperän kerrospaksuus on koko alueella vähäinen (savikoilla 2 3 m ja karkeammilla alueilla hieman paksumpi) ja avokallioita on runsaasti. Pohja- ja pintavedet Ampumarata muodostaa itsenäisen pohjaveden muodostusalueen sekä pintaveden valuma-alueen. Haulikkoradalta alkava puro on virtaamaltaan hyvin vähäinen, käytännössä vesi liikkuu vain lumien sulamisen aikaan sekä rankkasateilla. Suunnitellulla toiminta-ampumaradalla on soranoton yhteydessä muodostunut lammikko, jossa on pohjavettä. Pohjaveden pinnankorkeus oli keväällä 2012 n. +47,4 m. Sekä pohja- että pintavesi purkautuu kallioiden rajaaman alueen ulkopuolelle ampumarata-alueen luoteiskulmassa sijaitsevan ojan tienoilla. Rata-alue sijaitsee pääosin heikosti vettä läpäisevällä savi- ja silttialueella, jossa pohjavettä syntyy hyvin vähän. Geologian tutkimuskeskuksen laatiman riskitarkastelun mukaan pohjaveden virtaussuunta on rata-alueen eteläisimmästä osasta lounaaseen ja muualta länteen alueelta lähtevän purolaakson kautta. Lähimmän vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen raja on noin 1 km:n etäisyydellä etelään (I luokan pohjavesialue Lahnus no 0104904). Vesitarkkailutulosten mukaan haulikkoradalla olevan pohjavesikaivon veden laatu täytti talousveden laatuvaatimukset. Kromi-, antimoni- ja PAHpitoisuudet olivat alle määritysrajan ja kuparipitoisuus alle Suomen pohjavesien keskipitoisuuden. Lyijy- ja arseenipitoisuudet olivat lievästi kohonneet, mutta mahtuivat Suomen luonnonvesien vaihteluväliin. Pintavesien virtaussuunta rata-alueelta on pohjoiseen. Ampumarataalueelta lähtee oja, joka laskee alueen pohjoispuolella Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen ja Vantaanjokeen. Vesientarkkailun tulosten mukaan alueen lävitse virtaavan ojan veden laatu täytti pääosin tarkkailtavien haitta-aineiden kohdalla talousveden laatuvaatimukset (STMA 461/2000). Arseeni-, kromi- ja PAH -pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Lyijy- ja antimonipitoisuudet olivat Suomen luonnonvesien keskimääräistä pitoisuutta korkeammat, mutta täyttivät sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa edellytetyt talousveden laatuvaatimukset. Kasvillisuus ja eläimistö Rata-alue ja sen lähiympäristö on kuusivaltaista metsää, missä esiintyy mm. hirviä, valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja kettuja. Lähiympäristössä
on lukuisia liito-oravan esiintymisalueita. Lähin liito-oravan esiintymisalue on noin 200 m:n etäisyydellä rata-alueen länsipuolella. Eteläpuolella on esiintymisalueet 700 900 m:n etäisyydellä. Noin 700 m länteen sijaitsevalla Nuuksion Natura 2000 -alueeseen (FI100040 Nuuksio) kuuluvalla Ketunkorven alueella on kymmenkunta esiintymisaluetta ja lukuisia yksittäisiä liito-oravahavaintoja. Lähiympäristössä on tehty havaintoja myös pohjanlepakosta. Kuvaus alueen muusta melutilanteesta Ampumaradan ympäristössä ei ole muuta meluavaa toimintaa. Radan eteläpuolella kulkee Lahnuksentie. Tien liikennemäärä on noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö 2009). Ajoittain melua aiheuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenne. Ampumaradan kohdalla lentomelun taso on noin 50 db (L DEN ). Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähiasutus sijaitsee pohjoisen ja etelän suunnassa 500 m:n etäisyydellä lähimmästä ampumapaikasta (hirvirata), koillisessa 700 m:n etäisyydellä, idässä 800 m:n etäisyydellä (haulikkorata), kaakossa 500 m:n etäisyydellä (haulikkorata) ja etelässä 700 m:n etäisyydellä (haulikkorata). Lännessä lähin asuinrakennus on noin 500 m:n etäisyydellä ja Nuuksion Natura-alue (FI0100040) noin 800 m:n etäisyydellä (pienoiskiväärirata). Ampumarataalueen välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee noin 15 hehtaarin suuruinen Kivelän luonnonsuojelualue (YSA205377). Hakemuksen käsittelyn aikana ratakiinteistön itäpuolelle kiinteistölle 49-429-1-64 kesällä 2013 valmistunut omakotitalo (Lahnuksentie 42) on nykyisin rataa lähin asuinrakennus. Asuinrakennus sijaitsee noin 160 metriä uudelta pienoiskivääri- ja pienoispistooliradalta itään ja noin 210 metriä nykyiseltä haulikkoradalta kaakkoon. Lähin asemakaavoitettu alue on ampumaradasta koilliseen Nurmijärven puolella oleva Harjulan asuntoalue noin 1,3 km:n etäisyydellä hirviradasta. Lähin koulu on Harjulan alueella noin 2,2 km:n etäisyydellä radasta koilliseen. 6 AMPUMARADAN NYKYINEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTTAMINEN Hakija on muuttanut 31.8.2011 vireille tullutta hakemustaan lupakäsittelyn aikana 20.12.2013 päivätyllä kirjeellä, jossa esitetään, että hakija on päättänyt luopua hakemasta lupaa uuden haulikkoradan toiminnan aloittamiselle. Sen sijaan samalle paikalle haetaan lupaa sijoittaa uusi pienoiskiväärija pienoispistoolirata. Tällä saavutetaan hakemuksen mukaan seuraavat edut: pienoiskivääriradan meluvaikutus on oleellisesti pienempi kuin haulikkoradan ja vaikka haulikkoradan toiminta ei pilaa maaperää (koska haulikkoradan pintamaa luokitellaan ratarakenteeksi) ei haulien aiheuttamaa
kuormitusta enää tapahdu ja aikanaan radan toiminnan loputtua ei pilaantuneen maaperän puhdistamista tarvita. Radan suunniteltuihin meluesteisiin ei esitetä muutoksia. Muutetun hakemuksen liitteenä on pienoiskiväärillä ja pienoispistoolilla ammuttaessa suoritettu melutarkastelu (melumittaus 4.12.2013 ja laskentamalli). Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloittamislupaa muutetulle toiminnalle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tähän kertoelmaosaan on referoitu 20.12.2013 muutetun hakemuksen toiminta, päästöt ja ympäristövaikutukset. Muutettu toiminta on kuvattu seuraavasti: Ampumarataa käyttävät reserviläiset, metsästäjät ja urheiluampujat. Ampumaratayhdistykseen kuuluvat seuraavat 12 jäsenseuraa: Esbo Mellersta Jaktvårds- och Jaktförening rf, Esbo Skytteförening rf, Espoo-Kauniainen Riistanhoitoyhdistys, Espoon Erämiehet ry, Espoon Erätoverit ry, Espoon kaupunki, Espoon Seudun Metsästäjät ry, Lahnuksen Riistaveljet ry, Länsi- Uudenmaan Eränkävijät ry, PKS-Airsoft ry, Sommaröarnas Jaktförening rf, Tapiolan Metsästysyhdistys ry, Tapiolan Reserviupseerit ry. Lahnuksen ampumaradan toiminta on alkanut vuonna 1968. Ampumaalueella on tällä hetkellä seuraavat kolme rataa: haulikkorata (skeet ja trap), hirvirata ja pienikaliiperisten aseiden rata. Olemassa olevien kolmen radan lisäksi alueelle haetaan ympäristölupaa seuraaville uusille radoille: toiminta-ampumaratakokonaisuus (practical), kiväärirata sekä pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata. Näiden lisäksi ympäristölupaa haetaan pienikaliiperisten aseiden radan ampumasuunnan muuttamiseksi (90 ), mikä mahdollistaa ampumahiihdon. Hirviampumarata Alueella on yksi hirviampumarata, ampumamatkat ovat 75 m ja 100 m. Aseina käytetään enintään 9.3 mm kaliiperisia kivääreitä. Ammunnassa käytetään kuparivaippaisia lyijyluoteja. Radalla on käytössä yksi ampumapaikka kerrallaan. Radalla ammutaan sivusuunnassa liikkuvaa suomenhirven kuviota. Radalla voi suorittaa metsästyslain mukaisen hirviampumakokeen. Haulikkorata, skeet ja trap (rata n:o 2) Radalla ammutaan maksimissaan 12 kaliiperisilla haulikoilla. Käytettävissä patruunoissa on enintään 24 gramman haulilataus. Radalla ammutaan määrätyiltä ampumapaikoilta savikiekkoja. Skeet-ammunnoissa ampumapaikat ovat puoliympyrän muotoisella kaarella, jolla on seitsemän ampumapaikkaa, kahdeksas on tornien välisellä linjalla keskellä rataa. Sallittu ampuma-alue kiekkojen lentoradalla on tornista noin 40 metriin saakka. 7
8 Trap-lajissa ampumapaikkoja on viisi rinnakkain. Heitinkatos sijaitsee ampumatason alapuolella 15 m:n etäisyydellä ampumapaikkojen etupuolella. Pienikaliiperisten aseiden rata (ampumasuunnan muuttaminen) Radalla ammutaan.22 kaliiperisilla pistooleilla ja pienoiskivääreillä. Radalla on 10 ampumapaikkaa rinnakkain. Ratojen pituudet ovat 25 m ja 50 m. Toiminta-ampumaratakokonaisuus, practical (uusi) Toiminta-ammunnassa on useita erilaisia suorituspaikkoja, joissa kilpailija joutuu erilaisten ampumatehtävien eteen. Toiminta-ampumaradoille ei ole olemassa yhtä tiettyä ratkaisua, vaan ammuntaa voidaan harjoittaa useilla erilaisilla ampumaratakokonaisuuksilla. Ampumaetäisyyden tulisi olla vähintään 30 metriä. Hiekkakuopassa, johon toimintarata sijoittuu, on ammuttu 60-luvun lopulla ja 70-luvulla. Tarkka ajankohta ja ampumasuunnat eivät ole tiedossa. Kiväärirata (uusi) Kivääriradan pituus on 100 m. Radalla ammutaan kiinteästä ampumakopista kiinteään maaliin. Pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata (uusi) Radalla ammutaan.22 kaliiperisilla pienoiskivääreillä ja pienoispistooleilla eri matkoilta välillä 25 100 metriä. Ratojen käyttö, käyttöajat ja laukausten määrät Voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset toiminta-ajat ovat: radan vuosittainen yleinen aukioloaika saa olla 1.5. 30.6. ja 1.8. 30.9. päivittäinen ammunta-aika saa olla maanantaista perjantaihin hirviradalla klo 14 18 ja yhdistetyllä skeet- ja trap-radalla sekä pienkaliiperisten aseiden radalla klo 14 20 pois lukien arkipyhät; elo- ja syyskuun lauantaipäivinä radalla saa järjestää metsästyslain tarkoittamia ammuntakokeita ja haulikkokilpailuja klo 10 14; muutoin lauantaisin radan käyttö on kielletty; 1.10. 30.4. rataa saa käyttää ainoastaan kohdistusammuntoihin. Kohdistusammunnat saa tehdä hirviradalla keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 17 pois lukien arkipyhät. Hakemukseen liitetyn meluselvityksen ( Lahnuksen ampumarata, Espoo, Meluselvitys, Ramboll Finland Oy 30.5.2012) mukaiset laukausmäärät 2011 ja suunnitellut laukausmäärät ovat:
9 Rata Laukausta vuodessa Laukausta/päivä Radalla käytetty yleisin kaliiperi v. 2011 Suunniteltu v. 2011 Suunniteltu Haulikkorata(trap ja skeet) 60 000 80 000 353+353 500+500 12 cal Hirvirata 11 000 40 000 121 500.308 Pienoiskiväärirata 8 000 100.22 Uusi haulikkorata(trap ja skeet) 1) 80 000 500+500 12 cal Uusi pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata 100 000.22 Uusi kiväärirata 40 000 500.308 Uusi toimintarata (practical) 160 000 2 000 9,00 mm Uusi pienoiskiväärirata (muutettu ampumasuunta) 160 000 2 000.22 1) Uuden haulikkoradan rakentamisesta on luovuttu ja tiedot korvattu suunnitellun pienoiskivääri- ja pienoispistooliradan tiedoilla, täydennys 20.12.2013. Vuosina 2007 2009 ammuntapäiviä on ollut 83 86 vuodessa. Lisäksi elosyyskuussa lauantaisin on pidetty 2 4 kilpailua haulikkoradalla ja 8 ammuntakoetilaisuutta hirviradalla. Laukausten määrä on ollut 58 375 61 600 haulikkoradalla ja 9 630 11 121 hirviradalla. Pienkaliiperisten aseiden radalla ei ole ollut toimintaa. Haetut muutokset toiminta-aikoihin: Nykyinen haulikkorata (ammunta-aikoihin ei tule muutosta): touko kesäkuu ja elo syyskuu ma pe klo 14 20 la klo 10 14 vain elo syyskuu, vain haulikkokilpailut. Hirvirata: huhti kesäkuu ja elo lokakuu ma pe klo 10 20 la klo 10 16. Hirviradan toiminta-aikaa pidennetään arkipäivisin klo 10 14 ja klo 18 20 välisille ajoille sekä lauantaisin klo 14 16 väliselle ajalle. Lisäksi anotaan lauantaita koskevien rajoitusten poistamista sekä toimintalupaa huhtikuulle ja lokakuulle. Koska hirviradan melusuojausta on parannettu nykyisen toiminnan aikana ja parannetaan edelleen, ei tästä toiminta-ajan pidentämisestä arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Nykyisen ympäristöluvan määräyksiin kohdistusammunnasta talvikaudella ei tule muutoksia. 100 m:n kiväärirata (uusi): huhti kesäkuu ja elo lokakuu ma pe klo 10 20
la klo 10 16 1.11. 31.3. kohdistusammunta sallittu keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 17 pois lukien arkipyhät. Toiminta-ampumaratakokonaisuus (uusi): ympäri vuoden, pyhät pois lukien arkisin (ma pe) klo 10 20 lauantaisin klo 10 18 ja sunnuntaisin klo 10 18..22-rata eli pienoiskiväärirata (muutettu ampumasuunta koilliseen) sekä pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata (uusi rata, ampumasuunta koilliseen): ympäri vuoden, pyhäpäivät pois lukien arkisin (ma pe) klo 7 22 lauantaisin klo 10 20 ja sunnuntaisin klo 10 18. 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja sen vaikutusten vähentäminen Tehdyt melumittaukset vuosina 2006 2009 Työterveyslaitos on mitannut ampumaradan aiheuttamaa melua lähimpien asuinrakennusten luona 10.8.2006, 7.5.2007 ja 13.5.2009. Melun ohjearvo asuinalueilla on 65 db L AImax ja suojelualueilla 60 db L AImax (VNp 53/1997). Melumittauksen tulokset (13.5.2009) lähimmillä asuinkiinteistöillä: Mittauspaikka Lahnuksentie 46 Lumikonkuja 1 Lepsämänjoentie 27 Natura-alueen raja Rajapyörteentie 5 Hirvikalliontie 80 Pienikaliiperisten aseiden rata L AImax, db alle 40 alle 55 alle 45 alle 55 alle 50 alle 50 Hirvirata L AImax, db 43 alle 55 alle 45 alle 55 57 43 Hirviradan mittaustulosta kiinteistöllä Hirvikalliontie 80 ei voi verrata muiden kohteiden tuloksiin, koska hirviradan melusuojausta on parannettu sen jälkeen, kun ensimmäinen melumittaus 10.8.2006 tehtiin. Hirvikalliontiellä melu ylitti tuolloin ohjearvon 65 db, ja uusin tulos 43 db on saatu melusuojaustoimien jälkeen 13.5.2009. Muilla kiinteistöillä ei tehty uusintamittausta, koska niillä melun ohjearvo alittui jo ensimmäisellä mittauskerralla. Muilla kiinteistöillä melutaso on tehtyjen melusuojaustoimenpiteiden seurauksena pudonnut vastaavasti, samoin Natura 2000 -alueella.
11 Melulaskelma ja tehdyt melumittaukset vuonna 2012 Lahnuksen ampumaradan aiheuttamia melutasoja alueen ympäristössä on selvitetty melun laskentamallinnuksin ja melumittauksin vuonna 2012 ( Lahnuksen ampumarata, Espoo, Meluselvitys, Ramboll Finland Oy 30.5.2012). Työssä selvitettiin nykyisen toiminnan ja hakemuksessa esitetyn toiminnan muutoksen aiheuttamia melutasoja alueen ympäristössä leviämismallilaskelmin ja koeammuntoihin perustuen. Mallilaskennassa huomioitiin maastonmuodot, nykyiset ja suunnitellut meluntorjuntarakenteet ja meluvallit sekä alueelta itä-koillisessa mäen päällä sijaitsevan metsän aiheuttama vaimennus. Lisäksi melua mitattiin neljässä pisteessä ampumaradan ympäristössä. Mallinnuksen tulokset yksittäiselle laukausmelulle (L AImax ) ja päivittäiset laukausmäärät huomioivalle keskiäänitasolle (L Aeq7 22 ) nykyisellä ja suunnitellulla toiminnalla olivat seuraavat: Nykyisen hirviradan melua rajoittaa ampumasuoja sekä meluvalli pohjoispuolella. Pienoiskivääriradan melu on vähäistä. Näiden ratojen L AImax 65 db:n ylittävälle vyöhykkeelle ei sijoitu asuinrakennuksia. Päivittäinen laukausmäärä huomioituna ratojen L Aeq7 22 meluvyöhykkeelle yli 55 db sijoittuu 1 asuinrakennus. Uuden kivääriradan melua rajoitetaan hirvirataa vastaavalla ampumasuojalla sekä pohjoispuolen meluvallilla. Melutason L AImax 65 db ylittävälle vyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Uuden toiminta-ampumaradan melua rajoitetaan meluvalleilla rajaamalla alue kolmelta sivulta taskuun. Melutason L AImax 65 db ylittävälle vyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Pienoiskivääriradan (uusi ampumasuunta siirretty luoteesta koilliseen nykyisellä radalla) melutason L AImax 65 db ylittävälle vyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Suunnitellun toiminnan, jossa alueelle sijoitetaan kiväärirata, pienoiskivääriradan uusi ampumapaikka sekä toiminta-ampumarata, päivittäiset laukausmäärät huomioituna ratojen keskiäänitason L Aeq7 22 meluvyöhykkeelle yli 55 db ei sijoitu asuinrakennuksia. Tehtyjen melumittausten (4.5.2012) tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Rata Mittauspisteet, enimmäistaso L AImax, db 1 a) 3 b) 5 c) 6 d) Toiminta, 9,00 mm pistooli - 59 62 60 Toiminta, 7.62x39 kivääri 41 61 67 65 Toiminta,.223 kivääri 53 58 66 60 Haulikko, uusi rata e) 58 56 52 66
Pienoiskivääri,.22 kivääri - 46 48 43 Pienoiskivääri,.22 pistooli 51 46 53 49 Hirvi,.308 kivääri - 49 50 57 Hirvi, 9.3x66 kivääri 47 46 53 54 Mittausepävarmuus ± 10 (vastatuuli) ± 10 (vastatuuli) ±7 (myötätuuli) 12 ±7(myötätuuli) a) Mittauspiste 1 noin 360 m rata-alueesta kaakkoon (lähinnä uusi pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata) b) Mittauspiste 3 noin 470 m rata-alueesta lounaaseen (lähinnä pienoiskiväärirata, ampumasuunta muutettu koilliseen) c) Mittauspiste 5 noin 720 m rata-alueesta länteen (lähinnä uusi toiminta-ampumarata) d) Mittauspiste 6 noin 410 m rata-alueesta pohjoiseen (lähinnä uusi toiminta-ampumarata) e) Uuden haulikkoradan rakentamisesta on luovuttu ja tiedot korvattu suunnitellun pienoiskivääri- ja pienoispistooliradan tiedoilla, täydennys 20.12.2013. Mittaustulokset kuvaavat yhden mittauskerran tilannetta. Pisteissä 5 ja 6 oli mittausohjeen mukainen myötätuuli. Mittaustulosten mukaan toimintarata voi aiheuttaa näissä pisteissä ohjearvon L AImax 65 db tasoa ja sen ylittäviä meluarvoja ilman riittävää melusuojausta. Toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet Alueella on tehty seuraavat meluntorjuntatoimenpiteet: hirvirata, melueste pohjoispuolelle v. 2001 2009 hirviradan ampumatunneli, v. 2007 2008 haulikkorata, melueste eteläpuolelle, v. 2001- jatkuu edelleen pienoiskiväärirata.22, melueste pohjoisreunalle 1980-luvulla. Suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet Meluselvityksessä esitetyt meluesteiden korkeudet ovat minimikorkeuksia, jotka melusuojaus edellyttää, korkeammat meluesteet vähentävät edelleen melua. Meluvallien alustava mitoitus on tehty seuraavin periaattein: harjan leveys on enintään n. 10 m meluvallin harja on tasainen (poikkeuksena uuden haulikkoradan eteläinen valli) molemmat reunaluiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:1 materiaalina käytetään pilaantumatonta maa-aineista. Hakijan tarkoituksena on korottaa meluesteitä myöhemmin taloudellisten voimavarojensa puitteissa. Hakija esittää, että nyt haettava ympäristölupa ei määräisi meluesteitä esitettyjä korkeammiksi, mutta sallisi korottamisen myöhempinä vuosia ilman erillistä lupahakemusta. Meluntorjuntatoimenpiteet radoittain ja rakennettavat meluvallit Nykyiset radat Ampumaradan toiminnassa olevat radat ja niiden ampumasuunnat sekä suunnitellut uudet ampumaradat on esitetty tämän päätöksen liitteenä 1.
13 Pienoiskiväärirata (.22) ampumasuunta käännetään 90 luoteesta koilliseen ampumahiihto otetaan mukaan melusuojauksen perusteella valleilla ei ole korotustarvetta. ampumasuunnan muuttamisen vuoksi turvallisuussyistä pohjois- ja länsireunan valleja korotetaan nykyinen maanpinta pienoiskivääriradalla on tasolla +61,5 m +62,5 m. Alustavan suunnitelman mukaan vallien harja rakennetaan tasolle n. +65 m koska tämä korotus tehdään turvallisuussyistä, ei se hakijan käsityksen mukaan edellytä ympäristölupamääräyksiä pienoiskivääri/ampumahiihtoradan meluvallin rakentaminen aloitetaan todennäköisesti jo 2012. Haulikkorata rakennetaan uusi melueste radan pohjoisreunalle nykyinen maanpinta on tasolla +52 m +53 m vallin harja minimitasolle n. +64 m tarvittava massamäärä n. 25 000 30 000 m 3 rakentaminen aloitettu v. 2012. Hirvirata tasataan olemassa olevaa meluestettä radan pohjoispuolella. Melusuojauksen vuoksi valliin ei tarvita korotusta. nykyinen maanpinta on tasolla +52,5 m vallin harja nykyisellään tasolla +57 m +59 m, harja tasoitetaan tarvittava massamäärä < 1 000 m 3. Suunnitellut uudet radat Suunniteltujen ratojen ja meluesteiden alustavat sijainnit sekä ampumasuunnat on esitetty hakemuksen täydennyksessä (päivätty 17.12.2013, työ nro 82141627-302). Toiminta-ampumaratakokonaisuus (practical) Eri suorituspaikat sijoitetaan erilleen toisistaan ja suojataan tarvittaessa turvallisuussyistä maavalleilla. Toiminta-ampumaratakokonaisuus sijoittuu entisen hiekkakuopan pohjalle. Pohjan taso on tällä hetkellä n. +47 m. Pohjaveden pinta on näkyvissä keväällä 2012 entisen hiekkakuopan eteläreunassa tasolla +47,3 m. Hiekkakuopan pohja tasataan tasolle +48 m siten, että pohjaveden pinta jää uuden maanpinnan alapuolelle siten, että kosketus pohjaveteen ei ole mahdollista missään olosuhteissa. Pohjan pinta-alaksi arvioidaan 5 500 m 2 ja tämän korottamiseen ja tasaamiseen tarvitaan n. 1 000 m 3 massoja. Materiaalina käytetään pilaantumatonta maaainesta. Välittömästi toiminta-ampumaratakokonaisuuden ulkopuolelle rakennetaan melueste, jonka harja on vähintään tasolla +55 m. On huomat-
tava, että länsi- ja luoteispuolella kalliomäki nousee yli tason +65 m, korkeimmillaan jopa tasolle +71 m. Tämä mäki vaimentaa melua, vaikka melumallinnuksen laskenta ei sitä huomioi. Vallin korotusta tarvitaan n. 300 m:n matkalle. Valliin jätetään kaksi kulkuyhteyttä itä- ja kaakkoisreunoille. Valliin arvioidaan tarvittavan 5 000 m 3 10 000 m 3 massoja. Toimintaampumaradan meluvallin rakentaminen aloitetaan kun ympäristölupa saadaan. Pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata/pohjoisreuna korotetaan pohjoisreunalla olevan vallin (=nykyisen haulikkoradan etelävalli) harjaa nykyinen maanpinta on tasolla +52,5 m +53,5 m. Maanpintaa tasataan. nykyinen vallin harja +60 m +63 m vallin harja minimitasolle n. +65 m tarvittava massamäärä n. 10 000 m 3 rakentaminen aloitettu 2012 jatkuu tällä hetkellä. Pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata/eteläreuna korotetaan eteläreunalla olevan vallin harjaa ja jatketaan sitä nykyinen maanpinta on tasolla +52,5 m +53,5 m. Maanpintaa tasataan. nykyinen vallin pituus on n. 140 m ja sen harja on tasolla +55 m +58 m. vallia jatketaan itään n. 120 m vallin harja lähtee lännestä minimitasolla n. +65 m päätyen idässä tasolle +75 m tarvittava massamäärä n. 120 000 150 000 m 3. Kiväärirata kivääriradan kohdalla maanpinta on tasolla +52 m +54 m. Maanpintaa tasataan. rakennetaan vastaava ampumakatos kuin nykyisellä hirviradalla etelä- ja pohjoispuolille rakennetaan vallit, joiden harjat ovat minimissään tasolla +55 m pohjoispuoliseen valliin tarvitaan n. 5 500 m 3 massoja etelänpuoleiseen valliin tarvitaan n. 3 000 m 3 massoja rakentaminen aloitetaan kun ympäristölupa saadaan. Haitta-ainepäästöt ja niiden vaikutusten vähentäminen Vesianalyysitulosten (pohjavesi ja pintavesi) 2007 2010 yhteenveto: 14 Havaintopiste PVM ph sähkönjohtavuus PAH As Cr Cu Pb Sb ms/m µg/l µg/ l µg/ l µg/ l µg/ l µg/ l Haulikkorata/Pohjavesi 3.5.2007 6,2 19,4 <0,1 2) 3,8 <2 1 1 <1 Haulikkorata/ Pohjavesi 7.5.2008 6,4 14,3 <0,1 1) 1,7 <2 3 <1 <1 Haulikkorata/ Pohja- 23.7.201 6,2 9,8 <0,1 <1 <2 7 <1 <1
vesi 0 Vanha rata/ Pohjavesi 3.5.2007 6,9 15,5 <0,1 <1 <2 4 <1 <1 Vanha rata/ Pohjavesi 7.2.2008 6,8 11,0 <0,1 <1 <2 6 <1 <1 Haulikkorata/Pintavesi 3.5.2007 6,4 5,5 <0,1 <1 <2 3 4,7 1,2 Haulikkorata/Pintavesi 7.5.2008 6,8 7,3 Vanha rata/pintavesi 3.5.2007 6,5 2,2 <0,1 <1 <2 7 <1 <1 Vanha rata/pintavesi 7.5.2008 6,4 3,4 Kiialankallio/Pintavesi 23.7.201 0 7,5 19,0 1) Fenantreeni 0,010 µg/l, muut PAH-yhdisteet alle määritysrajan 2) Fenantreeni 0,011 µg/l, muut PAH-yhdisteet alle määritysrajan 15 Hakemuksen mukaan todetut metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat ampumaradan pitkäaikaisesta toiminnasta huolimatta hyvin pieniä eikä ampumaradan kuormitus näy niissä. Pitoisuusmuutoksissa ei ole trendejä vaan pienet vaihtelut kertovat mieluummin analyyttisestä epävarmuudesta. Veden ph on neutraalia 6 7,5, joten lyijyn liukeneminen veteen on hyvin vähäistä. Ojan sedimentti Yhteenveto haulikkoradan ojan sedimenttituloksista vuosina 2008 2010: Havaintopiste Päivämäärä PAH As Cr Cu Pb Sb [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Haulikkorata 7.5.2008 25 1) 8 47 24 323 6 23.7.2010 17 3) 9 73 31 78 <2 Vanha haulikkorata 7.2.2008 0,3 2) 2 12 19 10 <2 Kiialankallio 23.7.2010 <0,10 5 41 17 12 <2 1) Bentso(b+k)fluoranteeni 3,5 mg/kg; fenantreeni 2,5 mg/kg; fluoranteeni 2,5 mg/kg; pyreeni 2,5 mg/kg; bentso(a)pyreeni 2,2 mg/kg. Myös pienempiä pitoisuuksia muita PAH-yhdisteitä 2) Fenantreeni 0,20 mg/kg; fluoreeni 0,10 mg/kg. 3) Fluoranteeni 2,5 mg/kg; pyreeni 2,4 mg/kg; bentso(b+k)fluoranteeni 2,3 mg/kg; fenantreeni 1,7 mg/kg. Myös pienempiä pitoisuuksia muita PAH-yhdisteitä. Yhtä lyijypitoisuutta (323 mg/kg) lukuun ottamatta kaikki metallien pitoisuudet ovat luonnollisella tasolla. Haulikkoradan molemmissa sedimenttinäytteissä on havaittu kohonneita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Arvio keskeisten haitta-aineiden määristä Hirviradalla on vuoden 2011 tilaston perusteella ammuttu noin 8 000 laukausta ja haulikkoradalla noin 60 000 laukausta. Luodin kokonaispaino on keskimäärin 8 g, josta 89 % on lyijyä, 9 % kuparia ja 1 % sekä antimonia että sinkkiä. Haulikon patruunan maksimipaino skeetissä on 24 g, josta 97 % on lyijyä, 1 3 % antimonia ja 0,1 0,5 % arseenia. Tähän perustuen vuosittainen kuormitus maaperään on suuruusluokaltaan hirviradalla 60 kg lyijyä ja 640 g antimonia ja haulikkoradalla 1 400 kg lyijyä ja 29 kg antimonia.
16 Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojaamiseksi tehtävät toimet Pienoiskiväärirata Pienoiskivääriradalle on asennettu luotiloukut kesällä 2011. Ampuminen radalla on aloitettu vasta sen jälkeen. Pienoiskivääriradan ampumasuuntaa käännetään 90 siten, että ampumasuunnaksi tulee koillinen (pohjoinen) nykyisen luoteen (lännen) sijasta. Radalle asennetaan luotiloukut, johon kerätään kaikki ammutut luodit. Maaperän pilaantumista ei tapahdu. Haulikkorata Haulikkoradalla ei tähän mennessä ole tehty maaperän suojaamistoimenpiteitä. Kun nykyisen haulikkoradan pohjoispuolinen melueste rakennetaan, poistetaan meluesteen kohdalta mahdollinen lyijyinen pintamaakerros. Mahdollisesti pilaantuneen maa-aineksen poistamisesta ja läjittämisestä haulikkoradan takaosaan on 6.3.2012 sovittu Espoon ympäristökeskuksen kanssa sähköpostitse. Ampumasuunta on itään. Haulit laskeutuvat pääasiassa kallioiselle rinteelle, joka nousee yli 10 m ampumapaikan tasoa korkeammalle. Pintavedet valuvat rinnettä pitkin takaisin kohti ampumapaikkojen edessä olevaa ojaa. Kaikki laskeuma-alueelta lähtevä vesi saadaan kerättyä samaan ojaan, johon kaivetaan tasausallas, jonka pinta-ala on n. 50 m 2. Vesisyvyys n. 1 m. Raskasmetallipitoinen hienoaines laskeutuu altaan pohjalle eikä poistu alueelta. Alueen vesien ph on niin lähellä neutraalia, että lyijyä ei käytännössä liukene veteen. Haulikkoradan laskeuma-alueen päällystäminen ei ole mielekästä ympäristönsuojelullisista syistä. Ylöspäin nouseva rinne lyhentää haulien leviämisaluetta tehokkaasti. Rinteen päällystäminen ei ole teknisesti mahdollista ilman laajamittaista kallion louhintaa. Louhinnasta aiheutuisi meluhaittaa ja sen kustannukset ovat korkeat. Toisaalta rinteen päällä on nyt ohut kerros maa-ainesta, johon raskasmetallikuormitusta voi tulla, suuren maaainesmäärän pilaantuminen ei ole täten mahdollista. Nykyisen tulkinnan mukaan ampumaradan valleja ja kenttäaluetta pidetään ratarakenteena, ja siitä ei pidetä pilaantuneena maaperänä. Vasta kun radan toiminta loppuu, sovelletaan siihen valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Laskeuma-alueella ei muodostu pohjavettä, joten sen pilaantuminen ei ole mahdollista. Jos louhittu kalliorinne päällystettäisiin (esimerkiksi asfaltilla) nopeutuisi pintavesien kulkeutuminen, mikä taas edellyttäisi suuremman tasausaltaan rakentamista. Pintavesien kerääminen tasausaltaaseen ja niiden tarkkailu ilman alueen pinnoittamista on täten BAT-periaatteen mukaista.
17 Hirvirata Hirviradan taustavallina toimii luonnon kallio, jonka edessä on maaluiska, johon luodit kerääntyvät. Nykyisen hirviradan luodit kerääntyvät kallion edessä olevaan pieneen maaluiskaan. Hirviradalla ammutaan liikkuvaan maaliin, joten luotiloukut eivät ole toimiva ratkaisu luotien talteenottoon. Maa-ainekset vaihdetaan puhtaisiin, kun sinne on ammuttu 100 000 laukausta. Nykyisellä ampumamäärällä (8 000 laukausta vuodessa) tämä tarkoittaa reilua kymmentä vuotta. Jos ammunta lisääntyy 40 000 laukaukseen vuodessa, vaihdetaan massat 2,5 vuoden välein. Uusi pienoiskivääri- ja pienoispistoolirata Uuden radan ampumasuunta on koilliseen. Maalilaitteet sijoitetaan kontteihin, joiden sisällä toteutetaan luotien keräily. Näin olleen maaperän pilaantumista ei tapahdu. Myöskään pohja- ja pintaveden pilaantumista ei voi tapahtua. Luodit ja luotiromu kerätään konteista ja viedään käsiteltäväksi jätehuoltomääräysten mukaisesti. Uusi toiminta-ampumarata (practical) Toiminta-ampumaradalla nykyisen hiekkakuopan pohja nostetaan tasolle +48 m. Toiminta-ampumaratakokonaisuus muodostuu useista pienemmistä radoista (koko vähintään 15 m x 15 m), joilla on erilaisia ampumatehtäviä. Näiden sijaintia ja tehtäviä muutetaan. Kaikki ammunta tulee tapahtumaan luotiloukkuihin. Näin ollen maaperään ja edelleen pohjaveteen ei haitta-aineita pääse. Uusi kiväärirata Uudella kivääriradalla ammutaan kiinteään maaliin, joten luotien talteenotto on järjestettävissä luotiloukuilla. Maaperän pilaantumista ei tapahdu. Rata-alueen valumavesien johtaminen Hakija on korvannut 28.12.2012 esitetyn hakemuksen liitteen 1 (Suunnitelma valumavesien keräämisestä ja johtamisesta) uudella 21.12.2013 päivätyllä samannimisellä suunnitelmalla (täydennyksen liite 1), joka on päivitetty vastaamaan 12.12.2013 tilannetta (Viite 1510001480, Ramboll Finland Oy). Suunnitelmassa todetaan, että vedet kerätään vain nykyisen haulikkoradan alueelta, kaikilla muilla radoilla ammutaan luotiloukkuihin. Valumavedet, joita tämä suunnitelma koskee, muodostuvat haulikkoradan päädyssä olevalla alueella. Kivääriradoille ja toimintaradalle tulevat luotiloukut, jolloin kyseisten alueiden vesien keräystä ja käsittelyä ei tarvita. Valumavesien muodostumisalue on rajattu alueen korkeuskäyrien perusteella. Valumavesien muodostumisalue on 2,02 hehtaaria. Olemassa olevan haulikkoradan vedet muodostuvat samalta valuma-alueelta. Valuma-
alue on metsäinen kalliorinne. Maa- ja kallioperäkarttojen perusteella alueen kallio on suhteellisen ehyttä, jolloin valumavedet eivät juuri imeydy kallioperän halkeamiin. Varsinaisia ruhjevyöhykkeitä alueella ei ole. Pintavalunta muodostuu alueen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Vuosina 2004 2011 sademäärä on vaihdellut noin 660 850 mm (Kaisaniemen havaintoasema, Ilmatieteen laitos 2012). Valumavesivirtaama määritellään valuma-alueen pinta-alan, valumakertoimen ja mitoitussateen avulla. Valumakertoimen määrittelyssä käytetään tietoja pinnan läpäisevyydestä maan käytön mukaan. Mitä suurempaa aluetta käsitellään, sitä pidempää mitoitussateen kestoaikaa tyypillisesti käytetään (virtaamaa hidastavat tekijät lisääntyvät alueen koon kasvaessa). Tarkasteltavalla valuma-alueella on vuosina 2004 2011 syntynyt laskennallisesti valumavesiä 11 000 17 000 m 3 /a. Vesimäärän arvioinnissa on huomioitu, että valumavesien muodostumisalue on heikosti vettä läpäisevä kalliota ja pinnanmuodoltaan jyrkkä. Vesimäärä on laskettu olettaen, että kaikki satanut vesi päätyy valumavedeksi. Valumavesien keräämisen ja johtamisen mitoitusperusteena on käytetty Kuntaliiton Hulevesioppaassa esitettyjä (2012) sateiden intensiteettiä. Sateen toistuvuudeksi on valittu kerran kolmessa vuodessa toistuva 24 tuntia kestävä sade. Valumavesimääriä määriteltäessä tulee huomioida myös ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät (arvio +20 % nykyisestä). Nykytasolla kerran viidessä vuodessa toistuvien sateiden intensiteetti on 24 h:n aikana 5,2 l/s/ha ja ilmastonmuutoksen myötä sen oletetaan kasvavan tasoon 6,3 l/s/ha. Tarkasteltavalta valuma-alueelta muodostuu siten valumavesiä mitoitustilanteessa 900 1 100 m 3 /d. Laskeutuksen tavoitteena on poistaa valumavesistä kiintoainetta ja siihen mahdollisesti sitoutuneita metalleja. Laskeutusaltaan mitoituksessa on otettu lähtökohdaksi valumavesien kahden vuorokauden viipymä altaassa, jolloin esim. siltin kokoluokkaa olevat partikkelit laskeutuvat 1,8 m:n matkan nolla-asteisessa vedessä. Selkeytynyt vesi johdetaan eteenpäin altaan pintaosista (0 1,5 metriä). Edellä mainituilla perusteilla laskeutusaltaan tilavuudeksi saadaan 1 500 m 3. Jotta virtaama saadaan laskeutuksessa mahdollisimman rauhalliseksi myös ylivalumatilanteissa (voimakkaiden sateiden aikana), on järjestelmään hyvä varata ylimääräistä kapasiteettia virtaaman tasaamiseksi. Tasaamiseen tarvittavan tilavuuden lähtökohtana on käytetty 50 % päivän sadannan aiheuttamasta valunnasta. Siten tarvittava tasaustilavuus on 550 m 3. Tasaus ja laskeutus voidaan toteuttaa joko yhdessä suuressa altaassa (2 000 m 3 ) tai kahdessa erillisessä järjestelmässä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tasaus (550 m 3 ) sijoitetaan ennen laskeutusallasta (1 500 m 3 ). Vesimäärien hallinnan ja laskeutuksen toiminnan kannalta jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltava. Tasauskapasiteetti on mahdollista toteuttaa jo 18
keräilyvaiheessa rakentamalla ojaan tasauspainanteita ja tarvittaessa myös syvennyksiä vesimassoja tasaamaan. Haulikkoradan etelä- ja pohjoispuolelta ulkopuoliset valumavedet, joita ei tarvitse laskeuttaa, johdetaan uusilla rummuilla ja kaivettavilla ojilla kokoomaojaan laskeutusaltaan jälkeen. Periaate ulkopuolisten vesien johtamisesta on esitetty liitteen 1 (Espoon Ampumaratayhdistys ry, Lahnuksen ampumarata, Suunnitelma valumavesien keräämisestä ja johtamisesta työnro 1510001480/101, 19.12.2012) asemapiirustuksessa. Vesien johtamisjärjestelyt Valumavesien muodostumisalueelta vedet johdetaan tasauspainanteisiin ja niistä eteenpäin laskeutusaltaaseen painovoimaisesti avo-ojia pitkin. Maaperäkartan perusteella ampumaradan alue on savea. Tarvittaessa vesiä voidaan johtaa putkilla. Tasauspainanteet ja laskeutusallas on tyhjennettävä ajoittain pohjalle kertyneen kiintoaineen poistamiseksi. Tyhjennys on suositeltavaa tehdä kesällä kuivaan aikaan, jolloin vettä ei painanteissa tai altaissa juurikaan ole. Lisäksi tasauskapasiteettia voidaan hyödyntää laskeutusallasta tyhjennettäessä. Tyhjennettäessä voidaan tasauspainanteista tuleviin ojiin rakentaa työmaapadot, jotta vettä ei tule tyhjennyksen aikana laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan eteenpäin kahdella putkella. Laskeutusaltaassa on syvemmällä n. DN80 putki ja korkeammalla n. DN400 putki. Putket voivat olla muovisia. Alempi putki on kooltaan pienempi, jotta viipymä altaassa saadaan pidettyä riittävänä eikä allas tyhjene liian nopeasti. Suurilla virtaamilla vesi poistuu laskeutusaltaasta myös suuremman putken kautta. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan avo-ojaan, joka kavennetaan siten, että sen lopusta menee putki mittakaivoon. Mittakaivon jälkeen vedet voidaan johtaa eteenpäin joko putkessa tai avo-ojassa. Vesien tasaaminen ja laskeutus Vesien laskeutuksessa on toiminnallisesti paras pitkänomainen allas. Edellä esitetty 1500 m 3 :n tilavuudella allas vaatii 15 m x 33 m:n alueen kolmen metrin vesisyvyydellä laskettuna. Jotta altaan/altaiden vedenpintaa voidaan säädellä tarpeen niin vaatiessa, tulee laskeutusaltaan ja mittakaivon väliin rakentaa patopenger. Mikäli altaasta rakennetaan kaksiosainen, tulee myös tasausaltaan ja laskeutusaltaan väliin rakentaa patopenger. Patopenkereeseen tarvitaan veden purkumahdollisuudet eri korkeuksille, jotta kuivaan aikaan veden pintaa voidaan laskea ylärajan alapuolelle varautumisena sadepäivien vesimääriin. Allasrakenne on mahdollista rakentaa maanvaraisena, kun alueen maalaji on huonosti vettä läpäisevää ainesta. Maanvaraisen altaan reunasyvyyden 19
tulee tällöin olla vähintään 3,5 4 m (0,5 1 m maksimivesipinnan yläpuolella). Ennen altaan rakentamista tulee selvittää kalliopinta altaan rakennusalueella, mikä vaikuttaa altaan syvyyteen ja toteutustapaan. Periaatteena on, että allas kannattaa rakentaa mieluummin syvänä, jotta sen pinta-ala ei kasva tarpeettoman suureksi, jolloin altaan pinnalle satava vesi lisää huomattavasti valumavesimäärää. Lisäksi on selvitettävä maapohjan laatu, jotta tarpeen vaatiessa altaaseen voidaan tehdä tiiviimpiä rakennekerroksia. Vesien määrän ja laadun seuranta Laskeutusaltaasta eteenpäin johdettava vesi johdetaan mittakaivon kautta, jotta vesimäärä voidaan mitata. Lisäksi mittakaivosta on mahdollista ottaa näytteitä veden laadun seuraamiseksi. Näytteenotto voidaan tehdä joko virtaamaohjatusti tai useampi kertanäyte yhdistämällä. Vesien määrän ja laadun seurannasta laaditaan erillinen suunnitelma. Päätelmät riskinhallintatoimien tarpeellisuudesta ja tavoitteista Geologian tutkimuskeskus on laatinut v. 2008 riskitarkastelun, joka perustuu vesinäytteisiin ja alueen geologisiin olosuhteisiin. Johtopäätösten mukaan mikäli toiminta alueella tapahtuu lupaehtojen mukaisesti, maaperän pilaantumista ei tapahdu ja vaikutus pohjavesiin on hyvin vähäinen. Pintavesien mukana alueelta voi kulkeutua lyijyä ja antimonia, mutta alueen läpi virtaavan puron vähäisen virtaaman vuoksi kokonaismäärä on pieni ja ne todennäköisesti sitoutuvat puron pohjasedimenttiin. Hakija ei katso että maaperän pilaantuneisuustutkimuksille olisi tällä hetkellä tarvetta, koska maaperäkuormitus on tiedossa laukaisumäärien perusteella, vaikutuksia voidaan arvioida vesianalyysien perusteella ja kohde ei sijaitse merkittävällä riskialueella, kuten pohjavesialue. Käsitteellisessä mallissa kuvataan visuaalisesti kohteen olosuhteissa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit. Mahdollisten reittien toteutumista ja riskin todennäköisyyttä tarkastellaan seuraavissa kappaleissa. Kulkeutumismahdollisuudet ovat: luotiaseradoilla iskemäkohdasta perusmaahan veden mukana haulikkoradalla maan pintaosista syvemmälle vajoveden välityksellä sekä luotiase- että haulikkoradoilla vajoveden mukana pohjaveteen ja pohjaveden välityksellä alueen ulkopuolelle haulikkoradalla pintavalunnan mukana ojaan ja sedimentoituminen tai liuenneena alueen ulkopuolelle. Altistumismahdollisuudet ovat: pölyn välityksellä hengitysteihin suoran kosketuksen välityksellä ihokontaktiin tahattoman nielemisen kautta ruuansulatuselimistöön vesieliöihin alueen ulkopuolelle ojaveden kautta. 20
21 Ampumatoiminnasta aiheutuu metallikuormitusta maan pintaosiin. Metallit voivat kulkeutua vajoveden välityksellä syvemmälle maaperään. Haulikkoja kivääriradoilla tiivis maa-aines vähentää vajoveden määrää ja estää käytännössä merkittävän kulkeutumisen syvemmälle maaperään. Hirviradalla metallit kertyvät kuitenkin taustavalliin, josta laaja-alaista kulkeutumista ei tapahdu. Pienikaliiperisten aseiden radalla maaperä on karkeampaa, joten kulkeutumista voi teoriassa tapahtua, jos luodit eivät osu luotiloukkuihin. Pienikaliiperisten aseiden radalla, uudella kivääriradalla ja toimintaampumaradalla käytetään luotiloukkuja, joten merkityksellistä kulkeutumista ei tapahdu. Kulkeutumista voi tapahtua myös pölyämällä, mikäli maan pinta on paljas. Pölyämällä kulkeutumista ei kuitenkaan arvioida tapahtuvan niin laajalle tai runsaasti, että siitä aiheutuisi riskiä lisäpilaantumiselle tai kulkeutumiselle ampumarata-alueen ulkopuolelle. Pintavalunnan mukana metalleja voi kulkeutua haulikkoradan läpi virtaavaan ojaan. Ojan vedessä on todettu vain hieman kohonneita pitoisuuksia lyijyä ja antimonia. Ojasedimentissä havaittiin kyseisiä metalleja taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina. Ojan vuotuinen virtaus on hyvin vähäinen, joten metallien kulkeutumista merkittävissä määrin ojaveden mukana ampumarata-alueen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Haulikkoradan pintavedet on tarkoitus kerätä tasausaltaaseen, jonka pohjalle hienoaines ja sen sisältämät metallit laskeutuvat. Ampumatoiminnasta aiheutuva kuormitus maaperään on tiedossa laukaisumäärien perusteella. Metallit eivät häviä maaperästä, joten kuormitus lisääntyy tasaisesti ampumatoiminnan ajan. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna riski metallien kulkeutumisesta alueen ulkopuolelle kasvaa jonkin verran. Kuitenkin huomioiden kohteen olosuhteet, etenkin ampumarataaluetta rajaavat kalliomäet, maaperän vähäisen kerrospaksuuden ja sekä pohja- että pintaveden kulkeutumisen samaan suuntaan, vähäisen ojan vesimäärän ja kapean purkautumisväylän länsi-luoteessa, on kulkeutumisriski laajalle pitkälläkin aikavälillä vähäinen. Koska veden ja rakennettavan tasausaltaan sedimentin laatua tarkkaillaan säännöllisesti, on kulkeutumisen vähentäminen mahdollista tulevaisuudessa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Altistusmahdollisuudet Lahnuksen ampumaratatoiminnan vuoksi maaperään päätyneille metalleille ovat vähäiset. Ampumarata-alue on aidattu ja suljettu puomein. Lisäksi alue on merkitty varoitustauluin. Ulkopuolisia ei alueella tämän vuoksi liiku, joten muiden kuin rataa käyttävien aikuisten osalta terveysriskiä ei esiinny. Teoriassa hirviradalla altistumista voi aiheutua suoran kosketuksen tai tahattoman nielemisen kautta, mikäli henkilö liikkuu taustavallin alueella. Todellisuudessa altistumismahdollisuus on radan nykyisellä käytöllä olematon, koska taustavallin alueella ei turvallisuussyistä liiku ihmisiä. Haulikkoradalla altistumista voi teoriassa tapahtua haulien laskeuma-alueella liikkuville suoran kosketuksen tai tahattoman nielemisen kautta. Samoin kuin luotiaseradoilla, alueella liikkuminen on
erittäin vähäistä radan nykyisellä käytöllä, joten altistumista ei arvioida tapahtuvan käytännössä lainkaan. Mikäli alueella kasvaisi ravintokasveja, kuten metsämarjoja, niihin mahdollisesti kertyvät metallit olisivat mahdollinen riskitekijä kyseisen alueen marjoja runsaasti nauttivalle. Kuitenkin nykyisin monipuolisella ruokavaliolla on erittäin epätodennäköistä, että ravinto koostuisi pääosin tietyn alueen marjoista siinä määrin, että haitallisia vaikutuksia ilmenisi. Lisäksi alueella liikkumista on rajoitettu, joten alueella mahdollisesti esiintyvien marjojen runsasta keräilyä ei tapahdu. Terveysriskejä maaperässä olevista haitta-aineista ei radan nykyisellä käytöllä arvioida esiintyvän. Ekologisia riskejä voi kohdistua alueen eläimistöön ja kasvistoon, maaperäeliöstöön sekä ojan vesieliöstöön. Alue ei sijaitse luonnonsuojelualueella tai ekologisesti merkittävällä alueella. Ampumarata-alueen pohjoispuolella sijaitsee luonnonsuojelualue ja noin 700 m:n etäisyydellä lännessä sijaitsee Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan Ketunkorven alueen raja. Ampumaratojen alueen ei arvioida olevan luonnoneläinten merkittävä elinpiiri, kun huomioidaan alueen koko sekä välittömässä läheisyydessä sijaitsevat luonnontilaiset alueet. On kuitenkin todennäköistä, että ampumarataalueen lähimaastossa esiintyy lukuisia eläinlajeja. Näiden eläinten elinpiirin arvioidaan olevan pääsääntöisesti muualla kuin ampumarata-alueella eikä niiden olemassaolon arvioida vaarantuvan maaperän haitta-aineiden vuoksi. Ampumarata-alueen maaperän pintaosissa on ampumaratatoiminnasta kymmenien vuosien aikana aiheutunutta metallikuormitusta. Alueella esiintyvä maaperäeliöstö on ajan myötä sopeutunut nykyisin vallitseviin olosuhteisiin eikä sille arvioida nykytilassa aiheutuvan riskiä maaperän haittaainepitoisuuksista. Haitta-aineiden osalta suhteellisen stabiilissa tilanteessa maaperäeliöstön elinoloihin merkittävämpi vaikutus olisi kaivutöillä tai vastaavilla, joilla pintamaan olosuhteita muutetaan tai eliöstön asuinpiiri, pintamaa poistetaan. Kasvillisuus ampumarata-alueella on melko runsasta eivätkä maaperän haitta-aineet silmämääräisesti arvioituna ole vaikuttaneet kasvustoon. Lajikirjon supistumista tai valikoitumista lienee ampumaratatoiminnan alkuvaiheessa tapahtunut, mutta nykyisellään ei alueen kasvistolle arvioida aiheutuvan riskiä maaperän haitta-aineista. Ammuntamääräarviot toiminnan alkuvaiheessa kymmeniä vuosia sitten voivat poiketa todellisuudesta, jolloin toiminnan tarkkailu ei ollut nykyisellä tasolla. Suurta poikkeamaa tästä tuskin aiheutuu eikä se tuo merkittävää epävarmuutta riskitarkasteluun. Pintaveden haitta-ainepitoisuustietoja on suhteellisen lyhyeltä ajalta (n. 5 vuotta), mutta koska pitoisuusvaihtelut tapahtuvat hitaasti luotien ja haulien rapautumisen ollessa hidas prosessi, ei suuria muutoksia arvioida tapahtuneen. Tästä ei aiheudu merkittävää epävarmuutta tarkasteluun. Kulkeutuminen pinta- tai pohjaveden mukana ampumarata-alueen ulkopuolelle on pitkällä aikavälillä mahdollista, mutta laaja-alainen kulkeutuminen tai pilaantuminen on kohteen olosuhteet huomioiden erittäin epätodennäköistä. Terveysriskejä ei radan nykyisellä käytöllä tai suunniteltujen 22