Helsinki No YS Espoon Ampumaratayhdistys ry c/o Heikki Vilpas Tollinmäki 8 B Espoo

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (26) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y ASIA No YS 1558 Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Espoon Ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradan toimintaa. LUVAN HAKIJA Espoon Ampumaratayhdistys ry c/o Heikki Vilpas Tollinmäki 8 B Espoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lahnuksen ampumarata Espoon kaupungin Lahnuksen kylä, tila Karlberg RN:o 2:2 sekä määräala tilasta Ylätalo RN:o 2:37, Lahnuksentie 40 Tilojen omistaja: Espoon kaupunki Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 mom. kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 14 a Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus ympäristönsuojelulain 31 2 mom. kohdan 1 perusteella. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on tullut vireille MAKSU A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (26) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lääninhallituksen luvat Sijoituspaikkaluvat Uudenmaan lääninhallitus on antanut Lahnuksen Riistaveljet ry:lle luvan hirviampumaradan perustamiselle. Radalla sai harjoittaa myös savikiekko ja luodikkoammuntaa. Lääninhallitus on antanut Espoon kaupungin Erämiehet ry:lle luvan metsästyshaulikkoradan perustamiselle. Lääninhallitus on antanut Espoon Ampumaratayhdistys ry:lle ja Espoon kaupungin Erämiehet ry:lle luvan pienoiskivääriradan, ampumahiihtoradan, villikarjuradan ja pistooliradan perustamiselle. Etelä Suomen lääninhallitus on päätöksellään siirtänyt Espoon kaupungin Erämiehet ry:lle ja annetut luvat Espoon Ampumaratayhdistys ry:n nimiin. Espoon kaupungin terveyslautakunnan valvontajaosto on antanut Lahnuksen Riistaveljet ry:lle terveydenhoitolain (469/65) 26 mukaisen sijoituspaikkaluvan hirviampumaradalle paikalle 1 ja haulikkoradalle paikalle 4 (liite 1). Valvontajaosto on antanut Espoon kaupungin Erämiehet ry:lle sijoituspaikkaluvan metsästyshaulikkoammuntaan paikalle 5. Päätöksellä rata on siirretty noin 80 m länteen paikalle 2. Valvontajaosto on antanut sijoituspaikkaluvan Espoon Ampumaratayhdistys ry:lle ampumahiihtoradalle paikalle 3, pienoiskivääriradalle paikalle 6, pienoispistooliradalle paikalle 7 ja villikarjuradalle paikalle 8. Näillä sai ampua pienikaliiperisilla (enintään.22 kaliiperi) aseilla. Samassa kokouksessa terveyslautakunnan valvontajaosto antoi Lahnuksen Riistaveljet ry:lle luvan hirviradan siirtoon paikalta 1 paikalle 4. Uudenmaan lääninoikeus kumosi siirtoa koskevan päätöksen, minkä korkein hallinto oikeus vahvisti , joten rata jäi alkuperäiselle paikalleen. Valvontajaosto hylkäsi samassa kokouksessa Lahnuksen Riistaveljet ry:n hakemuksen haulikkoampumaradan siirtoon paikalta 4 paikalle 9. Edelleen samassa kokouksessa valvontajaosto antoi Espoon kaupungin Erämiehet ry:lle luvan haulikkoradan siirtoon paikalta 5 nykyiselle paikalle 2. Terveydensuojelulain (763/1994) 62 mukaan terveydenhoitolain 26 nojalla annettu lupa lakkaa olemasta voimassa viiden vuoden kuluttua terveydensuojelulain voimaantulon jälkeen, jollei toimintaa ole sitä ennen aloitettu. Siten haulikkoradan lupa paikalla 4, pienoiskivääri

3 3 (26) Kaavoitustilanne radan lupa paikalla 6, pienoispistooliradan lupa paikalla 7 ja villikarjuradan lupa paikalla 8 ovat rauenneet Alueella on voimassa Lahnuksen Riistaveljet ry:lle annettu hirviradan sijoituspaikkalupa paikalle 1 ja Espoon kaupungin Erämiehet ry:n (nyk. Espoon Erämiehet ry.) haulikkoradan lupa paikalle 2. Uusi pienikaliiperisten aseiden rata on rakennettu ampumahiihtoradan 3 paikalle vuonna Tälle ei ole voimassa olevaa lupaa. Sijoituspaikkaluvan mukaan ammuntaa saa harjoittaa arkisin klo 10 20, lauantaisin klo ja pyhäisin klo lukuun ottamatta joulu, pääsiäis ja pitkäperjantaipäiviä. Ampumarata sijaitsee Pohjois Espoon yleiskaava alueella, mutta rataalue on rajattu kaavan ulkopuolelle. Alueen itä ja länsipuolella on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja eteläpuolella virkistysaluetta (V) sekä teollisuuden ja varastoinnin aluetta (T). Pohjoispuolella tila rajoittuu Nurmijärven kunnan rajaan. Nurmijärven puolella on maa ja metsätalousvaltaista aluetta (M2). Alue on rakennuskiellossa osayleiskaavan laatimista varten. Vireillä olevassa maakuntakaavassa ampumarataa ei ole merkitty. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen geologia, hydrologia ja luonnon tila Ampumaradan alue on karkeaa hietaa (pienikaliiperisten aseiden rata) ja savikkoa (haulikko ja kivääriradat). Savikkoalueella pohjavettä syntyy hyvin vähän. Alue sijaitsee eteläosaltaan pohjavesialueella (III luokan pohjavesialue Huhdanmäki no ). Pohjavesialuekortin mukaan alueen antoisuus on heikko. Alueen Espoon puoleisella osalla on ollut runsaasti soranottoa, minkä vuoksi pohjaveden muodostuminen on heikkoa. Lähimmän vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen raja on noin 1 km etäisyydellä etelään (I luokan pohjavesialue Lahnus no ). Pintavesien virtaussuunta rata alueelta on pohjoiseen. Ampumarataalueelta lähtee oja, joka laskee alueen pohjoispuolella Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen ja Vantaanjokeen. Ampumarata alue on tasolla m mpy. Rata alue on painanteessa, jota rajoittaa länsipuolella noin +75 m:iin nouseva kallio sekä luoteessa ja koillisessa noin +80 m:iin nouseva kallio. Kallioiden välissä on laaksopainanteet pohjoisen ja lännen suuntaan. Lähiympäristö itä, länsi ja pohjoispuolella on metsäaluetta, eteläpuolella noin 300 m etäisyydellä lähimmästä radasta on Lahnuksentie.

4 4 (26) Maaperäolosuhteet Pienikaliiperisten radan alueella maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisen haulikkoradan ja hirviampumaradan alue on savikkoa. Hiekka ja sorakerroksen alla on 3 10 m paksu savi ja silttikerros, joka on peruskallion päällä. Entisen haulikkoradan (paikka 4) alue on ollut hienojakoista moreenia, mutta on maa aineksen oton seurauksena kaivettu lähes kokonaan pois. Alueella on nykyään lampi. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Espoon kaupungin alueella m etäisyydellä lounaaseen ja länteen (Ketunkorpi) sekä noin 500 m etäisyydellä kaakkoon (Piipari). Nurmijärven kunnan alueella lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 m etäisyydellä pohjoiseen. Harjulan asuinalue Nurmijärvellä sijaitsee noin m etäisyydellä koilliseen ja Kuonomäen pientaloalue noin m etäisyydellä luoteeseen. Noin 700 m länteen sijaitsee Nuuksion kansallispuistoon kuuluvan Ketunkorven alueen raja. Alue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan (FI ) luontodirektiivin ja lintudirektiivin mukaisena kohteena. Muita merkittäviä luontokohteita ei lähialueella ole. Ampumarata alueen länsipuolella sijaitsevalla tilalla noin sadan metrin etäisyydellä on liito oravan esiintymisalue. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ampumaradan ympäristössä ei ole muuta meluavaa toimintaa. Radan eteläpuolella kulkee Lahnuksentie. Tien liikennemääristä ei ole tarkempia tietoja. Vuonna 2003 ampumaradalla kävi noin ampujaa pääasiassa henkilöautoilla. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ampumarata on toiminut Espoon kaupungilta vuokratuilla tiloilla vuodesta 1968, jolloin jäsenyhdistys sai Uudenmaan lääninhallitukselta ensimmäinen käyttöluvan radan rakentamiseen. Maanvuokrasopimus on toistaiseksi voimassa saakka. Rata alueen haltija on Espoon Ampumaratayhdistys ry. Yhdistyksen jäsenseurat ja samalla ampumaradan käyttäjiä ovat: Esbo Mellersta jakt och jaktvårdsförening rf. Esbo Skytteförening rf. Espoon Erätoverit ry. Espoo Kauniainen riistanhoitoyhdistys ry. Espoon Erämiehet ry. Espoon kaupunki Espoon Seudun Metsästäjät ry. Haran Metsästysseura ry. Kanta Espoon Metsästysseura ry.

5 5 (26) Lahnuksen Riistaveljet ry. Lounais Espoon Metsästysseura ry. Länsi Uudenmaan Eränkävijät ry. Siikajärven Metsästäjät ry. Sommaröarnas Jaktförening rf. Tapiolan Metsästysyhdistys ry. Radalla harjoitetaan voimassa olevan luvan mukaan kivääri, haulikkoja pienikaliiperisten aseiden ammuntaa välisenä aikana. Muuna aikana rataa käytetään aseiden kohdistamiseen. Touko syyskuun aikana rata on avoinna maanantaista perjantaihin klo Hirviammuntakokeita järjestetään radalla 15 kertaa ammuntakauden aikana, ajankohta on lauantaisin klo Lisäksi rataa käytetään satunnaisesti sunnuntaisin klo ympäri vuoden kohdistusammuntoihin. Kohdistusammunnat tehdään hirviradalla. Hirviampumarata (rata n:o 1) Alueella on yksi hirviampumarata, ampumamatkat ovat 75 m ja 100 m. Aseina käytetään enintään 9.3 mm kaliiperisia kivääreitä. Ammunnassa käytetään kuparivaippaisia lyijyluoteja. Radalla on käytössä yksi ampumapaikka kerrallaan. Radalla ammutaan sivusuunnassa liikkuvaa suomenhirven kuviota. Radalla voi suorittaa metsästyslain (615/93) 21 mukaisen hirviampumakokeen. Vuonna 2003 radalla oli 530 kävijää. Ammuttuja sarjoja oli ja laukauksia noin Haulikkorata, skeet ja trap (rata n:o 2) Radalla ammutaan maksimissaan 12 kaliiperisilla haulikoilla. Käytettävissä patruunoissa on enintään 24 gramman haulilataus. Radalla ammutaan määrätyiltä ampumapaikoilta savikiekkoja. Skeet ammuntoja varten radalla on kaksi savikiekkojen heitintornia ampumapaikkojen molemmilla sivustoilla. Ampumasuunnassa vasemmalta puolelta kiekot heitetään 3 m korkeasta tornista ja oikealta 1 m korkeasta tornista. Ampumapaikat ovat puoliympyrän muotoisella kaarella, jolla on seitsemän ampumapaikkaa, kahdeksas on tornien välisellä linjalla keskellä rataa. Sallittu ampuma alue kiekkojen lentoradalla on tornista noin 40 metriin saakka. Trap lajissa ammutaan ampujan edestä heitettävää kiekkoa, joka lentää ampujasta poispäin. Ampumapaikkoja on viisi rinnakkain. Heitinkatos sijaitsee ampumatason alapuolella 15 m etäisyydellä ampumapaikkojen etupuolella. Vuonna 2003 radalla oli kävijää. Ammuttuja sarjoja oli ja laukauksia noin

6 6 (26) Pienikaliiperisten aseiden rata (rata n:o 3) Laitteistot ja rakenteet Radalla ammutaan.22 kaliiperisilla pistooleilla ja pienoiskivääreillä. Radalla on 10 ampumapaikkaa rinnakkain. Ratojen pituudet ovat 25 m ja 50 m. Rata on valmistunut vuonna 2003, jolloin sillä oli 10 kävijää ja sillä ammuttiin noin 500 laukausta. Hirviampumaradalla on sähköllä toimiva taululaitteisto, jossa hirvikuvio liikkuu sivusuunnassa ampuma alueen poikki. Sähkön kulutus on noin kw/a. Maalialueella on laitteistosuoja. Radalla on ampumasuojat 75 m ja 100 m ammuntoja varten sekä valvojan koppi ja tarvikesuoja. Haulikkoradalla on kaksi savikiekkojen heitintornia skeet ammuntoja varten ja yksi heitinsuoja trap ammuntoja varten. Lisäksi radalla on sadekatos, valvojan koju ja savikiekkojen varasto. Pienikaliiperisten aseiden radalla taulurakenteena on molemmilla radoilla (25 m ja 50 m) paksusta puusta tehty taustaseinämä, joka on pystytetty maapohjalle. Luodit iskeytyvät seinämään tai putoavat maahan seinämän eteen. Radalla ammutaan maanpinnan tasosta korotetulta tasanteelta, jolla on 10 ampumapaikkaa. Alueen kolmella ampumaradalla on kullakin noin 20 autopaikkaa pysäköintiä varten. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessa arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta ampumaratatoiminnassa. Jatkossa luodit kerätään talteen pienikaliiperisten aseiden radalla. Haulikkoampumaradan ja hirviradan suojauksista esitetään suunnitelma vuoden 2005 kuluessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesi ja jätehuolto Alueella ei käytetä vettä eikä sillä ole viemäriä. Alueella on roskaastioita, jotka tyhjennetään rata alueen sisääntuloportin luona olevaan jätesäiliöön. Jäteauto tyhjentää säiliön säännöllisesti radan toimintaaikana. Pistooli ja kivääriammuntojen hylsyt kerätään talteen ja käytetään uudelleen lataukseen tai toimitetaan metallinkeräykseen. Haulikkoammunnan hylsyt toimitetaan sekajätteen joukossa kaatopaikalle.

7 7 (26) Päästöt ilmaan Melu Luoteja ja hauleja ei toistaiseksi ole kerätty. Pienikaliiperisten aseiden radalle rakennetaan luotien talteenottojärjestelmä. Luodit toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Vähäisiä ruutikaasuja lukuun ottamatta ampumaratatoiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Ampumaratatoiminnasta on tehty melulaskelmat ja (Suomen Akustiikkakeskus Oy). Melulaskelmissa tarkasteltiin meluvaikutusta sijoituspaikkaluvan hakua varten pienoiskivääri, pienoispistooli, villikarju ja ampumahiihtoradoille sekä tuolloin haetuille ratojen siirroille. Laskelmassa mukana olleista radoista nykyisin toimii hirvirata ja pienikaliiperisten aseiden rata, jota laskelmassa tarkasteltiin ampumahiihtoratana, mutta aseiden kaliiperi oli sama.22. Laskelman mukaan hirviradan melun impulssiäänitaso (L AImax ) 65 db (ohjearvo asuinalueilla) saattaa ulottua radan pohjoispuolella sijaitsevien lähimpien asuinrakennusten alueelle. Ekvivalenttitasoa ei tarkastella ampumaratojen kohdalla, mutta laskelman mukaan se jää alle ohjearvon 55 db. Pienikaliiperisten aseiden radan (laskelmassa ampumahiihtorata) kohdalla lähimmän asuinrakennuksen alueelle ulottuu L AI melukäyrä 40 db. Ekvivalenttimelun käyrä 55 db jää rata alueen rajojen sisäpuolelle. Espoon kaupungin terveydensuojeluyksikkö on mitannut ampumaradan aiheuttamaa melua viimeksi , ja Ampumaratoja koskee valtioneuvoston antama päätös (53/1997) ampumaratojen melutasojen ohjearvoista. Sen mukaisesti melua mitataan A painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L Almax ). Mittauspaikat olivat lähimmillä asuinalueilla ampumaradasta noin 700 m länteen Rajapyörteentien varrella ja noin 600 m etelään Lumikonkujan varrella. Rajapyörteentien mittauspaikka sijaitsee ampumarataa rajoittavien kahden kalliokohouman välisen laaksopainanteen kohdalla. Syyskuun 1998 mittauksen aikana ammuttiin haulikkoradalla ja lokakuun 1998 sekä lokakuun 2001 mittausten aikana hirviradalla. Mittaustulosten mukaan vuonna 1998 hirviradalla joidenkin yksittäisten laukausten L AImax äänitaso nousi sallittuun 65 db(a):iin Rajapyörteentiellä. Mittauspöytäkirjan mukaan on mahdollista, että joissakin olosuhteissa sallittu melun ohjearvo voi ylittyä. Haulikkoradalla vastaava äänitaso jäi selvästi alle ohjearvon. Lumikonkujalla melutasot jäivät alle ohjearvon. Vuonna 2001 mitattiin hirviradan aiheuttamaa melutasoa Rajapyörteentiellä. Mittaustulosten mukaan melutason ohjearvot alittuivat selvästi. Yksittäisten laukausten aiheuttamat maksimimelutasot olivat db(a) impulssiaikavakiota käytettäessä.

8 8 (26) Päästöt maaperään Meluhaittojen rajoittamiseksi ratojen ympärille on rakennettu meluvalleja. Pienikaliiperisten aseiden radan länsi ja pohjoispuolta kiertää noin 5 m korkea maavalli. Haulikkoradan etelä ja länsisivuilla kiertää noin 8 m korkea maavalli. Hirviampumaradan meluvallia sen pohjoispuolelle rakennetaan parhaillaan. Valli tehdään 5 m korkeaksi. Hirviampumaradalla ammutaan umpinaisesta suojasta luukun kautta. Ammuntasuojaan on rakennettu ampumasuuntaan noin metrin pituiset sivuseinät, joilla rajoitetaan aseen suupamauksen voimakkuutta. Lyijyluotien ja haulien talteenottoa ei ole järjestetty. Pienikaliiperisten aseiden kahdella radalla luodit tunkeutuvat puiseen ampumataulujen taustaseinään tai putoavat niiden juurelle maahan. Luodit kertyvät noin 1 x 3 m:n alueelle kummankin ampumataulun eteen. Kertyvä lyijymäärä on 4 5 kg tuhatta laukausta kohti. Hirviampumaradalla ei ole varsinaista ampumavallia, vaan luodit iskeytyvät maalialueen taustalla olevan kallioseinämän juurelle maahan. Luodit ovat kertyneet noin 30 x 5 m laajuiselle alueelle. Kuparivaippaisista lyijyluodeista kertyvä metallimäärä on noin 8 kg tuhatta laukausta kohti. Haulikkoradalla ammutaan savikiekkoja ja haulit leviävät laajalle alueelle. Haulien lentomatka on noin 200 m lähes puoliympyrän muotoisella alueella, joten lyijyhauleja on maaperässä noin m 2 :n alalla. Kertyvä lyijymäärä on noin 24 kg tuhatta laukausta kohti. Ammutut savikiekot jäävät alueelle ja hajoavat kosteuden vaikutuksesta. Savikiekot sisältävät sideaineena kivihiilitervaa. Tervan ainesosana on polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). Esitetyn määritystuloksen mukaan yksi savikiekko sisältää 620 mg/kg PAH yhdisteitä. Hakija on ilmoittanut rakentavansa pienikaliiperisten aseiden radalle luotien talteenottorakenteet ammuntakauden 2005 alkuun mennessä. Muiden ratojen osalta suojaustoimenpiteet suunnitellaan vuoden 2005 aikana. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset Natura 2000 alueeseen Noin 700 m etäisyydellä ampumaradasta länteen on Natura 2000 ohjelmaan ja Nuuksion kansallispuistoon kuuluvan Ketunkorven alueen raja. Meluhaitta heikentää alueen arvoa virkistysalueena. Alueella ei ole rakennettuja polkuja tai ulkoilureittejä ja alue on kansallispuiston käyttöja hoitosuunnitelmassa merkitty syrjäalueeksi. Alue on sisällytetty Natura ohjelmaan luonto ja lintudirektiivin mukaisena kohteena. Alueen haltijan metsähallituksen lausunnon mukaan ampumaradan toiminnasta ei ole haittaa tai vahinkoa alueen suojelulle.

9 9 (26) Vaikutus muihin luonnonsuojeluarvoihin Lähin liito oravan esiintymisalue on noin 200 m etäisyydellä pienikaliiperisten aseiden radan länsipuolella. Eteläpuolella on esiintymisalueet m etäisyydellä. Ketunkorven Natura alueella on kymmenkunta esiintymisaluetta ja lukuisia yksittäisiä liito oravahavaintoja. Radan länsipuolella olevan esiintymisalueen impulssiäänitaso nousee melko korkeaksi, todennäköisesti yli 65 db:n. Käytettävissä ei ole tietoa melun vaikutuksesta liito oravan elinoloihin. Rata on toiminut alueella vuodesta 1968 lähtien, mutta liito orava viihtyy radan lähialueella. Vaikutus pinta ja pohjavesiin Vaikutus maaperään Melun vaikutukset Ampumaradan pintavedet virtaavat alueelta lähtevää ojaa pitkin pohjoiseen Lepsämänjokeen. Pintavesien laatua ei ole tutkittu. Haulikko ja hirviradat sijaitsevat alueella, jossa on 3 10 m paksu savitai silttikerros. Pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Näille alueille on kertynyt lyijyhauleja ja luoteja koko radan toiminnan ajan. Pohjaveden laatua ei ole selvitetty tarkemmin. Alueen maaperän haitta ainepitoisuuksia ei ole tutkittu. Ampumaradoilta saadun kokemuksen perusteella tiedetään, että lyijyluodit ja haulit pilaavat rata alueiden maaperää. Lahnuksen ampumaradan alueella pilaantunutta maaperää on vanhan ja uuden haulikkoradan alueella (paikoilla 2 ja 5) ja hirviampumaradan maalialueella (paikka 1). Hakijan tiedossa ei ollut, onko haulikkorata 4 ollut käytössä. Uudella pienikaliiperisten aseiden radalla (paikka 3) on ammuttu vuodesta 2003 alkaen noin laukausta. Tästä kertynyt luotimäärä on kg. Alueella tehtyjen melumittausten mukaan ampumaradoille annetut melun ohjearvot eivät ole mittausajankohtina ylittyneet. Lähimmät taajaan rakennetut alueet ovat 1,8 2 km etäisyydellä ja lähimmät yksittäiset asuinrakennukset m etäisyydellä radasta. Suurin haitta kohdistuu lähimpiin asuinrakennuksiin Lepsämänjoentien ja Lahnuksentien varrella Espoossa ja Hirvikalliontien varrella Nurmijärvellä. AMPUMARADAN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ammunnan valvoja pitää päiväkirjaa, johon merkitään ampujan henkilötiedot, seura ja laukaisumäärät. Ampujan on myös esitettävä voimassa oleva metsästyskortti ja aseen hallussapitolupa.

10 10 (26) Päästötarkkailu Raportointi Hakemuksen mukaan meluarvoja mitataan vuosittain. Melumittaussuunnitelmaa ei ole esitetty. Lyijykuormitusta maaperään seurataan laukausmäärien perusteella. Pinta tai pohjavesien tilaa ei ole seurattu. Hakija esitti vastineessaan , että alueelle asennetaan pohjavesiputki ja tutkitaan pintavesien haitta aineet. Varsinaista vesien tarkkailusuunnitelmaa ei ole esitetty. Voimassa olevan luvan mukaisesti toiminnan harjoittaja on raportoinut kerran vuodessa radan toiminnasta. Raportissa on esitetty tiedot rataa vuoden aikana käyttäneiden ampujien määristä aselajeittain sekä laukausmäärät. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Ampumarata alue on suljettu puomilla. Alue on aidattu ja merkitty varoitustauluin. Ampuma ajat ovat näkyvissä alueelle johtavalla portilla. Ammuntojen alkaessa portilla oleva punainen varoituslippu nostetaan ylös. Paikalla on vastaava valvoja aina, kun ampujia on kaksi tai enemmän. Ampumatoiminnasta pidetään päiväkirjaa kullakin radalla erikseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Espoon kaupungin ja Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävinä Espoon kaupungin ja Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksissa sekä Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemusta koskeva tarkastus ampumarata alueella tehtiin ja neuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksessa pidettiin Tar

11 11 (26) kastuksesta on laadittu tarkastuspöytäkirja no YS 1264, ja neuvottelusta muistio no YS 1393, Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Etelä Suomen lääninhallitukselta, Espoon kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä sosiaali ja terveystoimen terveydensuojelulta, Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnalta, Espoon kihlakunnan poliisilaitokselta ja metsähallitukselta. Etelä Suomen lääninhallitus katsoo, että toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Lisäksi toiminnassa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) annetut ohjeet. Melun leviämisen estäminen ja asetetuissa ohjearvoissa pysyminen on toteutettava tarvittaessa meluvallein ja rajoittamalla toimintaaikoja. Melutilanteen seuraamista tulee jatkaa, tarvittaessa mittauksin. Lääninhallitus katsoo tärkeäksi varmistaa savikiekkojen haittaaineettomuus PAH yhdisteiden suhteen ja pyrkiä vaihtamaan kiekot sellaisiksi, joissa kyseisiä yhdisteitä ei ole. Hakijan tulee selvittää maaperän saastuneisuus alueella perusteellisesti viimeistään ampumaratatoiminnan loppuessa ja laatia selvityksen perusteella kunnostussuunnitelma. Selvityksessä tulee huomioida PAH yhdisteet. Ampumaratatoiminnan sosiaaliset vaikutukset lähiasukkaille tulee ehdottomasti huomioida ympäristölupaa annettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus on puutteellinen eikä täytä ympäristönsuojeluasetuksen vaatimuksia hakemuksen sisällöstä. Lisäselvitykset ovat tarpeen mm. melutasosta ja melun leviämisestä sekä maaperään joutuneista päästöistä. Ehdotusta tarkkailun järjestämisestä on tarkennettava ja laajennettava koskemaan myös maaperän ja pohjaveden tarkkailua. Kun hakemus on täydennetty ympäristönsuojeluasetuksen mukaiseksi, se tulee kuuluttaa uudelleen. Lautakunta katsoo, että tarve melua koskevien lupamääräysten tiukentamiselle on ilmeinen. Ampumaradan toiminta aikoja tulee rajoittaa asukkaille aiheutuvan häiriön vähentämiseksi. Koska ampumarata ei ole kaavan mukainen, ei edellytyksiä luvan myöntämiselle tulisi olla. Lautakunta ei puolla ympäristöluvan jatkamista nykyisen vuokra ajan päätymisen vuoden 2007 jälkeen. Lisäksi ympäristölautakunta ehdottaa lupapäätökseen määräyksiä, jotka koskevat mm. melua, aiempaa toimintaa, luotien talteenottoa ja maaperäselvitystä. Espoon kaupunginhallitus toistaa ympäristölautakunnan lausunnon asiassa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että sille tuodaan vuoden 2005 aikana esitys ampumaradan uusista sijoituspaikkavaihtoehdoista ja kehotti kaupungin virkahenkilöstöä etsimään seudullista ratkaisua ampumarataharrastuksen turvaamiseksi. Espoon kaupungin sosiaali ja terveystoimen terveydensuojelu toteaa mm., että terveydensuojeluviranomaiset ovat mitanneet melutasoja am

12 12 (26) pumaradan ympäristössä Espoon puolella vuosien mittaan useita kertoja. Viimeisimmät mittaukset on tehty vuosina 1998 ja Vuonna 1998 mitattiin sekä hirviradan että haulikkoradan aiheuttamaa melua. Mittauksissa sijoituslupaehtojen ei todettu ylittyvän, mutta koska hirviradan melua mitattaessa yksittäisen laukauksen melutason todettiin olevat joillakin laukauksilla samaa luokkaa kuin sijoitusluvassa asetettu maksimimelutaso, kehotettiin radan ylläpitäjää parantamaan äänenvaimennustoimenpiteitä hirviradalla. Tämän seurauksena ampumakopin ääneneristävyyttä parannettiin ja sen lippaa ja sivuseiniä jatkettiin. Hirviradan aiheuttamaa melua mitattaessa lokakuussa 2001 todettiin, että sijoitusluvassa asetetut korkeimmat sallitut melutasot alittuivat hyvin selvästi. Valtioneuvosto on antanut päätöksen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Päätöstä sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää A painotettua enimmäistason impulssiaikavakiolla määritettynä 65 db:n arvoa (vastaa fast aikavakiolla määritettyä arvoa 60 db) asuntoalueilla. Tämä ohjearvo on siis tiukempi kuin vuoden 1989 sijoituslupapäätöksessä asetettu enimmäistaso, joka perustui lääkintöhallituksen 1980 luvulla useista ampumaratojen sijoituslupahakemuksista antamiin lausuntoihin. Terveydensuojeluviranomaisten mittauksissa ampumatoiminnasta aiheutuvat melutasot alittivat myös päätöksessä (53/1997) asetetun ohjearvon vuoden 1998 mittauksessa haulikkoradan osalta ja vuoden 2001 mittauksessa hirviradan osalta. Nurmijärven puolella Espoon viranomaiset eivät ole mitanneet melua. Vaikka Lahnuksen ampumaradalla harjoitettavan toiminnan ei ole todettu ylittävän sijoituslupaehdoissa asetettuja melutasoja, terveydensuojelu katsoo, että ympäristölupahakemusta käsiteltäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ampumatoiminnasta aiheutuvaan meluun ja sen torjuntaan. Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta toteaa, että lähialue Nurmijärven kunnan puolella on yleiskaavassa maa ja metsätalousaluevaltaista aluetta. Alue on suunnittelutarvealuetta ja rakennuskiellossa osayleiskaavan laatimista varten. Harjulan alue on asemakaava aluetta, jossa on viime vuosina rakennettu paljon uutta omakoti ja rivitaloasutusta. Lähistöllä Kuonomäentien varteen on myönnetty 5 uutta poikkeuslupaa, samoin jokirantaan. Simolan alueelle, joka sijaitsee ampumarataan nähden Lahnuksentien itäpuolella, on myönnetty 6 uutta lupaa ja Lahnuksentien länsipuolelle 3 lupaa. Ampumarata sijaitsee kalliojyrkänteen rajaamalla alueella siten, että äänen etenemisen ja taittumisen vuoksi melun vaimennus jää vähäiseksi. Tiettyjen sääolosuhteiden vallitessa ääni voi kantautua pitkiäkin matkoja ja melu häiritsee laajalti asutusta. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemus on puutteellinen melun osalta. Lupahakemuksesta puuttuu asianmukainen kattava meluselvitys, joka

13 13 (26) olisi tehty laskentamallin mukaan. Melumittaukset puuttuvat Nurmijärven kunnan puolelta. Hakemuksen melumittauspöytäkirjat ovat vuodelta 2001 eivätkä vastaa nykytilannetta. Ympäristölautakunnalle on valitettu ampumaradalta kuuluvasta häiritsevästä melusta. Espoon kihlakunnan poliisilaitoksen edustaja on tehnyt alueella katselmuksen Poliisilaitos toteaa, että ampumarata aluetta metsässä ympäröivässä aitauksessa on lukuetäisyydellä toisistaan ampumaradasta varoittavia kylttejä. Mahdollisuus harhaluotien lentämiseen naapuriasumusten pihoille ja sivullisten eksyminen ampumarata alueelle on katsottava poissuljetuksi. Metsähallitus toteaa, että Nuuksion kansallispuistoon ja Natura 2000 ohjelmaan kuuluva Ketunkorven alue on merkitty kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelmassa syrjäosaksi. Alueelle ei ole tarkoitus rakentaa yleisöpalveluja, joten asiakkaiden näkökulmasta ampumaradasta ei ole haittaa kansallispuistolle. Hakemuksessa kuvattujen melumittausten perusteella alueelle tai sen lajistolle ei aiheudu varsinaista haittaa tai häiriötä. Mikäli alueelta pintavesien mukana mahdollisesti kulkeutuvat haittaaineet eivät kulkeudu Nuuksion kansallispuiston alueelle, ei radasta ole haittaa tai vahinkoa kansallispuiston alueille. Näillä perusteilla metsähallitus katsoo, että kansallispuiston näkökulmasta Lahnuksen ampumaradasta ei ole haittaa tai vahinkoa alueen suojelulle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin 18 muistutusta tai mielipidettä, joissa on yhteensä 51 allekirjoittajaa. Lahnus Takkulanseudun omakotiyhdistys ry vastustaa jyrkästi ympäristölupaa toiminnan jatkamiselle. Toiminnasta aiheutuu ympäristössä asuville runsaasti meluhaittaa, jota aiheuttavat lajin harrastajat omien asuinolojensa ulkopuolella. Lisäksi maaperään pääsee haitallisia aineita, jotka voivat päätyä pohjavesialueelle. Mikäli ampumatoiminta saa kaikesta haitallisuudestaan huolimatta luvan jatkua, yhdistys vaatii, että alueelle on rakennettava luotien keräilykaukalot, sunnuntaisin ampumarata on kiinni ja arkisin ja lauantaisin ammunta aika on klo Asukkaiden esittämissä muistutuksissa 11:ssä vaadittiin ampumaratatoiminnan lopettamista tällä paikalla meluhaittojen vuoksi. Myös lyijyn aiheuttama maaperän ja pohjaveden pilaantuminen esitettiin perusteena. Yhdeksässä muistutuksessa todetaan, että alueelle hyväksyttyjä toimintaaikoja ei ole noudatettu. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi esiin tuotiin seuraavia vaatimuksia tai näkökohtia: Muistuttajat LM ja PM ovat päivätyssä muistutuksessaan todenneet mm., että ampumarata alueeseen rajoittuvalle yksityiselle metsäalueelle on ammuttu hauleja puihin. Ampumaratayhdistys ei ole kyennyt valvomaan toimintaa ampujien käyttäytymisen suhteen. Radan toiminta tulisi sallia vain arkisin klo 9 14 eikä lainkaan viikonloppuisin. Toiminta voisi jatkua 2 3 vuotta, kunnes löydetään paikka, jossa toiminta ei aiheuta häiriötä. Ympäristömyrkyt on poistettava alueelta heti.

14 14 (26) Ampumasuuntia on muutettava siten, että ei ammuta radalta ulospäin vaan sisäänpäin. Muistuttajat O ja TO, T ja RO sekä H ja ML ovat päivätyssä muistutuksessaan todenneet mm., että ammunnan aiheuttama melutaso aiheuttaa vähintään 85 db melutason 900 metrin päässä radasta. Muistuttajat vaativat, että Uudenmaan ympäristökeskus mittaa melutason kaikilla radalla käytettävillä aseilla, tutkii maaperän lyijy ja kuparipitoisuudet sekä pohjaveden raskasmetallipäästöt, selvittää ampumaradan laajentamisen sekä selvittää ampumaradan vaikutukset tulevalle Harjulanrannan asuinalueelle ja asettaa radan käyttökieltoon selvitysten ajaksi. Pienikaliiperisten aseiden rata on rakennettu, vaikka ympäristölupa puuttuu. Muistuttaja TM toteaa päivätyssä muistutuksessaan mm., että ampumaäänille on esteetön kulku suoraan pohjoiseen, etelään ja puronotkelmaa pitkin länteen. Hirviammuntaradan pystysuorasta kalliosta äänet heijastuvat kohti länttä. Hirviradalle ei ole rakennettu Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen tarkastuspöytäkirjassa mainittuja 5 m korkuisia ja m pituisia puhelinpylväistä rakennettuja aitoja. Alueella tulee tehdä melumittaukset ennen ympäristölupaasian käsittelyä puolueettoman tahon toimesta siten, että mittauspisteet sijaitsevat talojen pihapiirissä ja virkistysalueilla. Radan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Nuuksion kansallispuisto sisältyy Suomen ehdotukseen Natura 2000 suojelualueverkostosta. Ulkopuoliset toimet eivät saa heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Natura alue on perustettu. Mikäli lupa toiminnalle annetaan, ampumaratayhdistys tulee velvoittaa rajoittamaan hirviampumaradan melun leviämistä rakentamalla ampumakopin etuosaan ääntä absorboivat seinä ja kattorakenteet sekä ääniloukku ja rakentamaan radan reunoille ja takaosaan meluvalli. Aukioloaikoja tulisi lyhentää siten, että ne ovat maanantaista torstaihin klo 13 19, perjantaina klo ja lauantaisin klo Sunnuntaisin rata olisi suljettu, samoin heinäkuun ajan. Muistuttajat PP, IP ja MP katsovat päivätyssä muistutuksessa, että rata on asetettava välittömästi käyttökieltoon, koska uusi lupakäsittely ja tarvittavat perusteelliset selvitykset vievät pitkän ajan. Muistuttajat katsovat, että rata aluetta eivät ympäröi kalliot, jotka muodostaisivat luonnolliset äänimuurit, vaan alueella oleva pystysuora jyrkänne muodostaa luonnollisen kaikupohjan, joka voimistaa laukauksen äänen. Tehdyt melumittaukset eivät 15 min kestoisina vastaa millään tavalla oikealle melumittaukselle asetettuja suoritusnormeja. Haulikkoammunnan aiheuttaman saastekentän on tutkimuksissa todettu leviävän jopa yli 10 ha alueelle. Olisi tarkistettava, onko radalle tehdyille vallitusym. rakenteille myönnetty tarvittavat rakennusluvat. Alueelle on retkeilevällä henkilöllä esteetön pääsy. Aidat ja varoitustaulut eivät ole kunnossa. Varoituslippukaan ei useimmiten ole salossa. Olisi myös tarkistettava, onko alueelle tehdyille vallitus ym. rakenteille myönnetty tarvittavat rakennusluvat.

15 15 (26) Toisin kuin hakemuksessa mainitaan, savikiekkojen valmistuksessa käytetään kreosoottiöljyä, joka on karsinogeeninen aine. Lähimmät talot ovat noin 450 m etäisyydellä ampumapaikasta, mikä aiheuttaa harhalaukauksen tapahtuessa osumavaaran piha alueille. Ampumarata aiheuttaa läheisen Nuuksion kansallispuiston luonnonrauhan rikkoutumisen ja siten erityistä luonnonolojen huonontumista. Muistuttajat LN L ja IL tuovat esiin päivätyssä muistutuksessaan vaikutukset Natura alueeseen ja vaativat, että radasta on tehtävä YVA selvitys, jossa tulee erityisesti panna painoa melun sosiaalisiin vaikutuksiin sekä vaikutuksiin luonnolle ja eläimille, asumisviihtyvyyteen jne. Muistuttajat T, L ja JS esittävät mm., että radan toiminta tulisi lopettaa kokonaan tai rajoittaa siten, että toimintaa ei sallita ollenkaan viikonloppuisin eikä arkisin klo 18 jälkeen. Ampumatoiminta pitäisi sallia ainoastaan sotilasalueilla. Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ehdottavat toiminta ajaksi välistä aikaa, aukioloajoiksi maanantaista torstaihin klo ja viikonloppuisin radan käyttö olisi kokonaan kielletty. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ehdotti päivätyssä vastineessaan meluhaittojen vähentämiseksi muutoksia radan käyttöaikoihin. Ehdotuksen mukaan rata on kokonaan suljettu heinäkuun ajan. Ammunnoista luovutaan myös lauantaisin ja sunnuntaisin lukuun ottamatta elo ja syyskuun lauantaipäiviä. Silloin suoritetaan lakisääteisiä ammuntakokeita ja haulikkokilpailuja klo Touko, kesä, elo ja syyskuussa rata on auki maanantaista perjantaihin klo Lokakuun huhtikuun aikana tehdään pelkästään kohdistusammuntoja hirviradalla keskiviikkoisin ja torstaisin klo Arkipyhinä ammuntoja ei tehdä. Yhdistys parantaa hirviampumaradan ääneneristystasoa rakentamalla entistä paremman ampumasuojan, jonka ympärille ja etupuolelle rakennetaan ääntä sitovia ja vaimentavia elementtejä. Radan sivulle aloitettua meluvallin rakentamista jatketaan. Alueelle rakennetaan kesällä 2005 pohjaveden tarkistuskaivo, josta tutkitaan mahdollinen pohjaveteen joutunut aines. Samoin tutkitaan pintavesien mahdolliset haitta aineet. Maaperän saastuneisuus tutkitaan radan lopettaessa toimintansa ja puhdistussuunnitelma tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan. Kivääriradan hiekkapenkkaan uponneet luodit seulotaan ja toimitetaan metallikeräykseen. Yhdistys tekee vuoden 2005 aikana suunnitelman luotien keruusta ja siirtymisestä korvaaviin hauleihin. Ampumaradan mahdollisen lopettamisen yhteydessä pintamaaperä tutkitaan ja kuoritaan saastuneilta alueilta ja se toimitetaan asianmukaiseen säilytyspaikkaan viranomaisten ohjeiden mukaan.

16 16 (26) Ampumaradan turvallisuuden on Espoon poliisi tarkastanut useaan otteeseen, jolloin se on todettu kaikilta osin turvallisuusmääräykset täyttäväksi. Ampumaradat on sijoitettu lupapäätöksen mukaisesti. Alue on aidattu ja aidassa on näköyhteyksien päässä varoituskyltit. Lisäksi alueen sisäpuolella on useita varoituskylttejä sekä portin tuntumassa ammunnasta varoittava punainen lippu. Ilmoitustaululla on kerrottu ampuma ajat. Portti on lukittu, jolla luvaton ammunta on pyritty estämään. Alueen turvarakenteet tarkastetaan vuosittain. Ampumapaikkoja ympäröivät kalliot, mäet ja rakennetut maavallit estävät myös tehokkaasti turvariskien syntymistä. Alueella ammuntaa valvoo aina vastuullinen valvoja. Aseiden lataaminen on sallittua ainoastaan ampumapaikalla ja ampujat ampuvat yksitellen radoilla. Turvallisuus on ensisijainen, kaikilta ampujilta tarkastetaan voimassa oleva vakuutus ja aseen hallussapitolupa. Yhdistys noudattaa radalla Suomen metsästäjäliiton ammuntasääntöjä ja turvallisuusohjeita. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Ampumaradan toiminta Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Espoon Ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradalle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1.1. Ampumarata alueella on seuraavat radat (liite 1): hirvirata, ampumamatkat 75 m ja 100 m, paikalla 1 yhdistetty skeet ja trap rata paikalla 2 pienikaliiperisten (enintään.22 kaliiperi) aseiden rata, ampumamatkat 25 m ja 50 m, paikalla 3. (YSL 43, YSA 19 ) 1.2. Pienikaliiperisten aseiden rataa (paikka 3) ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 28, 100 ) 1.3. Ampumatoiminnassa on noudatettava seuraavia käyttöaikoja: radan vuosittainen yleinen aukioloaika saa olla ja päivittäinen ammunta aika saa olla maanantaista perjantaihin klo poislukien arkipyhät elo ja syyskuun lauantaipäivinä radalla saa järjestää metsästyslain tarkoittamia ammuntakokeita ja haulikkokilpailuja klo muutoin lauantaisin radan käyttö on kielletty rataa saa käyttää ainoastaan kohdistusammuntoihin. Kohdistusammunnat saa tehdä hirviradalla keskiviikkoisin ja torstaisin poislukien arkipyhät klo (YSL 43, YSA 19, NaapL 17 )

17 17 (26) Melu ja meluntorjunta 2.1. Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db ympäristön asuinalueilla eikä 60 db virkistys ja suojelualueella. (YSL 43, YSA 19, NaapL 17, VNp 53/1997) 2.2. Toiminnanharjoittajan on tehtävä alueella melumittaus. Mittaus on tehtävä lähimmissä melulle alttiissa kohteissa Lahnuksentien, Lumikonkujan, Lepsämänjoentien, Rajapyörteentien ja Hirvikalliontien asuinrakennusten luona ja Natura alueen rajalla. Mittauksessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa ja mittaus on tehtävä todellisissa ammuntatilanteissa noudattaen ympäristöministeriön antamia ohjeita ampumaratamelun mittaamisesta (YM ympäristöopas no 61, Helsinki 1999). Uudenmaan ympäristökeskus voi antaa mittaustulosten perusteella määräyksiä meluntorjuntatoimenpiteiden parantamisesta. Melumittaus on toteutettava seuraavan ammuntakauden aikana. Toiminnanharjoittajan on mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettavaksi asiantuntijan laatima melumittaussuunnitelma, jossa esitetään mittausmenetelmät ja mittauspisteet. (YSL 43, 55, YSA 19 ) Maaperän ja vesien suojelu sekä riskitarkastelu 3.1 Pienikaliiperisten aseiden rata on varustettava luotien keräysjärjestelmällä ennen seuraavan ammuntakauden alkua. Hirviradan ampumavallin rakennetta on parannettava siten, että luodit voidaan seuloa maa aineksesta eroon. Haulikkoradalla ammunta on järjestettävä siten, että maaperän pilaantuminen raskasmetalleilla ei jatku. Pilaantuminen on estettävä esim. siirtymällä käyttämään lyijyttömiä hauleja tai rakentamalla haulien talteenottojärjestelmä. Toiminnanharjoittajan on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettavaksi suunnitelma talteenottorakenteiden toteutuksesta pienikaliiperisten aseiden radan osalta mennessä sekä hirvi ja haulikkoratojen osalta mennessä. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi myös Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 8, 43, YSA 19, JL 4, 6 ) 3.2. Vuoden 2005 pinta ja pohjavesitulosten perusteella on tehtävä riskitarkastelu, jossa arvioidaan maaperän haitta aineiden leviämisen riskiä, mahdollista lisäsuojaustarvetta tai mahdollista välitöntä puhdistamistarvetta. Riskiarvio on toimitettava Uudenmaan ja Espoon ympäristökeskuksille mennessä. Mikäli riskitarkastelun tuloksena on tehtävä maaperän kunnostustoimia, on tästä esitettävä ympäristölupahakemus tai ympäristönsuojelulain 78 mukainen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43, 75 )

18 18 (26) Käyttövalvonta 4.1 Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava rata alueelle sijoitetuin tauluin ja muilla tavoin siten, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. (YSL 43, YSA 19 ) 4.2 Ampumarata alueen rajamerkinnät ja varoitustaulut maastossa on pidettävä kunnossa. Ampumaratatoiminnan harjoittajan nimi ja yhteystiedot tulee olla näkyvillä rata alueen portilla. (YSL 43, YSA 19 ) 4.3. Luvan haltijan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 43, YSA 19 ) Tarkkailumääräykset 5.1 Ampumarata alueen pintaveden laatua on alueelta lähtevästä ja Lepsämänjokeen laskevasta ojasta sekä ampumapaikan n:o 4 lammesta. Pohjaveden laadun seurantaa varten alueelle on asennettava kevään 2005 aikana kaksi pohjavesiputkea. Putket on asennettava haulikkoradan (paikat 2 ja 5) alueelle, jossa kuormitus maaperään on ollut voimakkainta, sekä haulikkoradalle n:o 4. Ensimmäiset pinta ja pohjavesinäytteet on otettava kevään 2005 aikana ja sen jälkeen näytteet on otettava vähintään kerran vuodessa. Pinta ja pohjavesinäytteistä on määritettävä lyijy, arseeni, kromi, kupari ja antimonipitoisuudet sekä polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), ph ja sähkönjohtavuus. (YSL 7, 8, 43, 46, YSA 19, JL 51 ) 5.2. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. (YSL 46, 108, JL 51 ) Raportointimääräykset 6. Toiminnan harjoittajan on pidettävä kirjaa ampumaradoittain eriteltyinä: laukausten lukumääristä ammuntapäivien lukumääristä käytetyistä aseista ja panoksista kilpailuista tai muista poikkeavista tilanteista radoilta talteen otetun lyijyn määrästä ja jatkokäsittelystä toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta ja toimituskohteista.

19 19 (26) Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava kunkin vuoden loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesientarkkailutulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua. Tarkkailupisteiden koordinaatit ja pohjavesiputkikortit on toimitettava em. viranomaisille ensimmäisten tutkimustulosten yhteydessä. (YSL 8, 46, JL 51 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 7.1. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Uudenmaan ja Espoon ympäristökeskuksille. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 7.2. Toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan on puhdistettava alue jätteistä ja tilapäisistä rakenteista. Samassa yhteydessä on selvitettävä maaperän pilaantuminen ja tarvittaessa puhdistettava alue. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 6 kk ennen toiminnan lopettamista esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista Uudenmaan ympäristökeskukselle. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi myös Espoon ympäristökeskukselle. (YSL 43, JL 6 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Etelä Suomen lääninhallituksen vaatimus siitä, että toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuja melutason ohjearvoja, ei perustu lakiin. Kyseisen päätöksen 1 2 momentissa todetaan, että päätös ei koske ampumaratojen aiheuttamaa melua. Vaatimus siitä, että toiminnassa on otettava huomioon ampumaratojen melutasojen ohjearvoja koskeva valtioneuvoston päätös (53/1997), on otettu huomioon lupamääräyksissä, samoin vaatimus maaperän tutkimisesta ja puhdistamisesta. Lääninhallitus vaatii myös, että ampumaradan sosiaaliset vaikutukset lähiasukkaille tulee ehdottomasti huomioida lupaa myönnettäessä. Sosiaaliset vaikutukset eivät ympäristönsuojelulain mukaan kuulu lupaharkinnan perusteisiin. Sen sijaan, mikäli olisi kysymys uudesta toiminnasta ja hankkeesta olisi tehtävä ympäristövaikutusten arviointi lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 4 mukaisesti, sosiaaliset vaikutukset arvioidaan yhtenä tekijänä tarkasteltavia vaihtoehtoja vertailtaessa. Sosiaalisia vaikutuksia on kuitenkin arvioitu tässä päätöksessä osana naapuruussuhdelain mukaista tarkastelua. Espoon ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen sekä Nurmijärven ympäristölautakunnan vaatimus meluselvityksen tekemisestä on otettu huomioon määräyksessä 2.2. Vaatimus pinta ja pohjavesiselvityksistä on otettu huomioon määräyksissä 5.1. ja 5.2. Maaperäselvitysten osalta Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että maaperän pilaantumista koskevat selvitykset ja maaperän kunnostaminen voidaan tehdä toiminnan lopettamisen yhteydessä ellei alueelle määrättyjen pinta ja pohja

20 20 (26) vesien laadun analyysitulosten perusteella havaita pilaantumisvaaraa tai riskiä alueen ulkopuolella. Ilman tutkimuksiakin muualta saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että ampumarata alueiden maaperä on pilaantunut. Lupamääräyksellä 3.1. on kielletty pilaamisen jatkaminen. Jo pilaantuneen maaperän tilaa ja siitä aiheutuvia päästöjä seurataan pinta ja pohjavesinäytteenotolla. Uudenmaan ympäristökeskus voi saatavien tulosten ja lupamääräyksen 3.2. riskiarvion perusteella määrätä kunnostuksen tehtäväksi ennen toiminnan lopettamista, mikäli se on tarpeellista. Lausunnoissa ehdotetut lupamääräykset on otettu huomioon tässä päätöksessä. Joissakin lausunnoissa sekä Lahnus Takkulanseudun omakotiyhdistys ry:n ja 11 muussa muistutuksessa on vaadittu radan toiminnan lopettamista pääasiassa meluhaittojen vuoksi. Uudenmaan ympäristökeskus on harkinnut vaatimusta ottaen huomioon voimassa olevat määräykset lainsäädännössä. Luvan myöntämisen perusteista ja edellytyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ssä. Lupa myönnetään, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset ja laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Esitettyjen melumittaustulosten mukaan melutasot ovat pysyneet annettujen melun ohjearvojen puitteissa. Tämä varmistetaan lupamääräyksen 2.2. edellyttämällä melumittauksella. Melun muuta häiritsevyyttä on arvioitu sillä perusteella, aiheuttaako se kohtuutonta rasitusta naapuruussuhdelain tarkoittamalla tavalla. Tämän lain perusteella toimintaa ei voida kokonaan kieltää, mutta toiminnalle voidaan antaa rajoittavia määräyksiä. Nämä on huomioitu määräyksen 1.3. toiminta aikoja koskevassa kohdassa. Toiminta aikoja harkittaessa on otettu huomioon asukasyhdistyksen ja muistuttajien LM ja PM, TM sekä T, L ja JS ja hakijan vastineessaan ehdottamat toiminta ajat. Muistuttajien O ja TO, T ja RO sekä H ja ML mukaan ammunnan aiheuttama melutaso on vähintään 85 db 900 m etäisyydellä radasta. Alueella tehtyjen melumittausten mukaan kovinta melua aiheuttaa hirviampumaradan toiminta. Sen melutason on todettu olevan noin 65 db 700 m etäisyydellä radasta. Muistuttajien vaatimat maaperää ja vesien laatua koskevat selvitykset on otettu huomioon tässä päätöksessä. Pienikaliiperisten aseiden radalta puuttuva lupa on otettu huomioon määräyksessä 1.2. Muistuttajat TM sekä PP, IP ja MP ovat kiinnittäneet huomiota hirviampumaradan pystysuoran kallion aiheuttamaan äänen heijastusvaikutukseen. Espoon terveyslautakunnan valvontajaosto antoi luvan radan siirtoon paikalle 4. Siirtolupa perustui Suomen Akustiikkakeskus Oy:n tekemään melulaskelmaan, jonka mukaan meluvaikutus uudessa paikassa olisi ollut pienempi. Tästä päätöksestä tehtiin 20 henkilön allekirjoittama valitus Uudenmaan lääninoikeuteen, joka kumosi päätöksen. Myöhemmin korkein hallinto oikeus vahvisti lääninoikeuden päätöksen, joten rata jäi alkuperäiselle paikalleen. Määräyksen 2.2. mukaisella melumittauksella voidaan todeta, ylittääkö melu voimassa olevat ohjearvot. Mikäli tämä todetaan, Uudenmaan ympäristökeskus antaa määräykset melusuojausten parantamisesta. Meluvallien rakennuslupa asiasta Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut toimivaltaista viranomaista Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskusta.

21 21 (26) Muistuttajat PP, IP ja MP ovat lisäksi katsoneet, että melumittaus 15 min pituisena ei täytä mittausnormeja. Ampumaradoille annetut meluohjearvot (valtioneuvoston päätös 53/1997) koskevat laukausten aiheuttamaa huippumelua eli melumittarin osoittamaa maksimimelua, kun käytetään I (impulssi) aikapainotusta ja A taajuuspainotusta. Melumittaus alueella on tehty tämän päätöksen mukaisesti. Muistuttajien tarkoittama ekvivalenttimittaus on tehty lisätiedon saamiseksi ja tässäkin tapauksessa tulos jäi esitettyjen melumittauspöytäkirjojen mukaan alle ohjearvon 55 db(a). Lisäksi em. muistuttajat toteavat, että alueen aidat ja varoitustaulut eivät ole kunnossa. Harhalaukaus voi aiheuttaa osumavaaran piha alueelle. Espoon poliisin alueella tekemän katselmuksen mukaan alueen merkinnät ja aidat ovat turvallisuusmääräysten mukaiset. Harhaluotien osuminen naapuruston piha alueelle on poliisin mukaan poissuljettu. Muistuttajat TM, LN L ja IL sekä PP, IP ja MP ovat katsoneet myös, että radan toiminta heikentää niitä luonnonarvoja, joiden perusteella lähistöllä sijaitseva Ketunkorven alue on liitetty Natura 2000 ohjelmaan. Alueen haltijan metsähallituksen mukaan radasta ei aiheudu tällaista haittaa. Muistuttajat LN L ja IL ovat vaatineet, että radasta on tehtävä YVAselvitys. Ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty menettelyä koskevassa erityislaissa (468/1994). Tämän lain ja sen perusteella annetun asetuksen nojalla ampumaratojen toiminnasta ei ole tehtävä ympäristövaikutusten arviointia. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta naapureille. Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista merkittävin on melu. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteesta johtuen erityisen häiritseväksi ja melun haitalliset vaikutukset korostuvat hiljaiseksi koe