TUTKIMUKSEN JA YLIMMÄN OPETUKSEN ARVOT kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Seinäjoki 24.10.2012
YLIOPISTO TYÖYHTEISÖNÄ aiemmin valtion tilivirastoja, julkinen erityistehtävä, autonomia vuodesta 2010 julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä tutkimus, opetus, kolmas tehtävä (yvv), hallinto välineenä arvoyhteisö hierarkia, asiantuntijaorganisaatio luottamushenkilöt ja virkamiehet
UUSLIBERALISMI yritysten ainoa päämäärä on taloudellinen voitto omistajille vain yksilöt ovat moraalisia subjekteja etiikka ei relevantti organisaatioiden tasolla vastaava manageristinen ideologia (New Public Management) julkishallinnossa
TEHOKKUUS tuloksellisuus tehokkuus, tuottavuus suoritusindikaattorit tulosvastuu arviointi tulospalkkiot
EETTINEN VASTUU yritykset taloudellisia, oikeudellisia ja moraalisia subjekteja vastuu johtajilla kaikilla tasoilla vastuun kohteina omistajat, kumppanit, kilpailijat, henkilökunta, alaiset, asiakkaat, oma perhe, kulttuuri, yhteiskunta, luonnonympäristö
ITSEISARVOT JA VÄLINEARVOT itseisarvo: arvokasta sinänsä, perimmäiset arvot, hyödystä riippumatta välinearvo: hyödyllinen keinona toisten arvojen, viime kädessä itseisarvojen saavuttamisessa
TYÖN ETIIKKA työ itseisarvona: työn palkitsevuus, kutsumus työ välinearvona: palkka, sitouttaminen
AMMATTIETIIKKA ammattitaidot: tehokas työntekijä ammattietiikka: hyvä työntekijä motivaatio: iloinen työntekijä
JULKISHALLINNON ETIIKKA UK: The Nolan Committee on standards in public life 1995 SUOMI: Valtion henkilöstöstrategia 2001 - julkiset toimet ovat arvoperustaisia ja eettisesti korkeatasoisia - valtion kilpailukyky työnantajana turvaa taitavan ja sitoutuneen henkilökunnan - hyvä johtaja huolehtii henkilöstön voimavaroista ja jokaisesta yksilöstä
VIRKAMIESETIIKKA - utilitarismi: - tehokkuus tulosten saavuttamisessa - velvollisuusetiikka: - kuuliaisuus lain edessä - hyve-etiikka: - hyvä ammattilainen
NOLANIN KOMITEA 1995 Julkishallinnon seitsemän periaatetta: - pyyteettömyys (selflessness) - lahjomattomuus (integrity) - objektiivisuus (objectivity) - tulosvastuullisuus (accountability) - avoimuus (openness) - rehellisyys (honesty) - johtajuus (leadership)
VIRKAMIESHYVEET SUOMESSA 1999 Viisi tärkeintä arvoa julkishallinnossa - laillisuus 65,5% - palvelu 61,5% - asiantuntijuus 58,1% - puolueettomuus 57,5% - oikeudenmukaisuus 56,6% - avoimuus 47,8% - tuloksellisuus 42,3% - lahjomattomuus 33,7% - rehellisyys 25 % - tehokkuus 24 % - lojaalisuus 8 % - omistautuminen 5 % - kollegiaalisuus 4 %
VIRKAMIESPAHEET SUOMESSA Viisi pahinta epäeettisyyden muotoa: - lahjonta 78,9% - viroilla pelaaminen 43,2% - poliittinen syrjintä 41,8% - tuttavien suosiminen 34,1% - sukupuolinen syrjintä 32,5% - esteellisyys 32% - puutteellinen valmistelu 30% - työpaikkakiusaaminen 29% - uudistushaluttomuus 26% - vastuusta vetäytyminen 24% - seksuaalinen häirintä 21% - samaistuminen eturyhmään 20% - oman alan ylikorostaminen 18%
YHTEISÖJEN ARVOPROFIILIT yhteisön sisäinen avoin keskustelu sitoutuminen johtajat henkilökunta mainosarvo vs. vaikutus toimintaan
ESIMERKKEJÄ NOKIA: asiakastyytyväisyys, yksilön kunnioittaminen, tuloksellisuus, jatkuva oppiminen ESPOO: asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus, kestävä kehitys
YLIOPISTO ARVOYHTEISÖNÄ sivistysyliopisto: tietäminen ja siveellisyys, akateeminen vapaus yliopistolaki: tieteellinen ja taiteellinen sivistys, tutkimuksen ja taiteen vapaus, tutkimukseen perustuva ylin opetus, nuorison kasvattaminen isänmaan ja ihmiskunnan palvelemiseen I. NIINILUOTO: Dynaaminen sivistysyliopisto (2011)
SIVISTYS kulttuuri = hengen viljely (CICERO) sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa uusintamista, kehittämistä ja jalostamista etiketti, etiikka saksa: Bildung, ruotsi: bildning muotoileminen, kuvautuminen kreikka: paideia, kasvatus suomi: siveys, siistiminen, pellavan harjaaminen (VON BECKER)
SIVISTYS PÄÄOMANA sivistys on yksilön toimintavalmiuksien varanto, elämän hallinnassa tarvittava pääoma, mutta samalla ilmaisee hyvän elämän perimmäisiä päämääriä sivistyksellä on yhtä aikaa itseisarvoa ja välinearvoa esim. taideteoksen esteettinen arvo ja kaupallinen arvo taidemarkkinoilla myös luonnontiede kuuluu sivistykseen humanistis-yhteiskuntatieteellisellä sivistyksellä ollut valtava taloudellinen merkitys: Suomi demokraattisena oikeusvaltiona ja hyvinvointiyhteiskuntana sivistykselliset oikeudet: sanan vapaus, uskonnon vapaus, oikeus opetukseen, oikeus työhön
TIEDE JA INNOVAATIOT tieteellisellä tiedolla itseisarvoa: totuus perustutkimuksen päämääränä, maailmankuvan kriittinen rakentaminen tieteellä myös välinearvoa hyödyllisten sovellutuksien kautta tieteen vaikutus elämän laatuun innovaatio = tieteelliseen ja tekniseen keksintöön pohjautuva kaupallinen tuote innovaatioiden etsintä tarvitsee tuekseen hyödytöntä perustutkimusta, lyhytnäköinen hyödyn tavoittelu näivettää tieteen edistyksen
HUMBOLDT Wilhelm VON HUMBOLDT paroni, diplomaatti, kielitietieteilijä Preussin opetusministeri 1809-10 saksalainen uushumanismi: HERDER, SCHLEIRMACHER ammattiorientoitunutta korkeakoulutusta vastaan (Ranskan malli) Berliinin yliopisto 1810 Bildung durch Wissenschaft, sivistys tieteen avulla
J. V. SNELLMAN Akateemisesta opiskelusta 1840 koulun ja yliopiston ero: muistitieto ja luova tieto tietäminen: tiedot, taidot, oppiminen tutkimusta jäljittelemällä, kyky luoda uutta tietoa, rakkaus tietoon siveellisyys: asiantuntemuksen käyttö isänmaan hyväksi sivistysprosessi muodostaa sen mikä ihmisessä on ihmistä filosofian professori 1856-63
AKTIIVINEN TIEDONKÄSITYS VOUTILAINEN 1989: formaaliset taidot kouluissa (FOTA) tiedolliset taidot kyky etsiä, hankkia, muodostaa, arvioida, korjata ja soveltaa tietoa LONKA tutkiva oppiminen
AMMATIT JA VAPAA SIVISTYSTYÖ ammattisivistys, yleissivistys ammattikorkeakoulut vapaa sivistystyö täydentää korkeakoulujen tehtävää tieteen tiedotus yliopistojen kolmas tehtävä, aikuiskoulutus kansalaisopistot, työväenopistot, kesäyliopistot
OKM:N STRATEGIA 2020 suomalainen yhteiskunta vaalii sivistyksen ihannetta Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa sivistyksen voima elinkeinorakenteen ja työn muutos alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen yhteiskunnan jakautuminen, monikulttuurisuus ja uusi yhteisöllisyys
HELSINGIN YLIOPISTON ARVOT totuus, tieto sivistys, hyvinvointi kriittisyys, luovuus autonomia monialaisuus, tieteidenvälisyys, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, kaksikielisyys tasa-arvo, demokratia, kestävä kehitys
Helsingin yliopiston arvot Sivistys Kriittisyys Tieto Totuus Hyvinvoin ti Luovuus Autonomi a 26
Yliopiston strategiset tavoitteet 2020 ja kehittämiskohteet vuoteen 2016 (strategiakartta) VISIO 2020 Huipulle ja yhteiskuntaan Helsingin yliopisto kuuluu maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon Kansainvälisen tason tutkimus- ja opetusinfrastruktuuri Aikaa tutkimukselle Kansainvälisyys ja monikielisyys näkyväksi ja kuuluvaksi Huippututkimuksen tunnistaminen ja tukeminen Aktiivinen rekrytointi parhaat opiskelijat ja työntekijät Tutkintojen ja opetuksen laatu sekä sitoutuneet opiskelijat kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana Tutkimustulokset ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön Osallistava toimija vuorovaikutuksella ratkaisuihin Tärkeät yhteistyötahot yliopiston vaikutuspiiriin on innostava ja hyvinvoiva yhteisö rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle Vuorovaikutteinen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtaminen Toimivat rakenteet ja selkeät toimintatavat Huolellinen henkilöstösuunnittelu Toiminnan fokusointi ja rakenteellinen kehittäminen Tilojen kustannusosuuden vakiinnuttaminen Rahoitusmallien monipuolinen hyödyntäminen
TUTKIMUSETIIKKA rehellisyys, reiluus, vastuu Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 1992 Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä - laiminlyönnit, holtittomuus vilppi tieteellisessä toiminnassa - sepittäminen - vääristely - luvaton lainaaminen - anastaminen
OPETUSETIIKKA OAJ: opettajan eettiset ohjeet HY: Opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet 2012 opiskelu ja opetus yhdistävät yliopiston kolmea tehtävää tutkimukseen perustuva opetus, yhteiskunnallinen vaikutus innostavuus, sitoutuminen opiskelu ja opetus yhdistävät yliopiston toimijat kaikki tutkijat opettavat, kaikki opettajat tutkivat korkeatasoinen yliopisto-opetus ja opiskelu ilmentävät yliopiston laatua yhteisönä keskinäinen kunnioitus, erilaiset tarpeet ja toiveet, arviointi