3/2011 Internetin paikkatietopalvelut Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen Maakuntasuunnittelu Taksamiehen tarina OSA 2 Tarton tähtitorni Osa Struven ketjua Maanmittarit maailmalla
Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kysy lisätietoja (09) 415 40 200 Suomen uusin & nykyaikaisin RTK-tukiasemaverkko: Top Line Lower Line Lower Line Leica Geosystems rakentaa koko Suomen kattavaa tiheää RTK-tukiasemaverkkoa, joka koostuu nykyaikaisista GNSSsensoreista jotka tukevat tulossa olevia GPS L5:n, Galileon ja Compassin uudistuksia sekä Leica Spider RTK-ohjelmistosta. Kaikki GPS/GNSS-käyttäjät vastaanottimesta riippumatta voivat ottaa SmartNet-verkon käyttöönsä. Vuosikymmenen merkittävin RTK-tukiasemaverkko SmartNet kattaa koko Suomen vuoden 2011 aikana. Tervetuloa verkon käyttäjäksi! Leica SmartNet etuja: Säästöä! Huomattavasti edullisempi kuin VRS-verkko nyt Yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa Uusin tekniikka = parempi suorituskyky Tiheämpi verkko = yhdenmukaisemmat tulokset Ei tarvitse hankkia tai pystyttää tukiasemaa itse RTCM Master Auxiliary -konsepti on kansainvälinen ja tunnustettu verkko-rtk-standardi Cm-tarkkuus säilyy pidemmilläkin etäisyyksillä RTK-korjausten parempi luotettavuus Useita erilaisia lisenssejä eri tarpeisiin Leica GNSS Spider Korjaukset reaaliajassa RTK MAX, i-max, VRS, FKP, Lähin DGPS/DGNSS verkko-rtcm 1, 2 tai 9, 2 Leica SpiderWeb Jälkilaskentaan RINEX ja Virtual RINEX -lataukset Leica GeoOfficeen integroitu laskentapalvelu Verkkomonitorointi integroituna GNSS QC:hen Käyttökohteita mm. maanmittaus, insinöörimittaus, rakentaminen, koneohjaus, maatalous, GIS & omaisuuden ylläpito... Tutustu miten verkko on jo käytössä Euroopassa: http://smartnet.leica-geosystems.eu Leica Geosystems Oy Sinikalliontie 3 A, 02630 Espoo, (09) 415 40 200 info.suomi@leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi
s i s ä l t ö 3/2011 5 Asmo Leskinen (pääkirjoitus) Muutosjohtamisen tuulia 6 Jarmo Vauhkonen Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta 11 Åsa Nystedt Ekologista kaupunkisuunnittelua Pietariin 14 Raimo Koivistoinen Tarinaa taksa-ajasta Osa 2 18 Göran Eriksson Tarton observatorion juhlallinen uudelleenvihkiminen 22 Pasi Laurila Tähdätystä mittauksesta pistepilveen 25 Jussi Nikander Internetin paikkatietopalvelut 27 Tuomo Heinonen ja Jukka Pekka Tolvanen Sansibarin maahallinnon kehit täminen vaatii kärsivällisy yttä 31 Timo Linkola Suomalaiset kartoit tivat ja suunnit telivat puolet Libyan kaupungeista 34 Pentti Onkalo Kiinteistörekisteriä kriisialueilla ja kehit ysyhteist yönä 40 Matti Myllyniemi Metsät uudelleen maaseudun Työllistäjiksi 43 RA JALINJALLA 45 JARRUMIES 49 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 51 Matti Holopainen Kunnat ja maankäy t tö yhteiskunnan taloushaasteen keskiössä taas kerran 52 FIG-UUTISIA 54 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 55 UUTISIA 65 HÄRKÄÄ SARVISTA 66 KESKUSTELUA 70 RESUME 72 PALVELUHAKEMISTO J A R M O VAU H KO N E N S. 6 Pikkukaupungit ja kirkonkylät tar vitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Mat ti MyllyniemI S. 40 Metsän jokaisen metsikkökuvion hoitotoimet k annattaa tehdä ajallaan ja realisoida ajallaan tuottoja mieluummin kuin loputtomasti spekuloida k antohinnoilla hintapiikkejä odotellen. MAT TI HOLOPAINEN S. 51 Yhtenäinen, kustannuste hok as yhdyskuntarakenne on keskeistä, jotta menot ja tulot saadaan vastaamaan toisiaan palvelujen laatua turvaten. Piirros Mirja Merikari Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh. 040 546 3806. Kansi: Kuva Antero Aaltonen.
Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja: sales.gis.fi@logica.com www.logica.fi
K reikka on konkurssin partaalla. EU miettii muidenkin jäsenvaltioidensa P Ä Ä K I R J O I T U S Muutosjohtamisen tuulia tukemista. EKP miettii jopa Italian tukemista. Suomi haluaa lisää vakuuksia EU-maille annettaviin lainoihin. Kuntia Suomessa on yhdistymässä kuntaliitoksin. Maanmittauslaitos rimpuilee AVI-muutoksen kourissa. Nämä nykypäivän otsikot kertovat muutoksista ja haastavista ajoista, jolloin helposti huudetaan muutosjohtajien perään. Pitäisi kuitenkin muuttua ajankuvan mukaan eikä odotella jonkun sateentekijän saapumista ja ratkaisevan jokaisen ongelman. Sanana muutosjohtaminen on suorastaan hirviö ja ensireaktiot ovat negatiivisia. Miksi näin? Syynä on suomalainen johtamiskulttuuri. Tiedottaminen on riittämätöntä hierarkiassa alapuolelle ja päätökset tehdään hyvä veli -periaatteella. Suoranaista herranpelkoa ja herravihaa esiintyy organisaatioissa edelleenkin, mikä välillä johtaa konflikteihin. Sorrutaan asioiden pakottamiseen, ja muutosvastarintaa syntyy. Muutosjohtamiseen liittyy yleensä johtajaksi ylentäminen tai hierarkiassa eteneminen. Muutosjohtaja on täynnä energiaa. Hän haluaa räjäyttää pankin ja häikäistä muut johtajat kyvyillään. Valitettavasti on myös johtajia, joilta on hämärtynyt, mikä on organisaatiolle hyväksi. Esimerkkinä voisi mainita kuntaliitoksen, jossa lähdettiin tekemään liian montaa suurta muutosta samalla kertaa tapoihinsa piintyneillä johtajilla. Tuloksena oli täysi kaaos ja epävarmuus. Helposti juututaan tekemään työt samalla tavalla kuin ennenkin. Aika kulkee kuitenkin eteenpäin ja meidän tulisi muuttua sen mukana. Kaikki kehitys lähtee aina kysymyksestä: Miksi? Yleensä kysyjä saa osakseen aluksi vähintäänkin epäilevän katseen. Muutosjohtamisen pitäisi sisältää enemmän päämäärähakuisuutta valittuun suuntaan kuin asioiden junttaamista väkipakolla. Silloin asioiden takana on helposti vain johtaja itse ja perässähiihtäjäporukka, jollainen löytyy jokaisesta isosta organisaatiosta. Muutosjohtamisessa kysymys on muutosvastarinnan poistamisesta ja ihmisten käsittelystä. Positiivinen ihminen on paljon helpompi käsitellä kuin Muutosjohtaminen on enemmän ihmisten johtamista haluttuun suuntaan kuin asioiden junttaamista väkipakolla. negatiivinen. Sanan muutosjohtaminen voisikin muuttaa pelkäksi johtamiseksi, koska keskustelun pitäisi olla päivittäistä johtamisen rutiinia. Jos ainoa merkitsevä tavoite on viivan alle jäävä luku, voi unohtua, että ihmiset sen tuloksen kuitenkin tekevät. Pitämällä väki yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan tyytyväisenä johtajakin takaa itselleen rauhallisen yöunen. Miksi johtamiskulttuurista on tullut tällainen? Syynä on ihmisen pohjaton ahneus ja vauhtisokeus sekä ailahteleva taloustilanne. Hallituksilta tai johtokunnilta tulevat tavoitteet eivät ole todellisuudesta. Vaaditaan joka vuosi ainakin 15 % kasvua ja 10 % kannattavammin. On selvää, ettei se ole mahdollista vaan jossain vaiheessa pudotaan korkealta ja kovaa. Ainahan pitää pyrkiä tekemään asiat paremmin, mutta näkisin maltillisen kasvun ja maltillisen säästöpolitiikan ajavan johtamiskulttuurinkin hiukan eri raiteille. Asmo Leskinen asmo.leskinen turku.fi Kirjoittaja on MAKLI ry:n puheenjohtaja ja työskentelee Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella kaupunkimittauspalveluissa paikkatietoinsinöörinä. Maankäyttö 3 2011 5
Etelä-Savon Maakuntaliitto Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta Jarmo Vauhkonen Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Etelä-Savo uusiutuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä nopeasti. Onneksi poikkeuksellisen vilkas investointibuumi mahdollistaa muun muassa Mikkelin ja Savonlinnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen. Keskustauudistuksen, toriparkin ja kaupan investointien myötä Etelä-Savon ideapark toteutuu Mikkelin ydinkeskustassa. Uuden rinnakkaistien rakentaminen Savonlinnaan (valtatie 14) ja keskustan liikennejärjestelyt mahdollistavat puolestaan Savonlinnan keskustan kehittämisen. Uusiutunut Mikkeli on Etelä-Savon stage myös jatkossa, mutta mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Entistä voimakkaammin uusiutuminen tulee kohdistumaan myös alueen paikalliskeskuksiin. Samalla kun ne nopean kaupungistumiskehityksen myötä joutuvat taistelemaan olemassaolostaan keskuksiin, muodostuu myös tilaa ja mahdollisuuksia uusiutumiselle. Keskusten vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja yritysten toimintaympäristölle. Kaupunkiseudut sekä keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Voidaanko ja miten nykyistä paremmin varautua etenkin kirkonkylien tulevaan kehitykseen ja mahdollisen uusiutumispotentiaalin hyödyntämiseen? Paikalliskeskusten uusiutuminen ei ala asemakaavoituksella Etelä-Savon kirkonkylien uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Kaupungistumisen myötä paikalliskeskukset ovat menettäneet väestöä, palveluja ja työpaikkoja. Seuraukset näkyvät yhdyskuntarakenteen vajaakäyttöisyytenä, tyhjinä tiloina, vanhentuneina 6 Maankäyttö 3 2011
Taidekeskus salmela ja Papinpuisto Mäntyharjussa ovat hyvä esimerkki uusiutuneesta kirkonkyläkohteesta. ja ylimitoitettuina kaavoina sekä keskusten vetovoimaisuudessa asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Samalla keskusten luonne ja rooli on pikku hiljaa muuttunut epämääräisemmäksi, vaikka monella on edelleen kuntakeskusstatus. Monen kirkonkylän visiona on ollut kehittyä ja kasvaa kuntakeskuksena pikkukaupungiksi. Visiosta on ollut vaikea luopua, vaikka jatkuvaan kasvuun ei olisi perusteita. Uusia asukkaita ja investointeja tarvitaan kipeästi ja uusia tontteja kaavoitetaan mieluummin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoille ja ulkopuolelle kuin panostamalla rohkeasti keskusten uusiutumiseen sisältä päin. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta käytännössä hankekohtaisesti tapahtuvasta kehityksestä on puuttunut kokonaisnäkemys sekä sitoutumista ja poliittista tahtoa pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Alueiden välisessä kilpailussa myös paikalliskeskukset joutuvat tarkistamaan olemassa olonsa perusteita ja tulevaisuuden visiotaan. Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävien pikkukaupunkien ja kirkonkylien kestävä kehitys ei voi perustua kasvukeskuksien suunnitteluperiaatteille. Se johtaa helposti perusteettomaan ylimitoitukseen sekä alueen kilpailukyvyn ja sujuvan arjen toimintaedellytysten heikkenemiseen. Samalla keskuksiin muodostunut vajaakäyttöinen tila ja sen uusiutumispotentiaali jää taantuman kierteen alla liian vähälle huomiolle. Uusiutuminen tarvitsee tuekseen tavoitteellisen kehityskuvan ja sitoutumista sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Uusiutuminen ei ala kaavoituksella eikä teknistaloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma yksin riitä. Tarvitaan huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja myös sosioekonomista tarkastelua mukaan lukien myös alueen asunto- ja kiinteistömarkkinat sekä alueen, seudun ja maakunnan imago. Ilman vetovoimaa ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Paikalliskeskusten uusiutuminen on erittäin haasteellista eikä onnistu aina, tehtiinpä mitä tahansa. Siitä huolimatta kirkonkylissä on uusiutumispotentiaalia, johon kannattaa panostaa. Myös sattumalla ja hyvällä onnella on merkitystä. Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa on loistoesimerkki kirkonkylän uusiutumisesta. Purkutuomion alla Suomalainen kirkonkylä tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, rohkeaa, ennakko luulotonta ajattelua. olleesta pitäjäntuvasta on kehittynyt pikku hiljaa valtakunnallisesti tunnettu taidekeskus ja rappeutuneesta kylämiljööstä kutsuva Papinpuisto. Pikkukaupungit ja kirkonkylät jäävät liian vähälle huomiolle Suomen kansallisvarallisuudesta kolme neljäsosaa on rakennetussa ympäristössä, jolla on pitkä elinkaari ja joka muuttuu hitaasti. Kasvukeskusten ulkopuolella vielä hitaammin kuin kasvukeskuksissa, koska kehityksen moottoreita (väestökehitys, investoinnit, raken- Piirros Mirja Merikari Maankäyttö 3 2011 7
Etelä-Savon Maakuntaliitto Eniten uusiutumispotentiaalia on arvioitu olevan Mäntyharjun ydinkeskustassa. Kirkonkylissä on uusiutumis potentiaalia, johon kannattaa panostaa. tamisen volyymit) on vähemmän. Joka tapauksessa vuoden 2050 alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen on lakisääteinen velvollisuus (VAT) riippumatta siitä, ollaanko kasvukeskuksissa vai niiden ulkopuolella ja mitkä ovat kehityksen moottorit. Kysymys on pikkukaupunkien ja kirkonkylien tulevaisuudesta, työpaikoista, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen puitteissa ilman kasvukeskuksille tyypillisiä kehityksen moottoreita, palvelujen ja työpaikkojen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Kasvukeskusten ulkopuoliset pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Jatkuvan väestönkasvun ja fyysisen kasvun sekä muiden kasvukeskuksille tyypillisten kehityspiirteiden ja suunnitteluperiaatteiden korostamisesta on päästävä irti. Omaleimaisuus on valttikortti. Tuekseen keskusten uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta ja viestintää, jotta paikallisilla toimijoilla olisi käytössään käytännönläheisiä esimerkkejä ja toimintamalleja ja myös markkinavoimat nykyistä paremmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kuntaliiton Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille (2002) tunnistaa väestöään menettävien kuntien maankäyttöä ja kunnallistekniikkaa koskevia haasteita. Käsikirjan päivitykselle ja kokonaisvaltaisemmalle uusiutumistarkastelulle olisi tilausta. Myös Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tuottama Pikkukaupunkien virikekirja (2010) antaa nimensä mukaisesti virikkeitä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle. Jotta voitaisiin luoda toimivia ja menestyksellisiä suuntaviivoja kehitykselle, on ensin päästävä jyvälle perustekijöistä. (Ote virikekirjasta, s. 93.) Myös muutamia hyviä tapaustutkimuksia ja hankkeita löytyy. Case Peltosaari, Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (2009), jäsentää asuinalueen uusiutumisen problematiikkaa. Pohjois-Pohjanmaan taajamien vetovoimaisuus -hankkeissa (1999 2010) on tehty paikallisesti hyvää työtä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumisen puolesta. Samoin Tähtitaajamat-hankkeessa (2004 2010) Kouvolan seudulla. Edellä mainituista esimerkeistä huolimatta uusiutumisen eväiksi on tarjolla ja sovelletaan pääsääntöisesti kasvukeskusoppia erilaisina sovelluksina. Yhteiskunnan rooli tässä kehityksessä korostuu ja on yllättävää, miten vähän asiaan ja koko maan aluerakennekehityksen muutoksen hallintaan on kiinnitetty huomiota valtakunnan tasolla ilmiön laajuudesta, ajankohtaisuudesta ja nopeudesta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja aluekehitystavoitteiden velvoitteista huolimatta. 8 Maankäyttö 3 2011
Antero Aaltonen Mikkelissä keskustaa uudistetaan jatkuvasti Kauppakeskus Stella täydentää Mikkelin keskustauudistuksen, kun se avautuu tämän vuoden marraskuussa. Kauppakeskuksen korkean lasikatteen alle jää laaja julkinen kävelykatu. Katetun kävelyalueen keskelle sijoittuu kaupungin perinteinen kauppahalli. Mikkelin keskustauudistuksessa on parina viime vuonna rakennettu jo uusi kävelykatu Hallituskadulle aseman ja tuomiokirkon väliin. Kaupungin perinteisen torin alle valmistui viime talvena 630 autopaikkaa sisältävä keskuspysäköintilaitos. Ydinkeskustaan valmistui jo ennen Stellaa kaksi muodin ja muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan kauppakeskusta Forum ja Akseli. Mikkeliläiset pyrkivät jatkuvalla keskustauudistuksella viime kädessä muuttamaan kaupungin mainetta entistä paremmaksi. Myös 50 000 asukkaan kaupunki voi olla mielenkiintoinen ja yllättävä. Kaupunki on onnistunut siinä, että kaupan suurinvestoinnit ovat kohdistuneet keskustaan eivätkä sen laidoille tai ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto määritteleekin keskustan yhdeksi kaupungin strategiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupunki edistää urbaanin ympäristön muutosta koko ajan entistä vetovoimaisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Kaupunki on sijoittanut rahaa katujen ja torin uudistamiseen ja matkakeskuksen rakentamiseen. Noin viiden vuoden aikana tehdyt yksityiset kaupalliset investoinnit ovat olleet arvoltaan yli kymmenkertaiset eli noin 150 miljoonaa euroa. Nyt täydentyvän uudistusvaiheen taustalla ovat kaupungin ja yritysten investointipäätökset. Kaupunki ja yritykset suunnittelivat omien hankkeidensa tuottamia yhteisiä mahdollisuuksia pitkäjänteisesti kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen vetämässä City 2010 -projektissa vuosina 2002 2006. Yleisö otettiin aktiivisesti mukaan yhteiseen ideasuunnitteluun. Kommunikatiivisen menetelmän katsotaan johtaneen esimerkiksi siihen, että torin alle rakennettua pysäköintilaitosta vastaan ei tehty yhtään hallintovalitusta. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys laatii tänä syksynä kaupungin ja yritysten toimeksiannosta keskustauudistuksen seuraavan vaiheen projektisuunnitelman. Tulevassa Keskustauudistus 2020 -projektissa suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, kaupunkivalaistusta, liikekiinteistöjä ja yritysten toimintaa parannetaan koko keskustan alueella. Vapaa-ajan asuminen ja matkailu Mäntyharjun uusiutumisen moottorina Mäntyharju on tunnettu vapaa-ajan asutuksen kunta Mikkelin seudulla. Noin 5 000 asukkaan kuntakeskuksen ympärillä on noin 5 000 lomarakennuspaikan osa-aikainen lisäasukasja asiakaspotentiaali. Kesällä 2011 Mäntyharjussa järjestettiin valtakunnalliset lomaasuntomessut ekotehokkuus-teemalla. Messujen innoittamana kunta on käynnistänyt keskustelun kuntakeskuksen uusiutumisesta juuri vapaa-ajan asutus -teemalla. Sijoittuuhan jatkossa yhä useampi loma-asunto myös paikalliskeskuksiin pelkästään kehityksen myötä markkinoille vapautuvien asuntojen seurauksena, eikä kirkonkyliä ole suunniteltu matkailu- ja vapaa-ajankeskuksiksi. Arkkitehti Mirja Merikari Oulun yliopistosta tarkasteli diplomityössään vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumisessa otsikolla Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajan asuminen ja matkailu (2011). Vapaa-ajan asuminen ja matkailu on vain yksi mahdollisuus ja keskustelun avaus. Myös muita elinvoimaisuuden ja uusiutumisen mahdollisuuksia selvitetään. Parhaillaan kunta on ideoimassa ja työstämässä yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa keskustan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä uusiutumistyötä. Maankäyttö 3 2011 9
Vapaa-ajan asukasprofiilit kehityskuvan tukena Arkkitehti Mirja Merikari hahmotteli diplomityössään kehityskuvan tueksi mm. erilaisia vapaa-ajanasukasprofiileja. Ne pohjautuvat vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen asumisen erilaistumisesta, Anneli Juntto (toim.), Asumisen unelmat ja arki, Gaudeamus 2010. Keiteleet ovat tyyppiesimerkki naapurustolaisista: helsinkiläinen lapsiperhe muuttaa hitaan elämän matkailu- ja perinnealueelle. Jaana Keitele, 34 v., luokanopettaja Jussi Keitele, 33 v., graafinen suunnittelija / muusikko Helmi Keitele, 4 v., tytär Heimo Keitele, 2 v., poika Retu Keitele, 5 v., koira Jaana on kotoisin Mäntyharjulta ja kuuli vanhempiensa luona vieraillessaan junaradan itäpuolelle rakentuvasta hitaan elämän alueesta. Opettajan ammatista johtuvat pitkät kesälomat sekä puolisonsa Jussin etätyöntekomahdollisuudet innoittivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon tältä alueelta. Jussille vapaa-ajanasunnolla työskentely mahdollistaa myös hänen intohimoisen taiteiluharrastuksensa toteuttamisen. Hän unelmoi tekevänsä jonakin päivänä tästä harrastuksesta itselleen toisen ammatin. Sitä odotellessa Kauppatien vapaa-ajanasuntoihin osoitettu liiketila toimii hänen ateljeetilanaan. Jaana rakastaa hyvää ruokaa ja on erinomainen kokki. Hän peräänkuuluttaa erityisesti puhtaita raaka-aineita ja puhuu usein lähiruoan puolesta. Jaana on jo parin kesän ajan pitänyt ruokakursseja vanhan SOK:n funkkiskiinteistön tiloissa. Kurssille osallistujat ovat usein muita vapaa-ajanasukkaita sekä Mäntyharjulle muutamaksi päiväksi saapuvia matkailijoita. Innokkaat isovanhemmat ovat mielellään lastenhoitajina, vaikka perhe pyrkiikin viettämään aikaa mahdollisimman paljon myös yhdessä. Helmin ja Heimon lempipuuhaa on uiminen Asemanpuiston rannassa sekä isän kanssa tehdyt melontaretket. Popovit ovat tyyppiesimerkki kaupunkilaissäpisijöistä. He ovat venäläinen pariskunta Pietarista ja tulevat kenkätehtaan viereisen näköalahotellin asiakkaiksi. Ivan Popov, 45 v., pankkiiri Marina Popova, 39 v., vakuutusmyyjä Popovit kuulivat ensi kerran Mäntyharjusta Ivanin suomalaiselta työkaverilta, jonka sukulaisia asuu paikkakunnalla. He pyrkivät käymään Mäntyharjulla kerran kesässä ja viipyvät siellä yleensä vähintään viikon verran. Heistä on tullut kenkätehtaan viereisen näköalahotellin vakioasiakkaita. Hotellihuoneyksiköt, joissa asiakas tuntee asuvansa tilaan avautuvassa luontonäkymässä, viehättävät heitä. Se muistuttaa askeettisuudessaan perinteistä suomalaista mökkiä, josta on tullut menestyvä vientituote ulkomailla. Mäntyharju tarjoaa heidän mielestään hyvän vastakohdan suurkaupungin saasteille ja hektiselle elämäntyylille. Varsinkin Marina on Mäntyharjulla ollessaan ahkera kenkätehtaan hoivapalveluyritysten asiakas. Taiteesta kiinnostunutta Ivania viehättää erityisesti Kauppatien vanhaa aikaa sekä boheemia taiteilijaelämää henkivä ilmapiiri. Pariskunta päätyykin yleensä paikkakunnalla vieraillessaan tekemään jonkin uuden taidehankinnan Kauppatien ateljeetiloissa työskentelevältä taiteilijalta. Vesibussiretki kirkonkylälle taidekeskus Salmelaan sekä Kurkilahdessa järjestettyihin lavatansseihin osallistuminen kuuluu myös jokakesäiseen ohjelmaan. Mielikäiset ovat tyyppiesimerkki puurtajista: he ovat mikkeliläinen senioripariskunta, joille vapaa-ajanasunto Asemanpuiston reunalla on enemmän ykkösasunto kuin kakkosasunto. Markus Mielikäinen, 67 v., eläkeläinen Tuulikki Mielikäinen, 62 v., osa-aikaeläkeläinen Markus ja Tuulikki omistivat aikaisemmin rannallisen mökin Mäntyharjun ympäristössä. Mökin vaatima jatkuva nikkarointi kuitenkin kyllästytti pariskuntaa, joten he päättivät myydä sen pois. Mäntyharjun maisemia he eivät kuitenkaan halunneet vaihtaa. Markus olisi ollut kiinnostunut kenkätehtaan uusista loftasunnoista, mutta uusittu keskusta parannettuine kevyenliikenteenverkostoineen ja lähipalveluineen sekä varsinkin Asemanlahden ympäristön virkistysreitti houkuttelivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon Asemanpuiston laidalta. Tuulikki on onnellinen asunnon suuresta etelään avautuvasta kattopuutarhasta, jossa on hyvä kasvattaa kaikenlaista ja josta pystyy tarkkailemaan ranta-aukion elämää. Markus aloittaa päivänsä yleensä hölkkäämällä pari kertaa Kurkilahden ympäri vievällä rantaradalla ja tekemällä voimisteluliikkeitä Kurkiniemen kuntoilupuistossa. Asikaiset ovat tyyppiesimerkki vetäytyjistä: nuori jyväskyläläispariskunta ostaa ystäviensä kanssa yhteisen loma-osakkeen kenkätehtaan lähellä sijaitsevasta lomakylästä. Heikki Asikainen, 24 v., opiskelija Maija Asikainen, 26 v., mielisairaanhoitaja Iiris Asikainen, 0,5 v., tytär Asikaiset ovat innokkaita purjehtijoita ja saapuvat useimmiten Mäntyharjulle veneellä. Heillä on vakituinen venepaikka Asemanlahden pienvenesatamassa. Vene on hankittu yhteistuumin ystäväpariskunnan kanssa. Asikaiset nauttivat erityisesti siitä, että vapaa-ajanasunnolla vietetty aika on tehty miellyttäväksi ja helpoksi liittämällä siihen erilaisia palveluita. Arki pienen vauvan kanssa on toisinaan raskasta, joten Maija haluaa pitää loman lomana ja ulkoistaa yleensä jopa pyykinpesun. Vaikka vapaa-ajanasunnot sijaitsevatkin lomarannalla yhtenä ryhmänä, naapurit eivät tunnu olevan liian lähellä. Maijalle ja Heikille riittää pelkkä hyvänpäiväntuttuus muiden vapaaajanasukkaiden kanssa. Pariskunta vuokraa usein pyörän loma-ajaksi. Pyöräillen he tekevät pieniä retkiä lähiympäristöön. Kirjoittaja on aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitossa. Sähköposti jarmo.vauhkonen esavo.fi. Piirrokset Mirja Merikari 10 Maankäyttö 3 2011
Rinat Abdurafikov Ekologista kaupunkisuunnittelua Energiatehokas korjausrakentaminen on mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Pietariin Åsa Nystedt Pietarissa päivittäiset palvelut löytyvät läheltä mutta pietarilainen suosii kuitenkin yksityisautoilua. Energiatehokkaassa rakentamisessa on kehittämiseen varaa sekä teknisesti että hallinnollisesti. Energiatehokas korjausrakentaminen on huikea mahdollisuus suomalaisille yrityksille. VTT toteutti vuoden 2010 aikana kehitysprojektin, missä selvitettiin, mitä ekologinen kaupunkisuunnittelu tarkoittaa Pietarin olosuhteisiin sovellettuna. Kulmakivet ekologisessa kaupunkisuunnittelussa (ks. kaavio) ovat pieni energiankulutus, tiivis kaupunkirakenne, päivittäisten palvelujen tarjoaminen alueella, yksityisautoilun minimointi, uusiutuvan energian osuuden maksimointi sekä sosiaalisten ja kulttuuristen asioiden huomiointi. Pääperiaatteet ovat samat kuin meillä Suomessa, mutta niiden painotus ja kehitystarpeet ovat hieman erilaiset. Pietari on hyvin tiiviisti rakennettu kaupunki, joten kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole mikään iso kehityskohde. Päivittäiset palvelut löytyvät läheltä asuinrakennuksia, se onkin normeissa vaatimus. Sen sijaan energiatehokas rakentaminen on Pietarissa vielä lapsen kengissä. Normit tukevat ekologista kaupunkisuunnittelua palvelujen sijainnin osalta mutta energiatehokkaan rakentamisen saralla ne jarruttavat kehitystä. Normit eivät nimittäin hyväksy koneellista ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla, mikä on keskeinen komponentti hyvin eristetyssä ja ilmatiiviissä rakennuksessa. Energiatehokas rakentaminen on Pietarissa vielä lapsen kengissä. Maankäyttö 3 2011 11
Tiivis kaupunkirakenne Palvelut lähellä asukkaita Minimoidaan liikkumisen tarve EcoGrad-konseptin peruselementit Integroitu suunnittelu Liikenne Toimivat julkiset liikenneyhteydet Hyvä kevyen liikenteen verkosto Keskitetyt pysäköintiratkaisut Energiantuotanto Perustuu uusiutuviin energialähteisiin Energian kulutuksen minimointi Energiatehokkaat rakennukset Ekologiset vesiratkaisut Ekologiset jäteratkaisut Sosiaaliset näkökohdat Ympäristön huomioiminen Kiinteistöjen huolto avainasemassa Kiinteistöjen huolto on nykyään usein melko hatarasti hoidettu. Usein asukkaat itse huolehtivat kerrostalojensa huollosta. Yleiset tilat, kuten rappukäytävä ja piha, voivat näyttää hyvin rähjäisiltä mutta itse asunnot ovat erittäin hienoja. Huollon puute tulee ongelmalliseksi, jos rakennuksissa on paljon tekniikkaa. Koneellinen ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltoa, rakennuksiin asennettu energiantuotto samoin, sähkönkäytön automatisointiratkaisut saattavat vaatia erityishuoltoa jne. Suunnittelussa tulee siis huomioida, että mikäli näitä elementtejä lisätään ratkaisuihin, tulee myös kiinteistöjen huolto sisällyttää konseptiin. Korjausrakentamisessa suuret mahdollisuudet Ekologista kaupunkisuunnittelua ei ole pelkästään uusien alueiden suunnittelua. Myös olemassa olevaa kaupunkirakennetta voi parantaa ja kehittää ekologisempaan suuntaan. Pietarissa on satoja kortteleita, joissa on iso korjausrakentamisen tarve. Miten nämä korjaukset toteutettaisiin niin, että ekologiset arvot ja asuinmukavuus paranisivat mahdollisimman paljon, on seuraavan kehitysprojektimme pääteema. Haasteita on tällä saralla paljon, mutta myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, joilla on tarjottavanaan energiatehokasta teknologiaa ja kokemusta korjausrakentamisesta. Asukaskysely paljasti piittaamattomuutta uusiutuvia energialähteitä kohtaan EcoGrad-hankkeessa toteutettiin asukaskysely yhteistyössä Finec:in (St. Petersburg State University of Economics and Finance) kanssa, jonka tuloksena saatiin selville, muun muassa, että asukkaat (92 %) eivät pidä tärkeänä uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Koneellinen ilmanvaihto on suurelle osalle (80 %) tuntematon asia. Raitis ilma mielletään tärkeäksi asiaksi (80 %), mutta vain alle puolet vastaajista (40 %) on valmiita maksamaan siitä. Asukkaiden ottaminen mukaan kehitysprosessiin, eli nk. LivingLab-toimintaan, on tärkeä osatekijä ekologisessa suunnittelussa. Asukkaiden osallistumista tulisi kehittää edelleen Venäjällä ja liittää se osaksi suunnitteluprosessia. Liikenneratkaisut ovat haasteellisia Asukaskyselyssä selvitettiin myös liikenteeseen liittyviä käytäntöjä ja asenteita Venäjällä. Yli puolet vastaajista (56 %) omistaa auton, koska he arvostavat mukavuutta. Lopuilla vastaajista ei ole autoa, joko taloudellisista syistä, koska he eivät sitä tarvitse, tai he (4 %) pelkäävät autolla ajamista. Auton omistajat käyttävät autoaan yleensä päivittäisissä matkoissaan, koska se on kätevämpää kuin julkisen liikenteen käyttäminen. Kuitenkin kolme neljästä vastaajasta asuu talossa, jonka vierestä kulkee julkinen liikenneyhteys. Suurin osa vastaajista pitää julkista liikennettä kalliina. Vain muutamat vastaajat käyttävät polkupyörää, koska suurin osa vastaajista asuu liian kaukana yliopistolta tai työpaikasta. Yleensä pietarilaiset liikkuvat omilla autoillaan tai julkisella liikenteellä. Kysymyksiä Kyllä Ei Onko termisen viihtyvyyden kanssa ollut ongelmia? 8 % 92 % On tärkeää pystyä säätämään lämpötilaa 80 % 20 % Raitis ilma sisätiloissa on tärkeää 80 % 20 % Valmius maksaa raittiista sisäilmasta 40 % 60 % Onko koneellinen ilmanvaihto tuttu asia? 20 % 80 % Olisiko teille arvokasta että talonne lämpiäisi uusiutuvalla energialla? 8 % 92 % Onko oma puutarha tärkeä? 36 % 64 % 12 Maankäyttö 3 2011