Kannessa työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki. Sisäkannessa vastaanottohoitaja Kirsti Nenonen.

TERVEYSTALO Tänään

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys, joka on rakentunut lukuisten yrityskauppojen myötä. Neljästä yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä on reilussa viidessätoista vuodessa versonut koko maan kattava terveydenhuoltopalveluja tarjoava konserni, jolla on merkittävä asema suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Valtakunnallisesti palvelevassa Terveystalossa työskentelee yli 6 800 terveydenhuollon ammattilaista. Vuonna 2015 potilaskäyntejä oli yli 4 miljoonaa ja lääkärikäyntejä yli 2,5 miljoonaa, mikä on 10 % kaikista Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä. Kannessa työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki. Sisäkannessa vastaanottohoitaja Kirsti Nenonen.

Sisällys Terveystalo tänään 2-5 Strategiamme Toimitusjohtajan katsaus Terveydenhuolto murroksessa 6-11 Työkyvyttömyys syö miljardeja Työterveys on tehokas osa terveydenhuoltojärjestelmää Vaikuttavaa hoitoa 12-15 Sairauksien ennaltaehkäisy kannattaa Nopeasti hyvään hoitoon Terveystalo edelläkävijänä 16-19 Sähköiset palvelut hoidon tukena Julkisen terveydenhuollon kumppani Halutuin työntekopaikka 20-21 Toteutus: SEK Kuvat: Aki Rask Paino: Forssa Print

Ylivertainen palvelukokemus Yli 900 000 asiakasta valitsee Terveystalon vuosittain. Potilaan kuunteleminen ja kohteleminen sekä tarpeiden ymmärtäminen myös asiakkaan roolissa ovat meille yhtä merkityksellisiä kuin hoidon korkea lääketieteellinen laatu, sillä asiakaskokemus rakentuu jokaisessa kohtaamisessa koko hoidon ajan. Paikallisesti laadukkain ja valtakunnallisesti tehokkain Maan laajin toimipaikkaverkosto varmistaa palveluiden hyvän saatavuuden. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus ulottaa koko asiantuntijaverkostomme sekä potilaiden että muiden ammattilaisten tueksi sekä kehittää digitaalisia palveluita ja kustannustehokkaita sekä lääketieteellisesti vaikuttavia hoitoprosesseja kaikkialle Suomeen. Vahvimmat asiakassuhteet Tarjoamme Suomen monipuolisimmat terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä valtakunnallisesti kattavimman palveluverkoston. Tuotamme asiakkaillemme arvoa mm. parantamalla työn tuottavuutta sekä tarjoamme työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen ja yksilön terveyden ylläpitämiseen. TERVEYSTALON STRATEGIA Laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelumme edistävät kansalaisten terveyttä ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia. Toimintamme perustuu kuuteen strategiseen valintaan Mitattua vaikuttavuutta Olemme edelläkävijä hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa ja tulosten julkaisemisessa ja tarjoamme terveydenhuollon ammattilaisille heidän työtään ohjaavia ja parantavia työkaluja. Lääketieteellinen laatu ja hoidon vaikuttavuus ovat kilpailuetuja, joiden avulla voimme saavuttaa muutkin tavoitteemme. Halutuin työntekopaikka osaajille Tarjoamme terveysalan osaajille parhaat puitteet sekä mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Henkilöstön tyytyväisyys näkyy asiakkaillemme parempana hoitona sekä palvelukokemuksena. Vastuullinen yhteiskunnallinen uudistaja Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haluamme olla laaja-alaisesti kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa sekä toimialan avoimuutta ja potilaslähtöisyyttä. Pyrimme edistämään kansanterveyttä jakamalla ja analysoimalla rekistereissämme olevaa tietoa yhteiskunnallisesti hyödynnettäväksi. 4

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS HYVINVOINNISTA KANNATTAVAA KASVUA Suomalainen terveydenhuolto on suuressa murroksessa niin kansanterveydellisten haasteiden kuin palveluiden tuottamisen ja rahoituksen osalta. Toimialan merkitys tulee vain kasvamaan, sillä talouskasvua ei synny ilman työkykyistä työvoimaa. Kansantalouden heikoista näkymistä ja työllisyyden laskusta huolimatta yksityinen terveyspalvelumarkkina on erittäin dynaaminen sekä toimialan sisällä että yli rajojen on tehty paljon yritysostoja. Asemansa vakiinnuttaneiden yritysten lisäksi alalle on tullut uusia toimijoita. Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet vahvan otteen hoitoketjuohjauksesta ja ryhtyneet myös itse palvelutuottajiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen ei saatu uuden hallituksenkaan myötä riittävää selkeyttä, mihin kunnat reagoivat avaamalla nopeasti sote-ulkoistuksia. Terveystalo paransi vuonna 2015 merkittävästi kannattavuuttaan sekä prosentuaalisesti että euroissa mitattuna. Loimme uusia toimintamalleja, joiden avulla kykenimme onnistuneesti vastaamaan alan haasteisiin ja tiukentuneeseen hintakilpailuun. Bruttomyyntimme kasvoi noin 30 miljoonaa tilanteessa, jossa työllisten määrä laski, yritykset kilpailuttavat työterveyshuollon palveluita entistä hanakammin, hintakilpailu on kiristynyt ja yksityisten terveyspalveluiden kulutus on vähentynyt. Kasvua oli kaikissa asiakassegmenteissä. Markkinaosuuden kasvu perustui mm. yksityisasiakkaille suunnattujen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä hoitoketjuihin. Lisäksi laajensimme suunterveyden palveluihin, jotka integroimme ensimmäisenä toimijana osaksi perusterveydenhuoltoa ja kokonaistarjontaa. Onnistuimme myös erinomaisesti Rantasalmen sote-palveluiden kokonaisulkoistuksessa, joka alkoi vuoden 2015 alusta. Uskomme vahvasti, että Terveystalon tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Avain kansalliseen tuottavuuteen löytyy julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Terveys talo on pystynyt lunastamaan roolinsa merkittävänä ja vastuullisena suomalaisena terveydenhuollon toimijana; tuotamme työterveyspalveluita lähes neljännekselle työvoimasta ja vastaamme 10 prosentista Suomen kaikista lääkärikäynneistä. Pystymme luomaan taloudellista arvoa sekä yksittäisille yrityksille että yhteiskunnalle mm. vähentämällä tekemättömästä työstä syntyviä vuosikustannuksia. Tulevaisuus rakentuu asiakkuuksien, laadun ja hoitoketjujen ympärille rakennetuille palveluille, joissa teknologia on merkittävässä roolissa. Yrjö Närhinen toimitusjohtaja 5

6 TERVEYSTALO HALUAA OLLA MUKANA KEHITTÄ- MÄSSÄ LAAJA-ALAISESTI SUOMALAISTA TERVEYDEN- HUOLTOA JA EDISTÄMÄSSÄ SUOMALAISTEN HYVIN- VOINTIA.

Suomella on ratkottavanaan isoja terveydenhuollon haasteita. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kansantaloutta nopeammin, mikä on johtanut kestävyysvajeeseen. Palveluiden saatavuus on heikko ja jonot kohtuuttoman pitkiä. SUOMALAINEN TERVEYDENHUOLTO HAASTEIDEN KESKELLÄ Julkiseen terveydenhoitoon käytetyt menot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti ja samalla tuottavuus on laskenut. Palveluiden tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön suhteellisen osuuden laskiessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 arviolta viidennes väestöstä on 68 vuotta täyttäneitä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu aiheuttaa arviolta noin 30 prosentin korotustarpeen kunnallisveroprosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on keskeistä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kustannuksia on saatava leikattua hyvinvointipalveluita karsimatta. Terveydenhuollon rakenteiden tulisi turvata potilaan oikeudet hyvään hoitoon. Yhteiskunta tarvitsee terveitä kansalaisia ja veronmaksajia: pääpainon tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, ei sairaanhoidossa. Työnantajat tarvitsevat työkykyisiä ja työssään hyvin voivia työntekijöitä, joilla on mahdollisimman vähän poissaoloja ja sairauslomia. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä on ensiarvoisen tärkeää, sillä siten varmistetaan muiden väestöryhmien (lapset, vanhukset) hyvinvointipalveluiden rahoitus. Yksilö tarvitsee joustavia terveyspalveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa. Suomen terveyspalveluiden laatu on tällä hetkellä OECD-vertailussa keskitasoa. Suomi on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta Euroopan epätasa-arvoisin maa, sillä Suomessa hoitojonot ovat poikkeuksellisen pitkät. Ruotsissa 90 % asiakkaista saa lääkäriajan alle viikon sisään.* Suomessa vain puolet avosairaanhoidon kiireettömistä lääkärikäynneistä terveyskeskukseen toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta. Kahdessa prosentissa käynneistä odotusaika oli yli kolme kuukautta.** Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä laaja-alaisesti suomalaista terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten hyvinvointia. Uudistuksen työkaluja ovat toimialan avoimuus, asiakaslähtöisyys ja eri toimijoiden yhteistyö. Kustannustehokkuutta syntyy vain uusien toimintatapojen kautta ja käyttämällä potilaan valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan laatuun. Terveydenhuollon haasteista selviäminen edellyttää myös, että yksilöllä on mahdollisuus ja motivaatio ottaa entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Terveyspalveluilla varmistetaan muun elinkeinoelämän toimivuus ja Suomen kilpailukyky. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu terveydenhuolto, missä annetaan innovaatioiden kehittää markkinaa, voi nostaa Suomen talouskasvun tielle. * www.vantetider.se. ** THL: hoitoonpääsykysely 2015 7

TYÖKYVYTTÖMYYS SYÖ MILJARDEJA VUOSITTAIN Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa 5 miljardin lasku. Tehokkaalla työkykyjohtamisella voitaisiin hoitaa jopa koko tuottavuusloikka. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoittaa, että tuottavuus ja kilpailukyky edellyttävät hyvää työterveyttä. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja näin korottaa keskimääräistä eläköitymisikää. Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten kannattavuutta myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus. Yksityisellä sektorilla tekemätön työ aiheuttaa nyt vuosittain arviolta noin 5 miljardin euron kustannukset, jotka suuruudeltaan vastaavat lähes valtion talouden koko alijäämää vuonna 2015. Tutkimuksen mukaan edelläkävijäyritykset onnistuivat työkykyä johtamalla vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 %. Se tarkoittaa yrityksille suoraan viittä prosenttiyksikköä lisää tulokseen vuosittain. Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Jos kaikki johtaisivat kuin edelläkävijät, työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen. Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain lähes 20 000 suomalaista keskimäärin 52-vuotiaana. Tekemättömän työn vuotuiset kustannukset ovat henkilöä kohden keskimäärin 2 650 tai 7 % palkka- summasta. Viidennen kerran toteutettu tutkimus selvitti suomalaisyrityksille suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista maksuista syntyviä kokonaiskustannuksia. Tutkimukseen osallistui 64 suurta tai keskisuurta organisaatiota raskaasta teollisuudesta palvelualoihin ja asiantuntijaorganisaatioihin. 1 panostuksella työkyvyn johtamiseen 6 tuotto. Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 8

Ennaltaehkäisevä työterveys vähentää tapaturmia ja pidentää työuria Skanskan ja Terveystalon yhteinen työ työterveyden kehittämiseksi tuottaa tulosta. Työtapaturmien määrä on vähentynyt Skanskassa 90 prosenttia yhdeksän viime vuoden aikana. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään jopa seitsemän vuotta myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin. Merkittävä tekijä tulosten takana on Skanskan työterveysstrategian painopisteen siirto ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työterveystyöhön. Skanskassa työterveyteen käytettävästä rahasta kohdentuu ennaltaehkäisyyn jo noin 56 %. Pyrimme torjumaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit Skanskassa. Lisäksi kiinnitämme huomiota rakennusalalle tyypillisten terveysriskien ja altisteiden vähentämiseen sekä ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Kartoitimme myös yli 350 työnjohtajan jaksamista, kuormitusta ja palautumista Terveystalo Hyvinvointikartoituksella, johon kuului sykevälin vaihtelun kolmipäiväinen Firstbeat-mittaus. Työterveyden tekemät työpaikkaselvitykset antavat työnantajalle ja työntekijöillemme lisätietoa altistumisen terveydellisestä merkityksestä ja suosituksia toimenpiteiksi, kertoo Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. Terveystalon työterveystiimi on tiiviisti mukana työturvallisuuden ja työterveyden suunnittelussa. Terveystalon työterveyshoitajat ja fysioterapeutit käyvät säännöllisesti työmailla arvioimassa työolosuhteita ja -tapoja. Lisäksi järjestetään eri- laisia työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä teematilaisuuksia ja turvallisuusriihiä. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn turvaaminen koko työuran ajan. Työturvallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin muutakin toimintaa; suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työkykyriskien ennaltaehkäisy ja hallinta on yhteistyötä johdon, lähiesimiesten, turvallisuusorganisaation, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kesken. Panostukset terveys- ja työturvallisuustyöhön näkyvät suoraan säästyneinä kuluina. Skanskan työ- ja tapaturmaeläkemaksut ovat alentuneet viime vuosien aikana selkeästi. Skanskan työhyvinvoinnin muutoksia 2011 2014 + Työtapaturmien taajuus (työstä poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoona työtuntia kohden) on pudonnut 11,9:stä 5,2:een. + Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista 2,3 prosenttiin. + Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni keskimääräisestä 8 päivästä vuodessa 5,8 poissaolopäivään vuodessa. + Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 63,7 vuodesta 64,4 vuoteen. + Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi 59,2 vuodesta 59,4 vuoteen. Skanskassa jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 6 7 vuotta myöhemmin, kuin rakennusalalla keskimäärin. Skanskassa jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle jopa seitsemän vuotta myöhemmin, kuin alalla keskimäärin. 9

TYÖTERVEYS ON TEHOKAS OSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄÄ Suomalaiselle yhteiskunnalle on ensiarvoista, että työssäkäyvien terveydenhuollon palvelut ja palveluiden saatavuus on turvattu. Työterveyspalveluilla huolehditaan, että työikäinen väestö pysyy työkykyisenä ja näin varmistetaan myös muun väestönosan terveyspalveluiden rahoitus. Nopea hoitoon pääsy säästää aikaa ja kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työterveys sekä tehokkaat hoitopolut lyhentävät sairauspoissaolon pituutta ja vähentävät työkykyriskiä. SUOMALAINEN TYÖ- TERVEYSJÄRJESTELMÄ ON OECD-MITTAUKSISSAKIN VAIKUTTAVAKSI TODETTU MALLI. Työterveyden rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Työterveyden osuus kaikista Suomen lääkärikäynneistä Työnantajat alle 80 % Työntekijät alle 20 % Julkinen rahoitus 4 % Työterveyden osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista 15 % 4 % Lähteet: THL, Terveyspalvelualan Liitto 10

Empowerille työkyvyn johtamisella 1,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt Empower on energia-, teollisuus- ja telealoilla toimiva 2 700 työntekijän palveluyritys. Suuri osa sen henkilöstöstä työskentelee raskaissa teollisuustöissä, joissa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä. Työntekijöistämme 90 prosenttia on miehiä ja enemmistö suurten ikäluokkien edustajia. Työ on fyysisesti erittäin raskasta, joten meidän on välttämätöntä panostaa työssä jatkamisen tukemiseen, jotta vältämme ennenaikaiset eläköitymiset, kertoo Empowerin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Heliste. Tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi Empowerissa aloitettiin vuonna 2012 työhyvinvointihanke, jonka tavoitteena oli poissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen. Työturvallisuus ja -tyytyväisyys nostettiin vuonna 2013 konsernin strategisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista seurataan johtoryhmässä. Suurimmat muutokset aiempaan olivat vahvat panostukset ennaltaehkäisevään työterveyteen, esimiesten tukemiseen ja työkykyriskien tunnistamiseen. Esimiehille kehitettiin työtä helpottavia työkaluja ja verkkokoulutuksia. Työkykyriskejä tunnistava terveyskysely, varhaisen tuen ja korvaavan työn mallit sekä työtehtävien muokkaaminen ovat parantaneet työkykyä. SAIRAUSPOISSAOLOT OVAT VÄHENTYNEET 10 PROSENTILLA. Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen työ on nostanut Empowerin työkyvyn hallinnassa toimialansa parhaimmistoon. Yritys palkittiin tekemättömän työn vuosikatsauksen julkistuksen yhteydessä Paras kehittäjä 2015 -tunnustusdiplomilla. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10 prosentilla, mikä vastaa 1,6 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tapaturmien määrä on pudonnut vuoden 2012 tasosta yli 60 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset laskeneet, minkä ansiosta vakuutusmaksut ovat pienentyneet sadoilla tuhansilla euroilla. Samaan aikaan työterveyshuollon kustannukset ovat jopa laskeneet hieman, kun painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan. Menestyksen avaintekijöitä ovat olleet johdon ja esimiesten sitoutuneisuus asiaan sekä aktiivinen yhteistyö työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon ja oman eläkevakuutusyhtiön kanssa. 11

ELÄMÄNTAPASAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY KANNATTAA Kohonnut verenpaine, ylipaino, korkeat kolesteroliarvot, diabetes, sepelvaltimotauti Länsimaissa eletään terveempinä ja pidempään kuin koskaan ennen, mutta elämäntapasairaudet lisääntyvät ja niiden hoitaminen on kallista. Turhan moni suomalainen kuuluu riskiryhmään Hoitavan lääketieteen kehittymisen ja terveysvalistuksen ansiosta työikäisten kuolleisuus on Suomessa vähentynyt huimasti ja elinikä pidentynyt. Siitä huolimatta tilastomme ovat edelleen Pohjoismaiden synkimmät sydän- ja verisuonitautien, maksasairauksien sekä diabeteksen osalta. Epäterveellinen ruokavalio, alkoholi, tupakointi ja liian vähäinen liikkuminen aiheuttavat terveysongelmia jo nuorillekin aikuisille. Viime vuosikymmeninä kehitettyjen hoitokeinojen hyödyntämisen esteeksi yhteiskunnassa on nousemassa raha. Ristiriita voidaan ratkaista vain panostamalla sairaanhoidon sijasta voimakkaasti sairauksien ennaltaehkäisyyn, jossa myös potilaalla on aktiivinen rooli. Lisäksi lääketieteellisen ja taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju. 58 % suomalaisista on ylipainoisia 1) 64 % suomalaisista on liian korkea kolesteroli 2) 1) Ylipaino BMI 25 kg/m2, liikalihavuus BMI 30 kg/m2 2) Korkea kolesteroli 5 mmol/l 3) Kohonnut verenpaine 140 mmhg systolinen ja/tai 90 mmhg diastolinen tai verenpainelääkitys 49 % suomalaisista on liian korkea verenpaine 3) 12

Hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata SAIRASTUMISRISKIÄ TYYPIN 2 DIABETEKSEEN VOI VÄHENTÄÄ MERKITTÄVÄSTI MUUTTAMALLA ELINTAPOJA AJOISSA. Avoin tiedonkulku ja vaikuttavuuden mittaaminen auttavat koko terveydenhuoltoa kehittymään ja mahdollistavat potilaiden paremman hoidon. Kaikki toimijat hyötyvät siitä, että hoidon laatua seurataan systemaattisesti ja tuloksia käytetään koko yhteiskunnan hyväksi. Tärkeä laatumittari on myös potilaan oma kokemus hoidon onnistumisesta. Terveystalo haluaa olla eturivissä parantamassa hoidon tuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Terveystalon edistyksellinen työ hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa sekä hoitotulosten julkistamisessa on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Sairaus yleistyy nopeasti ja ennusteen mukaan suomalaisten diabetesta sairastavien määrä kaksinkertaistuu seuraavien 10 15 vuoden aikana. Riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan merkittävästi vähentää ja sairastuminen välttää muuttamalla elintapoja ajoissa ja pureutumalla sairauden varhaiseen tunnistamiseen. Diabeteksen ennaltaehkäisy on halpaa, ja sen onnistumisesta on vahva tieteellinen näyttö. Diabeteksen hoitoon kuluu jo noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Diabetes vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn. Hoitokustannusten lisäksi yhteiskunta menettää noin miljardi euroa vuosittain diabeteksesta johtuvan ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen vuoksi. Erityisen kallista on hoitamattomasta diabeteksesta johtuvien liitännäissairauksien hoito, josta aiheutuu noin 70 % diabeteksen hoidon kuluista. Suuri osa sairauden aiheuttamista kustannuksista olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat ja jo sairastuneet pystyttäisiin tunnistamaan ajoissa. Työterveyshuollolla on diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa merkittävä rooli. Diabetesriski arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä, mahdolliseen työkyvyn alenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tukea sairastuneen työkyvyn ylläpitämistä. Diabetes saattaa lisätä sairauspoissaoloja jo ennen taudin puhkeamista, sillä diabeteksen riskitekijät ennustavat työkyvyn heikkenemistä. Diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikuttavuutta seurata mittareilla. Terveystalossa on kehitetty kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seurantatyökalu, Etydi. Sen avulla lääkäri voi tunnistaa riskiryhmään kuuluvat ihmiset, seurata hoidon etenemistä sekä arvioida käynnissä olevan hoidon vaikuttavuutta. Terveystalossa on Etydin avulla tunnistettu puolesta miljoonasta työterveyden henkilöasiakkaasta jo yli 40 000 diabetesta sairastavaa tai riskiryhmään kuuluvaa henkilöä. Työkalu on myös parantanut diabeteksen hoitotuloksia. 13

NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON Nopea hoitoonpääsy ilman jonotusta ja toimiva yhteistyö potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kesken on avainasemassa hoidon tuloksellisuudessa. www Sairaus tai tapaturma Ajanvaraus 24/7 Lääkärin vastaanotto Hoitavalta lääkäriltä lähete tarvittaviin tutkimuksiin esim. laboratorio tai kuvantaminen Tutkimukset Tulokset Oma Terveys -palvelussa ja hoitavalla lääkärillä Tarvittaessa lähete erikoislääkärille tai muulle asiantuntijalle Erikoislääkärin tutkimus tai muun asiantuntijan vastaanotto Tarvittaessa toimenpide, leikkaus, jatkotutkimukset tai muu hoito Tarvittaessa kuntoutus Potilastieto-, laadunseurantajärjestelmät ja Oma Terveys -palvelu mukana koko hoitoketjussa. Terveystalossa jokaista potilasta hoidetaan yksilönä: tarvittavat toimenpiteet ja tutkimukset valitaan aina potilaan tilanteen mukaan. Hoitava lääkäri päättää tutkimuksista, tekee lähetteen ja ottaa vastuun hoidosta myös tutkimusten jälkeen. Potilas pääsee nopeasti hoitoon ja tarvittaviin tutkimuksiin sekä tarvittaessa esimerkiksi jatkotutkimuksiin, toimenpiteeseen tai kuntoutukseen. Sujuvan hoitoketjun avulla voidaan välttää pitkät sairauspoissaolot, jotka tulevat työnantajalle ja yhteiskunnalle usein merkittäväksi kalliimmaksi kuin yksittäinen hoitotoimenpide. Jälkihoito ja seuranta 14

Yrittäjän selkä kuntoon Helmikuussa 2015 yrittäjä Pertti Niemi kyllästyi kiukuttelevaan selkäänsä. Hän meni vastaanotolle Enontekiön terveyskeskukseen, josta sai lähetteen röntgenkuvaukseen. Hoitava lääkäri kertoi, että yksityisellä puolella hoitoon voisi päästä nopeammin. Niemellä oli hyviä kokemuksia hoidon laadusta ja nopeudesta Oulun Terveystalossa, joten hän varasi ajan Terveystalon Rovaniemen toimipisteestä. Ortopedin vastaanotolla vaiva diagnosoitiin magneettikuvien perusteella välilevyn pullistumaksi, joka vaati leikkauksen. Rovaniemen keskussairaalassa jonotusaika olisi ollut 2-3 kuukautta, joten Pertti Niemi kääntyi ennestään tutun Oulun Terveystalon puoleen. Leikkaus tehtiin kahden viikon kuluttua ja sairaalassa Niemi oli vain vuorokauden. Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Saatoin jättää kipulääkkeet pois jo muutaman päivän kuluttua, Pertti Niemi muistelee. Kolmen kuukauden kuluttua selkä tuntui jo selvästi paremmalta kuin ennen leikkausta. Pertti Niemi kiittää palvelun laatua ja henkilökunnan osaamista hoitoketjun kaikissa vaiheissa. Ympärivuotisesti toimivan hotellija matkailuyrityksen toimitusjohtajalle oli erityisen tärkeää, että leikkaus järjestyi nopeasti, eikä pitkää taukoa työnteosta tullut. Töistä ei voi oikeastaan olla pois kuin lyhyitä aikoja kerrallaan. Yrittäjänä ei pärjää, jos ei tee itse pitkää päivää, Niemi toteaa. Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Kolmen kuukauden kuluttua selkä tuntui jo selvästi paremmalta. 15

Sähköiset palvelut parantavat hoidon saatavuutta, lisäävät potilasturvallisuutta ja potilaan mahdollisuutta osallistua omaan hoitoonsa ja mahdollistavat ammattilaisten keskittymisen hoito- ja asiakastyöhön. Kehitämme sähköisiä ratkaisuja myös hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen. ASIAKKAAT ARVOSTAVAT SÄHKÖISIÄ PALVELUITAMME Terveydenhuollossa sähköisiä palveluja on kehitetty muita palvelutoimialoja hitaammin. Kehitystyön edelläkävijöitä ovat olleet yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat. Terveystalo on vuosia investoinut merkittävästi sähköisten palvelujen kehittämiseen ja terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen. Terveystalon palveluista ajanvaraus ja asiakasneuvonta ovat asiakkaiden saavutettavissa puhelimitse sekä verkko- ja mobiilisovellusten kautta 24/7. Oma Terveys -palvelussa asiakkaat voivat seurata omaa terveyshistoriaansa sekä pitää yhteyttä hoitohenkilöstöön ajasta ja paikasta riippumatta. Valtakunnallinen 3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja sisältävä potilastietojärjestelmämme on käytössä kaikissa toimipaikoissamme. Edelläkävijyyteen liittyy vahvasti myös tehokkuus, sillä terveydenhuollon osaajat eivät tulevaisuuden yhteiskunnassa tule riittämään, mikäli tuotamme palveluita nykyisillä toimintamalleilla. Pyrimme jatkuvasti kehittämään valtakunnallisia ja keskitettyjä ratkaisuja, jotka parantavat laatua ja palveluiden saatavuutta. Terveystalossa terveydenhuollon ammattilaisten työtä tukevat kehittyneet työvälineet ja prosessit, jotka mahdollistavat laatuun keskittyvän terveydenhuollon johtamisen. TOIMME ASIAKKAILLEMME ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA OMA TERVEYS -MOBIILISOVELLUKSEN, JOSSA TERVEYSTIEDOT KULKEVAT KÄTEVÄSTI MUKANA. 16

SÄHKÖISET PALVELUT PARANTAVAT HOIDON LÄPINÄKYVYYTTÄ. Oma Terveys tukee asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestä Ihmisten kiinnostus omaa terveyttään kohtaan lisääntyy jatkuvasti ja terveyteen liittyvää tietoa on tarjolla kaikkialla. Hyvinvointia seurataan ja keinoja sen parantamiseksi etsitään aktiivisesti muualtakin kuin henkilökohtaisissa kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhteydenpidon lääkäriin tai hoitajaan muulloinkin kuin vastaanotoilla. Lisäksi omien terveystietojen seuranta ja hoidon läpinäkyvyys toteutuvat entistä paremmin ja sähköisten palvelujen avulla asiakas voi paremmin ottaa itse vastuuta omasta terveydestään. Terveystalon Oma Terveys -palvelussa asiakkaan terveystiedot kulkevat aina mukana. Asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta seurata omaan terveydentilaansa liittyviä tietoja, ja vanhemmat voivat tarkastella lastensa terveystietoja. Palvelussa näkyvät mm. lääkemääräykset, diagnoosit, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulokset, tulevat ja menneet vastaanottoajat ja hoitaneet asiantuntijat, allergiat, rokotukset sekä terveydentilan seurantatiedot, kuten verenpaine. Uudistuneessa palvelussa voi asettaa myös itse tavoitteita ja tilata niistä muistutuksia. Palveluun voi asettaa myös rajoja, joiden ylittyessä tai alittuessa tieto välittyy hoitajalle. Oma Terveys parantaa vuorovaikutusta lääkärin ja potilaan välillä ja palvelun kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan. Palvelussa on lisäksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa, joka mukautuu asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan. 17 17

Suomalaiset saavat parhaan mahdollisen hoidon, kun julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydentävät toisiaan. JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KUMPPANI Yksityisellä sektorilla on Suomen terveydenhuollossa tärkeä rooli. Uskomme, että julkisen ja yksityisen sektorin toimivalla yhteistyöllä voidaan jakaa resursseja ja osaamista tehokkaasti. Yksityinen palveluntuottaja voi tuoda terveydenhuoltoon esimerkiksi taloudellista vaikuttavuutta prosessitehokkuuden kautta. Terveystalo edistää suomalaista terveydenhuoltoa tuomalla alalle avoimuutta, potilaslähtöisyyttä sekä uusia yhteistyömalleja julkisen sektorin tueksi. Terveystalo tuottaa Eksoten silmäyksikön palvelut Terveystalo vastaa Lappeenrannan keskussairaalassa sijaitsevan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) silmäyksikön toiminnasta ja tuotannosta 1.4.2016 alkaen vähintään neljän vuoden ajan. Eksoten ulkoistama silmäyksikkö on Suomessa ensimmäinen keskussairaalan sisällä oleva yksikkö, jota operoi yksityinen toimija. Terveystalo tuottaa ensisijaisesti julkista palvelua Eksoten alueen potilaille keskussairaalan tiloissa. Yksikössä tuotetaan vaativaa ja laaja-alaista keskussairaalatasoista silmäkirurgiaa, vastaanotto-, päivystys- ja silmälaboratoriopalveluita. Terveystalo on tuottanut Eksoten silmäyksikön lääkäripalvelut aikaisemman vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen pohjalta. TUOTTAVAA TERVEYDENHUOLTOA VOI SYNTYÄ VAIN LÄPINÄKYVYYTTÄ JA MITATTAVUUTTA LISÄÄMÄLLÄ. Varkaus valitsi Terveystalon erikoissairaanhoidon kumppaniksi Terveystalo on tuottanut 1.10.2015 alkaen Varkauden ja Joroisten asukkaille erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut ortopediassa, vatsaelinkirurgiassa, urologiassa sekä plastiikka- ja verisuonikirurgiassa. Leikkaustoiminta kattaa myös gynekologisen kirurgian. Vaativassa erikoissairaanhoidossa esim. sisätautikirurgiassa tehdään tiivistä yhteistyötä KYS:n kanssa. Terveystalon ja Varkauden yhteistyö varmistaa kuntalaisille laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut omalla kotiseudulla. Tavoitteena on varmistaa nopea hoitoon pääsy ja vaikuttava hoito sekä kasvavan kustannuskehityksen pysäyttäminen ja kustannusten ennustettavuus. 18

Palveluiden taso ja saatavuus parantuivat Rantasalmella Rantasalmen kunta ulkoisti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa Terveystalolle vuoden 2015 alussa. Hoitoon pääsy on nopeutunut huomattavasti, palveluiden laatu on tasaisen korkea ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Lähtötilanne Rantasalmella oli useimmille kunnille tuttu: terveydenhuollon kustannukset nousivat jyrkästi ja palveluiden saatavuus oli heikko. Rantasalmen kunta halusi turvata ja kehittää lähipalveluita sekä säilyttää työpaikat Rantasalmella. Sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin ulkoistaa ja kumppaniksi valittiin Terveystalo. Tavoitteina olivat laadun turvaaminen, kustannustason hallinta ja ennakointi sekä hoitoketjun integraatio sosiaali- ja hoivapalveluista vaativaan erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen asti. - Ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta on Suomessa vielä vieras ja kilpailutusprosessin läpivieminen vaatii työtä ja perehtymistä lainsäädäntöön, Rantasalmen kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää kertoo. - Lopputulos on kuitenkin kunnan kannalta toimiva ja hyvin ennakoitava kun sopimuksessa on määritelty kiinteä hinta, eivät kustannukset pääse yllättämään. Palveluiden laadun turvaamiseen sekä sujuvaan hoitoketjuun kiinnitettiin erityisesti huomiota. Terveystalo vastaa kuntalaisten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista sekä sosiaali- ja hoivapalveluista, joissa tehdään yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa. Perusterveydenhuoltoa vahvistettiin kolminkertaistamalla lääkärityövoima. Myös suunterveydenhuolto sekä geriatrian ja psykiatrian erikoislääkärin palvelut ovat saatavissa omassa terveyskeskuksessa. Niin asukkaat kuin kunnan päättäjätkin ovat järjestelyyn tyytyväisiä. - Palveluiden taso ja saatavuus sekä terveyskeskuksessa että hammaslääkärissä ovat parantuneet. Meillä on hyvä keskusteluyhteys Terveystalon kanssa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti, Rantasalmen kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja yhteisen ohjausryhmän puheenjohtaja Esa Lappalainen sanoo. Erikoissairaanhoidon palveluita on saatavissa julkisen sairaalan lisäksi joustavasti ja oikea-aikaisesti Terveystalon omista lähiyksiköistä. Oman erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tehostamisen ansiosta rantasalmelaisten päivystyskäynnit Savonlinnassa ovat vähentyneet. Rantasalmen kunta säästää ulkoistuksen avulla vuosittain noin 8-12 % sote-kuluista, mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan euron säästöä kuuden vuoden jaksolla. RANTASALMEN KUNTA SÄÄSTÄÄ ULKOISTUKSEN AVULLA SOTE-KULUISSA YLI 10 MILJOONAA EUROA KUUDEN VUODEN JAKSOLLA. 19

TERVEYSTALO ON ALAN HALUTUIN TYÖPAIKKA Toimintamme ja palvelumme laatu perustuu asiantuntijoidemme osaamiseen. Tavoitteenamme on olla halutuin työntekopaikka osaajille ja uskomme, että henkilöstön tyytyväisyys näkyy asiakkaillemme parempana hoitona sekä palvelukokemuksena. Valtakunnallisen verkoston ansiosta voimme tarjota alan osaajille monipuolisia uranäkymiä, joustavia työskentelymahdollisuuksia, kattavaa koulutusta sekä laajan ammatillisen tuen. Työntekijämme arvostavat Terveystaloa joustavana ja työntekijöitä kunnioittavana työnantajana sekä yhtiön työilmapiiriä kannustavana ja kehitysmyönteisenä. Terveystalolaiset ovat ylpeitä voidessaan olla mukana kehittämässä vastuullista suomalaista terveydenhuoltoa. TERVEYSTALOLAISET VIIHTYVÄT TYÖSSÄÄN - 92 % on tyytyväisiä Terveystaloon työ paikkana ja 95 % tyytyväisiä työtehtäviinsä. * - Terveystalo on lääkäreiden mielestä alan kiinnostavin työnantaja kolmatta kertaa peräkkäin ** ja hoitajien mielestä toiseksi kiinnostavin työnantaja. *** Lähteet: * Terveystalon henkilöstökysely 2015 ** Mediuutiset, Lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimus 2013-2015 *** T-media, Sosiaali- ja terveysalan työnantajakuva 2014 Kuvassa Terveystalo Lappeenrannan henkilöstöä 20

PALKITTUJA OSAAJIA Työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Kari Mölsä palkittiin vuoden kouluttajalääkärinä 2015. Valinnan teki erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista seminaaria isännöinyt Helsingin yliopisto. Kari on Terveystalon valtakunnallinen koulutuskoordinaattori ja osallistunut aktiivisesti erikoistuvien lääkäreiden työterveyshuollon koulutuksen kehittämiseen Helsingin yliopistossa. Monipuolisella miehellä on musiikkilääketieteen ja hallinnon erityispätevyys, lisäksi hän on suorittanut työnohjaajan koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Terveystalo Jyväskylässä työskentelevä Kirsi Tamminen valittiin vuoden 2015 työterveyshoitajaksi. Kirsi on saanut työstään tunnustusta aikaisemminkin, vuonna 2006 hän sai työsuojelupalkinnon. Kirsin mielestä työterveyshoitajalla tulee olla organisointikykyä ja kykyä kuunnella ihmisiä. Kiire ei saa työssä näkyä, eikä huumoriakaan sovi unohtaa. Vuonna 1980 terveydenhoitajaksi valmistunut Kirsi kertoo työterveyshoitajan työn muuttuneen melkoisesti vuosien varrella. Aikaisemmin keskityttiin enemmän altisteisiin, kuten meluun, pölyyn ja kemiallisiin riskitekijöihin. Nyt pääpaino on työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, ja työtä tehdään yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa. 21

TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA Sairausvakuutuksesta korvattavia yksityislääkärikäyntejä* oli 3,7 miljoonaa. Tämä on kuudesosa kaikista Suomen lääkärikäynneistä. Työterveyden osuus* kaikista Suomen lääkärikäynneistä on myös kuudesosa. Suomen vuotuiset terveydenhuoltomenot 18,5 miljardia euroa* Suomen vuotuiset lääkärikäynnit Työterveyden osuus* Julkisen toiminnan osuus terveyspalveluista 80 % 20 % Yksityisen toiminnan osuus Sairausvakuutuksesta korvattavat yksityislääkärikäynnit* Lähteet: * THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 ** OECD Health at Glance 2015 SUOMALAISEN TERVEYDENHUOLLON LAATU ON VERTAILUISSA EUROOPAN KESKITASOA.**

TERVEYSTALON AVAINHENKILÖT Johtoryhmä Yrjö Närhinen, toimitusjohtaja Juha Tuominen, johtava ylilääkäri, lääketieteellinen johto ja palvelukehitys Juha Juosila, digitaaliset palvelut ja IT Johanna Karppi, henkilöstö- ja lakiasiat Heikki Kiiskilä, liiketoimintajohtaja Itä- ja Pohjois-Suomi ja suunterveys Susanna Kinnari, viestintä- ja brändi, asiakaskokemus Ilkka Laurila, talous Pekka Manninen, julkisasiakkuudet ja -myynti Lasse Parvinen, työterveyden palvelukehitys ja asiakkuudet Siina Saksi, liiketoimintajohtaja Länsi- ja Keski-Suomi, verkosto ja vakuutusasiakkuudet Pia Westman, liiketoimintajohtaja Etelä- ja Kaakkois-Suomi, jatkuva kehittäminen Hallitus Fredrik Cappelen, hallituksen puheenjohtaja Åsa Riisberg Ralf Michels Matti Rihko Vesa Koskinen

Avainluvut 2015 VERKOSTOLTAAN SUOMEN SUURIN TERVEYSPALVELUYRITYS 170 toimipaikkaa, joista 17 lääkärikeskussairaalaa 16 000 yritystä asiakkaana 465 000 työterveyden huollettavaa Suomen lähes 1,9 miljoonasta työterveyshuollon piirissä olevasta (Kela 2013) yli 900 000 eri henkilöä asiakkaana vuosittain yli 2,5 = miljoonaa lääkärikäyntiä Suomen 10% lääkärikäynneistä Omistajina pohjoismaalainen pääomasijoitusyhtiö EQT, Varma, yhtiön avainhenkilöitä sekä EQT VI:n rahastosijoitusten kautta muita suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, mm. Sampo, Ilmarinen, Keva ja Valtion eläkerahasto.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS OHJAA TOIMINTAAMME Mittaamme asiakkaan palvelukokemusta kansainvälisellä NPS-suositteluindeksillä jokaisessa toimipaikassamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä erilaisilla palautejärjestelmillä ja hyödynnämme palautteista saadut tiedot toimintamme ja asiakaskokemuksemme kehittämiseen. Asiakkaat arvostavat sähköisiä palveluitamme. 10 500 NPS-indeksi sairaalapalvelut** 87,8 NPS-indeksi* 70,6 Verkkosivuilla yli Oma Terveys -palvelussa jo 400 000 käyttäjää 8,3 miljoonaa käyntiä yli asiakaspalautetta Lääkemääräyksistä sähköisiä ereseptejä 90 % 2 Asiakaspalvelumme vastaa yli miljoonaan puheluun vuosittain Ajanvarauksista yli 60 % tehdään verkossa 24/7 Valtakunnallinen asiakaspalvelu avoinna * Keskimääräinen NPS-indeksi Terveystalossa 1-12/2015, 47 000 vastaajaa ** Keskimääräinen sairaalapalvelujen NPS-indeksi 1-12/2015, 8 500 vastaajaa

MEILLÄ TYÖSKENTELEE YLI 6 800 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTA 3 100 lääkäriä Työsuhteessa 3 416 Ammatinharjoittajia 3 430 530 työterveyshoitajaa 940 hoitajaa 154 psykologia Miehiä 34%** Naisia 66%** 2 Keski-ikä 47,5v** Henkilöstöstä 92 % tyytyväisiä Terveystaloon työpaikkana* 95 % tyytyväisiä työtehtäviinsä* 280 fysioterapeuttia Henkilöstön sairauspoissaolot 3,3 % (alan keskiarvon alapuolella) * Henkilöstökysely 2015 ** Koko Terveystalo-konsernissa ml. ammatinharjoittajat

SEURAAMME LAADUN TOTEUTUMISTA JA POTILASTURVALLISUUDEN TÄYTTYMISTÄ VIRANOMAISVAATIMUKSIA TIUKEMMIN Potilasturvallisuus Terveystalo on edelläkävijä toiminnan laadun kehittämisessä Terveystalon sisäisten auditointien toteutus ja jatkuvan parantamisen toimintamalli saavat kiitosta puolueettomalta, akkreditoidulta sertifiointipalvelujen tuottajalta. Labquality Oy:n mukaan Terveystalossa käytössä oleva malli on tehokas ja sitä voidaan pitää alan edelläkävijänä. Sisäisissä auditoinneissa havaittuihin poikkeamiin tehdään aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma ja 3 kaikkien sisäisten auditointien tulokset käsitellään kattavasti verkostojohtoryhmässä ja laatuvastaavien kanssa. Labquality on suomalainen, puolueeton, potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon laatua edistävä palveluyritys. Labqualityn Qualification palvelut kattavat laajan joukon sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille tarkoitettuja laadunarviointi- ja sertifiointipalveluja. Labquality Oy on tuottanut sertifiointipalveluja Terveystalolle vuodesta 2014. 88 kpl * 27 kpl * 297 kpl 0,57 % ** Terveystalolla on Labquality Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008 -laatujärjestelmäsertifikaatti. Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen, Muistutukset 0,0032 % Kantelut 0,0010 % Potilasvahinkoilmoitukset*** 0,0108 % Leikkausalueen infektiot laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot. Potilasvahingoiksi todetut 37 kpl, käsittelyssä143 kpl (1/2015). Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot Terveystalossa alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon. * Vuoden 2015 lääkärikäyntien määrään 2 546 852 suhteutettuna ** Vuoden 2015 aikana tehtyihin leikkauksiin suhteutettuna *** Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.

TERVEYSTALO-KONSERNIN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Myynti, M Liikevaihto, M Operatiivinen käyttökate*, M 506 325 67 475 474 312 305 55 58 Investoinnit 2015** 68,6 M 2013**** 2014 2015 2013**** 2014 2015 2013**** 2014 2015*** * Kertaluontoisilla ja satunnaisilla erillä oikaistu liikevoitto ennen poistoja ** Investointien määrään sisältyy 40,8 milj. euroa yrityskauppoihin liittyviä investointeja. *** Tilikauden 2015 pro forma -käyttökate on 72 milj. euroa ja käyttökate ilman kertaluontoisten ja satunnaisten erien oikaisua 59 milj. euroa. Pro forma -luku on esitetty oikaistuna ikään kuin tilikauden aikana tapahtuneet yritysjärjestelyt olisivat tapahtuneet kyseisen tilikauden alussa. **** Terveystalo Healthcare Holding -konsernin luvut, jotka sisältävät Terveystalo-konsernin operatiiviset toiminnot.

TERVEYSTALO-KONSERNIN VEROJALANJÄLKI 2015 Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 milj. euroa Verojalanjälki kuvaa yhtiön liiketoiminnasta yhteiskunnalle syntyviä verotuloja. Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen. Konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille. Lue lisää terveystalo.com/verojalanjalki Maksetut verot yht. 14 501 000 Arvonlisänvero* 13 800 000 Kiinteistövero 133 000 Tulovero/yhteisövero ** (kassaperusteinen) 190 000 Varainsiirtovero 378 000 * Arvonlisävero on terveydenhuollossa toimiville yrityksille merkittävä tekijä, sillä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei ole vähennysoikeutta terveyden ja sairaanhoitoon kohdistuvien hankintojen osalta, jolloin arvonlisävero jää yrityksen kuluksi. ** Terveystalon maksaman yhteisöveron määrää on pienentänyt aiemmilla tilikausilla syntyneet verotuksessa vahvistetut tappiot. 75,7 M Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset 33 799 000 Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 182,3 miljoonaa euroa, joista ammatinharjoittajat tilittävät veronsa itse. Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset maksut yht. 27 398 000 Tyel-maksut (työnantajan osuus) 21 013 000 Työttömyysvakuutusmaksut (työnantajan osuus) 3 606 000 Sosiaaliturvamaksu 2 463 000 Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakutuusmaksut = muut sivukulut 316 000 Henkilöstömäärä 3 416 (työsuhteiset kauden lopussa)

Jaakonkatu 3 B, 3. krs 00100 Helsinki Vaihde: 030 633 11 Asiakaspalvelu: 030 6000* www.terveystalo.com Lataa Oma Terveys -mobiilisovellus *Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.